Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.09.2021 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon että minulla on riittävästi omakohtaista tietoa sekä todistusaineistoa kertomistani asioista. Olen toivonut että maastamme löytyisi kelvollinen taloustoimittaja ja -lehti tai -kirjajulkaisija näille ja muillekin vastaavankaltaisille teoille. Onhan näiden seurauksena tuhottu/lahjoitettu ulkomaille (etenkin Ruotsiin) tuhansittain parhaita työpaikkojamme ja miljardeja vuotuisia vientieurojamme. Ruotsissa on heidän omista pahoista taloushölmöilyistään julkaistu loistavan valaisevia ja kiinnostavia kirjoja. Mainitsen vain Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (2000) ja Spelet om Saab (1992). Jälkimmäinen käsittelee paljon myös Tj. Juhani Linnoisen tekoja Saab-Valmetin / Valmet Automotiven hyväksi. Myöhemmin, kun Sisu-yhtymä oli vielä valtion omistuksessa, pelasti sama mies Valmet/Valtra -traktorit ja Valmet/Sisu -dieselmoottorit niille aiotulta tuholta. |
||||
|
12.09.2021 14:10 | Erkki Nuutio | ||
| 112 -vuotiaskaan ei ole ikäloppu käppänä, vaan ryhdikäs kaunotar. | ||||
|
12.09.2021 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| 104-vuotiaskaan ei ole mikään ikäloppu käppänä, vaan hyväryhtinen kaunotar. | ||||
|
12.09.2021 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Huomionarvoista on, että vetotelissä on Tampellan kehittämä ja valmistama suuntavaihteellinen nelivaihteinen ns. PowerShift -vaihteisto. Vaihteet siis kytkeytyvät märillä monilevykytkimillä, joita kytkettiin kauko-ohjatusti paineen avulla. Nestepaine kytkinpakkoihin syntyi kaiketi paineilma/paineneste-sylinterin avulla (kuten monissa kuorma-autoissa vielä 70-luvun alussa). Tampella valmisti moottorit A/S Frichsin lisenssillä. Tyyppimerkintä oli DMF 220/6. Tämäntyyppisiä moottoreita Frichs käytti DSB:lle valmistamissaan MP-moottorivaunuissa. Tampellan hitsaten valmistamat telit saivat luonnollisesti lähtökohtansa MP-moottorivaunujen teleistä. Bolsevikkien tuomat sodat veivät pohjan pois tämänkin hankkeen kehittymiseltä. Ehkä Dm2 kuitenkin vaikutti siten, että Tampella säilytti moottoriosastonsa, joka sittemmin teki lisenssillä MAN- ja MGO-veturimoottorit ja osan Dm3/Dm4 -moottoriteleistä. Suomi olisi ilman sotien seuraamuksia ja ilman lukuisia kelvottomia 70...90-lukujen johtajia teollisesti, taloudellisesti ja elintasollisesti Ruotsin tasolla, jollei edellä sitä. Nyt ei olla, vaan ollaan näissä suhteissa lujasti ja yhä enemmän jäljessä. |
||||
|
12.09.2021 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Etevä kuva ja osuvakin siksi, että etualalla olevalla hiekkakumpareella oli vuoteen 1937 asti varasto ja puinen täydentämislava veturihaloille. Tällöin tontille valmistui mahtava PMK:n talo. Sen sisälle mennen järjestelyveturit veivät ja toivat puuvillatuotteita sisältäviä umpivaunuja. Veturien halko- ja hiilivarastot ja -täydennykset siirtyivät vuonna 1937 Soriin, Vaasan radan alkukaarteen ja Kalevantien väliseen sorakuoppaan. Sen VR oli synnyttänyt kaivamalla pois koko entisen Kalevankankaan länsiosan korkean harjun. Vyörytyslaitokset rakennettiin Soriin ilmeisesti heti sodan jälkeen 1940-luvulla. |
||||
|
|
11.09.2021 22:37 | Erkki Nuutio | ||
| Näyttävät olevan tekstin perusteella Terbergejä. Koko perinteinen Sisu kaikkine tuoteryhmineen (poisluettuna Pasit, jotka annettiin Patrialle) sekä Valmetin traktorit (ml. moottorit) ja trukit koottiin Sisu-Yhtymäksi. Hallituksen päätösten mukaan yhtymä piti yksityistää avoimella kotimaisella rahoituksella. Muodostetussa Sisu-Yhtymässä vetomestarit (Sisu) ja trukit (Valmet) olivat Sisu Terminal Systems -yksikkö. Vastoin hallituksen yksityistämispäätöksiä KTM:n kansliapäällikkö Vuoria alkoi järjestellä koko Sisu-Yhtymän Tj. Taxellin Partek Oy:lle. Tämä paljasti asian voitonriemussaan Partekin juhlakirjassa Läpi valkean kiven (1998): Sanoin Vuorialle, että jos he haluaisivat tehdä jotain koko Sisulle, olisimme kiinnostuneita. Jo samana syksynä aloitin tapaamiset Sisu-htymän Tj. Granskogin kanssa.... (kirjan sivu 324). Kun Partek oli saanut Vuorian jotenkin hankkimalla luvalla hankittua koko Sisu-yhtymän, oli Sisu Terminal Systems sen arvokkain osa (arvokkaampi kuin esimerkiksi traktorit). Hankinnan jälkeen Taxell yhdisti siihen Partekin Ruotsista aiemmin hankkiman vähäisen trukkien valmistajan Kalmar Industries Ab:n. Hän muutti kokonaisuuden nimen Kalmar Oy:ksi ja tuotteiden nimeksi Kalmar (!!!!). Vetomestarit siirrettiin Sisun Hämeenlinnasta entiselle Tampereen Valmetille ja trukit lukkeja lukuunottamatta lahjoitettiin työpaikkoineen (yli tuhat) valmistettaviksi Ruotsissa Kalmarin tehtaalla. Kun Kalmar oli tehnyt operaatioitaan joidenkin vuosien ajan, valtio sai tarpeekseen niistä (kuten työpaikkojen lahjoituksista Ruotsiin), ja osakeomistuksensa voimalla hajotti koko Partek-yhtymän. Sen kumipyöräliiketoiminnan valtio myi kokonaisuudessa Herlinin Kone Oy:lle. Herlin sai pääosan ostohinnastaan heti takaisin myymällä traktorit ja moottorit Agcolle sekä pienemmillä summilla Sisu-akselistot Oy:n (Hml) ja Sisu-Auto Oy (Karjaa) näiden johtohenkilöille. Koko yhtymäsynergia oli siis tullut hävitetyksi. Vetomestarit Herlin yhdisti hallitsemaansa Cargoteciin ja siirsi niiden tuotannon (työpaikat) Puolaan EU-tukien avustuksella tehtyyn tehtaaseen. Terberg on tietääkseni koko ajan ollut vetomestareissa itsenäinen ja aluksi pieni kilpailija Sisulle. Terberg on noussut vähitellen ja viisaasti toimien maailman johtavaksi vetomestareiden valmistajaksi. Tällainen kasvu suuryritykseksi ei olisi ollut mahdollista ilman Partekin tuhoamaa Sisua. Tuhoa täydensi Kone menettämällä pääosin asemansa vetomestareissa. Valitan. Sekavaa tapahtumaketjua ei voi esittää lyhyesti. Terberg on siis koko ajan kehittänyt ja valmistanut vetomestarinsa itse. Se on tänä päivänä niiden valtias yli tuhannella henkilöllä ja viennillä yli sataan maahan. Hollannista tuli voittaja, Suomesta häviäjä. |
||||
|
|
11.09.2021 21:21 | Erkki Nuutio | ||
| Valmistajan (Tampella) terveisiä jälkipolville : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=89 Terveisten lähettäjä kääntyilisi haudassaan, jos saisi tietää motin nykytilanteen. Kirjoituksen paperitulostuksen rajauskeinot eivät ole täydelliset. Itse en saanut liiallista yläreunusta pois. |
||||
|
08.09.2021 19:56 | Erkki Nuutio | ||
| Näin taitaa olla : https://maavoimat.fi/-/puolustusvoimat-hankkii-nelja-uutta-leopard-2l-siltapanssarivaunua | ||||
|
|
08.09.2021 15:22 | Erkki Nuutio | ||
| Etualalla lienee BMP 2 MD -rynnäkkövaunu, sen perässä olevasta raudasta en osaa sanoa mitään. Viekö tämä uus (?) raide varuskunta-alueelle? |
||||
|
07.09.2021 21:51 | Erkki Nuutio | ||
| Teurastuslaitos oli Töölössä Taivallahden rannalla (nyk. Et. Hesperiankadun päässä) 1881-1933. Sitä ennen Ruoholahdessa (nyk. Kalevankadun päässä) Vuodesta 1933 oli Kaupungin teurastuslaitos Vallilassa (Työpajankatu). Eläinten rautatiematkasta, viipymisestä Töölön ratapihalla ja jalkamatkasta Taivallahteen kertoo eläinten ystävä näin: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84556/fd2012-pp00000676-pdf001.pdf?sequence=1&isAllowed=y |
||||
|
07.09.2021 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Nämä kuvat kertovat mitä kierrätys oli ennen viherkuplia ja ulkomaisella lainarahalla tehtäviä tuulentupia: Se oli harkittua ja paljolti ruohonjuuritason toimintaa. Sitä tarvittiin jotta maamme omalla työllä kertyneet niukat (määrä)rahat riittäisivät. Luonnonvaroja ei siis turhaan kuluteltu. Tässäkin ympäristössä kierrätettyä on veturinkattilan kansi, jalkakontin kuormatila jne. jne. Lämmityskin tapahtui läheltä tuoduilla sekundahaloilla eikä sähköllä tai öljyllä. Polton pienhiukkasten (tarvittavia tiivistymisytimiä ilman kosteudelle) ansiosta olivat sään ääri-ilmiötkin harvinaisia. Betonia oli korkeintaan lattian tasoituksena ja tiivistyksenä. Betonihan on suurimpia luonnonvarojen tuhlaajia. Betonirakennusten ja -rakennelmien purkaminenkin tuottaa hankalan kokoista ja muotoista ongelmajätettä. Raudoituksensa johdosta sitä ei voi edes murskata. Hieno dokumentaarinen kuvasarja! Taustan Finlandia-talon marmorilaatat Carrarasta menivät vaihtoon kymmenessä vuodessa (monestiko niitä on jo vaihdettu?) kulttuuriturhimusten palvoessa epäjumalansa muistoa ja ulottaessa palvonnan jopa yliopiston nimeen. |
||||
|
03.09.2021 20:28 | Erkki Nuutio | ||
| PLH tarjosi edullisin ehdoin telexyhteyksiä pienyrityksillekin 80-luvun loppupuolella. Minullakin oli silloin uusi ammattilaistason rivimuistillinen AEG kotikonttorissa ruksuttamassa. Vuokra oli pieni ja 80-luvun lopun vaiheilla koneen sai lunastaa. Hinta oli muistaaksen 7000 mk, eli pilkkahalpa koneen järeään toteutukseen verrattuna. Telexyhteydet yrityksiin maailmalla toimivat ongelmitta, ja Daimler-Benz, Valkoinen talo (havainnollistavia esimerkkejä) tai mikä tahansa muu mahtavakin taho keskusteli sulavasti kotikonttorini kanssa. Telexliikenteen kutisti ensin telefax surkeuksineen, mutta myös etuineen. Sähköposti ym. vihdoin tappoi telexit. |
||||
|
03.09.2021 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Yksi työntekijä ja sata työnjohtajaa. Erikoispiiskuri huutaa megafoniin: äkkiä, äkkiä valmiiksi ! Virkalakista päätellen työntekijä on laittamassa termiittihitsaus-peformanssin käyntiin. Kiskojen yhdistämisessä ei enää tällöin naulattu kultaista ratanaulaa. Työntekijä ei siis kumarra Mekkaan päin, vaan käynnistää termiittiperformanssin. Ensin performanssi ja pölkkyjen tuenta vasta kun erikoispiiskuri ei ole enää häiritsemässä. |
||||
|
01.09.2021 17:32 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten tiedät, spraypössyttely ei huoleta sisäministeriä. Eipä ole huolettanut edellisiäkään sisäministereitä. Eikä huoleta kaupunkien pormestareita, ei edes niitä joiden vastuulla tämänkin tuholaisuuden torjunta on. Eikä huoleta....... Asia raivostuttaa vain meitä. Kun rautatievaunujen ja veturien töhrääminen on tullut deFakto sallituksi, eivät kai raitsikatkaan saa armoa. Kaikki kalusto piikkiaidan taa ja yövartijat kiertämään hurtan kanssa. Mutta tuleeko tällöin hurtan huumorintajuttomuus ongelmaksi? |
||||
|
29.08.2021 12:58 | Erkki Nuutio | ||
| Vasemmalla nopean lähdön paloauto RIV-3500, jonka alusta on SISU SK 250 CK 4x4 (moottori Cummins LTA-335, vaihteisto Allison HT-740D) ja palovarustus Kiitokorilta. Näitä toimitettiin Ilmailulaitokselle 6 kpl vuonna 1991. Hankintakilpailussa ruotsalaisten ja englantilaisten kilpailijoiden tekniikka ja suorituskyky todettiin yhtäläiseksi, mutta SISU oli hinnaltaan edullisin. SISU toimitti myös Helsinki-Vantaalle 6x6 version ( https://huutokaupat.com/2868286/sisu-sk250-1991-100-l-diesel-pelastusauto ). Taloutemme romahdusvuonna 1991 oli SISUn markkinaosuus Suomessa yli 16 tn kuorma-autoista 26,3 % (Volvo 27,8 %, Scania 30,0%). SISUn osuus 3- ja 4- akselisissa oli kuitenkin suurin 31,2 %. SISU oli nousemassa markkinajohtajaksi. Vetomestareissa se oli jo Euroopan markkinajohtaja, vähän myöhemmin koko maailman johtava valmistaja. Tj. Jorma S. Jerkku (1938-1997) oli toteuttanut kovaotteisen tervehdytyksen. Sen ja investointien seurauksena SISU oli hyvin kannattava lamavuoteen 1991 asti, eikä tappio ollut 1991 eikä 1992 suuri. Vuonna 1991 SISU uusi kilpakuorma-autojen EM-mestaruuden Jouko Kallion ajamana. Auton Cummins-moottori oli viritetty Linnavuoren laivamoottoriosaston järeiden dynamometrien tuella kutistetun nyky-SISUn toimitusjohtaja Timo Korhosen toimesta. Vuonna 1993 SISU oli taas reilusti voitollinen voimakkaasti kasvaneen viennin (vetomestarit, Pasit, Mammutit ym.) ansista, mutta tj Jerkku potkaistiin ja KTM aloitti hajoituspelin. Välivaihe oli Valmet-traktorien, moottorien ja trukkien yhdistäminen SISU-toimintoihin SISU-yhtymäksi. Sitten KTM:n kansliapäällikkö Vuoria järjesti (vastoin yksityistämisestä tehtyjä päätöksiä) luvan yhdistää yhtymän Taxellin Partekiin, sekä hajottaa yhtymän (ja hävittää sen synergian) ja tehdä tiliä sen osilla. Sähellyksessä ja sähellyksen jatko-osassa tuhottiin tai siirrettiin toiseen EU-maahan (osin EU-tukien auttamana) tuhansia työpaikkoja. Traktorit ja moottorit säästyivät tuholta koska tj Linnoinen nosti niin ankaran vastustuksen hallituksen puheenjohtaja Ekströmiä vastaan, että molemmat vapautettiin SISUn hallituksesta. Panssarivainut (Pasi) taas pelastuivat Patria-yhtymän keskeiseksi osaksi. Ei voi tietää miten muille Sisu- ja Valmet-tuotteille (vetomestarit, trukit, kuorma-autot) olisi käynyt ilman valtiomme edustajien hölmöilyä ja osaamattomuutta, mutta vertailla voi hollantilaiseen perheyhtiö Terbergiin ( https://www.terbergspecialvehicles.com/ ). Terberg aloitti vuonna 1972 SISUn pienenä kilpailijana vetomestareissa. Nyt se on markkinajohtaja Taxellin poistettua SISUn sen kilpailijana. Noin 1500 hyvin palkattua ihmistä toimii Terbergin erinomaisen kannattavassa vetomestariliiketoiminnassa. Olisi kai ollut Karjaallekin hyötyä näistä työpaikoista ja miljardin euron arvoisesta viennistä yli 100 maahan. |
||||
|
26.08.2021 11:27 | Erkki Nuutio | ||
| Hevosajan silta. Muurien alaosa lienee - jollei 1860 -vuodelta - niin viimeistään 1870-1880 vaiheilta. Minulla on Vold. Lindemanin kartta vuodelta 1887: Helsingfors omgifningar. Siinä kuvan pikkutie lähtee Oulunkylän seisakkeelta yli radan ja kiemurtelee Helsingin pitäjän kirkon suuntaan Sillan muureja on korotettu metrin verran vuosikymmeniä ennen sähköistysaikaa. Hennot siltapalkit ja viistotuet ovat terästä. Tämä silta kaiketi purettiin / korvattiin paremmalla sähköistyksen yhteydessä pian kuvauksen jälkeen? |
||||
|
25.08.2021 12:12 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvin kirjoitettu ja kuvitttu kahden sivun tarina Sohvista, sohvilaisista ja museorautatien merkkipäivästä päivän (25.8.21) Aamulehdessä ! | ||||
|
24.08.2021 21:21 | Erkki Nuutio | ||
| Turpeisen Höyryllä Hämeeseen -kirjan sivulla 98 on kerrottu radan rakennuspäällikkö Knut Stjernvallin 30.9.1862 rautatierakennuksen johtokunnalle tekemästä perusteellisesta selvityksestä rakentamiskustannusarvion ylityksen syistä. Turpeinen mainitsee otteena selvityksestä mm. että: " Hyvä esimerkki kustannusten odottamattomasta noususta koettiin Järvenpään aseman lähellä. Sinne oli tehtävä 3000 jalkaa [noin 900 m] pitkä 23 jalkaa [noin 7 m] korkea penger. Vuoden 1859 lopussa sen suunnitellusta korkeudesta puuttui kolmen jalan [noin 0,9 m] paksuinen kerros, mihin laskettiin tarvittavan enää 600 kuutiosyltä [vanha kuutiosyli oli 2,83 m3 , uusi kuutiosyli 4 m3] täytettä. Mutta vuonna 1860 penger vajosi lähes 10 jalan verran. Jotta se saatiin riittävän korkeaksi ja tukevaksi, oli siihen kuljetettava vielä peräti 5000 kuutiosyltä täytettä." Soistunutta maastoperustaa taisi olla heti alikäytävän kohdan pohjoispuolella. Rahat ja aika olivat tiukilla. |
||||
|
22.08.2021 09:37 | Erkki Nuutio | ||
| Erinomainen tunnelma- ja tapahtumakuva. Puuttuu vain portailta alas hyppimään valmistautuvia ja töihinsä kiirehtiviä kuukausilippulaisia. Ilmassa on "Lontoon sumua", siis rikki- ja muupäästöistä ilmaa. Näiden vuoksi ilmassa on niin paljon tiivistymisytimiä, että se ei pysty pidättämään kosteutta, vaan koskeus tiivistyy sumupisaroiksi. Kaikki valuu alas kuten Lontoossa aikanaan. Nykyään melkein kaikki rikki- ja muut päästöt on puhdistettu pois. Siksi tiivistymisytimiä ei juurikaan löydy ilman kosteudelle. Seurauksena on sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä, rankkasateita ja vastaavia. Jos joku ei niistä pidä, kannattaa tämän ehkä lisätä puita saunanpesään, tai hiiliä Riston pesään. |
||||
|
|
20.08.2021 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| En osaa vastata Keijon kysymykseen, mutta osaan sotkea soppaa vielä sakeammaksi. Hki-Hml -rautatien suunnittelukartta on kopioitu Oiva Turpeisen Höyryllä Hämeeseen -kirjan (Tammi, 2003) sivuille 56-57. Kartassa mainitsemasi tie leikkaa rautatielinjan viistosti jokseenkin tulevan Järvenpään aseman kohdalla. Kartasta ei varmuudella selviä onko kyseessä tasoristeys. Pitäisin kuitenkin tasoristeystä jokseenkin varmana, kun rautatieliikenne oli äärimmäisen harvaa ja raiteita oli aseman kohdalla aluksi ilmeisesti vain kaksi. Maantieliikenne oli vain hevoskärryjä harvakseltaan. Koska - ehkä 1880-1890-luvulla tilanne oli vähitellen muuttunut niin, että alikulku tuli tarpeelliseksi. Missä olettamani tasoristeys sitten oli? Eiköhän tie kulkenut Tuusulan suunnasta asemamäkeä ylös, aseman kyljen lähistöltä raiteiden poikki ja toisella puolella alamäkeä kohti Kellokoskea. Ehkä joku vanha kartta näyttää asian. Entisinä aikoina vastaavat tasoristeykset olivat yleisiä. Esimerkiksi ainoa maantie Tampereelta etelään kulki tasoristeyksellä Helsingin radan yli, sitten tasoristeyksellä Vaasan radan yli ja lopulta alikulussa Vaasan radan alitse. Tällainen päti vielä 1920-luvulla! Vielä kuriositeetti Järvenpäästä. VR:n linja-auto N:o 3 linjalle Porvoo - Loviisa, Volvo noin vuodelta 1933 poseeraa radan toisella puolella asemaa vastapäätä vielä pitkään olleen Osuuskauppa Perhelän (muistan itsekin sen kesältä 1963) edustalla. Nahka-asuinen virkalakkinen VR:n kuljettaja poseeraa auton edustalla. Tämä kuva on tunnetussa Kaskimiehen kuvakirjassa Valtionrautatiet (WSOY, 1935) sivulla 175. |
||||
|
20.08.2021 15:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kesäliikenteen työn sankareille kunnioittava kiitos ! | ||||
|
19.08.2021 18:26 | Erkki Nuutio | ||
| Resiina 1/94 sisältää laajan kirjoituksen Helsingin satamaradoista ja lehden keskiaukeamalla on (s. 36-37) on kokonais-karttapiirros näistä radoista. Sörnäisistä Hakaniemeen asti rata jatkui vuoteen 1960 ja uusi ratalinja Pasilasta Sörnäisiin otettiin käyttöön vuonna 1965. | ||||
|
17.08.2021 21:34 | Erkki Nuutio | ||
| http://industrialscenery.blogspot.com/2016/10/1912-90-wheel-lathe.html | ||||
|
|
17.08.2021 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/132796?kv=1964&kv2=1980&paik=Forssa+%28JR%29 | ||||
|
|
14.08.2021 20:36 | Erkki Nuutio | ||
| Mutta halutaanko tämän JFR:n tallin korjaamo-osassa olleen pyöräsorvin (noin vuodelta 1898) käyttöön höyrykoneen voimalla pyörivä valta-akseli ja siitä lattahihnat sorvin hihnapyörään? JMR:llä pyöräsorvin omistajana on tällaiseen mahdollisuus, vaikka se tapahtuisikin vasta vuonna 2098 ! |
||||
|
13.08.2021 18:13 | Erkki Nuutio | ||
| SVR 1862/1912 II sivulla 248 on Viipurin raidekartat vuosilta 1870 ja 1912. Jälkimmäisessä näkyy esillä ollut kolmen raiteen ja kääntelypöydän toteutustapa. Tämä raidekokonaisuus palveli Pietarin ja Viipurin välistä tiheätä matkustajaliikennettä. 4.1918 kyseinen liikenne loppui tyystin ja Viipurista kulki muutamana seuraavana vuonna vain joitain paikallisjunia Terijoelle / Rajajoelle. Siten on selvää, että kääntelypöytä purettiin viimeistään 20-luvun alussa. VR:n vuosikertomuksista ehkä ilmenee milloin asemalaiturien muutos toteutettiin. Ei kääntelypöytää varmaan hävitetty, vaan vietiin jonkun pienemmän aseman kääntöpöydäksi. Se oli ehkä alkuaankin liian lyhyt useimmille tenderivetureille. Kääntöpöydista tuskin löytyy luetteloa pituuksineen sekä valmistus- ja viimeisine pystytysvuosineen. |
||||
|
|
13.08.2021 08:53 | Erkki Nuutio | ||
| Pyörylä katutasossa on alkuperäisen veturinkääntelypöydän perustusta. Sitä tuskin täydennettiin huoneeksi kääntelypöydän purkamisen ja laiturien uudelleenrakentamisen yhteydessä. | ||||
|
|
12.08.2021 20:40 | Erkki Nuutio | ||
| Eräs vaikeus Maaskolan ratapihan rakentamista koskeneen tiedon kartoittamisessa sanomalehtiuutisten avulla on pitkä aikajänne. Se alkaa vuonna 1903, tai oikeistaan vuonna 1901. Ajoittain tietoja antoi Wiborgs Nyheter (katso netistä esimerkiksi 26.10.1901 s.2-3,28.10.1901 s.2 31.12.1904), mutta vuonna 1905-1906 kyseinen lehti oli julkaisukiellossa. Vanhasuomalaisten lehti Wiipuri oli puolestaan niin ankarassa taistossa suomenkielisten oikeuksien puolesta (eli RKP:ta ja Nuorsuomalaisia vastaan), että Maaskola-uutisia ei sinne osunut. Sosdemien Työ-lehti puolestaan kirjoitti paljon Viipurin rautatieasioista, mutta ei juurikaan Maaskolan rakentamisesta. Kun ilta-aikaa sattuu jäämään, jatkan tutkiskelua, mutta se etenee hyvin hitaasti. |
||||
|
|
12.08.2021 20:10 | Erkki Nuutio | ||
| Alunperin ja ilmeisesti vielä raidekaavion tekovuonna 1923 kyseinen rinkula oli kääntöpöytä. Sen kautta laituriraiteille tulleen junan veturi saattoi poistua laituriraiteiden välissä olevaa raidetta pitkin. Valokuva tältä alueelta tässä muodossaan vuonna 1913 on ainakin sivulla 204 Hirnin ja Lankisen kirjassa Viipuri - kansainvälinen kaupunki (Gummerus 1992). Pienoismallissa vuodelta 1939 ei kääntöpöytää ole. Se lienee purettu ennen 1920-luvun puoliväliä. |
||||
|
12.08.2021 14:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvaajan selän takana pakenevat NL:n joukko-osastot kohti Porlammen mottia. Vasemmassa reunassa näkyy Viipurin 2.1932 valmistunut kunnallinen linja-autoasema, silloin Pohjoismaiden suurin. Tampere pisti Pohjoismaiden suuremmuuden reilusti uusiksi vuonna 1936. Raiteistosta vaikuttaa, että Suomen tasavallan vuosina ei ollut kovin paljon läpikulkeviä tavarajunia aseman ohi. Aseman ohittaneet tavarajunat kulkivat ilmeisesti yleensä matkustajalaiturien raiteiden kautta. Toisaalta Viipurin pääratapiha oli kuvaajan selän takana Maaskolassa. Maaskolan kuten asemankin rakentaminen tapahtui toisen sortokauden ja maailmansodan sensuurin vallitessa. Siksi tietoa Maaskolasta löytyy vain vaivalloisesti. |
||||
|
12.08.2021 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva. Näyttää VR:llä (vai mikä onkaan nykyään) olevan runsaskokoiset öljysäiliöt tässä radan vierellä. Luultavasti niille on ratayhteyskin ja putkistot säiliöiltä johtanevat veturitalleille? | ||||
|
11.08.2021 08:50 | Erkki Nuutio | ||
| Viinikka Kokemäeltä taisi olla Suomen johtava kumipyöräinen happokuljettaja ainakin jo 60-luvun loppupuolelta lähtien. Katso tätä kohdasta 14.30 eteenpäin: https://www.youtube.com/watch?v=x0Xy_Ouo9CM |
||||
|
08.08.2021 14:04 | Erkki Nuutio | ||
| Siellähän tuo torppa vaikuttaisi näkyvän 1976:n kartassa. 1964:n kartassa puolestaan näkyy oheisen kuvan esittämän, Kumpulan kautta kulkeneen rataoikaisun rakentamisvaihetta. Siitä johtuen vanhemmissa ilmakuvissa samalta alueelta ei rataa näy. | ||||
|
|
08.08.2021 11:37 | Erkki Nuutio | ||
| Osaatko kertoa millä etäisyydellä Pasilasta ollaan? Vaikuttaa siltä että jälkiä Jansonska odlingar -nimisen laajan viljelysmaa-alueen edelleenvuokrauksesta ja torppa-asutuksesta olisi ollut vielä jäljellä vuonna 1969 : https://www.vaunut.org/kuva/51430?kv2=1900&paik=Helsinki |
||||
|
07.08.2021 16:00 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä kaukonäköisyyttä, hyvin tuntien Helsingin raitiotie-runkolinjan kohtalon : Se peruttiin. Suorat bussilinjat palautettiin puolen vuoden päästä julkikapinan vallitessa lähiö-Helsingissä ja koska oli pelättäessä päävastuullisen, pormestari Frenckellin tulevan tiputetuksi Kaupungintalon parvekkeelta Kauppatorin kiveykselle. (katso Hevosomnibusseista metroon, HKL, s.217-222). Muuten Keskustorikin on kivetty. Sitäpaitsi, ei kai joku oleta 85%:n tappiolla toteutuvan raitioliikenteen palvelevan loputtomaan asti - ainakaan loppuiltaisin, öisin ja pyhisin. |
||||
|
07.08.2021 15:36 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkoitatko vaunun neljää Savonius-roottoria ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori ) ? | ||||
|
05.08.2021 21:53 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatie Tornioon (-1903) ja alkuosa Rovaniemelle johtaneesta rautatiestä (1903-) rakennettiin ja valmistui ensimmäisen sortokauden aikana Bobrikovin jyrkästä vastustuksesta huolimatta. Nikolai II yleensä hyväksyi vielä tällöin Valtiopäivien ja Senaatin sinnikkäät esitykset, joita myös silloinen ministerivaltiosihteeri von Plehve usein tuki Bobrikovin harmiksi. Tornioon ja sieltä edelleen Karunkiin pikaisesti jatkettu rautatie kuitenkin tuli 1914- Venäjän ainoaksi yhteydeksi länteen. Alkuosaltaan reitti kulki yksinomaan Kouvolan - Riihimäen - Seinäjoen kautta, koska Raudusta alkanut reitti ei ehtinyt valmistua. |
||||
|
05.08.2021 21:24 | Erkki Nuutio | ||
| Huutokoski kuului Venäjän vuosikausien ajan vaatimaan, mutta rajallisten radanrakennus-voimavarojemme sopivasti viivästyttämään Raudun - Elisenvaaran - Savonlinnan - Pieksämäen ratayhteyteen, joka jatkui Pohjanlahden rannoille eri reittien kautta. Tärkein reiteistä oli Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan. Siellä olivat venäläisten (etenkin Bobrikovin ja Seynin mielestä) ruotsinmielisyytensä vuoksi epäilyttävimmät suomalaiset. Asemarakennuksen komeus on pääosin seuraus sen sotilaallisesti tärkeäksi katsotusta sijainnista. En tiedä miksi matalampi rakennusosa mainitaan alkuaan ruiskuhuoneeksi. On kuitenkin selvää että Venäjän armeijan suunnitelmissa pitkää rannikolle vievää reittiä varten oli asemia, joilla sotilasjunat kohtaisivat toisiaan ja joissa sotaväen ruoka- ja muu huolto tapahtuisi. |
||||
|
05.08.2021 20:49 | Erkki Nuutio | ||
| Ilman muuta Fiat 500 huolellisemman katselun tuloksena, juuri takapään muodon perusteella. | ||||
|
05.08.2021 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Polkuresiinaa muistuttavien laitteiden käyttö kuntosaleilla maksaa ja maisemassa on vain leijuvia viruksia. Täällä sensijaan saa kaikkea, kuntoa, maisemia, tuulenvirettä ja hyvää mieltä. Onko oikein kutsua Tepon istuttavaa ratakulkuneuvoa polkuresiinaksi, vaikka polkupyörän polkimia ei olekaan? Kutsuisin pumppuresiinoiksi vain noita taaempana olevia, seisten pumpattavia ratakulkuneuvoja. |
||||
|
|
05.08.2021 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Johtuen Ruotsin valtion ja sotilajohdon vainoharhaisuudesta ja vastenmielisyydestä vuosien 1917...1919 vaiheilla tehtiin tuo järjetön ja kallis radan kierros Pohjanlahdelle. Paikallisten haluama ja ylivoimaisesti rakentamisen ja käyttökulujen kannalta halvempi yhteys olisi ollut (olisi edelleenkin) vetää Kemin rata suoraan siltaa pitkin yli Tornionjoen ja edelleenkin harvaan rakennetun Suensaaren läpi. Ruotsiin olisi sitten kuljettu sikahalvan 10 m pitkän penkereen yli ja läpi joutomaan (nyt Golf- ym. kenttänä) SJ:n radalle. Henkilöasema olisi järkevimmin yhteinen, ja se olisi ollut sekä Tornion, että Haaparannan välittömässä keskustassa. |
||||
|
|
05.08.2021 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen laadukas kuva. Se ei esitä ainoastaan nyt järjestelytehtävässä toimivaa Paikkua. Yhtä merkityksellinen on Paikun ympäristö. On hiekotuslaitos, joka ei helposti päädy kuvan toiseksi keskipisteeksi (Paikun ohella). Kauempana on ainakin yksi kaarihalli noin vuodelta 1965. Se tarvittiin Porkkanoiden talvehtimista helpottamaan. Porkkana sieltä nytkin kurkistaa. Jo käynnissä olleen sähköjunaliikenteen Samit eivät päässeet Pasilan alapihalle. Ei kaarihalli olisi Sameille kelvannutkaan. Mutta mikä kaarihallilta muistuttava rakennelma on kaarihallin oikealla puolella? Autokalusto oli sellaista, jonka silloinen elintaso mahdollisti (edellyttäen kyllä omatoimisuutta huoltamisessa): Mosse Elite (Caviarilla tai ilman), Kupla 1200 (jo isoin takavaloin) ja VW kaappimalli (Typ2, luultavasti Kastenwagen). Silloisen nopean, mutta pröystäilemättöman henkilöautoistumisen kruunaa pikateiden riesa, Fiat 600 taustalla. |
||||
|
03.08.2021 19:39 | Erkki Nuutio | ||
| Sami, jotkut (etenkin nuoremmat) ovat kiinnostuneimpia kertomaan ja lukemaan etupäässä uusista asioista. Jotkut (etenkin varttuneemmat) ovat kiinnostuneimpia kertomaan ja lukemaan myös vanhemmista asioista. Valikoimaa on molemmille. Valinta on vapaa. |
||||
|
|
03.08.2021 16:12 | Erkki Nuutio | ||
| Työurani alkoi 56 vuotta sitten kuvan uusklassisessa rakennuksessa, Tampereen (vanhassa) postitalossa. Olin kesäposteljooni Hämeenpuiston yläosassa länsipuolella. Rautatieaseman pohjoiskyljelle rakennetusta uudesta uljaasta postitalosta tuli hyvin lyhytikäinen postitalona. Esimerkki sekin Suomen hallinnon yläportaan uskomattomasta lyhytjänteisyydestä ja tempoilusta. Vanhasta postitalosta seuraava on entinen entisen Osuusliike Voiman uudempi ylpeys, Centrum-tavaratalo. Siitä kulki (kulkee yhä) tunneli kahviloineen Hämeenkadun alitse Voiman vanhempaan ylpeyteen, 7-kerroksiseen liiketaloon, jossa oli mm. Voiman suurravintola. Isän kuoltua vuonna 1961 Voima maksoi jäsenyyden perusteella meille hautausavustuksen. Silloin ei työnantajalta ei saanut pitkästäkään työsuhteesta mitään. Piti vain pikapikaa häipyä työsuhdeasunnosta. Valtio ei myöskään vielä antanut mitään. Nyt Osuusliike Voimasta ei ole jäljellä mitään, mutta "pakolainen" saa välittömästi kaikki vuosikymmenten ajan työskennelleen suomalaisen sosiaaliedut + runsaat harkinnanvaraiset edut. Työtä harvemmin saa, eikä se ehkä kiinnostakaan monia näistä. |
||||
|
|
03.08.2021 10:39 | Erkki Nuutio | ||
| Henkisesti rikkaita mesenaatteja useine lättineen löytyy keskuudestamme Oulusta, Haapamäeltä ja Porvoosta. Nostalgialätät vain kulkuun Kemin ja Haaparannan väliä SJ:n liityntäyhteyksiin sopivalla aikataululla. Ainakin kesällä, mutta läpi vuoden jos riittävästi matkustajia riittää. Harrastajat tietävät halvat, mutta tehokkaat mainostamiskeinot EU:n laajuisesti. Voisi EU tukeakin. Olisihan kyse kahden EU-maan henkilöliikenteen yhdistämisestä, josta tosiasiallinen monopoliyrittäjä on kieltäytynyt. Yhdistysten sopimusperäisellä yhteistyöllä varmistettaisiin varakalusto mahdollisten kalustovaurioiden varalta. PORHA kaiketi voisi olla johdossa, koska ollaan heidän kotialueellaan. |
||||
|
Kuvasarja: Eskolan metsärata kesällä 2021 |
01.08.2021 09:06 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvin laadukas ja hyvin selostettu dokumentti on tuo viitattu värielokuva metsäradan viimeisestä ajokaudesta ja purkamisesta. Elämän arki oli vielä 60-luvulla aika samankaltaista kuin 30-luvulla - varsinkin etäällä suuremmista kaupungeista. Työntekijöiden majoitus- ja muissa elinoloissa oli sotien jälkeen kylläkin jo korjattu karkeimpia puutteita. |
||||
|
30.07.2021 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Jokelan tienoo raidekaaviossa vuonna 1923 : https://www.vaunut.org/kuva/42732?kv2=1928&paik=Jokela VR:n lastausraide tehtaalle lähtee alaoikealle. Oliko alueella rillivaunujen ja hevosten ohella kapea veturi? Täällä mm. kartta alueesta 20-luvun muodossaan: http://www.tiilitehdasperinne.com/ |
||||
|
28.07.2021 15:31 | Erkki Nuutio | ||
| Mm. Pendolino (!) -rakennuksen tienoilta saa kuulemma myös hamppua. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
28.07.2021 15:27 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä kuvakokoelma! . Alfred B. Gottwaldtin tunnetussa kirjassa Heeresfeldbahn (1986) on myös tekstiä, karttoja ja kuvia aseveljemme Suomeen rakentamasta Kuusamo-Hyrynsalmi rautatiestä (s. 281- 292), ja aivan lyhyesti Ylä-Syvärin rautatiesta. Jälkimmäisestä radasta on Eero-Eetu Saarisen ja Olavi Kilpiön historiikki (1979) kattava esitys (112 s.) | ||||
|
27.07.2021 21:11 | Erkki Nuutio | ||
| Vähän aikaa hihna luisti mekaanisessa aivoyksikössäni. Luiston loputtua huomasin, että kuva on etelän suunnalta (Kotkankallion kieppeiltä, https://www.vaunut.org/kuva/101894?kv2=1899&paik=Tampere ) ja korkeussuunnassa sommiteltu niin, että alunperin kahdesta maantiesillasta vain betoniset pystypilarit näkyvät. Etualalla koskessa oleva puomi ja aitaus yrittää kai pysäyttää koskenlaskuun aikovat. Joku on tosin kosket laskenut ja hengissä pysynyt. On osannut reittinsä valita muualta kuin turbiinien kautta. |
||||
|
|
27.07.2021 12:13 | Erkki Nuutio | ||
| Siirsin oman jatkokommenttini keskustelupuolelle Sivuraide -osastoon: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13157.msg100614 | ||||