|
|
12.06.2022 13:21 | Erkki Nuutio | ||
| Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2020 (Suomen Lasimuseo) on Risto Aallon kirjoitus VR -vesikarahveja (s.69...77). Jo muinoin edesmennyt ystävä-suurmiehemme Olavi Kilpiö ehti toimia VR-asioiden tuntijana kirjoittajalle. |
||||
|
|
02.06.2022 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Myllypelto oli Käkisalmen ja Raudun välillä ja sen asemarakennus valmistui vuoden 1916 lopulla. Kuva on lienee 1920-luvun alkupuolelta. Se tuhoutui elokuun puolivälissä 1941 venäläisten perääntyessä 15.D:n (Hersalo) hyökkäyksen alta. Puolustajan 23.A oli hajonnut 8.8.1941 Hiitolassa. Siihen kuuluneet 142.D ja 198.Mt.D. pakenivat Laatokan kautta, menettäen tällöin pääosan raskaasta kalustostaan. Väliaikainen liikenne koko Käkisalmen radalla (Hiitola - Käkisalmi - Rautu - Raasuli) oli alkanut 1.11.1917. Virallinen ilmoitus tästä oli Käkisalmen Sanomissa 2.11.1917. Väliaikainen liikenne Hiitolan ja Käkisalmen välillä, kuin myös venäläisten Pietarin - Raasulin radalla alkoi jo aikaisemmin. Bolsevikkikumous ja Suomen itsenäistyminen 6.12.1917 lopetti läpimenevän liikenteen Pietarista ennen sen alkamista. Yhteiskunnan epäjärjestys ja valkoisten sota pietarilaisia bolsevikkijoukkoja ja punaisia vastaan Raudussa toi tuhoa keväällä 1918. Käkisalmen rata luovutettiin VR:lle ja vihittiin 15.11.1919 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877774?page=6 ). Rajalta päin Raasulissa oli tällöin purettu rataa noin kilometrin matkalta. |
||||
|
|
30.05.2022 16:14 | Erkki Nuutio | ||
| Onko tiedossa toleranssit esimerkiksi Pekkoja koskien: Vetopyörien vierintäpintojen sallittu halkaisijaero ennen ja jälkeen sorvauksen, pyörönrenkaiden kyseinen halkaisija uutena ja sen hylkäysmitta kulumisen ja sorvailujen jäljiltä? Koska vierintäpinta on kartio, on halkaisijan mittauskohta luonnollisesti määrätty. Vaikka pyöränakselin päissä on keskiöreiät, ei pyörää ole sorvauksessa keskitetty niiden avulla. Pyörä ilmeisesti pyörii sorvauksessa keskittämättömänä, mutta ehkä tuettuna muualtakin kuin kehältään? Ultraus tai muu särötarkastus lienee myös tehty sorvausten yhteydessä. Ei taida pyöränrenkaan raaka-aihioita enää löytyä varaosiksi Pekkoihin ja muihin talletettuihin höyryvetureihin? (paitsi Intiasta?) |
||||
|
|
27.05.2022 18:44 | Erkki Nuutio | ||
| Pakarisen Tieopasteet kautta aikojen (2007) mukaan 1600-luvun jälkipuoliskolta lähtien teitten varsille pystytettiin 1/4 -peninkulman välein (= 0.25 x 10690 m), maaherrasta riippuen kivisiä tai puisia patsaita etäisyysmerkintöineen (peninkulmina, mahdollisesti Tukholmasta mitattuna). Myöhemmät teiden puiset ja kiviset virstapylväät (1069 m) eivät olleet kuvan muotoisia patsaita. Suomen teiden historia I (TVH & Tieyhdistys, 1974) esittää karttapiirroksen maanteistä 1600- ja 1700-lukujen taitteessa (sivu 108). Osuvatko kuvan pylvään merkinnät Ylisen Viipurintien etäisyyksiin? |
||||
|
|
20.05.2022 14:56 | Erkki Nuutio | ||
| Taustamaisema on Tampereen kiinteistökeinottelevan johtoportaan märkä uni. | ||||
|
|
20.05.2022 14:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kommentoin tämän ennenkin: Ainoa kerta, jolloin näin Hk2:n (446) käytössä, oli kun se oli lähdössä viemään paikallisjunaa Tampereelta Toijalaan kesällä 1960. Yhdistin (jälkikäteen) tämän Pr2:sten yllättävään katoamiseen. | ||||
|
|
20.05.2022 09:35 | Erkki Nuutio | ||
| Täytynee muuttaa utuinen ilma autereiseksi ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Auer ), koska utuisuuden synonyymiksi ilmoitetaan sumuisuus. Sumuisuudesta ei kuvassa ole kyse. En löytänyt kunnollisia määrittelyjä ilman kirkkauden rajoitteille. Kuitenkin autereinen ilma englanniksi, hazy weather, mielestäni vastaa kuvan antamaa vaikutelmaa. Englanninkielinen nimitys on toki tyypillisen horjuva. Yleissääntöhän on, että suomenkielistä sanaa vastaa kymmenen eri sanaa englanniksi, ja kukin näistä sanoista tarkoittaa suomeksi kymmentä hyvinkin erilaista asiaa. Sumuisuuden, utuisuuden ja autereisuuden syy on ilman vesihöyry, joka helpoiten tiivistyy nestehiukkasiksi tiivistymisytimien ympärille. Tiivistymisytimiä ovat rikkipitoiset ja muut ilman epäpuhtaudet. Tiivistyminen vaikeutuu jos epäpuhtaudet ja muunlaiset pienhiukkaset puuttuvat. Tällöin epätasapaino joutuu purkautumaan sään ääri-ilmiöiden kautta. |
||||
|
|
19.05.2022 21:10 | Erkki Nuutio | ||
| Välistä kesäilma on utuista. Juuri kuten tässä kuvassa. Lämmin utu loiventaa ja pehmentää veturinkin hahmoa. | ||||
|
|
19.05.2022 17:55 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä vuonna 1960 Pr2 oli vakikalustoa Tampere-Toijala -matkustajajunissa. En tiedä minä vuonna tämä alkoi. Vuonna 1961 ei käyttö Tampereelta enää jatkunut. Yhden kerran näin Pr2:n Tampereen kääntöpöydällä vuonna 1961 tai 1962. |
||||
|
|
18.05.2022 10:21 | Erkki Nuutio | ||
| Normaalisti 1800-luvun tuotteita koskevat materiaalitiedot järn / rauta tulee tulkita (ja kääntää) teräkseksi (stål). 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielessä ei ollut erityistä sanaa taottavalle raudan+hiilen ja muiden seosaineiden muodostamalle metalliseokselle. Palkkimaiset profiiliosat (esimerkiksi I- ja U-profiilit) olivat valssattua terästä. Valurautaa ei voinut takoa eikä valssata. Aivan ensimmäiset kiskot ilmoitettiin rautaisiksi. Ne myös olivat valettuja (eivätkä valssattuja), siis valurautaa. Tällaiset hauraahkot kiskot korvattiin pian valssatuilla teräskiskoilla. Mahtaako valetuista kiskoista olla pätkääkään jäljellä musossa tai muualla? SVR 1862/1912 II sivulla 227 todetaan, että viimeiset rautakiskomme tilattiin vuonna 1875. Teräskiskoihin siirryttiin vuonna 1877. En tiedä milloin teräs-sana tuli käyttöön Suomessa ja stål-sana Ruotsissa. Veijo Meren Sanojen synty kytkee teräs-nimen terään. Näin se lienee. Seppä Ilmarinen takoi sitkeitä ja kovia teräsmiekkoja. Niillä listittiin tänne pyrkineet viikinkiroistot rannan tuntumaan. Rauta, juurenaan rautha on äänteellisestikin mitä selvin suomalais- tai balttilaisperäinen nimi. Suomalaiset eivät omaksuneet sitä muinaisskandinaaveilta, vaan muinaisskandinaavit suomalaisilta, balteilta tai gooteilta. Veijo Meri uskoi tässä asiassa liian herkästi skandinaavisia historiantutkijoita ja näitä innokkaasti kumarrelleita suomalaiskollegoja. |
||||
|
|
17.05.2022 16:50 | Erkki Nuutio | ||
| Vouhkaamisesta vastasivat lähinnä Stalin ja Hitler. Suomi yritti ohjailla koskivenettä näiden aiheuttamissa kuohuissa. Virheitä toki tapahtui, lähinnä ei tarkoituksellisesti. Puute ja hankaluudet ylittivät joidenkin osaamisen rajat. Aluemenetykset olivat supistaneet viljelyalaa, rehusta oli puutetta ja muusta. Lisäksi puoli miljoonaa evakkoa oli vailla lopullista sijoittumistaan. Pelastuksen kevään 1942 nälänhädästä toi Saksan lähettämät vilja-, rehu-, poltto- ja voiteluaine- ja aselaivat. Ne pääsivät Suomeen vasta merien vapauduttua jäistään. Kuten Hitler oli vakuuttanut: "....missä 90 miljoonan asukkaan kansa voi elää, siinä voi myös toinen, kolmen ja puolen miljoonan kansa elää. Suomea tultaisiin auttamaan, vaikka Saksassa jouduttaisiin sen tähden asettamaan rajoituksia." Hitler piti sanansa ja Suomi sai noin kolmasosan viljastaan ja polttoaineestaan ja aseita Saksalta noin kolmen vuoden ajan. Vilja- ja muut toimitukset olivat luonnollisesti palkkio sotimisesta. Ilman niitä olisimme olleet nälänhädässä ja kylmissämme ja teollisuutemme ja muu toimintamme olisi pysähtynyt tuhoisasti. En minä eikä kukaan asiantuntija tiedä millä parmmalla tavalla olisimme sota-ajasta selviytyneet |
||||
|
|
15.05.2022 14:36 | Erkki Nuutio | ||
| Suuresti arvostettu valokuvaaja Signe Brander kuoli nälkään 80 vuotta sitten sairaalapotilaana Helsingissä : https://fi.wikipedia.org/wiki/Signe_Brander . Kuolinpäiväksi merkittiin 17.5.1942 . 1939/40 sodan, aluemenetysten, merisaarron, merimiinoitusten ja ankaran talven johdosta Suomessa oli keväällä 1942 osittainen nälänhätä. Nälkään kuoli mm. sairaaloiden potilaita, vanhainkotien asukkaita ja suuri määrä alunperinkin heikentyneitä sotavankeja. Ylipäätään iski paha kohtalo niitä jotka eivät voineet täydentää elantoaan puutarhatilkkujen ja kasvatuselukkojen avulla, ja niitä joilla ei ollut keinoja hankkia lisäravintoa hankinnoilla maaseudulta tai mustasta pörssistä. Mikä on ennenkin (eikä ensi kertaa) tapahtunut, voi toistua. Meritielle tarvitaan vaihtoehto: Tallinnan tunneli ja Via Baltika. |
||||
|
|
14.05.2022 16:24 | Erkki Nuutio | ||
| Samuel Morton Peto oli Thomas Brasseyn kanssa johtavia brittiläisiä rautateiden rakennuttaja-kapitalisteja Railway Mania -kaudella. Lukemattomien brittiläisten hankkeiden ohella suunniteltiin ja toteutettiin ulkomaisia hankkeita ja toimitettiin niille alkuvaiheen liikkuva kalusto. Esimerkiksi Oslo -Eidsvold 1851 , Tonning - Flensburg & Rendsburg 1853, Randers - Fredericia / Hosterbo, Nyborg 1861. Merkittävin oli Grand Trunk Of Canada Railway ja Quebec - Trois Pistoles & Richmond (1853). Kanadaan vietäviä siltojen teräsrakenteita ja vetureita varten pystytettiin Birkenheadiin Canada Works, josta proomukuljetukset Atlannin poikki voitiin järjestää. Tehtaasta on valitettavasti säilynyt tietoa vain suppeasti. Toisaalta ei liene tarkistettu edes mitä Gustaf Törnudd raportoi sieltä Hämeenlinnan radan rakennuspäällikkö Knut Strjernvallille. John Cox kirjoitti historiikin Peton tekemisistä: Samuel Morton Peto (1809-1889) The Achievements and Failings of a Great Railway Developer (Railway and Canal Historical Society, 2008, 128 s.). Peton sukunimen alkuperää ei ole valotettu. Brittiläinen se ei liene. Myös Thomas Brasseyn tekemisistä on kirja. |
||||
|
|
13.05.2022 09:02 | Erkki Nuutio | ||
| Petrille: Otin sivukuvan Tv1 1200:sta lämpimänä Tampereen varikon lepäilyraiteella lumettomana aikana vuonna 1966 tai 1965 (taustaleima on 1966). Halkopiippu ja kukkura halkokuorma. Saattaa olla viimeisiä kertoja, jolloin Tampereen halkojen vyörytyslaitosta on käytetty. Kuvattu 6x6 kameralla. Säilynyt paperikuva on 9x9 -kokoa. |
||||
|
|
12.05.2022 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Itse muistan Tv1 -vetureita Tampereella 60-luvulla vain muutamia kertoja. Ne kaikki lienivät tulleen yöllä ja olivat päivällä varikon lepäilyraiteilla ja luultavasti myös häipyivät yöllä. Ne olivat lähinnä 1200-sarjan vetureita. Kiinnitin huomiota ilmeisesti raudasta valettuihin, ja keltaisiksi tekstiosiltaan maalattuihin valmistajakilpiin | ||||
|
|
12.05.2022 20:33 | Erkki Nuutio | ||
| Götaälvbrolta kelkkana tulleen ja Nordstanin mutkassa kaatuneen ratikan tapauksen luin itsekin suomalaisesta sanomalehdestä. Voi olla ettei siinä onnettomuudessa kuoltu, koska en löydä siitä uutista tai tietoa. Se ei ollut sama onnettomuus, jossa vuonna 1992 Vasaplatsenilla kuoli 13 ihmistä. Jarrut toki olivat toimimattomat tälläkin kerralla. |
||||
|
|
12.05.2022 11:00 | Erkki Nuutio | ||
| Lähes epäreilu kuvauspaikka, koska Polhem on entinen suuruus ja sai siksi vain väliaikaisen ersättningshållplatsin : https://trafiken.nu/goteborg/arkiv/2021/maj/manga-linjer-laggs-om-i-centrum/ Vaikka Götaälv ja sen sillat eivät näy taustalla, vaan päärautatieasema, olen vanhana hisingeniläisenä (1970) oikeutettu kommentoimaan näitä keskustasiltoja. Joen vastapuolella on suuri Hisingenin saari, jolla mm. AB Volvon alkuperäiset ja osin nykyisetkin tehtaat sijaitsevat. Götaälvbrota vuodelta 1939 puretaan juuri ja uusi Hisingsbro on jo käytössä : https://www.skanska.se/vart-erbjudande/vara-projekt/215856/Hisingsbron%2C-Goteborg Skanskan hyvässä kuvasarjassa näkyy vanhempi silta vielä uuden sillan työmaan vierellä. Vanhan sillan kautta olen useasti kulkenut, en vain vaarallisella raitsikalla, vaan myös kävellen ja taittopolkupyörällä. Sillalta tuli yksi raitsikka kerran jarruitta alas. Mahtavassa vauhdissa kaatui Nordstadenin puolella jyrkkään mutkaan (parisataa metriä rautatieasemasta pohjoiseen). Sitten laskettiin kuolleet ja haavoittuneet ja todettiin että kannattaisi pistää jarrut toimiviksi. Saa nähdä muistetaanko vaunun jarrujen toiminta nykyään tarkistaa aamuisin? Joen ylityksistä vielä. Göteborgin 400-vuotisjuhlan kunniaksi aiottu köysirata Järntorgetilta Hisingenin Lundbyn (Volvo) kautta Hjalmar Brantiggsplatsenin raitiolinjoille peruttiin. Ilmeisesti kunnallisrohkeus petti tai -maltti voitti. Hinta tuskin oli este, koska esimerkiksi Tampereen Areeeenan hinnalta olisi saanut ainakin kolme Göteborgin köysirataa. Kommentoin Göteborgin asioita laajasti koska siihen on täydet valtuudet. Maksoimme kalliisti Göteborgin oston takaisin Tanskalta (Älvsborgs lösen). Suomalaiset veronmaksajat maksoivat näitä lunnaita lisäverona vuosien ajan. Samaan tapaan parhaillaan maksamme italialaisten asuntoremontit ottamallamme velalla - osana Suomen noin 4.5 miljardin euron lahjoitusta lähinnä EU:n eteläisille maille. |
||||
|
|
09.05.2022 09:46 | Erkki Nuutio | ||
| Kun tottumustakin on rajat ylittävästä liikenteestä, voisi yhtiö vaikka tänä päivänä jättää lupa-anomuksen Oulun (tai Kemin) ja Tornio - Haaparannan välisestä liikenteestä Allegroilla. Kokeellisesti olisi syytä aloittaa heti tänä kesänä. EU suhtautuu asiaan myönteisesti eikä SJ:kään ole varmaan pahoillaan. Kun sen Tallinnan tunnelin liikenne on vielä kaukana Helsingin nahjustelijoiden (keskittymä Eteläesplanadi 4:ssä) vuoksi. Liikenneyhteys on vapaana nautittavaksi, koska museoliikenneyhdistykset eivät ole uskaltaneet aloittaa yhteisesti liikennettä lätillään Kemin ja Tornio/Haaparannan välillä. |
||||
|
|
29.04.2022 19:25 | Erkki Nuutio | ||
| Voitaneen siten lisätä tunnisteisiin G1 ja todeta kohtuullisella varmuudella numeroiksi 198 ja 199. | ||||
|
|
29.04.2022 15:27 | Erkki Nuutio | ||
| Alempana etummaisen veturin ohjaamon kyljessä erottunee suorakaiteen muotoinen valmistuslaatta. SVR Hki - ja SLM - laatat olivat tällaisia ja mittasuhteiltaan yhtäläisiä. Ylempänä erottunee epäselväksi jäävä veturin numero. Näillä tiedoilla asia ei kuitenkaan selviä. 184-185 ja 198-201 olivat siinä määrin uusia, että ne kaikki kelpaisivat. Tiedetäänkö missäpäin 184 ja 185 oli käytössä tai käytöttä vuonna 1897 ? Oliko vetureissa 198-201 ilmanpuristin ja ilmajarru jo SLM:ltä lähtiessä ? Kevyissä junissa käytettäviin G1/2/4 -vetureihin ei kai normaalisti ilmajarruja laitettu vielä 1890-luvulla. |
||||
|
|
29.04.2022 10:40 | Erkki Nuutio | ||
| Oletan että kuvausvuodeksi on varmistettu 1897 sillan rakentamisamisajan perusteella. Kuvan terävyys on erinomainen. Vaikka siltapalkisto peittää koekuormittamisesta vastanneet kaksi veturia, katson molempien niistä olevan lähes uusia pikkuruskoja, siis G1, G2 tai G4 -vetureita. Tarkemmin oletan näiden olevan SVR:n Helsingin konepajan valmistamat G2 -veturit 184 ja 185. Nämä ovat vuosilta 1895 ja 1896 (SVR Hki 5/95 ja 6/96). Kuten jo veturia 57 (SVR Hki 1874), ei välitöinä löysällä aikataululla valmistuneita helsinkiläisvetureita kytketty minkään rataosan talousarvioon ja vahvuuksiin, vaan niitä käytettiin aluksi vaihtelevissa tehtävissä. 185+186:n vetämällä junalla lienee sikariportaan ja valokuvaajankin myös ollut mukava porhaltaa Helsingistä siltaa tarkastamaan. Että kyse on näistä vetureista tukee puleerattu ulkonäkö ja ainakin etummaisessa veturin kattilan kyljessä oleva ilmapumppu (ensimmäinen SVR:n veturien ilmapumppu lienee ollut jo alkuaan raskaassa mogulissa G3 176 vuodelta 1892). Kyseisen veturin ohjaamon kyljessä vaikuttaisi olevan numeroiden yläpuolella nelikulmainen laatta. Numeroiden yläpuolinen valmistajalaatta oli vain Duebsin valmistamissa G4 -vetureissa (186-190 /1894) ja vuodesta 1900 alkaen valmistuneissa Tampereen konepajan vetureissa. Duebsin valmistajalaatta oli kuitenkin makaava vinoneliö. Sellaista ei etummaisessa veturissa ole. Kummassakin kuvan veturissa on SVR:n Oulun konepajan Jakobssonin kehittämä halkosavutorvi. Ulkomaisilta tehtailta tulleiden G -veturien halkosavutorvet olivat turbiinimallia. Veturit suunnitellut Adolf Engström oli jo Oulun radan vetureihin vuonna 1884 ne määritellyt ja suunnitellut. Ehkä veto Jakobssonin savutorvessa oli parempi kuin alkuperäisessä savutorvessa, koska Jakobssonin savutorvia käytettiin useissa pikkuruskoissa vuosikymmenten ajan. Joka tapauksessa oululaiset varmaan mieluusti tarjosi savutorviaan kollegoilleen Helsingissä. Siltatyömaan penger on vielä maisemointia vailla. |
||||
|
|
27.04.2022 09:15 | Erkki Nuutio | ||
| Kaikkien kunnioittama Manu on tietysti tuttu. Pohjalaismies ei tarpeettomasti kierrellyt eikä kaarrellut, vaan pisti pyörät pyörimään. Manu tuli autoinsinööriksi Tampereelta 1970, minä 1971. Hän oli valmis edistämään eri tavoilla myös insinöörikoulutusta |
||||
|
|
26.04.2022 14:15 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan oikein, Tommila. Painovirhe. Joukon kanssa olin paljonkin asioissa, etenkin metsäkoneaikanani. Paljolti Joukon ansiota oli Linnavuoren laajentuminen ja moottorien laatu- ja hintakilpailukyvn kehittyminen. |
||||
|
|
26.04.2022 11:10 | Erkki Nuutio | ||
| Sananselitys voitelurasva -nimestä: Voitelun suorittaa voiteluöljy, jota on valtaosa rasvan tilavuudesta. Öljyn kaikkien ominaisuuksien pitää olla käyttökohteen vaatimusten mukaiset. Saennin (kuten metallisaippua) on höttöistä ainetta, jonka taytyy pystyä kaikissa oloissa (lämpö, tärinä jne) pitämään kiinni ympäröivistä öljyhiukkasista, jotta nämä eivät erotu ja ala vuotaa. Saenninkaan ei tietenkään saa jähmettyä kylmässä, mikä jäykistäsi laakeroinnin ja estäisi voitelunkin. Esimerkiksi laakereissa pystyy vierintäelimien vähäinen kosketus rasvaan erottamaan siitä tarvittavan, hyvin vähäisen öljymäärän pintojen väliin ja useimmiten mahdollistamaan EHD-tasoisen, kosketuksettoman nestevoitelun hyvinkin pitkään. Tarvittaessa öljyssä on HD-lisäaineita, jotka estävät pintojen kosketukset ja tahmautumisen hitaissa liikkeissä. Toisaalta saennin estää öljyn erottumisen. Siksi ei tarvita kovin tehokkaita tiivistimiä - etenkin kun mahdollisen ulkoa tullut lika pysähtyy saentimen höttöiseen ulkopintaan. Varsinaiset voitelukohdat pysyvät siksi puhtaina. Puhtaus kokoonpanovaiheissa on keskeisen tärkeätä. AINA suojukset avointen kokonaisuuksien päällä. |
||||
|
|
26.04.2022 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| 620-sarjassa ja 634:ssä nousivat ruiskutusputket kuvan malliin. 620-sarja tuli noin 1990 ja 634 noin 1995. Milloin lumiaharja valmistui? Valmet 611:n tuotanto alkoi noin 1975, mutta siinä ruiskutusputkia oli taivuteltu toisella tavalla. Myös 620 ja 634 olivat alkuaan Valmet - Kättemme töitä. Nimimuutos Sisudieseliksi tapahtui 1995 vaiheilla. Sisudiesel oli hyvä nimi etenkin traktorimoottorien tekijälle. Se ei kytkeytynyt Valmet-traktoreihin. Siksi moottorimyynti eri traktori- ym. konevalmistajille helpottui. Lisäksi Sisu oli huippumaineessa Euroopassa Truck Race -euroopanmestaruuksien ansiosta. Näin Tj Jouko Tammila kertoili aikanaan. Kun Valmet-yhtymä räjäytettiin, omi paperikoneväki Valmetin yritys- ja tuotenimen yksinoikeudella.. Muut toimialat saivat muuttaa nimensä, Traktoriryhmä Valtraksi ja Sisu-yhtymään liitetty Kuljetusvälineryhmä (trukit ja moottorit) Sisuksi (Sisu Terminal Systems ja Sisudiesel). Trukit ja terminaalitraktorit kuitenkin pian häpäistiin rantaruotsalaisesti Taxellin toimesta Kalmar-nimellä. Tämä vei sinne estottomasti valmistuksenkin työpaikkoineen. Tämä mielettömyys oli pääsyy suomalaisen trukkituotannon ja Tampereen tehtaan (alkuaan Valtion Lentokonetehdas) tuhoon. Kaupungin johto (kiinteistökeinottelijat) kuolasi "kiinteistöjalostuksen" kohteeksi päätyvän tehdasalueen hyväksi. Teollisten työpaikkojen menetys ei sitä kiinnostanut. |
||||
|
|
25.04.2022 14:02 | Erkki Nuutio | ||
| Jälkiasenteiset veturin valoheittimet, Pintschin tekemät. Sivuilla lasiaukot veturinumeroa varten, lyhdyt mahdollisesti jostain Hv2-veturista. Valoaukkojen lasit olivat myöhemmiten tummennettuja, siis ilman veturinumeroa. Nämä valonheittimet eivät liene olleet alunperin sähköistettyjä. Ovatko tässäkään kuvassa? |
||||
|
|
25.04.2022 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä lisää, jos haluaa suorastaan yksityiskohtaista tietoa : https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:998684/FULLTEXT01.pdf Viitteiden kautta saa vielä tarvittaessa lisätietoa. |
||||
|
|
17.04.2022 09:11 | Erkki Nuutio | ||
| Kaappivaunu on L 319 Kastenwagen. Vuosimalli on keskimäärin 1962. Tausta: ex Kumiteollisuus Oy, ex ex Hyppösen kenkätehdas ja valkoisten tykistömaali keväällä 1918. |
||||
|
|
08.04.2022 18:55 | Erkki Nuutio | ||
| Boomereitten isät ja useimmat boomeritkin käyttivät etualalla näkyvän muotoisia asiapullosalkkuja. Luultavasti nuo sivutaskut oli ajateltu, toinen eväsleipäpakettia, ja toinen eväsmaitopulloa varten. Lauantaina töistä palatessa joillakin maitopullon syrjäytti kirkas pullo. Isäni tapoihin se ei kuulunut. |
||||
|
|
06.04.2022 18:11 | Erkki Nuutio | ||
| Tehdään elementeistä -kirjan (SBK-Säätiö, 2009, 333 s.) kuvan ja kuvatekstin mukaan Rakennuselementti Oy urakoi vuonna 1954 tämän vuonna 1926 rakennetun tunnelin elementtivuorauksen. Kuvassa tunnelista pyyhältää Risto 1046. Kuvan perusteella vuoraus muodostui arviolta 1.5...2 m välein molemmin puolin olevista betonisista pystypalkeista. Nämä kannattavat päällään olevia puoltensa vaakapalkkeja ja vaakapalkkien päälle limittyviä 0.75...1 m pituisia ympyränkaaren muotoisia kattopalkkeja. Vapaan aukon korkeus pienentyi kattopalkkien myötä yli 0.5 m, mutta eipä tule kiviä tai koko vuori niskaan. |
||||
|
|
04.04.2022 20:47 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä kyseessä on punaisten Riihimäen kasarmin palo. Von der Goltzin osasto valloitti Riihimäen 22.4.1918. En ehtinyt tarkistaa oliko palo siltä tai edellispäivältä. Valokuvia on kirjoissa eri puolilta palavaa kasarmia, joten taistelut ovat kaiketi ehtineet päättyä. Taitaa olla Goltzin sotilaita kuvassa. |
||||
|
|
01.04.2022 15:02 | Erkki Nuutio | ||
| Taustalla näkyy mahtava betoninen viljasiilo. Varmuusvarasto kaiketi ja oli Hankkijan suurtontilla Hatanpään valtatien sivussa, vastapäätä nykyistä Autokeskuksen liikettä/korjaamoa. Siilo tehtiin joskus 60-luvun lopulla ja hajotettiin joskus 90-luvun alun vaiheilla. |
||||
|
|
13.03.2022 18:39 | Erkki Nuutio | ||
| Antti, päätelmä että Putin tarkoittaisi ranskaksi prostituoitua oli sinun omasi. Siinäkin tapauksessa että Ukrainan tragediaan liittyvä aatteesi olisi toisenlainen kuin valtaosalla meistä muista, kannattaisi sinun niellä harmisi. Nyt sensijaan olet itse suurennellut aihetta sivunnutta kommenttia. Mitenkä sivuavaa? Muun muassa siten sivuavaa, että huomattavat joukot Putinia kammoksuvia venäläisiä on viime aikoina poistunut Venäjältä kuvan Allegrolla. Suomalaisten, myös rautatieharrastajien lähes 100% tuki ja syvä myötätunto Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan on esitetty näillä sivuilla siten, ettei se ei ole mitenkään peittänyt tai alistanut kuvien ja tekstien rautatiesisältöä. On todella arvostelukyvytöntä siksi väittää sivustoa tai mainittuakaan kommenttia poliittiseksi kiihkoiluksi. Myöskään täällä olleet ilmoitukset avustustileistä Ukrainan kansan kärsimysten lieventämiseksi eivät ole poliittista kiihkoilua, vaan vakavia kehotuksia kaikille Suomen kansalaisille, sinullekin. Samoja kehotuksia on esittänyt myös maamme kunnioitettu johto, EU ja YK sekä lukemattomat muut asiantuntevat ja vastuulliset tahot |
||||
|
|
11.03.2022 19:50 | Erkki Nuutio | ||
| Ennen vanhaan (ainakin jo 1920-luvulla) oli laadukas Fiskarsin/Billnäsin jousitehdas Raaseporissa noin parin kilometrin etäisyydellä Karjaan asemasta. Maineikkaat Billnäsin jouset olivat vuosikymmenten ajan mm. VR:n vaunuissa, Sisuissa sekä Volvon ja Scanian kuorma- ja linja-autoissa. VR:n jouset olivat tietysti VR-standardien ja asiakkaan muiden määrittelyjen mukaisia. 2000-luvun alkuvuosina tehtaan nimi oli Imatra Steel Billnäs. Lehtijousien tuoteohjelma sisälsi trapetsi- ja paraabelijouset (Tapertec) sekä lähinnä paraabelijousten yhteydessä tarpeelliset patentoidut putkimaiset kallistusvakaajat (Benditec). Ainakin aikaisemmin toimitettiin myös kierrejousia mm. rautatievaunuihin. Sitten tehdas tuotteineen myytiin itävaltalaiselle kilpailijalleen. Tämä lopetti tehtaan kovin pitkään odottelematta. Nyt VR-standardeille pyyhitään jotakin. Ostetaan mitä on tarjolla. Kun ostomäärät ovat pieniä, maksetaan mitä pyydetään ja toimitusajat ovat mitä ovat. Billnäs on tyypillinen esimerkki omavaraisuutemme rapistumisesta. Useimmiten ostajana+lopettajana on ollut ruotsalaiskilpailija. Imatra Steel oli alkuaan Vuoksenniska Oy, pääpaikkanaan Imatra. Sitten tämä ja SKF-steel yhdistyivät. Ruotsalaisosapuoli SKF Steel ryhtyi hetikohta siirtämään Imatran tehtaan tuotteiden valmistusta Ruotsiin (muistaakseni kiskoista alkaen). Syntyi riita ja yhdistyminen purettiin. Eri vaiheiden jälkeen suomalaisen osapuolen nimeksi otettiin Imatra Steel. |
||||
|
|
10.03.2022 12:28 | Erkki Nuutio | ||
| Viipuri-pienoismalli on palautunut kunnostettuna paikalleen Etelä-Karjalan museoon Lappeenrannassa tilakorjauksen valmistuttua. Lämpimästi suositeltava nähtävyys! | ||||
|
|
09.03.2022 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Liittymässä tontilta poistuessa ja muissa pakollisissa pysähdyksissä jarruttelu poistanee yleensä pintaruosteen levyistä/rummuista. Jos keli on ollut vetinen/luminen, kannattaa ennen ajon päättymistä jarrutella vähän, jotta kosteus poistuisi pyöräjarruista. |
||||
|
|
07.03.2022 20:06 | Erkki Nuutio | ||
| Jotain tällaista roikkuu: https://vaunut.org/kuva/151126?a=1 | ||||
|
|
07.03.2022 15:37 | Erkki Nuutio | ||
| Varsin terävä, mutta tunnelmallinen talvikuva. Se lienee vuoden 1920 vaiheilta. Asemakilpi on vain suomenkielinen ja soittokello puuttuu, mikä poissulkee vuotta 1918 edeltäneet ajat. Öljyvalaisimet seinillä ja pylväässä korvautuivat sähkövalaisimilla ilmeisesti viimeistään 20-luvun puoliväliin mennessä. Valaisinasiantuntijat kertonevat pian tarkemmin kuvan valaisimista. |
||||
|
|
06.03.2022 10:46 | Erkki Nuutio | ||
| Ei vielä vuonna 1971 ravintolavaunussa ollut tarkoitus humpsutella. Vaiti ja allapäin tuli niellä krapukapilsnerinsä makkaraleivän kostukkeeksi. Väliseinän paremmalla puolen oli kunniallisemmalle väelle liinatuukit ja pyöröpöydät ateriointia varten. |
||||
|
|
03.03.2022 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva osoittaa että veturinpuhdistajat ovat pitäneet 761:n vielä moitteettomassa puhtaudessa! Pisimpään näin tehtiin matkustajavetureille, mutta tavara- ja etenkin järjestely- ja satunnaiskäytössä olleet veturit alkoivat jo olla vuoden 1968 vaiheilla ulkonaisesti jo hoitamattomia. Useat kuvat täälläkin siitä todistavat. Varikkopaikkakuntien välillä oli kuitenkin selviä eroja. Tämän kuvan myötä pisteet menevät Kouvolaan. |
||||
|
|
03.03.2022 12:33 | Erkki Nuutio | ||
| Tekniikan Waiheita -lehden kirjoitus toteaa että virolaishtiö Eesti Kiviöli oli saksalaisrahoitteinen, kuten TB:kin. Tämä tarkoittaa saksalaista osakeosuutta, mutta osuus ei voinut olla 100%. NL:n suorittaman Viron valtion kaappaamisen jälkeen liittolaiset, Saksa ja NL sopivat varmasti ystävällisesti omistusmuutoksen. Muutoksia tapahtui Saksan ottaessa "sotilasoperaatiossa" Viron valtion haltuunsa 8.1941 vaiheilla, ja toisessa "sotilasoperaatiossa", jossa NL puolestaan otti Viron valtion haltuunsa vuoteen 1991 asti. Näin mielenkiintoinen historia on varmaan esitetty sopivasti pelkistettynä Teboilin sivuilla. |
||||
|
|
03.03.2022 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Trustivapaa Bensiini oli virolainen yhtiö, joka toi Viron liuskebensiiniä Suomen 1930-luvulla. Kertomus virolaisbensiinistä (12 s.) loytyy lehdestä Tekniikan Waiheita 1/2015 . Viite pdf-tiedostoon tässä : https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/view/5610 . NL:n "sotilasoperaatio" syksyllä 1939 lopetti tuonnin Suomeen. NL otti liuskebensiinin kuten otti Vironkin. Tämän rikollisen toimen seurauksena TB / Teboil on venäläinen yhtiö. |
||||
|
|
28.02.2022 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| On hehkuteltu erilaisia ulkomaan eläjiä, tsapeloneja, kresleyjä ja muita. Näillä oli tutkimuslaitokset, lukemattomat kolleegat ja muut apujoukot tukenaan. Ja vielä jälkikäteen kuvakirjojen tekijät ovat hehkutellet jälkimainetta näille. Mutta MISSÄÄN täälläkään ei ole EDES mainintaa, ketkä loivat P1 Ukko-Pekan (samalla R1 Riston ) ! Nämä olivat Axel Theodor Örnhjelm (s. 1868) VR:n koneteknillisen toimiston johtajana ja veturiosaston (lienee ollut osa koneteknillisestä toimistosta) esimies E.P.Eriksson. Heidän ohellaan mukana oli tuntemattomiksi jääneitä suunnittelijoita ja piirtäjiä. Örnhjelm oli VR:n koneteknillisen toimiston johtaja (sitä ennen SVR/VR:n konetirehtööri 1909-1923). Hän ymmärtääkseni vastasi myös esimerkiksi H7-H9, K3, K5, L1, D1 -veturisarjojen suunnittelusta. Omat ja Euroopan veturitehtaat eivät (muutamin poikkeuksin) suunnitelleet SVR/VR:n höyryvetureita mogultyyppisistä vetureistamme lähtien (mogulveturisarjat suunniteltiin lähinnä konetirehtööri Adolf Engströmin johdolla). Tampella ja Lokomo toki suunnittelivat yksityisradoillemme toimitettuja vetureita - osin muunnoksina VR:n vetureista. Välttämättömänä tukenaan Örnhjelmillä ja Engströmillä ja muilla suunnittelijoilla oli tietysti 90 prosenttisesti saksankielinen ammattikirjallisuus ja DIN-standardit. Enemmistö nykypäivän suomalaisista koneensuunnittelijoista on heihin nähden invalidisoitu saksaa korkeintaan vajavaisesti osaaviksi pakkoruotsimme seurauksena. Somenykyisyydestä ja muusta johtuen useimmat nuoret kun lukevat vain kahta vierasta kieltä. Silloin saksa, ranska tai muu ei kuulu näihin. |
||||
|
|
28.02.2022 09:02 | Erkki Nuutio | ||
| Asiantunteva, kattava ja sujuvasti kirjoitettu kuvaus Moskovan politrukkien touhuilusta, joka johti tähän ydinkatastrofiin on : Serhii Plokhy: Tsernobyl - Ydinkatastrofin historia (Otava, 2018, 440 s.) |
||||
|
|
27.02.2022 10:27 | Erkki Nuutio | ||
| Kirkon ulkomaanapu - Ukraina-apu : https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/ | ||||
|
|
25.02.2022 09:13 | Erkki Nuutio | ||
| Osoittakaamme kaikilla meille mahdollisilla tavoilla tukemme Ukrainalle ja ukrainalaisten taistelulle heidän turvallisuutensa ja ihmisoikeuksiensa puolesta. | ||||
|
|
22.02.2022 11:04 | Erkki Nuutio | ||
| VR:n Viipurin konepajan veturinkorjaajana aloittanut Paavo Koivurova kertoo kirjassaan Höyryhepoa kengittämässä (RM, 1998) T-vaunuilla matkustamisesta paikallisvuoroilla, jotka VR oli asettanut Viipurin ja Perkjärven välille 30-luvulla (s. 50-51). Monet Viipurin konepajan työläisistäkin olivat niiden johdosta ostaneet edullisen tontin ja rakentaneet sille talonsa pysäkkien ja seisakkeiden lähistölle, etäimmillään Perkjärvelle (41 km). Lähempi talokeskittymä oli Tynnisen seisakkeen kohdalla (8 km). Kirjoittaja kertoo: "Silloisesta vaunupulasta johtuen oli rautatielaitos rustannut pisimmän tavaravaunukehyksen varaan tuon mittaisen mustan laatikon, sisusteena harmaaksi maalatut nojalliset penkit. Moinen hökötys "Perkjärvenpätkään" koplattuna täyttyi aamuin illoin kaikkinaisesta kansasta. Olihan junassa toki oikeitakin vaunuja, mutta tuo hätävara on jäänyt rattoisasti mieleen, kooten se rytisevään suojaansa äänekästä porukkaa taipaleen varrelta." Kyseessä olleet paikallisvuorot olivat varmaankin 254 (2. ja 3. lk) Perkjärvi 5.32 - Viipuri 6.31 (arkipäivisin) ja 3a (2. ja 3. lk) Viipuri 16.23 - Perkjärvi 17.20 . Paikallisvuoroja sopivina aikoina oli myös Simolan (40 km), Antrean (40 km) ja Valkjärven (74 km) suuntaan. Itse rakennettu talo puutarhoineen oli rakentajalleen rakas. Putinin edeltäjäroiston suurhyökkäyksen aikana viipurissaolon viimeisenä päivänä (noin 18.6.1944) oli veturinkorjaaja, Matti etunimeltään, polkenut sateessa pyörällään talolleen Tynniseen, saadakseen sieltä edes jotakin mukaan. Palattuaan kurainen pyörä oli laitettu vaunuun mukaan Hyvinkäälle, siellä 1945-49 toimineeseen Karjalan konepajaan (nykyinen RM). Matti kuoli vuotta myöhemmin ja hänen työmaakaappinsa tyhjennettiin. Sieltä löytyi pieni paketti. Sen päälle oli kirjoitettu "Kannaksen multaa". |
||||
|
|
15.02.2022 07:39 | Erkki Nuutio | ||
| Vuoden 1928 Jordan oli Sedan-mallinen. Muistan istuneenikin siinä, mutta vuonna 1963 Evert oli jo hävittänyt korin. Tehtäväkseni tuli purkaa Continentalin tekemä moottori (suora kasi) paloiksi. Purkaminen on melko helppoa. Opin myöhemmin vasta vastoinkäymisistä, että asianmukainen kokoaminen on hankalampaa. SAHK:n harrastajia kävi toteamassa 70-luvulla, että Jordanista ei jäänyt mitään jäljelle. Nyt jäljellä ei ole taloakaan ja tontti on jaettu. |
||||
|
|
14.02.2022 21:37 | Erkki Nuutio | ||
| Jaakko: Yllättävää että Lokomo olisi valanut moottorilohkoja. Lokomon valimo on teräsvalimo. Valuteräs on liian vaativaa valaa ja epäsopivaakin niihin. Arvelen että silloin 50 vuotta sitten ihailitte nimenomaan MGO:n lohkovaluja ja juuri Tampellan valimossa. Kuten viite Tampellan valimon valokuviin vuodelta 1991 osoittaa, tämä valimo oli nykyaikainen vielä loppuhetkillään kun Tampellan pesänjakajat ja kaupungin kiinteistökeinottelijat olivat jo sen ovilla. Vastaavasti arvelen että ihailitte vauhdikasta paukuttelua taontavasaroilla Lokomon takomossa, sen viime vuosina. Lokomon takomo oli Suomen merkittävin takomo. 1967 kun harjoittelin Lokomon huoltokorjaamolla viereisessä hallissa, kävelin usein ruokalaan takomon kautta. Silloin siellä taottiin vastaiskuvasaralla minuuttitahdissa Valmet-traktorimoottorien kiertokanget, iskettiin suurella takovasaralla muottiin näiden kampiakselit jne. Pauke oli jatkuvaa. Vapaataontana takopuristimilla tehtiin isot takeet hehkuvan teräksen ja hehkutusuunien säteillessä kuumuuttaan. Lokomon uusi valimo taisi valmistua 1972 vaiheilla, ja varmaan tutustuitte siihenkin. |
||||
|
|
14.02.2022 10:51 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiesiltaa ei suunniteltu joen yli Karungin ja Karungin välille vuoden 1915 vaiheilla eikä myöhemmin . Tornionjoki lienee sillä kohdin melko kapea ja rospuuttoaikakin on lyhyt. |
||||
|
|
14.02.2022 10:34 | Erkki Nuutio | ||
| Ruotsin sotilasjohto esti pitkään rautatiesuunnitelmat Bodenin linnoituskaupungista eteenpäin kohti Suomen rajaa. Syy oli Venäjän pelko ja epäluottamus suomenkielisiä ruotsalaisia kohtaan kuvitellun hyökkäyksen joskus mahdollisesti toteutuessa. Siksi myöskin rataa Bodenista ei suunniteltu Haaparantaan, vaan Morjärvelle jonne se rakennettiinkin. Rataa jatkettiin Haaparantaan vasta vuoden 1915 vaiheilla maailmansodan ja läpikulkuliikenteen luomassa, lähes pakkotilanteessa. Suomessa ei kenelleköön (Valtiopäivät) tietenkään tullut mieleenkään rakentaa rataa muualle kuin nimenomaan Tornioon - satamakaupunkiin ja maineikkaaseen ja monisatavuotiseen Itäpohjan ja myös Länsipohjan markkinapaikkaan. Karttaa katsomalla näkee heti, että ainoa järjellinen jatkosuunta oli edetä rakennettavaa siltaa pitkin Tornion kaupunginsaareen. Sieltä voisi SJ todella edullisesti rakentaa jatkoyhteytensä (kuten maantiekin myöhemmin rakennettiin). Riittävää ratapihatilaa tavaraliikenteen siirtokuormauksille ei Tornion kaupunginsaaressa olisi tietenkään ollut. Siten jo vuonna 1898 oli selvää, että ratapiha piti tehdä sinne minne se tehtiinkin. Sama koski myös henkilöasemaa kun rautatiesilta jäi tarkemmin suunnittelematta ja tekemättä näkymien puuttuessa jatkoyhteydeltä. SVR joutui siksi hankkimaan höyrylautan Tornionjoen ylityksiä varten. Talvella hommattiin rekikuljetuksia sitä varten ja rospuuttoaikana sai seikkailla henkensä uhalla jäälautalta toiselle. Ei Suomi eiväkä torniolaiset ja muu seudun väki tuollaista halunneet, mutta joutui sietämään. Vastenmielisyys suomalaisten kanssa asioimiseen näkyi siltaneuvotteluissakin. SJ:lle erinomaisesti kannattaneen siirtoliikenteen johdosta siltasuunnittelua tehtiin sujuvasti keisarikunnan ja kuningaskunnan rautateiden johtoportaiden ja asiantuntijoiden kesken. Silloin tehtiin Pohjanlahdelle kiertäneen radan ja sillan suunnitelmat. Muiden kustannuksen lisäksi silta tarvitsi kääntöosan, jota Tornion kaupunginsaareen johtava rautatiesilta ei tietenkään olisi tarvinnut. KENENKÄÄN suomalaisen ei annettu osallistua näihin siltaneuvotteluihin vuosina 1915-1917 ! Toteutunut Pohjanlahden kierros on tätä perua - eli ota tai jätä vuosina 1918-1919. Sillan ja ratayhteyden avaustapahtumiinkaan eivät SJ:n johtoa arvoisemmat ruotsalaisedustajat suvainneet osallistua. Kuningas ja muu ylin porras oli syvästi vihoissaan, koska Ahvenanmaan kaappaaminen näytti epäonnistuvan. Autonomian aikana ei Ruotsi toki pelännyt Suomea, mutta suhtautui maahamme ja suomalaisiin ylimielisesti. Se suhtautui rasistisen vihamielisesti suomenkieleen etenkin Pohjois-Ruotsissa ja aivan erityisesti Länsipohjassa. Suhtautuminen suomenkieleen oli vastaavaa kuin esimerkiksi mahtavimmalla senaattorillamme L.G. von Haartmanilla vielä 1850-luvulla: Suomenkieli oli "La langue de Percelä". Jos joku vielä vuonna 2020 haluaa kaunistella tätä ruotsalaisten ja ruotsinkielisten aiempaa rasismia suomalaisia ja suomenkieltä kohtaan, kehotan lukemaan esimerkiksi vanhoja suomenkielisiä sanomalehtiä. Voi aloittaa vaikka Tornion lehdestä (joka kylläkin joutui tasapainottelemaan tässä asiassa rajalla toimiessaan). |
||||