3560-129872 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.05.2022 11:00 Erkki Nuutio  
  Lähes epäreilu kuvauspaikka, koska Polhem on entinen suuruus ja sai siksi vain väliaikaisen ersättningshållplatsin :
https://trafiken.nu/goteborg/arkiv/2021/maj/manga-linjer-laggs-om-i-centrum/

Vaikka Götaälv ja sen sillat eivät näy taustalla, vaan päärautatieasema, olen vanhana hisingeniläisenä (1970) oikeutettu kommentoimaan näitä keskustasiltoja.
Joen vastapuolella on suuri Hisingenin saari, jolla mm. AB Volvon alkuperäiset ja osin nykyisetkin tehtaat sijaitsevat.
Götaälvbrota vuodelta 1939 puretaan juuri ja uusi Hisingsbro on jo käytössä :
https://www.skanska.se/vart-erbjudande/vara-projekt/215856/Hisingsbron%2C-Goteborg
Skanskan hyvässä kuvasarjassa näkyy vanhempi silta vielä uuden sillan työmaan vierellä.

Vanhan sillan kautta olen useasti kulkenut, en vain vaarallisella raitsikalla, vaan myös kävellen ja taittopolkupyörällä.
Sillalta tuli yksi raitsikka kerran jarruitta alas. Mahtavassa vauhdissa kaatui Nordstadenin puolella jyrkkään mutkaan (parisataa metriä rautatieasemasta pohjoiseen). Sitten laskettiin kuolleet ja haavoittuneet ja todettiin että kannattaisi pistää jarrut toimiviksi.
Saa nähdä muistetaanko vaunun jarrujen toiminta nykyään tarkistaa aamuisin?

Joen ylityksistä vielä. Göteborgin 400-vuotisjuhlan kunniaksi aiottu köysirata Järntorgetilta Hisingenin Lundbyn (Volvo) kautta Hjalmar Brantiggsplatsenin raitiolinjoille peruttiin. Ilmeisesti kunnallisrohkeus petti tai -maltti voitti. Hinta tuskin oli este, koska esimerkiksi Tampereen Areeeenan hinnalta olisi saanut ainakin kolme Göteborgin köysirataa.

Kommentoin Göteborgin asioita laajasti koska siihen on täydet valtuudet. Maksoimme kalliisti Göteborgin oston takaisin Tanskalta (Älvsborgs lösen). Suomalaiset veronmaksajat maksoivat näitä lunnaita lisäverona vuosien ajan.
Samaan tapaan parhaillaan maksamme italialaisten asuntoremontit ottamallamme velalla - osana Suomen noin 4.5 miljardin euron lahjoitusta lähinnä EU:n eteläisille maille.
kuva 09.05.2022 09:46 Erkki Nuutio  
  Kun tottumustakin on rajat ylittävästä liikenteestä, voisi yhtiö vaikka tänä päivänä jättää lupa-anomuksen Oulun (tai Kemin) ja Tornio - Haaparannan välisestä liikenteestä Allegroilla. Kokeellisesti olisi syytä aloittaa heti tänä kesänä. EU suhtautuu asiaan myönteisesti eikä SJ:kään ole varmaan pahoillaan.
Kun sen Tallinnan tunnelin liikenne on vielä kaukana Helsingin nahjustelijoiden (keskittymä Eteläesplanadi 4:ssä) vuoksi.

Liikenneyhteys on vapaana nautittavaksi, koska museoliikenneyhdistykset eivät ole uskaltaneet aloittaa yhteisesti liikennettä lätillään Kemin ja Tornio/Haaparannan välillä.
kuva 29.04.2022 19:25 Erkki Nuutio  
  Voitaneen siten lisätä tunnisteisiin G1 ja todeta kohtuullisella varmuudella numeroiksi 198 ja 199.
kuva 29.04.2022 15:27 Erkki Nuutio  
  Alempana etummaisen veturin ohjaamon kyljessä erottunee suorakaiteen muotoinen valmistuslaatta. SVR Hki - ja SLM - laatat olivat tällaisia ja mittasuhteiltaan yhtäläisiä. Ylempänä erottunee epäselväksi jäävä veturin numero.
Näillä tiedoilla asia ei kuitenkaan selviä.
184-185 ja 198-201 olivat siinä määrin uusia, että ne kaikki kelpaisivat.

Tiedetäänkö missäpäin 184 ja 185 oli käytössä tai käytöttä vuonna 1897 ?
Oliko vetureissa 198-201 ilmanpuristin ja ilmajarru jo SLM:ltä lähtiessä ?
Kevyissä junissa käytettäviin G1/2/4 -vetureihin ei kai normaalisti ilmajarruja laitettu vielä 1890-luvulla.
kuva 29.04.2022 10:40 Erkki Nuutio  
  Oletan että kuvausvuodeksi on varmistettu 1897 sillan rakentamisamisajan perusteella.
Kuvan terävyys on erinomainen. Vaikka siltapalkisto peittää koekuormittamisesta vastanneet kaksi veturia, katson molempien niistä olevan lähes uusia pikkuruskoja, siis G1, G2 tai G4 -vetureita. Tarkemmin oletan näiden olevan SVR:n Helsingin konepajan valmistamat G2 -veturit 184 ja 185. Nämä ovat vuosilta 1895 ja 1896 (SVR Hki 5/95 ja 6/96).

Kuten jo veturia 57 (SVR Hki 1874), ei välitöinä löysällä aikataululla valmistuneita helsinkiläisvetureita kytketty minkään rataosan talousarvioon ja vahvuuksiin, vaan niitä käytettiin aluksi vaihtelevissa tehtävissä.
185+186:n vetämällä junalla lienee sikariportaan ja valokuvaajankin myös ollut mukava porhaltaa Helsingistä siltaa tarkastamaan.

Että kyse on näistä vetureista tukee puleerattu ulkonäkö ja ainakin etummaisessa veturin kattilan kyljessä oleva ilmapumppu (ensimmäinen SVR:n veturien ilmapumppu lienee ollut jo alkuaan raskaassa mogulissa G3 176 vuodelta 1892).
Kyseisen veturin ohjaamon kyljessä vaikuttaisi olevan numeroiden yläpuolella nelikulmainen laatta. Numeroiden yläpuolinen valmistajalaatta oli vain Duebsin valmistamissa G4 -vetureissa (186-190 /1894) ja vuodesta 1900 alkaen valmistuneissa Tampereen konepajan vetureissa. Duebsin valmistajalaatta oli kuitenkin makaava vinoneliö. Sellaista ei etummaisessa veturissa ole.

Kummassakin kuvan veturissa on SVR:n Oulun konepajan Jakobssonin kehittämä halkosavutorvi. Ulkomaisilta tehtailta tulleiden G -veturien halkosavutorvet olivat turbiinimallia. Veturit suunnitellut Adolf Engström oli jo Oulun radan vetureihin vuonna 1884 ne määritellyt ja suunnitellut. Ehkä veto Jakobssonin savutorvessa oli parempi kuin alkuperäisessä savutorvessa, koska Jakobssonin savutorvia käytettiin useissa pikkuruskoissa vuosikymmenten ajan.
Joka tapauksessa oululaiset varmaan mieluusti tarjosi savutorviaan kollegoilleen Helsingissä.

Siltatyömaan penger on vielä maisemointia vailla.
kuva 27.04.2022 09:15 Erkki Nuutio  
  Kaikkien kunnioittama Manu on tietysti tuttu. Pohjalaismies ei tarpeettomasti kierrellyt eikä kaarrellut, vaan pisti pyörät pyörimään.
Manu tuli autoinsinööriksi Tampereelta 1970, minä 1971. Hän oli valmis edistämään eri tavoilla myös insinöörikoulutusta
kuva 26.04.2022 14:15 Erkki Nuutio  
  Aivan oikein, Tommila. Painovirhe. Joukon kanssa olin paljonkin asioissa, etenkin metsäkoneaikanani.
Paljolti Joukon ansiota oli Linnavuoren laajentuminen ja moottorien laatu- ja hintakilpailukyvn kehittyminen.
kuva 26.04.2022 11:10 Erkki Nuutio  
  Sananselitys voitelurasva -nimestä: Voitelun suorittaa voiteluöljy, jota on valtaosa rasvan tilavuudesta.
Öljyn kaikkien ominaisuuksien pitää olla käyttökohteen vaatimusten mukaiset.
Saennin (kuten metallisaippua) on höttöistä ainetta, jonka taytyy pystyä kaikissa oloissa (lämpö, tärinä jne) pitämään kiinni ympäröivistä öljyhiukkasista, jotta nämä eivät erotu ja ala vuotaa.
Saenninkaan ei tietenkään saa jähmettyä kylmässä, mikä jäykistäsi laakeroinnin ja estäisi voitelunkin.

Esimerkiksi laakereissa pystyy vierintäelimien vähäinen kosketus rasvaan erottamaan siitä tarvittavan, hyvin vähäisen öljymäärän pintojen väliin ja useimmiten mahdollistamaan EHD-tasoisen, kosketuksettoman nestevoitelun hyvinkin pitkään.
Tarvittaessa öljyssä on HD-lisäaineita, jotka estävät pintojen kosketukset ja tahmautumisen hitaissa liikkeissä.

Toisaalta saennin estää öljyn erottumisen. Siksi ei tarvita kovin tehokkaita tiivistimiä - etenkin kun mahdollisen ulkoa tullut lika pysähtyy saentimen höttöiseen ulkopintaan. Varsinaiset voitelukohdat pysyvät siksi puhtaina.
Puhtaus kokoonpanovaiheissa on keskeisen tärkeätä. AINA suojukset avointen kokonaisuuksien päällä.
kuva 26.04.2022 10:26 Erkki Nuutio  
  620-sarjassa ja 634:ssä nousivat ruiskutusputket kuvan malliin. 620-sarja tuli noin 1990 ja 634 noin 1995.
Milloin lumiaharja valmistui?
Valmet 611:n tuotanto alkoi noin 1975, mutta siinä ruiskutusputkia oli taivuteltu toisella tavalla.

Myös 620 ja 634 olivat alkuaan Valmet - Kättemme töitä. Nimimuutos Sisudieseliksi tapahtui 1995 vaiheilla.
Sisudiesel oli hyvä nimi etenkin traktorimoottorien tekijälle. Se ei kytkeytynyt Valmet-traktoreihin. Siksi moottorimyynti eri traktori- ym. konevalmistajille helpottui. Lisäksi Sisu oli huippumaineessa Euroopassa Truck Race -euroopanmestaruuksien ansiosta.
Näin Tj Jouko Tammila kertoili aikanaan.

Kun Valmet-yhtymä räjäytettiin, omi paperikoneväki Valmetin yritys- ja tuotenimen yksinoikeudella..
Muut toimialat saivat muuttaa nimensä, Traktoriryhmä Valtraksi ja Sisu-yhtymään liitetty Kuljetusvälineryhmä (trukit ja moottorit) Sisuksi (Sisu Terminal Systems ja Sisudiesel).
Trukit ja terminaalitraktorit kuitenkin pian häpäistiin rantaruotsalaisesti Taxellin toimesta Kalmar-nimellä. Tämä vei sinne estottomasti valmistuksenkin työpaikkoineen. Tämä mielettömyys oli pääsyy suomalaisen trukkituotannon ja Tampereen tehtaan (alkuaan Valtion Lentokonetehdas) tuhoon.
Kaupungin johto (kiinteistökeinottelijat) kuolasi "kiinteistöjalostuksen" kohteeksi päätyvän tehdasalueen hyväksi.
Teollisten työpaikkojen menetys ei sitä kiinnostanut.
kuva 25.04.2022 14:02 Erkki Nuutio  
  Jälkiasenteiset veturin valoheittimet, Pintschin tekemät. Sivuilla lasiaukot veturinumeroa varten, lyhdyt mahdollisesti jostain Hv2-veturista.
Valoaukkojen lasit olivat myöhemmiten tummennettuja, siis ilman veturinumeroa.
Nämä valonheittimet eivät liene olleet alunperin sähköistettyjä. Ovatko tässäkään kuvassa?
kuva 25.04.2022 09:23 Erkki Nuutio  
  Tässä lisää, jos haluaa suorastaan yksityiskohtaista tietoa : https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:998684/FULLTEXT01.pdf
Viitteiden kautta saa vielä tarvittaessa lisätietoa.
kuva 17.04.2022 09:11 Erkki Nuutio  
  Kaappivaunu on L 319 Kastenwagen. Vuosimalli on keskimäärin 1962.
Tausta: ex Kumiteollisuus Oy, ex ex Hyppösen kenkätehdas ja valkoisten tykistömaali keväällä 1918.
kuva 08.04.2022 18:55 Erkki Nuutio  
  Boomereitten isät ja useimmat boomeritkin käyttivät etualalla näkyvän muotoisia asiapullosalkkuja.
Luultavasti nuo sivutaskut oli ajateltu, toinen eväsleipäpakettia, ja toinen eväsmaitopulloa varten.
Lauantaina töistä palatessa joillakin maitopullon syrjäytti kirkas pullo. Isäni tapoihin se ei kuulunut.
kuva 06.04.2022 18:11 Erkki Nuutio  
  Tehdään elementeistä -kirjan (SBK-Säätiö, 2009, 333 s.) kuvan ja kuvatekstin mukaan Rakennuselementti Oy urakoi vuonna 1954 tämän vuonna 1926 rakennetun tunnelin elementtivuorauksen. Kuvassa tunnelista pyyhältää Risto 1046.
Kuvan perusteella vuoraus muodostui arviolta 1.5...2 m välein molemmin puolin olevista betonisista pystypalkeista. Nämä kannattavat päällään olevia puoltensa vaakapalkkeja ja vaakapalkkien päälle limittyviä 0.75...1 m pituisia ympyränkaaren muotoisia kattopalkkeja.
Vapaan aukon korkeus pienentyi kattopalkkien myötä yli 0.5 m, mutta eipä tule kiviä tai koko vuori niskaan.
kuva 04.04.2022 20:47 Erkki Nuutio  
  Kyllä kyseessä on punaisten Riihimäen kasarmin palo. Von der Goltzin osasto valloitti Riihimäen 22.4.1918.
En ehtinyt tarkistaa oliko palo siltä tai edellispäivältä. Valokuvia on kirjoissa eri puolilta palavaa kasarmia, joten taistelut ovat kaiketi ehtineet päättyä. Taitaa olla Goltzin sotilaita kuvassa.
kuva 01.04.2022 15:02 Erkki Nuutio  
  Taustalla näkyy mahtava betoninen viljasiilo. Varmuusvarasto kaiketi ja oli Hankkijan suurtontilla Hatanpään valtatien sivussa, vastapäätä nykyistä Autokeskuksen liikettä/korjaamoa.
Siilo tehtiin joskus 60-luvun lopulla ja hajotettiin joskus 90-luvun alun vaiheilla.
kuva 13.03.2022 18:39 Erkki Nuutio  
  Antti, päätelmä että Putin tarkoittaisi ranskaksi prostituoitua oli sinun omasi. Siinäkin tapauksessa että Ukrainan tragediaan liittyvä aatteesi olisi toisenlainen kuin valtaosalla meistä muista, kannattaisi sinun niellä harmisi. Nyt sensijaan olet itse suurennellut aihetta sivunnutta kommenttia.
Mitenkä sivuavaa? Muun muassa siten sivuavaa, että huomattavat joukot Putinia kammoksuvia venäläisiä on viime aikoina poistunut Venäjältä kuvan Allegrolla.

Suomalaisten, myös rautatieharrastajien lähes 100% tuki ja syvä myötätunto Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan on esitetty näillä sivuilla siten, ettei se ei ole mitenkään peittänyt tai alistanut kuvien ja tekstien rautatiesisältöä.
On todella arvostelukyvytöntä siksi väittää sivustoa tai mainittuakaan kommenttia poliittiseksi kiihkoiluksi.

Myöskään täällä olleet ilmoitukset avustustileistä Ukrainan kansan kärsimysten lieventämiseksi eivät ole poliittista kiihkoilua, vaan vakavia kehotuksia kaikille Suomen kansalaisille, sinullekin.
Samoja kehotuksia on esittänyt myös maamme kunnioitettu johto, EU ja YK sekä lukemattomat muut asiantuntevat ja vastuulliset tahot
kuva 11.03.2022 19:50 Erkki Nuutio  
  Ennen vanhaan (ainakin jo 1920-luvulla) oli laadukas Fiskarsin/Billnäsin jousitehdas Raaseporissa noin parin kilometrin etäisyydellä Karjaan asemasta. Maineikkaat Billnäsin jouset olivat vuosikymmenten ajan mm. VR:n vaunuissa, Sisuissa sekä Volvon ja Scanian kuorma- ja linja-autoissa. VR:n jouset olivat tietysti VR-standardien ja asiakkaan muiden määrittelyjen mukaisia.

2000-luvun alkuvuosina tehtaan nimi oli Imatra Steel Billnäs. Lehtijousien tuoteohjelma sisälsi trapetsi- ja paraabelijouset (Tapertec) sekä lähinnä paraabelijousten yhteydessä tarpeelliset patentoidut putkimaiset kallistusvakaajat (Benditec).
Ainakin aikaisemmin toimitettiin myös kierrejousia mm. rautatievaunuihin.

Sitten tehdas tuotteineen myytiin itävaltalaiselle kilpailijalleen. Tämä lopetti tehtaan kovin pitkään odottelematta.
Nyt VR-standardeille pyyhitään jotakin. Ostetaan mitä on tarjolla. Kun ostomäärät ovat pieniä, maksetaan mitä pyydetään ja toimitusajat ovat mitä ovat.
Billnäs on tyypillinen esimerkki omavaraisuutemme rapistumisesta. Useimmiten ostajana+lopettajana on ollut ruotsalaiskilpailija.

Imatra Steel oli alkuaan Vuoksenniska Oy, pääpaikkanaan Imatra. Sitten tämä ja SKF-steel yhdistyivät. Ruotsalaisosapuoli SKF Steel ryhtyi hetikohta siirtämään Imatran tehtaan tuotteiden valmistusta Ruotsiin (muistaakseni kiskoista alkaen). Syntyi riita ja yhdistyminen purettiin. Eri vaiheiden jälkeen suomalaisen osapuolen nimeksi otettiin Imatra Steel.
kuva 10.03.2022 12:28 Erkki Nuutio  
  Viipuri-pienoismalli on palautunut kunnostettuna paikalleen Etelä-Karjalan museoon Lappeenrannassa tilakorjauksen valmistuttua. Lämpimästi suositeltava nähtävyys!
kuva 09.03.2022 10:26 Erkki Nuutio  
  Liittymässä tontilta poistuessa ja muissa pakollisissa pysähdyksissä jarruttelu poistanee yleensä pintaruosteen levyistä/rummuista.
Jos keli on ollut vetinen/luminen, kannattaa ennen ajon päättymistä jarrutella vähän, jotta kosteus poistuisi pyöräjarruista.
kuva 07.03.2022 20:06 Erkki Nuutio  
  Jotain tällaista roikkuu: https://vaunut.org/kuva/151126?a=1
kuva 07.03.2022 15:37 Erkki Nuutio  
  Varsin terävä, mutta tunnelmallinen talvikuva. Se lienee vuoden 1920 vaiheilta. Asemakilpi on vain suomenkielinen ja soittokello puuttuu, mikä poissulkee vuotta 1918 edeltäneet ajat. Öljyvalaisimet seinillä ja pylväässä korvautuivat sähkövalaisimilla ilmeisesti viimeistään 20-luvun puoliväliin mennessä.
Valaisinasiantuntijat kertonevat pian tarkemmin kuvan valaisimista.
kuva 06.03.2022 10:46 Erkki Nuutio  
  Ei vielä vuonna 1971 ravintolavaunussa ollut tarkoitus humpsutella. Vaiti ja allapäin tuli niellä krapukapilsnerinsä makkaraleivän kostukkeeksi.
Väliseinän paremmalla puolen oli kunniallisemmalle väelle liinatuukit ja pyöröpöydät ateriointia varten.
kuva 03.03.2022 21:26 Erkki Nuutio  
  Kuva osoittaa että veturinpuhdistajat ovat pitäneet 761:n vielä moitteettomassa puhtaudessa! Pisimpään näin tehtiin matkustajavetureille, mutta tavara- ja etenkin järjestely- ja satunnaiskäytössä olleet veturit alkoivat jo olla vuoden 1968 vaiheilla ulkonaisesti jo hoitamattomia.
Useat kuvat täälläkin siitä todistavat. Varikkopaikkakuntien välillä oli kuitenkin selviä eroja. Tämän kuvan myötä pisteet menevät Kouvolaan.
kuva 03.03.2022 12:33 Erkki Nuutio  
  Tekniikan Waiheita -lehden kirjoitus toteaa että virolaishtiö Eesti Kiviöli oli saksalaisrahoitteinen, kuten TB:kin.
Tämä tarkoittaa saksalaista osakeosuutta, mutta osuus ei voinut olla 100%.
NL:n suorittaman Viron valtion kaappaamisen jälkeen liittolaiset, Saksa ja NL sopivat varmasti ystävällisesti omistusmuutoksen.

Muutoksia tapahtui Saksan ottaessa "sotilasoperaatiossa" Viron valtion haltuunsa 8.1941 vaiheilla, ja toisessa "sotilasoperaatiossa", jossa NL puolestaan otti Viron valtion haltuunsa vuoteen 1991 asti.
Näin mielenkiintoinen historia on varmaan esitetty sopivasti pelkistettynä Teboilin sivuilla.
kuva 03.03.2022 10:01 Erkki Nuutio  
  Trustivapaa Bensiini oli virolainen yhtiö, joka toi Viron liuskebensiiniä Suomen 1930-luvulla. Kertomus virolaisbensiinistä (12 s.) loytyy lehdestä Tekniikan Waiheita 1/2015 . Viite pdf-tiedostoon tässä : https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/view/5610 .
NL:n "sotilasoperaatio" syksyllä 1939 lopetti tuonnin Suomeen. NL otti liuskebensiinin kuten otti Vironkin.
Tämän rikollisen toimen seurauksena TB / Teboil on venäläinen yhtiö.
kuva 28.02.2022 10:15 Erkki Nuutio  
  On hehkuteltu erilaisia ulkomaan eläjiä, tsapeloneja, kresleyjä ja muita. Näillä oli tutkimuslaitokset, lukemattomat kolleegat ja muut apujoukot tukenaan. Ja vielä jälkikäteen kuvakirjojen tekijät ovat hehkutellet jälkimainetta näille.

Mutta MISSÄÄN täälläkään ei ole EDES mainintaa, ketkä loivat P1 Ukko-Pekan (samalla R1 Riston ) !
Nämä olivat Axel Theodor Örnhjelm (s. 1868) VR:n koneteknillisen toimiston johtajana ja veturiosaston (lienee ollut osa koneteknillisestä toimistosta) esimies E.P.Eriksson. Heidän ohellaan mukana oli tuntemattomiksi jääneitä suunnittelijoita ja piirtäjiä.
Örnhjelm oli VR:n koneteknillisen toimiston johtaja (sitä ennen SVR/VR:n konetirehtööri 1909-1923).
Hän ymmärtääkseni vastasi myös esimerkiksi H7-H9, K3, K5, L1, D1 -veturisarjojen suunnittelusta.

Omat ja Euroopan veturitehtaat eivät (muutamin poikkeuksin) suunnitelleet SVR/VR:n höyryvetureita mogultyyppisistä vetureistamme lähtien (mogulveturisarjat suunniteltiin lähinnä konetirehtööri Adolf Engströmin johdolla). Tampella ja Lokomo toki suunnittelivat yksityisradoillemme toimitettuja vetureita - osin muunnoksina VR:n vetureista.

Välttämättömänä tukenaan Örnhjelmillä ja Engströmillä ja muilla suunnittelijoilla oli tietysti 90 prosenttisesti saksankielinen ammattikirjallisuus ja DIN-standardit. Enemmistö nykypäivän suomalaisista koneensuunnittelijoista on heihin nähden invalidisoitu saksaa korkeintaan vajavaisesti osaaviksi pakkoruotsimme seurauksena.
Somenykyisyydestä ja muusta johtuen useimmat nuoret kun lukevat vain kahta vierasta kieltä. Silloin saksa, ranska tai muu ei kuulu näihin.
kuva 28.02.2022 09:02 Erkki Nuutio  
  Asiantunteva, kattava ja sujuvasti kirjoitettu kuvaus Moskovan politrukkien touhuilusta, joka johti tähän ydinkatastrofiin on :
Serhii Plokhy: Tsernobyl - Ydinkatastrofin historia (Otava, 2018, 440 s.)
kuva 27.02.2022 10:27 Erkki Nuutio  
  Kirkon ulkomaanapu - Ukraina-apu : https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/
kuva 25.02.2022 09:13 Erkki Nuutio  
  Osoittakaamme kaikilla meille mahdollisilla tavoilla tukemme Ukrainalle ja ukrainalaisten taistelulle heidän turvallisuutensa ja ihmisoikeuksiensa puolesta.
kuva 22.02.2022 11:04 Erkki Nuutio  
  VR:n Viipurin konepajan veturinkorjaajana aloittanut Paavo Koivurova kertoo kirjassaan Höyryhepoa kengittämässä (RM, 1998) T-vaunuilla matkustamisesta paikallisvuoroilla, jotka VR oli asettanut Viipurin ja Perkjärven välille 30-luvulla (s. 50-51).
Monet Viipurin konepajan työläisistäkin olivat niiden johdosta ostaneet edullisen tontin ja rakentaneet sille talonsa pysäkkien ja seisakkeiden lähistölle, etäimmillään Perkjärvelle (41 km). Lähempi talokeskittymä oli Tynnisen seisakkeen kohdalla (8 km).

Kirjoittaja kertoo: "Silloisesta vaunupulasta johtuen oli rautatielaitos rustannut pisimmän tavaravaunukehyksen varaan tuon mittaisen mustan laatikon, sisusteena harmaaksi maalatut nojalliset penkit. Moinen hökötys "Perkjärvenpätkään" koplattuna täyttyi aamuin illoin kaikkinaisesta kansasta. Olihan junassa toki oikeitakin vaunuja, mutta tuo hätävara on jäänyt rattoisasti mieleen, kooten se rytisevään suojaansa äänekästä porukkaa taipaleen varrelta."
Kyseessä olleet paikallisvuorot olivat varmaankin 254 (2. ja 3. lk) Perkjärvi 5.32 - Viipuri 6.31 (arkipäivisin) ja 3a (2. ja 3. lk) Viipuri 16.23 - Perkjärvi 17.20 . Paikallisvuoroja sopivina aikoina oli myös Simolan (40 km), Antrean (40 km) ja Valkjärven (74 km) suuntaan.

Itse rakennettu talo puutarhoineen oli rakentajalleen rakas. Putinin edeltäjäroiston suurhyökkäyksen aikana viipurissaolon viimeisenä päivänä (noin 18.6.1944) oli veturinkorjaaja, Matti etunimeltään, polkenut sateessa pyörällään talolleen Tynniseen, saadakseen sieltä edes jotakin mukaan. Palattuaan kurainen pyörä oli laitettu vaunuun mukaan Hyvinkäälle, siellä 1945-49 toimineeseen Karjalan konepajaan (nykyinen RM). Matti kuoli vuotta myöhemmin ja hänen työmaakaappinsa tyhjennettiin. Sieltä löytyi pieni paketti. Sen päälle oli kirjoitettu "Kannaksen multaa".
kuva 15.02.2022 07:39 Erkki Nuutio  
  Vuoden 1928 Jordan oli Sedan-mallinen. Muistan istuneenikin siinä, mutta vuonna 1963 Evert oli jo hävittänyt korin.
Tehtäväkseni tuli purkaa Continentalin tekemä moottori (suora kasi) paloiksi.
Purkaminen on melko helppoa. Opin myöhemmin vasta vastoinkäymisistä, että asianmukainen kokoaminen on hankalampaa.
SAHK:n harrastajia kävi toteamassa 70-luvulla, että Jordanista ei jäänyt mitään jäljelle. Nyt jäljellä ei ole taloakaan ja tontti on jaettu.
kuva 14.02.2022 21:37 Erkki Nuutio  
  Jaakko: Yllättävää että Lokomo olisi valanut moottorilohkoja. Lokomon valimo on teräsvalimo. Valuteräs on liian vaativaa valaa ja epäsopivaakin niihin.

Arvelen että silloin 50 vuotta sitten ihailitte nimenomaan MGO:n lohkovaluja ja juuri Tampellan valimossa. Kuten viite Tampellan valimon valokuviin vuodelta 1991 osoittaa, tämä valimo oli nykyaikainen vielä loppuhetkillään kun Tampellan pesänjakajat ja kaupungin kiinteistökeinottelijat olivat jo sen ovilla.

Vastaavasti arvelen että ihailitte vauhdikasta paukuttelua taontavasaroilla Lokomon takomossa, sen viime vuosina. Lokomon takomo oli Suomen merkittävin takomo. 1967 kun harjoittelin Lokomon huoltokorjaamolla viereisessä hallissa, kävelin usein ruokalaan takomon kautta.
Silloin siellä taottiin vastaiskuvasaralla minuuttitahdissa Valmet-traktorimoottorien kiertokanget, iskettiin suurella takovasaralla muottiin näiden kampiakselit jne. Pauke oli jatkuvaa. Vapaataontana takopuristimilla tehtiin isot takeet hehkuvan teräksen ja hehkutusuunien säteillessä kuumuuttaan.
Lokomon uusi valimo taisi valmistua 1972 vaiheilla, ja varmaan tutustuitte siihenkin.
kuva 14.02.2022 10:51 Erkki Nuutio  
  Rautatiesiltaa ei suunniteltu joen yli Karungin ja Karungin välille vuoden 1915 vaiheilla eikä myöhemmin .
Tornionjoki lienee sillä kohdin melko kapea ja rospuuttoaikakin on lyhyt.
kuva 14.02.2022 10:34 Erkki Nuutio  
  Ruotsin sotilasjohto esti pitkään rautatiesuunnitelmat Bodenin linnoituskaupungista eteenpäin kohti Suomen rajaa. Syy oli Venäjän pelko ja epäluottamus suomenkielisiä ruotsalaisia kohtaan kuvitellun hyökkäyksen joskus mahdollisesti toteutuessa. Siksi myöskin rataa Bodenista ei suunniteltu Haaparantaan, vaan Morjärvelle jonne se rakennettiinkin. Rataa jatkettiin Haaparantaan vasta vuoden 1915 vaiheilla maailmansodan ja läpikulkuliikenteen luomassa, lähes pakkotilanteessa.

Suomessa ei kenelleköön (Valtiopäivät) tietenkään tullut mieleenkään rakentaa rataa muualle kuin nimenomaan Tornioon - satamakaupunkiin ja maineikkaaseen ja monisatavuotiseen Itäpohjan ja myös Länsipohjan markkinapaikkaan.
Karttaa katsomalla näkee heti, että ainoa järjellinen jatkosuunta oli edetä rakennettavaa siltaa pitkin Tornion kaupunginsaareen.
Sieltä voisi SJ todella edullisesti rakentaa jatkoyhteytensä (kuten maantiekin myöhemmin rakennettiin).

Riittävää ratapihatilaa tavaraliikenteen siirtokuormauksille ei Tornion kaupunginsaaressa olisi tietenkään ollut. Siten jo vuonna 1898 oli selvää, että ratapiha piti tehdä sinne minne se tehtiinkin. Sama koski myös henkilöasemaa kun rautatiesilta jäi tarkemmin suunnittelematta ja tekemättä näkymien puuttuessa jatkoyhteydeltä.
SVR joutui siksi hankkimaan höyrylautan Tornionjoen ylityksiä varten. Talvella hommattiin rekikuljetuksia sitä varten ja rospuuttoaikana sai seikkailla henkensä uhalla jäälautalta toiselle. Ei Suomi eiväkä torniolaiset ja muu seudun väki tuollaista halunneet, mutta joutui sietämään.

Vastenmielisyys suomalaisten kanssa asioimiseen näkyi siltaneuvotteluissakin. SJ:lle erinomaisesti kannattaneen siirtoliikenteen johdosta siltasuunnittelua tehtiin sujuvasti keisarikunnan ja kuningaskunnan rautateiden johtoportaiden ja asiantuntijoiden kesken.
Silloin tehtiin Pohjanlahdelle kiertäneen radan ja sillan suunnitelmat. Muiden kustannuksen lisäksi silta tarvitsi kääntöosan, jota Tornion kaupunginsaareen johtava rautatiesilta ei tietenkään olisi tarvinnut.
KENENKÄÄN suomalaisen ei annettu osallistua näihin siltaneuvotteluihin vuosina 1915-1917 !

Toteutunut Pohjanlahden kierros on tätä perua - eli ota tai jätä vuosina 1918-1919.
Sillan ja ratayhteyden avaustapahtumiinkaan eivät SJ:n johtoa arvoisemmat ruotsalaisedustajat suvainneet osallistua.
Kuningas ja muu ylin porras oli syvästi vihoissaan, koska Ahvenanmaan kaappaaminen näytti epäonnistuvan.

Autonomian aikana ei Ruotsi toki pelännyt Suomea, mutta suhtautui maahamme ja suomalaisiin ylimielisesti.
Se suhtautui rasistisen vihamielisesti suomenkieleen etenkin Pohjois-Ruotsissa ja aivan erityisesti Länsipohjassa.
Suhtautuminen suomenkieleen oli vastaavaa kuin esimerkiksi mahtavimmalla senaattorillamme L.G. von Haartmanilla vielä 1850-luvulla:
Suomenkieli oli "La langue de Percelä".

Jos joku vielä vuonna 2020 haluaa kaunistella tätä ruotsalaisten ja ruotsinkielisten aiempaa rasismia suomalaisia ja suomenkieltä kohtaan, kehotan lukemaan esimerkiksi vanhoja suomenkielisiä sanomalehtiä.
Voi aloittaa vaikka Tornion lehdestä (joka kylläkin joutui tasapainottelemaan tässä asiassa rajalla toimiessaan).
kuva 14.02.2022 08:58 Erkki Nuutio  
  Täällä toimi vielä joitakin vuosia aikaisemmin asemamiehenä sukulaiseni Evert Kuusilampi. Hänen ja vaimonsa ansiosta elelin kesän 1963 heidän talossaan. Asemamies, jolla oli aiemmin oma hevonen kuljetuksia varten (ja Jordan-merkkinen autokin), pystyi tekemään työnsä rinnalla liiketoimintaa rakennus- ym. tarvikkeilla, asuintalojen tonteilla jne.
kuva 13.02.2022 20:54 Erkki Nuutio  
  Linjaus Tornioon vahvistettiin vuonna 1898 ja rata valmistui vuonna 1903 - Bobrikoffin jyrkästä vastustuksesta huolimatta.
Nikolai II hyväksyi suomalaisten näkökannan riittävän pitkään ja taitavasti radan hyväksi vaikutettuna.

100%:n varmuudella ei kenellekään suomalaiselle tullut tällöin edes mieleen, että rataa jatkettaisiin pohjoiseen, Tornionjokilaaksoon. Tornion radan suuntaukseen ei siis LAINKAAN vaikuttanut tällainen ajatus.

Karttakin näyttää seudun hankaluuden, ja sen että toteutunut suuntaus oli vähiten hankala ja johti nimenomaisesti SUORAAN Tornionjoen ylitykseen siltaa pitkin ja aseman sijoittamiseen Tornion kaupunginsaareen.
Muut päätelmät eivät ole uskottavia.

Voimakkaasti vastustaneet venäläiset heräsivät tajuamaan radan välttämättömyyden heille itselleen, ja sen välttämättömän ja kiireellisen jatkamisen Karunkiin TASAN vuonna 1914.
Siis vasta silloin kun maayhteys heidän liittolaisiinsa muuta kautta oli sodan vuoksi sulkeutunut .

Se että sitä rautatiesiltaa ja asemaa kaupunginsaareen (ja sieltä suoraan Haaparantaan ja eteenpäin) ei tullut, johtui puolestaan Ruotsin valtion vakavista vainoharhoista 1900-luvun alkuvuosina, ja 1920-luvun alkuvuosiin asti.
Kaunistelematon totuus on, että Ruotsin valtio suhtautui rasistisesti suomenkieleen ja suomenkielisiin ruotsalaisiin ja suomalaisiin silloin ja vielä senkin jälkeen.
Vain siksi tehtiin tuo järjetön ja kallis kierros Pohjanlahden kautta Haaparantaan pääsemiseksi.

Ruotsalainen kartta on hyvin havainnollinen.
kuva 13.02.2022 19:58 Erkki Nuutio  
  Saadakseni mahdollisuuden osua edes lähimain oikeaan, kaivelin Tampellan rautavalimon toimintaa. Sodan jälkeen rakennettiin nykyaikainen valimo, jossa itsekin olin valurin apulaisena ja valukehien tyhjentäjänä vuonna 1966.
Tässä valimossa lisenssi-veturimoottorien sylinteriryhmät valettiin. Valimon loppu koitti luultavasti vuonna 1991.
Päätelmä perustuu 3.1991 valimon tuotannosta otettuihin kuviin, kuten https://www.finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fmuseosiiri.tampere.fi%253A8080%252FVALOKUVA%252Fcontent%252FSIR_EXEC%252Fimages%252Fprimary%252F20040420%252F10824492335370.jpg .

Tämä tarkoittaa että Tampella toimitti viimeisetkin uusien veturien MGO-lisenssimoottoreista sekä ainakin vara-sylinteriryhmiä MGO- ja MAN-lisenssimoottoreihin noin vuoteen 1990 asti.
Lisäksi valimo luultavasti toimitti sylinteriryhmien valuja Wärtsilä-moottoreihin, luultavasti vuoteen 1991 asti.

Tampellan moottoriosasto, ainakin sen suunnittelu lienee tullut merkityksettömäksi viimeistään 1970-luvun alussa ja pistetty eläkkeelle ja muihin puuhiin. Täsmällisesti en tätä asiaa tiedä.
Tässä valossa en ihmettele jos Tampella on 1972 aikoihin antanut alihankintana MGO-lisenssimoottorien kokoamisia Linnavuoren tehtaalle. Luultavasti ainakin kevyt koekäyttökin oli mahdollista siellä olleilla dynamometreillä.

Linnavuori teki pienempitehoisia, mutta MGO:n kokoisia laivan apumoottoreita lisenssillä ainakin vielä 1960-luvun loppupuolella. Paikka oli sen hallin päässä mihin VR:n lastausraide päättyi.
Se olisi luultava paikka MGO-kokoonpanoillekin (jos niitä siis oli).
Luolatiloissa ei kai vuonna 1972 ollut sopivia tiloja pienten eikä suurehkojen dieselmoottorien kokoamista varten.

Mielestäni jo vuonna 1967, jolloin harjoittelin Linnavuoressa, oli muut kartan raiteista purettu, paitsi se joka meni mainitun kokoonpanohallin päädyn lastaussillalle.
kuva 12.02.2022 19:32 Erkki Nuutio  
  Useimmat (ja etenkin veturinkuljettajat) tietävät, että asemalta sillalle tullessa on varsin jyrkkä ylämäki.
Pelkästään sitä loiventaen saa sillan kohdalle metrin lisää kulkukorkeutta. Pitäisi riittää.

Entä pelleperuste pohjoispuolen kaksois-pyörätiestä, vaikka sellaiselle ei ole jatkemahdollisuutta kirkon puolella siltaa.
Pyörätie, ainakin liikennesuunnalle vastaisena loppuu heti sillan jälkeen: TÖKS , TÖKS.
Erkkilänkatu on kapea. Kaupungin muidenkaan kapeiden katujen reunoilla ei pääsääntöisesti ole, eikä mahdukaan olemaan erillisiä pyöräteitä, ei varsinkaan kaksisuuntaisena.
Vihervehkeilyjä kylläkin lienee ajoneuvoliikenteen estämiseksi tai ainakin kaikin keinoin haittaamiseksi näilläkin kaduilla.

Tunnen tarkkaan kaupungin kadut 60-vuoden ajalta erityisesti pyöräilijänä ja kävelijänä. Olen pyöräillyt näillä kaduilla vähintään 100-kertaisen kilometrimäärän näihin kalliiden ja järjettömien haaskuusuunnitelmien tekijöihin verrattuna.

Hyvin palvelevan uudehkon sillan hävittäminen mielivaltaisin perustein on vastuutonta haaskausta, kiusantekoa ja 5...10 kertaisiksi korotettujen tonttivuokrien ja muun tuhlaamista. Ja tällaista mainostetaan kaupungin vihreänä siirtymänä!!
kuva 12.02.2022 14:29 Erkki Nuutio  
  Tämä uudehko, toiminnallisesti ja arkkitehtoorisesti onnistunut silta siis aiotaan korvata.
Lehtitiedon perusteella syy on nykysillan liiallinen käyttökelpoisuus - se palvelee hyvin lähialueen ajoneuvoilla (kaista kumpaankin suuntaan) sekä polkupyörillä ja jalan (leveähköt käytävät molemmin puolin) kulkevia.
Ahde eli jyrkähkö mäki kirkolta päin tullessa on toki epämukava, mutta uusimalla sitä tuskin voi loiventaa.
Polkupyörällä sillan yli satoja kertoja ajaneena en koskaan kokenut ahdetta ongelmaksi

Korvaamisen perustelu lehtitiedon mukaan on ajoväylän kaventaminen, jotta ajoneuvoliikenne hankaloituu osana kaupungin nopeutettua siirtymää hiilineutraaliksi.
kuva 11.02.2022 20:35 Erkki Nuutio  
  Johan tuolle korsteenille nauraa variksetkin, ja harakat.
kuva 11.02.2022 13:08 Erkki Nuutio  
  Karjala-lehdessä 18.1.22 on kirjoitus tiilestä, joka oli peräisin Lappeenrannan varuskuntasairaalan (1891) puretusta sisäseinästä. Alkuaan tiili oli peräisin Tipunan tiilitehtaasta. Tämä ei sijainnut Tipunan (Dibuni) laiturivaihteella, vaan seuraavalla, Grafskajan laiturivaihteella.
Tehtaasta (virallinen nimi Vjazemskan tiilitehdas) ja SVR:n raiteista sen vierellä on kuvakin.
Tehtaalla oli parhaimmillaan 200 työntekijää ja vuosituotanto vastaavasti jokunen satatuhatta tiiltä. Tehdas perustettiin rautatien valmistumisen aikoihin ja oli Levashovon suvun hallussa vuoteen 1917. Sitten Vilenin porukka tuli tilalle.

Tiilen tunnus, upotetuin kyrillisin kirjaimin G.L., tarkoitti tehtaan perustajaa, Graf (kreivi) Levashovoa.
Tämän nimikkoasema, Levashovo oli seuraava Pietarin suuntaan.
Tutkittu tiili oli vaaleanharmaa, eli ilmeisesti tehty kaoliinipitoisesta savesta.
Tiilet Lappeenrannan varuskunnan rakentamista (noin 4 miljoonaa kpl) varten välitti Lappeenrannan asemapäällikkö Alfred Söderberg, jolla oli tiilitehdas omallakin tontillaan.
kuva 08.02.2022 10:58 Erkki Nuutio  
  Kuten Mikko totesi, tiukalle joutuu vaihteisto, ei niinkään moottori.
Jos moottorin jäähdytysjärjestelmä on asianmukaisesti toteutettu, ei moottorilla ole ongelmia.
Jos vaihteistossa on momenninmuunnin, aiheuttaa sen kuumeneminen ongelmia jos kuljetaan jatkuvassa reippaassa luistotilassa, kuten tunnetaan esimerkiksi deevereistä.
Jos momenninmuunninta ei ole, vaan vain mekaanisia vaihteita,voivat alimpien vaihteiden hammaspyörät väsyä ennenaikaisesti, koska ne on usein mitoitettu täyden kuormituksen alaisina vain rajalliselle käyttömatkalle.
kuva 08.02.2022 10:42 Erkki Nuutio  
  Masentava tapaus, jonka aiheutti poikkiteloin asettunut Sastamalan kaupungin maankäyttöjohtaja Mikkola.
Kaupunki haki (oletettavasti tämän aloitteesta) vuosi sitten ELY-keskukselta lupaa kenttä/puutarharadan kieltämiseen.
Kun ELY-keskus ei tällaiseen sekaantunut, jatkoi Mikkola poikkiteloin asettumistaan.

Aamulehdessä toteaa Mikkolakin, että rantavyöhykkeelle saa rakentaa saunan 15 m ja mökin 20...30 m päähän rannasta.
Hän sanoo edelleen, että osa tästä kenttä/puutarharadasta :
"menee pistona [tarkoittanee pistoraidetta] ihan rantaan, olisiko siinä arviolta 20-25 metriä."
Hän haluaa siksi kieltää koko kenttä/puutarharadan ja edellyttää sen purettavaksi 31.10.22 mennessä.

Mikkoloita maastamme löytyy. Heille olemme hallintoalamaisia - vapaata riistaa pienenkin virkaherran pompoteltaviksi.
Sastamalan ympäristölautakunta päättänee tänään asettuuko se Mikkolan kohtuuttoman esityksen tueksi ja antaako se samalla tukensa kansalaisen, vieläpä aktiivisen nuoren lannistamiseen.
kuva 03.02.2022 18:40 Erkki Nuutio  
  Suurista nälkävuosista ei tarvitse kiistellä täällä, koska niistä on hyviä selvityksiä. Kuten tämä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/309891/H_kkinen_A_Newby_A_G_N_lk_kriisi_Suomi.pdf?sequence=1

Pietarin rata vuonna 1870 poisti kuljetusongelmat avunsaantivaikeuksien syynä.
Viljaproomut Ukrainasta ja muualta Venäjänmaalta pääsivät Venäjän kanavia ja Nevaa pitkin suoraan Pietarin Suomen aseman omaan proomusatamaan.

Markan ja ruplan vaihdettavuus ja kiinteä virallinen arvosuhde aiheutti Suomelle hyvin suuren tappion vuonna 1917.
Silloin venäläis- ja suomalaiskeinottelijat vaihtoivat Suomen markoiksi (viralliseen kultaruplaan nähden) arvonsa suuresti menettäneet paperiruplansa virallisen ruplan kurssilla Suomen Pankin Pietarin konttorissa. Sodan vuoksi Venäjän talous inflaatioineen oli sortumassa. Suomessa sujui vielä silloin paremmin.
kuva 02.02.2022 20:37 Erkki Nuutio  
  Kiinnostava esite. Hydrostaattinen siirtelymoottori on kytketty pyörittämään yhtä akseleista. Sen suoritusarvoja ei ole annettu.
kuva 02.02.2022 20:28 Erkki Nuutio  
  Mahtavan komea vaunu ollessaan tuoreessa värissä. Siniset vaunut ovat tähän verrattuna vaisuja.
On kaiketi katolta täytettävä vesisäiliö kun on kulkutasot jäljellä - vaikka jo liikutaan sähköistetyilläkin rataosilla.
kuva 02.02.2022 09:47 Erkki Nuutio  
  Suomen kaarti oli tarkemmin sanottuna keisarin henkivartiokaartin III tarkk-ampujapataljoona, johon värvättiin sotilaiksi ja upseereiksi yksinomaan Suomen kansalaisia. Suomen kaarti oli Venäjällä arvostettu ns. vanha kaarti.
Se ei kuulunut Suomen silloiseen ns. vanhaan väkeen. Vanhaa väkeä ei saanut lähettää Suomen ulkopuolelle (poislukien katselmukset Inkerinmaalla), mutta Suomen kaartia sai. Sehän oli keisarikunnan sotavoimien osasto.

Silloiset kansalaisemme olivat ylpeitä Suomen kaartin saavutuksista mm. sodassa Turkkia vastaan ja maamme lehdistö uutisoi näitä tiiviisti. Sen johdosta syntyi innostusta, josta osoituksena on mm. Mäntän ja Tampereen Plevna (Finlaysonin kutomohalli). Varmaan mänttäläis- ja tamperelaisperäisiä oli kaartissakin.

Nykyään monen vääristynyt kuva autonomia-ajasta johtuu mätämuna Nikolai II:n aikaisista sortokausista.
Unohtuu että A I oli käsittämättömän myötämielinen Suomea kohtaan. Jopa N I, vaikka oli Euroopan santarmi, suhtautui Suomeen myönteisesti ja noudatti lakejamme ja tapojamme. Ongelma hänen ajallaan oli lähinnä patavanhoillinen, ja omia etujaan ajanut ruotsinkielinen eliittimme.
A II siirsi patavanhoillisiamme syrjään ja teki maastamme aidon suvereenittoman valtion!
Vielä A III oli maamme kehitykselle suureksi hyödyksi. Suosikkisävelmä tällä oli muuten Porilaisten marssi. Sitä tämä pisti soittokunnat aina soittamaan.
Silloiset suomalaiset arvostivat siis suuresti keisari-suuriruhtinaitamme vuoteen 1899 asti. Nämä johtivat maatamme suoraan, myötämielisesti ja taitavasti, eivätkä päästäneet keisarikunnan hallintoa sekaantumaan asioihimme.
kuva 01.02.2022 20:53 Erkki Nuutio  
  Mahtaisiko Nosturihistoriallinen seura ry:ltä ( https://www.nosturihistoriallinen.fi/ ) saada kysymällä tietoapua.
Teräspyöräisiä Lokomoita ei kylläkään heidän facebook-sivujen kuvista löydy. Kumipyörällisisten nostureiden asiakkaat olivat yrityksiä ja yksityisiä urakoitsijoita Suomesta ja muualta maailmasta. Itselläni on esitteet vain kumipyörällisistä.

Mainittu seura on tekemässä historiikkia Lokomo-nostureista. Tämä on hieno asia, jota odotamme suurella kiinnostuksella.
Varman kirjaan tulisi saada tiedot myös Lokomo- rautatienostureista.
kuva 31.01.2022 09:56 Erkki Nuutio  
  Hyvä talvikuva tämäkin. Veturin suojaväritys on siistissä kunnossa.
kuva 31.01.2022 09:52 Erkki Nuutio  
  Hyytävää vauhtia lumimyrskyksi kuvitellun, varsin tavanomaisen lumisateen aikana!
<<   >>