668-130468 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

Kuvasarja:
Valtionrautateitten autojen tunnukset
 
 12.05.2020 15:58 Erkki Nuutio  
  SAHK:n Tampereen kerhon lehdessä Hyrysysy-Menolainen 5/94 (s.33-41) oli Nalle-Sisujen historiikki ja kertomus VR:n Vehoniemen automuseolle Kangasalle lahjoittaman jakelu-Nalle (Sisu KB-121) VR 6327:n yksilön entisöinnistä. Auton työura VR:n ovelta ovelle käytössä ajoittui välille 1968-1987. Kyseinen loppupään Nalle liikkui Ford Traderin dieselillä.

Tarinassa todettiin, että RH vahvisti vuonna 1961 (muiden kuin henkilöautojen) uusiksi ohjaamo- ja lavaväreiksi taivaansinisen (Sadolux 18) ja harmaan (Sadolux 2). Liikemerkin siipipyörä, jonka yllä VR oli tällöin vielä entisen mallinen. Vasta satavuotisvuonna 1962 siipipyörä pelkistettiin. RH:n huoneenrakennusjaos oli myös tarkoin mitoittanut Ovelta-Ovelle (tai Från Dörr-Till Dörr) tekstin. Ylikäskijä näillekin maalailuille oli kaiketi Erkki Aalto.

Taivaansininen väri nosti aina keskusteluun valmiiden keskuudessa kysymyksen VR:n ikiomasta taivaasta omaa hautausmaata vastaten.
kuva 11.05.2020 22:26 Erkki Nuutio  
  Lukkoonjarruttamisen seurauksena pyöränkehälle kuluvaa tasopintaa kutsutaan kaiketi suhoksi.
Tuon pyörän kehä näyttää jo hurjalta. Ainakin osa kuluma/painumakohdista lienee seurausta lukkoonjarrutuksista.

Tuollaista pyörää ei enää voi jarruttaa tasaisesti perinteisellä tönkkäjarrulla (=valurautaisilla jarrukengillä, jotka painetaan pyöränkehiä vasten), sillä kiillottuneet kohdat ovat liukkaita ja kuopalla ja muu kehä on niihin nähden koholla.
Toiset painumat lienevät syntyneet pyörän pomppimisen seurauksena niihin kohtiin, jotka ovat iskeytyneet kiskoa vasten pompun lopuksi. Tuollaiset pomppimiset taitavat jättää kiskoihinkin painumakohtia.

Veturi- ja henkilövaunujarrut lienevät olleet jo vuosikymmeniä levyjarruja ja niiden ohjausventtiileissä on akselikohtaiset lukkiutumisen estolaitteet? Tavaravaunujen jarrut lienevät edelleen tönkkäjarruja ja lukkiutumisen estolaitteet puuttuvat?
kuva 11.05.2020 15:34 Erkki Nuutio  
  1967/68 insinöörioppien alussa kuului tikku vielä ohjelmaan ja sellaisen hankin. Onneksi 1969/70 alettiin opettaa myös Fortran-ohjelmointia ja harjoitettiin sitä reikäkorttinippujen voimalla. Osaksi sillä avautui kesätyö Volvolla 1970 ja vakityö Sisulla 1972. Sisulla käytettiin jo HP:n laskimia, joten tikulta loppui käyttö. Tuli myös Texasin laskimet. Niiden käyttäjien piti ryhtyä kävelemään takaperin (reverse polish logic) tai vähintään olla vasenkätisiä.
kuva 10.05.2020 11:15 Erkki Nuutio  
  Loistelias kuva! Virheettömästi hallittu tekniikka, moitteeton sää ja kohdallaan ollut kellonaika ovat tuottaneet loistotuloksen.
Härmälän entinen kiitorata alkoi noin kolmesataa metriä etelämpää. Kentän pään vaiheilta saatoin 50-luvun loppupuolella seurailla kun Vihurit ja DC3:t pöllyyttivät soraa ja sepeliä seurailijan päälle, kun nämä paikallaan, jarrut päällä nostivat moottorikierrokset huippuun lähtövalmistelun aikana. Stieglitzit lähtivät rauhallisemmin.
Koneiden nousut (ja laskut) tehtiin etelän (Pirkkalan) suuntaan. Kun kenttä päällystettiin, sitä samalla jatkettiin Pirkkalan suuntaan kalliota louhimalla.
kuva 09.05.2020 20:26 Erkki Nuutio  
  Nätti (rautatie)maisemakuva. Onkohan kuvattu valoheitinpylväästä?
kuva 03.05.2020 10:47 Erkki Nuutio  
  Kyllä Pietarissa ollaan. Vuodeksi voi laittaa noin 1912. Matkustajalaituri on vuoden 1910 muutosten jälkeisessä muodossa. Sitä ennen matkustajalaituri oli vain kuvassakin näkyvän katosrakennelman suojaamaa asemanpuoleista raidetta varten, ulompi raide oli säilytysraiteena ilman matkustalaituria. Matkustajalaituri oli lähteville junille.
Vastakkaisella puolella oli pieni puinen asemarakennus, ja sen edessä matkustalaituri tuleville junille.

Vuonna 1910 katkaistiin mm. lähtevien junien raiteen jatko Simbirskaja-kadun yli suoraan sitä seuranneeseen SVR:n proomusatamaan Nevan kyljessä. Asema muutettiin puhtaaksi henkilöasemaksi. Ensimmäinen matkustalaituri ja raide 1 oli entisellä paikalla, mutta lännen puolella se palveli myös pistoraidetta 1b (vastapäätä veturitallia). Ilmeisesti 1b oli lähinnä lähteviä paikallisjunia varten.

Yhteys proomusatamaan oli katkaistu myös raiteelta 2 ja sille oli tehty kapeampi matkustajalaituri, jonne pääsi nyt esteettä (ei raiteiden ylityksiä) tehdyn poikkikäytävän kautta. Mainitun kapean matkustajalaiturin toisellakin puolella oli raide 3, mutta sinne pääsi vain ylittämällä proomusatamaan edelleenkin johtavan raiteen. Alkuperäinen puinen tulevien junien asemarakennus oli edelleen tämän raiteen ja sen matkustalaiturin takana, mutta rakennus taisi nyt palvella tullia. Ilmeisesti Suomesta tulevat (kauko)junat edelleen ohjattiin tälle raiteelle 3. Veturi pääsi saapuneen junan edestä poistumaan eteenpäin proomusatamaa kohti.
Erottelemalla tulevat matkustajat muista saatiin helpommin poimittua talteen anarkisteja ja kumouskirjallisuutta.

Aseman molemmat raidejärjestelyt on esitetty SVR 1862-1912 II sivulla 247. Mielestäni kuvan vaunut ovat raiteella 3
(raidenumerointini ei ehkä vastaa silloin käytettyä).
Haukankatseella havaitsette A-sarjan veturin, kai paikallisjunan edessä raiteella 1b. Kyseinen A ei kuitenkaan liene A4, jollainen tuotiin vaunuja lämmittämään, ja joka sinne jäi vuonna 1918.
kuva 02.05.2020 13:43 Erkki Nuutio  
  Komea kuva. Rautatiealueen kuvaus ei lupia kaipaa. Onko tässä ylikulkusilta edessä näkyvän jalkailureitin lisäksi.
Taisteluvaunut kaiketi Leopard 2 A6 -versioita. Rynnäkkövaunut kai BMP2-MD -versioita ja etualalla voisi olla johto/viestivaunu BMP:n pohjalta.
Tarkennuksia kaivataan nuoremmilta vaunumiehiltä ja -naisilta (heitäkin lienee), kuin T54 -veteraanilta.
kuva 01.05.2020 13:23 Erkki Nuutio  
  Tuntematta asiaa, mutta viitaten Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamina -kirjan sivulla 9 olevaan karttaan, sopisi Tomitsa / Suolusmäki hyvin. Jos Petroskoi / Äänislinna on nelisen kilometriä selän takana, haarautuu linjaraide Suojärveä kohti tällä asemalla etuvasemmalle, kuvaa vastaten. Ei pystyssä olevaa semaforia olisi luovutettu pistoraiteen tarpeisiin.
kuva 30.04.2020 22:18 Erkki Nuutio  
  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123361?page=77
kuva 30.04.2020 20:21 Erkki Nuutio  
  Rauman radan rakennuskertomus (pk-ruotsin etätehtävä) : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1131900?page=13 . Karttapiirokset : s. 91 & 93 .
kuva 28.04.2020 19:37 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva: Sisu terminaalitraktori, eli vetomestari T-10 (4x4) noin vuodelta 1976. T tarkoitti työntävää mallia, eli ratti kuten kuvasta näkyy. TV-10 oli vetävä malli. Sellaisella olenkin ajellut Helsingin kaduilla niihin aikoihin..
Napavälitteiset akselistot olivat Helsingin tehtaan tuotteita: edessä BEA ja takana BTE. Edellinen on tunnettu etenkin maastoautoista, jälkimmäinen taas markkinoiden lujimpana ka-akselistona.

Myöhemmässä vetomestarissa TR-150 penkki ja hallintalaitteet kääntyivät kulloinkin haluttuun suuntaan. Se oli nyt helppo toteuttaa hydrostaattisen Orbitrol-ohjauksen myötä, kun siirtoajo yleisillä teillä sallittiin ilman mekaanista yhteyttä ratin ohjausakseliston välillä.

Vetomestarit kehitettiin alkuun yhteistyössä helsinkiläisen huolintayhtiö Åkermanin kanssa vuonna 1969. Toimintayksiköksi Sisulla otettiin sittemmin Sisu Terminal System. Siitä tuli maailman suurin terminaalitraktorien toimittaja. https://en.wikipedia.org/wiki/Sisu_Terminal_Systems

Valtio purki Sisu-yhtymän (johon kuuluivat silloin myös Valmet-traktorit,-moottorit ja -trukit) vuonna 1997 ja myi sen Partek Oy:lle. Tämä hajotti yhtymän ja heitti terminaaltraktorit ja trukit omistamalleen ruotsalaiselle pikkupajalle Kalmar Ab:lle.
Kun valtio kyllästyi Partekin (Cristoffer Taxellin) tyrimisiin, se eliminoi omistuksensa voimalla Partekin ja myi Sisulta ja Valmetilta periytyneet osat Cargotecille. Cargotec valutti terminaaliktraktorit Puolaan EU-tuilla tehtyyn tehtaaseensa.

Terminaalitraktorien hankkijat, satamat ja muut eivät luota kasvottomasti toimiviin yhtiöihin. Ne arvostivat Sisua. Näille käsittämättömistä syistä tuote muuttui ensin Kalmariksi ja meni sitten Puolaan ja varaosa- ja muu tietämys heikentyi. Johtopäätös oli siirtyä hollantilaisen perheyhtiö Terbergin asiakkaiksi: https://www.terbergspecialvehicles.com/en/ .

Valtiomme silloisen omistajaohjauksen (Matti Vuoria), Partek-vainaan ja Cargotecin ansiosta Terberg (entinen pientoimija) on nykyään maailman suurin terminaalitraktorien toimittaja.
Henkilöstöä on 2500, joista terminaalitraktoreissa kai noin 1500. Vientiä on yli sataan maahan.
On maamme köyhä, kai siksi jää, kun kaikki tyritään.
kuva 28.04.2020 11:19 Erkki Nuutio  
  Rakennuspäällikön kirjoitus sillasta :https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134459?page=8
kuva 22.04.2020 10:58 Erkki Nuutio  
  Lähinnä raitioväelle kuvikas kertomus maailman pisimpään toimineesta raitiotiestä (1804-1965).
https://hydeparknow.uk/2019/06/28/the-swansea-mumbles-railway/
Asuinpaikkani 1977 oli mm. Blackpill, jonka ohi raitiotie kulki ja jossa oli sähköasema.
Se kytki sähköt vain niille väleille, joilla sähköä kulloinkin kaivattiin (kuvatekstin mukaan).
1977 ei ollut enää tietoakaan muusta, kuin pikkubusseista ja minulla oli jalat alla.
kuva 21.04.2020 15:19 Erkki Nuutio  
  Käsittääkseni tämä oli ensimmäinen Lappeenrannan asema vuodelta 1885. Kutsuttiin keisariasemaksi, koska A III:n tuli tänne seuraamaan suomalais- ja venäläisjoukko-osastojen manöövereitä. Asema onnistuttiin polttamaan entisöintyön loppuvaiheessa. Harjulla kaiketi tämä on, vaikka ei ihan huipulla. Alamäkeä riittää satamaan mentäessä.
Ennen tätä asemaa jouduttiin kulkemaan Simolan tai Pulsan kautta.
Radan reitin muututtua siirtyi asema toisaalle 1930-luvun alkuvuosina
kuva 21.04.2020 14:59 Erkki Nuutio  
  Haupitsin maastoutus on jätetty tekemättä. On kuin tarjottimella tuhottavaksi. Vaunun kanuuna ehtii ensin.
Sen ammus lentää suoraan ensimmäisen ja toisenkin kilometrin. Tarkka etäisyydenmittaus laserilla on yli 5 km:n päähän. Eivät haupitsin tussahdukset tunnu missään.

Taisteluvaunun tuhoamiseen tarvittaisiin köyhdytetystä uraanista tehty nuoliammus, joka läpäisee 1.5 metriä panssariterästä vastaavan komposiittipanssarin. Lähtönopeuttakin näillä ammuksilla on 1500...2000 m/s .
Rynnäkkövaunu olisi vähän helpompi läpäistä, mutta haupitsi tuskin siihenkään pystyy.
Lisäksi nämä ovat liukasliikkeisiä ja hyvin tulivoimaisia maamaaleihin.
Vain kuljetusvaunut, kuten BTR:t, SISU/Patria XA:t ja Patria AMV:t häviävät.
AMV:kin voi tuhota tykistöasemat kranaatinheittimiensä epäsuoralla tulella.

3/PsvP:n (1971-72) vaunumiesten puolesta
kuva 19.04.2020 20:26 Erkki Nuutio  
  Vuodeksi kelvannee parhaiten 1904, koska silloin oli arkkitehtuurikilpailu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124513?page=3 . Tämä ei sijoittunut. Ei Saarisenkaan alkuversio ollut lähelläkään lopullista ylvästä muotoaan.
kuva 19.04.2020 20:13 Erkki Nuutio  
  Olemme Suomen tasavallassa, kontaapelilla on suomalainen virkapuku. Arvelen 1920-luvun alkuvuosia.
Raitioväki kertoo mikä kulkee kiskoilla.
kuva 19.04.2020 20:05 Erkki Nuutio  
  Tunnistuksiin voi merkitä vaunuista, että 1kpl G ja loput Ga .
Veturi olisi Dubsin G4 186 sillä perusteella, että ohjaamon kyljessä numero on alempana kuin valmistajan kilpi, ja vain veturi 186 kuului 1910 vaiheilla Wiipurin varikolle.
G1:ssa (SLM Winterhur) kilpi on numeron alla. G2:t (SVR Hki) olivat toisaalla. G6:ssa (Nohab) valtava kilpi näkyisi ja veturit kuuluvat Oulun varikolle. Ei ole G8:n näköä (Richmond).
Ei liene G9 (Tampella), koska vain 366 oli Wiipurin varikon kone 1910 vaiheilla, muut muualla.
Vastalauseita otettaneen vastaan.
kuva 19.04.2020 19:22 Erkki Nuutio  
  Öljysäiliö nokalla juuri jäähdyttimen edessä ei edistä moottorin jäähdytystä.
Melko lyhyt on tuo JCB:n puomi.
Aika pitkiä ovat öljyn tuloputki moottorin kyljessä olevan pumpun ja kaivurin välillä ja erityisesti paluuputki kaivurin ja öljysäiliön välillä.
kuva 19.04.2020 11:01 Erkki Nuutio  
  Useissa puurunkoisissa G-vaunuissa oli yhdystanko sarvirautojen välillä. Vaunu lienee tehty Pietarin rataa varten 1870 -luvun alussa. Odottajat laiturilla taitavat odottaa seuraavaa junaa. Lippu ei liehu, eli Seyn ei ole tulossa.
kuva 19.04.2020 10:42 Erkki Nuutio  
  Varmaan uskaltaa merkitä vuodeksi 1909 ja Kemi-Rovaniemi rautatienrakennuksen, mutta paikkakunta vielä puuttuu.
Lieneekö putkella tekemistä apulietsoimen kanssa, mutta miksi ohitettu savutorvi?
kuva 18.04.2020 20:57 Erkki Nuutio  
  Asemaravintola valmistui 1914 ja rautabetoninen ylikulkusilta valmistui kaiketi likimain samoihin aikoihin.
Ravintolassa ei näy paikkakuntamerkintöjä. Aseman otsassa lukee isolla odotushuoneet, asema-kylttikin taitaa olla.
Mutta ei esiinny venäjänkielistä tekstiä. Ollaanko siis jo itsenäisiä, eli 1917--.
kuva 18.04.2020 19:59 Erkki Nuutio  
  Kautta Karjalanmaan, kuuluisan korpimaan : kuuluu kummana ain :
Imatra kaukainen ...
https://www.vaunut.org/kuva/104683?kv2=1936&paik=Imatra
Kuuset tuulessa vain : laulaa lauluaan ain :
Missä Imatra soi, : siellä rauhaa olla ei voi .
Valto Tynnilä - Matti Jäppilä Dallapé 1931
Imatra foxtrot - laulaa Veli Lehto
kuva 18.04.2020 14:17 Erkki Nuutio  
  Veturi on SLM Winterthurin G1 ja numero lienee 121. Tämä oli autonomia-aikana Oulun varikon kone, joka sopisi.
Mielestäni kuva on väliltä 1890-1910, tunnelma, oikein vanhat rautatierakennuksilla käytetyt soravaunut.
Rovaniemen rata valmistui 1909, ja sillä suunnalla luultavasti ollaan. Veikkaan noin vuotta 1908.
Pajulaan päästiin vasta noin 1934, joten siellä ei olla.
Ansiokas kuva, ammattikuvaajan ottama. Ei ole sorakuoppa, vaan ilmeisesti tulevalla linjalla ollaan.
kuva 18.04.2020 10:31 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti D sarjan matkustajavaunuja olivat Wiborgs Nyheter 31.7.1899 kertomat 1 kpl II-luokan ja 5 kpl III-luokan vaunut, valmistajana St. Petersburg Waggonfabrik (=Golubfeff ?), jotka oli tarkastettu ja hyväksytty liikenteeseen.
Toisaalta SVR 1862-1912 II s. 408 väittää, että vuonna 1900 oli St. P:burg Waggonb. G toimittanut 25 kpl II -luokan ja 25 kpl III -luokan vaunuja, jotka olivat viimeiset ulkomailta tulleet (ajalta ennen 1912) vaunut.
kuva 14.04.2020 14:40 Erkki Nuutio  
  Sisu teki VR:lle Nalle-Sisun vanhimman version pohjalta nostopyöräisen raidekuorma-auton.
Nyt on sipoolaiselle nostopalvelu Tuukka Laasonen Oy:lle tullut uudempi ja epäilemättä paljon parempi sellainen
https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/ajolinja/03-2020/242225.html .
Ehkä se ei silti ole ainoa järeä kuorma-auto tyyppiään, vaikka lehti niin arveli.
kuva 12.04.2020 13:00 Erkki Nuutio  
  Runsas pari vuotta Britanniassa Bedfordissa ja Swanseassa 1976-78 opetti monia asioita, jotka olivat tuntemattomia Suomessa. Kuten huonosti palaneen rikkipitoisen kivihiilen silmiä kirveltävä käryn sivukaduilla. Toki Lontoosta oli jo Lontoon sumu (=kivihiilipäästöt) kadonnut. Yllättivät myös hylätyt suuret teollisuuslaitokset.

Merkittävin asia briteille oli silloin kuningatar Elisabeth II:n Silver Jubilee (25 vuotta vallassa). Maa oli rempallaan ja Labour Partyn PM Wilson oli lopulta ajanut sen konkurssiin. Lontoon Foylellä oli samaa kirja vierekkäin 5£ ja 15£ hinnalla.

Swansea olisi ollut joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin rautatiellisesti mitä kiinnostavin seutu.
Oli ollut valtava satama http://www.swanseadocks.co.uk/Maps.htm ja sen laaja rautatie http://www.swanseadocks.co.uk/Docks%20Railways.htm .
Swansean laakson kaivos- ja muista rautateista on julkaistu kattava kirja The Swansea Vale Railway (Lightmoor Press, 2017, 264 s.) . Se näyttää millaista kuunmaisemaa seutu oli kivihiiliaikana 1970-luvun alkuvuosiin asti.

Swanseassa oli ollut maailman vanhin matkustajarautatie http://www.welshwales.co.uk/mumbles_railway_swansea.htm .
Se oli vienyt luonnokauniisiin lahdelmiin, kuten Caswell Bay https://www.visitswanseabay.com/destinations/ .
Mutta ankarasti M.Sc. Thesiksen kimpussa ollut, vain omilla työsäästöillään eläneellä opiskelijalla ei kertakaikkiaan ollut sellaisiin aikaa eikä rahaa.

Kun katselen viimeisiinkin yksityiskohtiin pureutuneita hienoja pienoisrautatiemalleja, kuten tämä Camel Quay,
totean kuitenkin makuni olevan todellisissa mittasuhteissa, kuten Swansea Dock, tai vaikkapa Pietarin Suomen asema.
Mahdollisuus sellaisiin pienoismalleihin tulee, kun tällaiset ratkaisut vielä vähän kehittyvät myyntikelpoiseen muotoon:
https://www.youtube.com/watch?v=5xuinIyKx2g&feature=youtu.be
kuva 10.04.2020 11:42 Erkki Nuutio  
  Vielä 70-luvulla Englanti oli täynnä tiilitehtaita ja Wales kivihiilikaivoksia ja kalkkikivilouhoksia oli eri puolilla Britanniaa.
Jotkut kuvittelevat siksi nykyään että merenpinta nousee, vaikka maanpinta laskee kaivoksien, painavien suurkaupunkien, pohjaveden imemisen ja ihmisten ylipainon vuoksi.

Opiskelupaikkani 1978 Walesin Swanseassa oli vaivoin toipunut Norilskia vastaavasta kuumaisemasta kiivihiilikaivosten, liuskekivilouhosten (kattopäällysteenä käytetty), kuparikaivosten ja -jalostamoiden ( http://www.swanseamuseum.co.uk/whats-on/past-exhibitions/copperopolis ) valtavien rikkipäästöjen vuoksi.
kuva 09.04.2020 19:55 Erkki Nuutio  
  Kiitokset vähän tutkittua aihepiiriä valaisevien kuvien esiinkaivamisesta!
Kiitokset myös sotilaillemme, Marsalkka Mannerheimille ja Presidentti Rytille.
Heidän ansiostaan yhteiskuntamme, valokuvaajia myöten, toimi voimansa ponnistaen kun maa oli raskaassa sodassa.

Siksi saamme nyt käyttää vapaasti netissä valtavaa laadukkaiden SA-dokumenttikuvien kokoelmaa. Saamme myös tutkia netissä maksuitta maamme julkaistuja sanoma- ja aikakauslehtiä vuoteen 1929, ja tutkimushankkeissa siitä eteenkinpäin. Missään muussa maailman maassa eivät asiat ole näin etevästi maallikko-historianharrastajille.
kuva 08.04.2020 11:44 Erkki Nuutio  
  Katsokaa Tampereen asemapuisto - Ympäristöhistoriallinen selvitys (2018)
https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8640/selvitykset/asemapuisto_ymparistohistoriallinen_selvitys_2018.pdf
Vanhimmasta kiinnostuneet katsokaa erityisesti Kuva 21 ja Kuva 25, jotka esittävät raidekaavioita 1880- ja 1890-lukujen puolivälistä!
En ole aikaisemmin nähnyt tällaisia karttoja, joissa näkyy raiteisto ja puistomainen rautatieläisasutus aseman kohdalla sen vastakkaisella puolella! Kaikki kaupungin omat kartat ovat esittäneet rautatiealueen Saharan autiomaana.
Tarkasti ottaen oheiset kartat esittävät Messukylän aluetta ja asemaa, jossa kylttinä roikkui Tampere.
Valokuvavalikoimakin on melko kattava.
kuva 07.04.2020 20:03 Erkki Nuutio  
  Tässä ehostamattomia Tampellan vanhemmanmallisia valmistajakilpiä:
https://vaunut.org/kuva/58979?tag0=0%7CHv1%7C
kuva 07.04.2020 19:56 Erkki Nuutio  
  Ymmärtääkseni näiden vanhemmanmallisten valmistajakilpien pohjan väritys oli aina kirkkaanpunainen.
Koholla oleva teksti hiottiin valusta esiin, eli oli kiiltävä metallinen messinki.
Maalauksessa oli eroja eri aikakausina, mutta pelkistäen mm. ohjaamon ulkoväri oli euroopassa tehdyissä vetureissa:
1910-1928 tummahko sininen ja noin 1928-loppuun asti tummahko vihreä (veturinvihreä).
kuva 07.04.2020 14:59 Erkki Nuutio  
  Kyllä tämä on Tampellan veturi, mutta kilvessä luki silloin yhtiön virallinen nimi "Tammerfors Linne- och Jernmanufaktur - Tampereen konepaja - Mekaniska Verkstaden. Tämä muoto oli käytössä 1900-1933 valmistusnumeroissa 1-459.
Kilvet joissa luki Tampella Tampereen konepaja tulivat käyttöön 1934 ja valmistusnumerot olivat 460-1002 (mukana moottorivaunun käyttötelejä, Kisko-Kalleja, raitiovaununtelejä ja JR:n matkatavaravaunu 29 vuodelta 1935).
Tiedot ovat peräisin Tampellan teknikko Korpulan piirustuksesta
kuva 05.04.2020 20:36 Erkki Nuutio  
  Lisään tähän, koska Viipurissa kokoonpannusta 635:stä ei ole kuvaa.
Päinvastoin kuin mainio Höyryveturit-VR:llä kirja kertoo, ei koko K4-veturisarja ollut liikkeellä kesällä 1919.
15 kpl saapuivat vasta elokuun 1919 lopulla laivalla kokoamattomina Helsingin Sörnäisiin.
Näistä 5 vietiin kokoonpantaviksi Helsingin konepajalle ja 10 Viipurin konepajalle.
Ensimmäinen viipurilainen K4, numero 635 valmistui 29.10.1919.
Mahtoivatko kaikki ehtiä valmistua loppuvuoden 1919 aikana? :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1244751?page=4 .
kuva 02.04.2020 18:39 Erkki Nuutio  
  Milloinka on torni riistetty katoharjalta? : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120430?page=13 ja
https://www.vaunut.org/kuva/52511?kv2=1965&paik=Loviisa
kuva 01.04.2020 09:17 Erkki Nuutio  
  Yleisvaikutelma on 1920-luvun alkupuolen köyhät vuodet. Kuvassa oleva Parolan toinen asema valmistui vuonna 1920. Halkopiippuisen H8/9 -veturin kattilannokassa ei ole vielä numerokilpeä. Niitä alettiin laittaa vuodesta 1928, joten kuva on 20-luvulta. Halkopiippuihin tuli vuoden 1920 vaiheilla kuvan mukainen erityisen korkea lippa ( esimerkiksi https://www.vaunut.org/kuva/130656?kv=1915&kv2=1951&tag0=0%7C%7C ). Niitä oli myös Lokomon ensimmäisissä H9-vetureissa, kuten täälläkin olevat Lokomon kuvat näyttävät. Selkeää ajallista takarajaa näille lipoille ei ole.

Raiteisto voi hyvin vastata 1923 raidekaaviota https://www.vaunut.org/kuva/72804?kv=1922&kv2=1924&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio .
Raiteiden välissä kulkee laudoilla peitetty kouru pohjoiseen päin. Kourussa voi olla vaijereita aseman pohjoispuolella olevan tulosemaforin käyttämiseksi. Semafori näkyy raidekaaviossa, kuten pohjoispuolella oleva tasoristeyskin.
Laiturillaolijoista ainakin yksi vaikuttaa olevan sotaväestä, mikä sopii hyvin Parolaan

Hml-Tpe -välillä ei ole vielä kaksoisraidetta. Siksi pohjoiseen menevä juna ei sulavasti aseman ykkösraiteella.
Juna on pohjoiseen menevä, edessä uudenmallinen telivaunu (tai kaksi sellaista). Perässä vanhempia kaksiakselisia vaunuja.

Yhteenveto: Henkilöjuna Helsingistä pohjoiseen noin vuodelta 1922. Veturi todennäköisimmin Lokomon H9 (575-).
kuva 31.03.2020 17:44 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva. Hyvin on tie lumiaurattu polanteiden välttämiseksi. Sulamisvedet virtaisivat muuten helposti sillasta johtuvaan notkoon, ja jäätyisivät yöllä. Niissä varomaton Intruder tekisi piruetin ja satulamies alkaisi lentää, päätyen jorpakkoon.
kuva 30.03.2020 14:10 Erkki Nuutio  
  Mielestäni ollaan kuitenkin lännen puoleisilla raiteilla ja kaupungin keskusta on oikealla puolella.
Mielestäni vasemmalla taustalla on Papulan kaupunginosan kivitaloja.
Asustetyyli viitannee 20-luvun puoliväliin tai loppupuoleen. Sellaista ol Viipurissa...
Mahtaako keskimmäinen tyttö vallan nostaa maljaa kieltolain kunniaksi.
kuva 30.03.2020 14:01 Erkki Nuutio  
  Onpa mielenkiintoinen kuva noin vuodelta 1925. Kukko on Hanomagin valmistama 1924 ja numeroltaan 751 tai 752. Paikkakunnan on pakko olla Viipuri, kyseisten veturien kotivarikko ennen sotaa. Luultavasti etualalla oleva vähäinen laskumäki johtaa myöhemmin varsinaisesti täydentyvälle Maaskolan ratapihalle.
Varikkoa luultavasti palveleva tiilirakennus ei esiinny näkemissäni kuvissa. Se saattaa olla runsaan kilometrin päässä konepajasta ja aseman luona olevasta veturitallista Maaskolaan päin. Oikealla sivulla olisi silloin Pyöräsuon ja Ristimäen kaupunginosa.
kuva 30.03.2020 11:11 Erkki Nuutio  
  Ollaan siis lähtöpuuhissa, juuri lähtöhetken edellä. Asia paljastuu piipun päästä. Arinan alla olevat vetoluukut on epäilemättä avattu ja lienee käännetty apulietsoimen venttilin vipua vielä lisäämään vetoa. Apulietsoimesta virtaa kattilahöyryä putkea pitkin vetopuhaltimen suppiloon, joka on savupesässä piipun alapuolella.

Lisäksi on käynnistetty hiilensiirrin (stoker) joka siirtää tenderistä hiiltä ja puhaltaa sen arinalle https://www.martynbane.co.uk/modernsteam/tech/elvin-mechanical-stoker.pdf .
Taukojen aikana hiiltä on lisätty yleensä lapiolla tulipesän luukkujen kautta ja hiilensiirrin on pysähdyksissä.
Veto ja hiilensiirtimen lisäämä hiili herättää vähäisesti arinalla palavan hiilen ilmiroihuun viimeistään parissa minuutissa.
Muutama minuutti lisää niin paine kattilassa on noussut ja höyrystyskykyä riittää liikkeellelähtöön ja kiihdytykseen.
Truman tempaisee junan liikkeelle heti ilman alkuluistoja, jollaiset ovat yleisiä Ristolla ja kevyemmillä vetureilla.

Savu kertoo siis mitä aiotaan. Kuvan savu on seurausta voimakkaasta palamisesta ja savun mukana tulee pieniä hiilenpalasiakin. Jopa niin että veturimiehet ovat voineet tarvita suojalaseja tähystäessään.
Paikallaan odotellessa on palaminen vähäistä ja savun vaivoin havaitsee, kuten tässä https://www.vaunut.org/kuva/138375?u=4686 .

Tässä vertailumielessä https://www.vaunut.org/kuva/97318?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CHv2%7C ovat ainakin vetoluukut avoinna. Savussa on hiilenhitusia kun paikoillaanollessa halutaan lisätä painetta. Vastaavasti muutama minuutti myöhemmin kun veturinkuljettaja tekee näyttävän lähdön umpihangessa odottaneen kuvaajan iloksi https://www.vaunut.org/kuva/97151?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CHv2%7C . Nyt paloilmaa tulee riittävästi. Piipusta tulee puhdasta höyryä sylintereiltä ja kattilaputkista terveenpuhtaita palokaasuja. Veturissa ei ole vikaa.

Oheisessa kuvassa näkyy edelleen putkimainen "vaunuöljykannu" tenderin pitkittäispalkin uumassa. Miksi? Siksi tietysti, että nämäkin veturit tarkoitus antaa neukkulaan ilmaiseksi, eli ns. Lend-Lease -ohjelman puitteissa.
Lend-Lease tarkoittaa, että lainaa tuliterä tuote ilmaiseksi ja palauta se romuksi menneenä, mikäli ei tällöin todeta ettei romua kannata palauttaa. Neukku sai kommunistiagentteja puolillaan olleelta F.D. Rooseveltin hallinnolta valtavasti materiaaliapua 1941-1946, mm. uusista sota-ajan uusista vetureistaan 92%.
Sitten jenkkilä huomasi kuinka senilöityneen Rooseveltin aikana heitä oli vedätetty. Presidentti Truman johdolla aloitettiin korjata virheitä, karkoittaa neukkuvakoilijoita ja laittaa omia maanpettureita oikeuteen.

Lohdutukseksi Suomi sai ostaa melko halvalla ylijäämävarastosta neukkuja varten tehdyt Tr2-veturimme. Niillä ei tosin ollut jenkkilässä myyntiarvoa muutenkaan. En tiedä oliko suuri lohdutus suomalaisille, jotka menettivät Viipurin paljolta Rooseveltin Suomenkin nujertamiseen antaman avun voimalla.

Siksi siis se vaunuöljy veturin laakerien voitelua varten. Irtokannussa öljy saatetaan ottaa parempaan käyttöön. Lisäksi vaikka neukkula oli suuri öljyntuottaja, tuotannosta valtaosa meni vientiin aseiden ja senkaltaisten ostoa varten. Natsi-Saksa osti valtaosan neukkuöljystä 1939-1941, eikä Ranskan kaataminen eikä Barbarossan käynnistäminen olisi ollut mahdollinenkaan ilman Josefin apua öljyn, kumin ja muiden strategisten tarvikkeiden muodossa.

Siitä johtui, että neukkulainen veturinlämmittäjä ei ehkä saanut voiteluöljyä veturilleen ennen seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa. Tarvittiin putkessa olevaa hätävaraöljyä, jotta laakerit eivät kävisi kuivina ja leikkaisi kiinni.
kuva 30.03.2020 08:54 Erkki Nuutio  
  Kiva kun tuli vihdoin kuva rakennuksesta, josta Viinikan ratapihaa ohjattiin. Rakennus oli vähän kaupunkiin päin Lahdenperänkadun silloista ja siltojen alla tunneliin painuneesta Vihiojasta.
Sitäpaitsi kuvassa on komeasti Risto ja yksi kohdista, joissa vaununpyörien eteen/alle laiteltiin noita keltaiseksi värjättyjä jarruttavia levyjä (mikä olikaan oikea nimitys).
Ostin kerran kirpparilta harrastajamaalarin taulun, jossa kuvan rakennus näkyi toiselta puolelta, siis alhalta kadun puolelta. Rakennukseen johti jyrkkä kärrytien kaltainen (näkyy taulussa) Viistokadulta, jonka huoltoasema söi suuhunsa. Seinäpintaa en ole taululle löytänyt, mutta tallella on.
kuva 28.03.2020 20:24 Erkki Nuutio  
  Hienoa. Nyt Helsingissä on valmius kolmeen (vai kahteen) lipputiskiin. Sehän on enemmän Sääksjärvellä takavuosina. Käsidesiä löytyy, mutta tiskisermejä ei taida olla, eikä välisermejä.
kuva 27.03.2020 16:18 Erkki Nuutio  
  Asianmukaisesti pukeutuneita nuoria miehiä. Omaa ikäluokkaani.
Montako minuuttia ennen kuvaushetkeä oli käynnistetty stokeri ja lietsoin? Lähtöaikeet näyttävät jo vakavilta.

Monellakaan rautatieasemalla ei voinut laiturilta käsin ihailla tavarajunien seisahtumisia ja usein komeita liikkeellelähtöjä. Lahti oli poikkeuksellinen. Kaksoisraidetta oli kuitenkin Riihimäelle ja eteenpäin. Oliko liikenne niin tiheä, että tavarajunat joutuivat odottamaan lähtövuoroa? Sivuutusraiteita ei näytä liiaksi olleen.
Neuvosto-telivaunu, korkealaitainen avovaunu näyttäisi olevan ensimmäisenä. Miten se kytkettiin Trumaniin?
kuva 25.03.2020 22:26 Erkki Nuutio  
  Onko näistä maisemistä enää jäljellä muuta kuin tiiliskiviä ja kalkkipölyä.
Onko sen sijaan riittävästi räjähtämättömiä ammuksia, suolenpätkiä ja vaarallisia koiralaumoja?
kuva 24.03.2020 09:10 Erkki Nuutio  
  Hienosti sommiteltu kuva. Kiitos auringon ja hankien tuoman valoisuuden on voitu käyttää kohtuupientä aukkoa. Syväterävyyttä on siksi riittänyt koko junan mitalle.
Aika tyypillinen 50-luvun alkupään juna, umpivaunut suojaavat lumihaitoilta.
20.3. aikoihin ei voimakasta lumien sulamista vielä näy Lahden korkeudella. Auringon porotus on vasta vähän madaltanut lumia aukeilla paikoilla, mutta ei synnyttänyt pälviä (vai kuuluuko kirjoittaa pälvejä?)
Lunta ei näytä ylipäätään olleen paljoakaan radan vierilläkään.

Jung on kuvassa sehr jung, 1-vuotias. Mutta onko saksalaínen veturi tyttö vai poika? Ainakaan se ei ole sitä kolmatta sukupuolta (das), jolla tenderi kai olisi tyttö ja vetäjä poika. Toisaalta vetäjällä on kaksi puskuria!?
kuva 22.03.2020 13:53 Erkki Nuutio  
  Mikä on tuo tanko- tai putkimainen väline tenderin sivupalkin helmassa. Sellaista en havaitse myöhemmissä Tr2 -kuvissa?
Vaikuttaa ALCOnkin kilpi messinkiseltä: https://www.vaunut.org/kuva/39256?tag0=0%7CTr2%7C .
Siitä puolestaan aiheutuu kysymys, olivatko kalkkunoiden kilvet (Vulcan Iron Works) valurautaa vai muuta.
Kokonainen kalkkuna 1422 yhä ruostuilee ulkosalla Haapamäellä, ruostuttaja lienee RM.
kuva 21.03.2020 20:53 Erkki Nuutio  
  Auttaako tämä pulman ratkaisussa? :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1013231?page=3
kuva 21.03.2020 20:30 Erkki Nuutio  
  Suomi tarvitsee esikuvia - kuten työn sankarit Minkiöllä!
kuva 21.03.2020 20:27 Erkki Nuutio  
  Saattaisiko etualan poika olla nimeltään Seppo?
kuva 21.03.2020 18:05 Erkki Nuutio  
  Kaunissävyisiä tyylikkäitä kuvia. ALCOn suorakaidekilpi näkyy savupesän kyljessä. En tiedä mitä ainetta, mutta Baldwinin tekemissä sisarvetureissa se oli messinkiä. Sellaisen ostin ja siistin nuoruudessani. Päätyi Veturimuseoon.

Alhaalla valaisinparin takana on tuttu puutikas. Sellaista pidettiin samalla paikalla veturin käyttöajan loppuun asti.
Tietäjät osannevat kertoa mikä kulkuilmaisin (?) etualalla on?
kuva 20.03.2020 17:42 Erkki Nuutio  
  Kun tämä on rautatiesivusto ovat arkisesti tunnetut, muun aihepiirin lyhennysnimitykset täällä tuskin tarpeellisia.
Ei ole myöskään tarpeellista leimata esimerkiksi laillista ja demokraattista suomalaista Eduskuntapuoluetta jonkin sanan keksijäksi tai siihen syylliseksi.
<<   >>