2634-84645 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.05.2019 18:37 Erkki Nuutio  
  Rohkaisin itseni kirjoittamaan, koska helsinkiläisajoistani on jo 40 vuotta. Voin katuvana sitten puolustella harhojani tällä ja vanhuuteen liittyvillä valitettavan yleisillä syillä.
Onko taiteilija varmasti SE Halonen, vai Muu?
Miksikö höpisen? Kun on osattu laittaa hotelli Torni paikalleen puoli vuosisataa etukäteen.
Tuomiokirkko se ei voi olla, kun paikka ja muoto on väärä.
Ja korkea savupiippu, joka nokeaa Kaisaniemeä.
Voisi olla veturitallin piippu, mutta silloin se on radan väärällä puolella.
Sama pätee poikittain piipun tienoilla olevaan punatiiliseen ensimmäiseen veturitalliin.
Enempää en uskalla höpistä. (Tampereen suunnalla leijuu alituinen Pitkäniemen uhka.)
Taulun impressionistinen vaikutelma ja siihen sukeltanut B1-järjestelyjuna kelpaa kyllä minulle.
Ja pidän kovasti seinälläni olevasta Favénin Ryti-muotoluvasta, vaikka jäljennös se kaiketi onkin.
kuva 08.05.2019 16:29 Erkki Nuutio  
  Teksti tarkoittanee, että joltain asemalta Pietarista länteen pyydettiin sähkeitse toista veturia avuksi.
Kyseinen veturi tuli avuksi parivetoon ennen Kouvolaa. Sen ansiosta juna oli vain 21 minuutia myöhässä Kouvolassa.
kuva 08.05.2019 15:04 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti G10 (Sk3) pitää säilyttää myös kyseisen junan mahdollisena vetäjänä. Niitä oli kuvan 358 Pietarissa ja lukuisia Viipurissa. Vetovoima oli 4550 kp. G10 ainakin antoi keweän veturin vaikutelman verrattuna H1-2 -vetureihinkin.
Seitsemän bogievaunun lämmitys käytti suuren osan kattilan höyrystyskyvystä kohtuullisellakin pakkasella. Jossain lienee tietojakin tämän osan suuruudesta.
kuva 08.05.2019 10:34 Erkki Nuutio  
  Omakin arvioni junapainosta on lähelle samaa, karkeislaskettuna 7 kpl III-lk:n E-päivävaunun (noin 28500 kg + 90 hlö x 85 kg/hlö = 36150 kg) ja 1 kpl F-konduktöörivaunun (noin 11000 kg + 9000 kg = 20000 kg) mukaan, yhteensä siis (7 x 36150 + 20000) kg = 273050 kg = 273 tn.

Viipurin ja Pietarin varikoilla ei liene ollut 1.1912 varsinaisia keveitä vetureita, Pikku-Ruskoja tai vanhoja A-vetureita.
Myöskään C-veturit eivät tule kyseeseen.
Paljolta Pietarin pikajunia varten hankittujen H1-2 (Hk1) -veturien vetovoima oli noin 4980 kp.
Uudempien H3-5 (Hk2-3) -veturien vetovoima oli 6120 kp.
Kaikkia näistä vetureista oli käsittääkseni Wpi:n ja Pb:n varikoilla 1.1912.
Hyvinkin uuden H6 (Hk5) -veturin vetovoima oli 4900 kg. Vaikka näitä oli Wpi:n varikolla, ei tämä liene kyseessä.
H7 ei ole kyseessä, koska sitä ei ollut vielä olemassa.

Lukujen valossa vaikuttaisi siltä, että 1.1912 Pietarin pikajunia olisi normaalisti vedetty varsin uusilla H3-5 -vetureilla.
Käsiteltävään ylimääräiseen junaan ei näitä ilmeisesti riittänyt, vaan se keweä weturi lienee ollut H1 tai H2.
Kuten mainittu Wpi:llä ja Pb:llä ei liene ollut varsinaisesti kevyitä vetureita, kuten G2 (vetovoima 3830 kh) tai A7 (vetovoima 3190, 3400 kg). Näillä juna ei olisi juuri liikkunut.

Minua tietävämmät voivat ehkä kertoa tavanomaisista junapainoista eri veturityypeille.
kuva 05.05.2019 23:33 Erkki Nuutio  
  Täällä on pohdintaa siitä, ovatko Simberg-rautatiekuvat Hugon vai Paulin ottamia :https://vaunut.org/sarja/3211
kuva 03.05.2019 21:55 Erkki Nuutio  
  Kysymyksiä (vaatimusaste: vaativa höyryveturiaste) lehtikirjoituksen johdosta :

"Matkustajatulwa wenäläisinä pyhinä - Juna uupunut tielle." [Työ 9.1.1912] :

"Matkustajatulwan johdosta lauwantain vastaisena yönä oli pikajunan n:o 1 lisättäwä muutamia boggie-waunuja, niin että niitten lukumäärä nousi kaikkiaan 7. Keweä weturi ei kuitenkaan kyennyt kuljettamaan junaa aikataulun mukaisella nopeudella, waan sai juna pysähtyä usealle asemalle Wiipurin ja Kouwolan wälillä.
Kouwolaan saapui juna 21 minuuttia myöhästyneenä ja olisi myöhästynyt wieläkin enemmän, jollei olisi mainitulta asemalta lähetetty wahwempi weturi apuun. Keweä weturi ei kaiken lisäksi kyennyt antamaan tarpeeksi höyryä lämmitystä warten, ja niin saiwat matkustajat kaiken lisäksi kärsiä wilusta."....

1/ Mikä oli likimain junapaino? (7 bogiewaunua täynnä keisariajan lihottamia venäläisiä joululahjoineen)
2/ Mikä veturisarja, tämäkö G10/Sk3 (esim 351) ? (keweä weturi, ei siis Pietarin pikajunien 1910 tyypillinen, Pietarin tai Viipurin varikon kone (G7?)
kuva 02.05.2019 11:34 Erkki Nuutio  
  "Helsinkiläisillä on myöskin, kuten wiipurilaisillakin, sellainen lahden pohjukka, joka toisenkin kerran aiheuttaa harmin ja tyytymättömyyden purkauksia sen olemassaolosta kärsiwien taholta. Wiipurissa on Salakkalahti, täällä Töölönlahti. Semmoinen umpisilmukka, josta wesi ei pääse waihtumaan, waan harmaana ja haisewana, tywemmällä paksun limakerroksen peittämänä, on ympäristönsä sekä ohikulkewien kammona ja rasituksena. Monet kerrat on kaupungin isiä sekä waltioita waiwattu, pistetty ja hermostumiseen saakka kiusattu kysymyksillä, kuinka kauan mokomata on kaupunkilaisten kärsittäwä. Aina turhaan ja ilman tuloksia. Nähtäwästi odotetaan jotain ihmettä ja yliluonnollista tapahtuwaksi, jonkinlaista raamatullista wedensekoitusta ehkä. Ken tietää.

Siihen mennessä uitetaan siinä likalammikossa hewosia, työläisten lasten helteisinä päiwinä sen rantoja kahlaillessa. Ja ihmiset siwukäydessään saawat parhaansa mukaan suojella nenäänsä, siunailla ja kiroilla, miten waan lystääwät. Itse kaupungin isät owat kaikkea tätä wastaan hywin suojattuja.
Jos joku onnellinen kemistiherra sattuisi keksimään keinon, miten pahahajuiset aineet muutetaan hywätuoksuisiksi, olisi kysymys onnellisesti ratkaistu. Laittaisiwat waan hajuwesitehtaan sen lahden rannalle. Raaka-aineista ei olisi puutetta."
Työ 9.8.1910 Kalle (Kirje Helsingistä)
kuva 29.04.2019 09:05 Erkki Nuutio  
  Kuva on taidokkaasti sommiteltu ja edustava. Teräskelat pelkäävät jo kohta odottavaa valssausta. Varmaan se tekeekin kipeätä.
kuva 28.04.2019 11:19 Erkki Nuutio  
  Vielä lisään, että olenpa nähnyt HKL:n rollikan linjalla 1 Tampereella. Linja 1:n päätepysäkki Härmälässä oli kiertolenkki lähes Lentokonetehtaan, eli valmistajan portin edessä. Silloinen kotipysäkkini ole edellinen pysäkki.
Tapahtuma lienee riittävä todiste sille, että Helsingin ja Tampereen sähkövirta oli samanlaista. Kaiketi muutkin Valmetin tekemät HKL -rollikat koeajeltiin ensin Tampereella, ja sitten vietiin käytettyinä (mutta käyttökelpoisina) Helsinkiin.
En pysty sanomaan otettiinko maksavia matkustajia kyytiin koeajojen yhteydessä.
kuva 28.04.2019 10:31 Erkki Nuutio  
  Tutun näköinen ansioitunut henkilö etualalla....:-)
kuva 28.04.2019 10:24 Erkki Nuutio  
  Täytyy myöntää että TKL:n vastaavat, etenkin 28 ja 29, mutta myös edeltäneet olivat tyylikkäämpiä kuin tämä.
Eroa korostaa vielä HKL:n busseissaan harrastama hautajaisväritys.
Kun tämä etana näyttää sarvensa, voi todeta että niiden kaarevuus ei ollut sattumanvaraista.
Kun tämän siskot Tampereella kulkivat matalan asematunnelin lävitse, ne kulkivat keskikaistalla. Sarvet puolestaan kulkivat reunakaistalla ja niiden päissä luistelevat hiiliharjojen pitimet kulkivat auton kattoa alempana.
Hiiliharjat olivat kulutustavaraa. Kuljettaja vaihtoi uudet hetkessä ja ilmeisesti jäi kuluneita joskus tiensivuunkin.

Tampereen asematunneli oli siis matala. R-Sisulla siitä ajellessa ropisteli radiopuhelimen (joka ei ollut mukana) lyhyt piiska-antenni sen ajojohtimia. Ehkä ukkossuojauksen tai hyvän tuurin ansiosta nytkin siis kirjoittelen.
Jossain porukassa kävin katsomassa (Sähkölaitoksen) keskikosken generaattorirakennuksessa ollutta elohopea-tasasuuntaajaa, joka ymmärtääkseni ainoana laitteena piti rollikoita liikkellä. Ei tosin aina - silloin tällöin ne olivat pitkinä letkoina katujen reunoilla. Akuillaan ne eivät liikkuneet muutamia kymmeniä metrejä pidemmälle.
En tästä generaattoreilta tehonsa ottaneesta tehonlähteestä muuta muista, kuin että ehkä 2.5 m kanttiinsa ollut metalliaita sitä ympäröi ja erilaisia komponentteja siinä oli. Ja elohopeaa myös, muttei ruiskinut sitä ympärilleen.
kuva 28.04.2019 09:47 Erkki Nuutio  
  Lienee Vesan kotipysäkki. Tällä kohdalla selkämme takana Venhot asuivat.
Kun Helsingin runkolinja kansannousun vuoksi peruutettiin, jäi jäljelle kaukaa keskustaan vaihdoitta ajavia bussilinjoja.
Sen tämäkin kuva osoittaa. Samoin käy Tampereella: Kansannousu odotettavissa. Edellisestä onkin jo aikaa.
kuva 27.04.2019 22:43 Erkki Nuutio  
  Perusteellisin Viipuri-tietäjä oli parisen vuotta sitten kuollut intendentti Juha Lankinen, Viipurin kaupunginarkkitehdin poika.
Hänen kirjassaan Kaupan ja teollisuuden Viipuri on tämäkin kuva (s. 141) kattavin tiedoin:
"...tavarajuna ylittää Kirkkosaaren sillan vuonna 1892. Silta oli asemalta länteen noin 600 metrin päässä ja siinä oli erillinen kääntöosa, joka kesäaikana avattiin kerran tunnissa 15 minuutiksi Saimaan kanavaliikenteen takia. Tämä oli eräs syy, minkä tähden uutta rataosuutta [?] ryhdyttiin rakentamaan Viipurista länteen, jotta Saimaan kanavaliikenne olisi voitu siirtää uuteen uomaan Kivisalmen siltojen pohjoispuolelle."

Iltasen Viipurin historiallisesta kartastosta (Karttakeskus, 2017) löytyy (s. 59) se Kirkkosaari. Siitä tuli osa täytetystä penkereestä, joka johti kuvan kääntösillalle. Silta näyttäisi olevan heti penkereen päässä, mutta kiinteä silta jatkui eteenpäin Hiekan rannalle asti. Vanha Saimaan kanava tuli toisen kartan (s.60) mukaan Suomenveden pohjan suunnalta, kääntyi etelään ja kulki tämän kääntösillan aukon kautta, ohitti Viipurin linnan ja kulki Linnansillan aukon kautta ennen pääsyään Viipurinlahdelle.
Kivisilta puolestaan on noin 4 km lännenpänä. En ehtinyt hakea tätä uudempaa kanavan reittiä.

Ja kun sopivasti sattui, laitan vielä uutisen Työ-sanomalehdestä 10.12.1912, eli venäläissortoa järjettömyyteen asti:
"Sotamiehet wähällä aiheuttaa kauhean junaonnettomuuden. Eilen aamulla näkivät Kirkkosaaren rautatiesillan luona wahdissa olewat sotilaat laiwan siltaa lähestywän. He ryhtyiwät awaamaan siltaa ottamatta huomioon juuri saapuwaa junaa. Onneksi sillan wahti kuitenkin huomasi sotilasten puuhat ja pysäytti junan, joka olisi ehtinyt sillalle sen ollessa jo siksi paljon auki, että onnettomuus olisi ollut warma."
Olisikohan wahti jättänyt junan pysäyttämättä, jos kyydissä olisi ollut puupää Seyn? Toisaalta puupää itse ja puukorinen kenraalikuvernöörin vaunu olisi saattanut jäädä huoletta veteen kellumaan.
kuva 27.04.2019 18:15 Erkki Nuutio  
  Jan-Erik Wiik tarkasteli Hangon rataa koskevassa kirjassaan Kampen om spåret näitä meidän silmissämme muotopuolisia vetureita. Yksi ainoa johtoakseli vieläpä sylinterin takapuolella edisti alttiutta luikerrella ja levittää raidetta.
En tiedä oliko johtoakseli kytketty teliksi ensimmäisen vetoakselin kanssa.

D1:n pyörästöjärjestys oli kuitenkin silloin Venäjällä melkeinpä yleisin ja tekijänä yleisin juuri BMAG - vielä silloin itse Berliinissä.
Wiikin kirjassa (s.98) on kuva lähes samanlaisesta jonkun venäläisen rautatieyhtiön veturista.
Pörssimeklari (keinottelija) Gisiko ja professori Arnold, molemmat Pietarista taisivat molemmat menettää omaisuutensa Hangon hankkeessa, mutta kulisseja pidettiin pystyssä vihkiäisjuhlan ylitse.
kuva 26.04.2019 12:42 Erkki Nuutio  
  Voisiko näiden 2015 ajoitusten tilalle muuttaa "1913 (arvio)". Likimääräisvuosi on tärkeä mm. hakuja silmälläpitäen.
Kannaskuvien tietosisältö on muutenkin tärkeä - vaillinaisuus antaa naapurille kuvan, että uskomme vääryyden oikaisemisen suhteen on kadonnut.
1913 on melko luultava vuosi suuriruhtinaskunnan aikaisille Viipurin raitiokuville, koska alkuhämminkejä loppusyksyllä 1913 ei ehkä haluttu/ehditty kuvata.
Ansiokasta Rickhedenin Viipurin raitiotiet -kirjaa täydentää sopivasti tämä Työ -sanomalehden 27.9.1912 kirjoitus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323093?page=2 .
Kirja käytti sanomalehtilähteinään vain porvarilehtiä. Työtätekevien sana on siksi aiheellinen, varsinkin kun se oli usein tietävämpi ja täsmällisempi.
kuva 24.04.2019 18:46 Erkki Nuutio  
  Tämä Työ -sanomalehden 25.7.1912 s.2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323065?page=2 koskee jenkeistä ostettua kaivinkonetta, eli ei ylläolevaa O&K:ta. Työ- uutisen koneesta en löytänyt kuvaa.
kuva 24.04.2019 18:31 Erkki Nuutio  
  Työ -sanomalehdessä julkaistiin moniakin lyhytuutisia venäläisten kokeista, ja niiden johdosta tehdyistä muutoksista.
Sellaisia olivat mm. matkustalaiturien reunojen siirto etäämmälle (koska venäläisvaunujen alin porras on alempana), tavaralaiturien reunan vienti etäämmälle, siltojen kulkuaukon korottaminen jne, vaunun- ja veturinpyörien sorvaus 3 mm kapeammiksi (itse pyörät?) ja ainakin yhdysliikenteen tavaravaunujen puskurikorkeuden korottaminen (riipukkeiden pituutta vai jousien kaarevuutta muuttamalla?).

Esimerkiksi Työ 23.7.1912 s.3 kertoo "Wenäjän rautateiden liikkuwa kalusto - Suomen rautateitä tutkitaan.
Suomen waltionrautateiden wenäläinen tarkastaja Krueger [josta Rankkakin kertoo Kiskot kävelee -kirjassa] lähti Helsingistä [Tampereella yövyttyään]....Waasaan, mukanaan muutamia sotilaswiranomaisia, niiden joukossa muuan insinöörikenraali. Junan edellä kulki toinen juna, joka oli warustettu wenäläisellä waununprofiililla. Matkan tarkoituksena kuuluu olewan tarkastaa Helsingin radan sopiwaisuutta Wenäjän rautateiden liikkuwalle kalustolle."
Muistelen että täällä Vorgissakin olisi kuva tällaisesta profiiliviritelmästä. Löytääkö joku sellasen?
kuva 24.04.2019 10:53 Erkki Nuutio  
  Simolaa puoltavia seikkoja on useita: Vanha veturitalli oli puinen, ja sinne meni kaksi raidetta. Talli ei ollut kehänmuotoinen. kääntöpöytä oli moottoriton ja lyhyt. Täällä olevista kuvista https://vaunut.org/kuva/54297?paik=Simola näyttää taustalla vesitornin, mutta vanha puinen talli ei taida näkyä. Yllä olevan kuvan taustamaisema mielestäni sopii hyvin Simolaan, vaikkakaan kuvan rakennukselle ei ole tunnistusta. Kirjassa Lappeen Simola ei ole ainakaan vastaan todistavia seikkoja.
Todennäköisyyden perusteella merkitsisin liikennepaikaksi Simolan (vanha)
kuva 23.04.2019 21:07 Erkki Nuutio  
  Tällä veturilla on aikaisempaa rutiinia Kouvolasta 10.4.1912 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1322900?page=2
kuva 22.04.2019 10:54 Erkki Nuutio  
  Arvaa saisitko noin irvokkaalle ja tyyliltään täysin sopimattomalle roskalaatikolle rakennuslupaa edes Egyptinkorpeen.
Oksennan joka kerta nähdessäni sen kauppareissullani.
Seuraavan kaatosateen aikana se kyllä poksahtaa, mutta ruiskiiko se silloin elohopeaa ympärilleen?
kuva 22.04.2019 09:21 Erkki Nuutio  
  Osassa alkuaikojen vetureita sylinterit olivat runkopalkkien välillä, ja näiden sylinterien käyttämät kiertokanget vaikuttivat yhteen vetoakseleista. Tässä akselissa oli kampimutkat, kuten polttomoottorin kampiakselissa.
Alkuaikojen veturien kampikoneistokin (höyrynohjauksen ajoitus sylintereihin) oli runkopalkkien välissä (Stephensonin luistikoneisto) ja sen kammet saivat edestakaisen liikkeensä luultavasti samalla pyöränakselilla olevista epäkeskoista.
Kummankin ratkaisun summana on, että ulospäin ei näy muuta kuin oman puolensa vetopyörät yhdistävä kytkentätanko.

Ratkaisun etuna on tasainen käynti, kun edestakaisin liikkuvat massat (kammet, männät) ovat lähellä veturin keskilinjaa.
Haittoina on puolestaan ahtaus ja huollon ja korjauksen hankaluus. Kampimainen pyöränakseli on myös kallis osa.
Myöhempi ulkopuolinen Walscheartin luistikoneisto on lisäksi Stephensonia parempi ja taloudellisempi, mutta ollessaan mäntien ohella varsin kaukana veturin keskilinjasta, pyrkii se aiheuttamaan veturin luikertelua.
Kun vetoakseleita on useita ja lisäksi näiden edessä ja/tai takana ohjaavia akseleita, häipyy luikertelu ainakin valtaosin.
kuva 20.04.2019 13:48 Erkki Nuutio  
  Nimikyltin jälkimmäinen osa on keisarikunnan kielellä.
kuva 20.04.2019 13:44 Erkki Nuutio  
  Tämä paloi Suomi-Suomi -maaottelun loppuvaiheissa vuonna 1918. Radan varrella -kirja tarjoaa rakennusvuodeksi 1910.
Vuodelta 1914 löytyy toiselta suunnalta otettu, samankaltainen kuva. Sama vuosi voisi kelvata tällekin, ainakin noin -sanalla täydennettynä. Nuori poika voisi huonolla tuurilla olla Andrei Zdanov, joka perheensä mukana vietti tällä kesiänsä.
Ei siis ollut tämäkään proletaari todellinen proletaari.
Ollila oli Terijoen Keskikuokkalan kylä.
kuva 20.04.2019 13:01 Erkki Nuutio  
  Sortavalaa vastaan puhuu se, että kääntöpödältä ei lähde montakaan raidetta. Vuoden 1913 ja 1916 varikkolistassa 413 oli Kouvolan koneita. Kääntöpöytä on pieneltä paikkakunnalta. Osaisiko sitä v. 1923 raidekaavioista arvuutella?
kuva 20.04.2019 12:51 Erkki Nuutio  
  Oikaistaan vielä vähemmän vitsaillen, että tupakkavaunun käytölle on ollut kaksi todennäköisempää syytä:
1 / Olosuhdesyyt: Tupakoimattomien vaunuosastoa ei ollut saatavilla.
2 / Kasvatussyyt: Partiolaisen haistellessa vaunun aromeita, syntyy tälle elinikäinen 102 prosenttinen suoja tupakointia vastaan. Aromi on yhtä kestävä, intensiivinen ja unessakin mieleen palaava, kuin henkäys toissapäiväistä tikkuviinaa.
kuva 20.04.2019 12:24 Erkki Nuutio  
  Tämän kuvan ajoitus on ollut hankala. Tarvittaisiin vaasalaisapua.
Voi kyllä todeta alkuun, että kuva ei ole Vaasasta, vaan Nikolainkaupungista - eli vuotta 1917 edeltävältä ajalta. Nikolainkaupunki-nimi oli tietenkin hervotonta nuoleskelua, mutta lieventävänä selityksenä lienee ollut Nikolai I:n tuki alkuperäisen kaupungin tuhonneen tulipalon jälkeen. Taisi silloin Vaasan veri vapista.
Taustalla näkyy korkea hoikka teollisuusrakennus, piippu vierellään. Tarjoaisin Vaasa Höyrymyllyä - Vasa Ångkvarns Ab:ta.
Jos on näin, rakennus lienee vuodelta 1892 (vrt. Kotimaisen teollisuuden albumi, 1912).

Aikamatka kuitenkin jatkuu raiteen vierellä olevaan SVR:n konepajarakennukseen. Viitaten SVR 1862/1912 II (s.537-543), on se konepajan uusi vaununkorjauspaja vuodelta 1902. Niin tuoreelta se kuvassa näyttää, että arvioin kuvausvuodeksi
1903...1905. SVR-kirjan kuvana 282 on vuotta 1909 vastaava raidekartta alueelta. Oikealle kääntyvät kaksi raidetta vievät siinäkin veturitallin kääntöpöydälle, mutta raiteisto näistä raiteista vasemmalle on täydentynyt.
Eli oheinen kuva on ajalta ennen sitä. Johtopäätös on siten että kuva on noin vuodelta 1904.

Edessäpäin vasemmalla reunalla on tavara-asema laitureineen. Siksi raiteiden välissä on korkeita lyhtypylväitä.
Rautatieasema on puolestaan selkämme takana vajaan kilometrin päässä.
kuva 19.04.2019 10:08 Erkki Nuutio  
  Tuntuu että levyllä estetään vaunun siirtyminen tältä paikaltaan. Ja paikka on vähintään tarkastustöitä varten (kulkutaso ja katos valoineen), jollei se ole tyhjentämispaikka.
kuva 19.04.2019 10:03 Erkki Nuutio  
  Tuosta näkyy samainen katon ikkunauloke : https://www.vaunut.org/kuva/87805?u=2783&kv2=1938&paik=Helsinki
Olen kauhiasti hämmästynyt ja suorastaan paheksun, kun kaikki partiolaiset ovat tupakoitsijoita.
Polttelevatko siellä vaunussaan Työmiestä vai Klubia?
Veturi lienee tosiaan Hanomag-Pr1.
kuva 18.04.2019 10:05 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia kun kirkastit kuvaa niin, että piipun 15X tuli esiin. Vaihtoehdoiksi jäi siis vain 150 ja 151.
Kun vain 150:n käyttöönottovarikko oli Helsinki ja vielä Eljaksen vuoden 1916 varikkolistassa 150 on Pasilassa, on aihetodisteita riittävästi. 151:llä vastaavat paikkakunnat olivat Hanko ja Karjaa.
kuva 17.04.2019 11:26 Erkki Nuutio  
  "Rautatiehallitus alkanut säästää Porin radalla." Työ 5.8.1910
-----
"Siuro. Asemalla on jo pidemmän aikaa ollut erityinen päivystyskone suorittamassa waununwaihtoa wuoden ympäri.
Mutta kun waunulastiliikenne Siurosta talwisaikaan on pienempi kuin kesällä, on komitea pitänyt mahdollisena että waihtotyöt tällöin woidaan suorittaa pitämättä asemalla erityistä päiwystyskonetta.
Ehdotuksen on Rautatiehallitus hywäksynyt ja pidetään Siurossa wast´edes päiwystyskonetta ynnä waihtotöihin tarpeellista miehistöä (1 konduktööri ja 2 jarrumiestä) ainoastaan 7 kk. aikana."
-----
kuva 17.04.2019 09:33 Erkki Nuutio  
  "Perjantai-iltana [22.7.1910] saapui ensimmäinen juna Nikolajewikin tavara-asemalta Suomen rautatieasemalle Pietarissa. Junassa oli kaksi matkustajavaunua ja 11 tawarawaunua. Matkaan kului noin tunti aikaa."
Työ 25.7.1910
kuva 17.04.2019 09:24 Erkki Nuutio  
  Tuskin ovat kaikki vaunut tuoneet tavaroita torille. Esimerkiksi 4-akselinen lienee työnnetty sinne kuorman purkamisen jälkeen Kone- ja siltarakennuksen pistoraiteelta, tai se on odottamassa viemistä lastattavaksi siellä. Voi tuolla olla Elannonkin raiteella tyhjennettyjä vaunuja.
kuva 16.04.2019 21:13 Erkki Nuutio  
  Kun ei ollut 501:stä kuvaa, niin kelvatkoon 502 :
Työ -lehti 14.7.1910 kertoo, että Pellavatehtaan konepajasta valmistui ja tuli koeajetuksi veturi 501, jossa on erikoinen nopeusmittaaja. Sillä jopa jälkeenpäin (?) saa selville kuinka suuri nopeus junalla on yleensä ollut.
Mistä on kysymys? Oliko nopeusmittari tällöin uutuus SVR:lle vai oliko tosiaan kyse esimerkiksi paperille nopeuskäyrää tulostavasta, erikoistyyppisestä nopeusmittarista?
kuva 16.04.2019 18:55 Erkki Nuutio  
  "Jo alkoi.
Ensimäinen weturi saapunut [väliaikaista] yhdysrataa myöten Suomen rautatieasemalle Pietarissa.
Yöllä wasten 29 p:ää Klo 3 tienoissa saapui ensimäinen weturi Nikolain [=Pietarin Moskovan] asemalta uutta rannikkorataa pitkin Suomen rautatieasemalle Pietarissa, jatkaen matkaansa Suomen rautateiden halkopihaan saakka missä uusi rata ja Suomen radat yhtywät.
Kuten ennen on sanomalehdissä kerrottu kulkee uusi rata Nikolajeffin asemalta pitkin Newan rantaa ja Aleksantein sillan yli Wiipurin puolelle, josta se kulkee Nijbegorodijkaja katua pitkin Suomen rautatien halkopihaan."
Työ 30.6.1910

Käyn mm. Työ-lehteä lävitse liittyen ennen kaikkea Pietari-Raasuli -rataa ja siihen aika lailla kytkeytyneeseen Pietarin yhdysrataan. Aika työläs urakka.
kuva 16.04.2019 10:12 Erkki Nuutio  
  "Kenraalikuvernöörin pyynnöstä on läänin kuvernööri muistuttanut tiedonannolla niistä määräyksistä, joita Salakkalahden, Sorvalin ja Kymin rautatiesiltojen wahtisotilaitten on noudatettawa.
Sotilaitten welwollisuus on m.m. estää yksityiset henkilöt kulkemasta mainituilla silloilla ilman wahdinasettajan lupaa; pysähdyttää kaikki ne henkilöt, jotka lähestyvät, 50 askeleen päähän sekä joko wihellyspillillä tahi kellonsoitolla kutsua wahdinasettaja; pitää silmällä ettei kukaan saa pysähdyttää rantaan sillan läheisyyteen aluksia, wenheitä, lauttoja, moottoriweneitä y.m.s., ettei kukaan lähesty siltaa rantaa pitkin, etteiwät wenheet kulkiessaan siltojen alitse pysähdy siltapatsaiien wälille tai wiereen sekä ettei kukaan talwisaikaan tule jalan tahi hewosella jäätä myöden sillan alitse.
Näissä tapauksissa kutsuu wahti wahdinasettajan ja huudollaan muistuttaa tulijaa pysähtymään sekä siinä tapauksessa, ettei tätä noudata, on wahtisotilaalla linnanwartiowäen palweluksesta annettujen sääntöjen mukaan oikeus käyttää aseita."

Työ 5.4.1910 , eli keskellä II sortokauden valtiollista mielivaltaa, jolloin N II ja hänen kiihkoilijajuoksupoikansa johdonmukaisesti tuhosivat yhteiskuntaamme - ollen aloittaneet sen ryöstämisen ja muuttamisen venäläismaakunnaksi.
kuva 16.04.2019 09:33 Erkki Nuutio  
  Täydellä teholla alamäkeen, kun kerran myöhässä ollaan.
Alsthomit kulkivat varsin harvaan Tampereella, Hurun kotipesässä.
Jotenkin minulle on jäänyt mielikuva Alsthomeista kuvan kaltaisissa tilanteissa, että se kulki vähän kuin lastu laineilla.
Ehkä teliratkaisu korkealla olevan painavan ajomoottorin kanssa liittyy asiaan. Alkuvaiheessahan mielestäni oli tästä johtunutta telin nyökkäilyongelmaa, jonka poistamisesta oli kirjoituksiakin aikanaan ainakin Aamulehdessä.
Vertailukohteena niihin aikoihin oli Huru, JOKA KULKI KUIN JUNA !
Hieno kuvasarja!
kuva 14.04.2019 09:18 Erkki Nuutio  
  Etkö jatkanut vähän länteen Heerstrassen asemalle. Sehän on vartin kävelymatkan päässä Messestä, siitä jossa viime syyskuussa oli se valtava rautatienäyttely ammattilaisille ja helppohintainen yleisöpäiväkin on lopuksi.
Aina Berliiniin tultuani jätän matkamökkini 200...300 metrin päähän Heerstrassen asemasta jonkun puistokadun reunaan. Parkkimaksujahan ei Berliinissä pääsääntöisesti ole - Berlin ist fuer Alle, nicht nuer fuer Gruene.
Laitan diesellieden ja vedenkeittimen päälle ja otan jääkaapista raikkaan oluen. Polttokenno-sähkölaitokseni varmistaa sähkön riittävyyden. Sitten vessan ja virkistävän suihkun jälkeen valikoitsen vaatekaapista edustavan kaupunkiloma-vaatekerran. Kävelen Heerstrassen asemalle ja ostan automaatista päivälipun 7 Eurolla. Sitten vaan menoksi.
Ei ehkä tarvitsisi mainita, mutta polttokennon ponnistuksin kylmennetty olut on virkistää kovasti paluun jälkeen, ennen suihkuttelua ja yölepoon asettumista..
kuva 14.04.2019 08:46 Erkki Nuutio  
  Länsisaksalainen ei tainnut saada tulla Itä-Saksaan Berliinissä muualta kuin junalla (S-Bahn, U-Bahnista en tiedä) Friedrichstrassen kautta. Suomalaisena pääsin tietysti taksilla mm. Checkpoint Charlien kautta. 1982 tuli juuri siellä armoton pieni hätä - ja olihan siinä Charlien parakissa pelastuslaitos pienille ja suurille hädille.
kuva 12.04.2019 11:23 Erkki Nuutio  
  Tänne rajaamassasi kuvassa: https://vaunut.org/kuva/129196?u=287&kv2=1878&paik=Helsinki sitä ei vielä ole.
kuva 12.04.2019 11:15 Erkki Nuutio  
  EDM on siis Amazon ja 1965 kelpaa. Jos olisi ollut 1969, niin luultavasti olisin pistehitsaillut takalasin aukon ympäriinsä. Aukon kiertävä kromilista peittää pistehitsit. Samoin pistehitsailin tuulilasin aukon. Aikaa oli 4 minuuttia (142-linjallakin olin, siellä 1 min 50 s.). Karkeasti kolmannes työntekijöistä oli suomalaisia.
Meidän maahantulomme (jota säestivät ruotsalaislehtien kirkuvat En finne igen -otsikot) oli TOTAALISESTI (=100%) muuta kuin nykyinen hallitsematon haitta-maahantulo:

1/ Tulimme kutsuttuina - noin 250.000 ahkeraa suomalaista, joista suurimman osan Suomi menetti pysyvästi. Minä toki kesätyöntekijänä palasin. Göteborgista tuli Sodankylän suurin kylä - noin esimerkiksi. Sotiemme jälkiseuraus oli, että maaseutumme muuttui pikavauhtia useimmille (kuten asutustilallisille) elinkelvottomaksi 1950-1970 vaiheilla. Muutakin työttömyyttä oli. Oli lähdettävä työn perään.
Vastaavasti sota-aikana olivat Ruotsin yritykset rikastuneet ja vahvistuneet. Tämän jälkivaikutuksena oli valtava puute työvoimasta. Esimerkiksi Volvo Torslandassa kesti usein aamuisin pitkään saada linja liikkeelle, vaikka koko työnjohto oli linjalla työntekijöinä. Itse ruotsalaiset halusivat mieluummin olla hirvimetsällä. Oli pakko saada suomalaisia pelastamaan tilanne.

2/ Kun saavuimme, olimme jo seuraavana aamuna töissä - minäkin 2 tunnin "koulutuksen" jälkeen pistehitsaamassa.
Yksi suomalainen vastasi kolmea jugoslaavia tai muita, joiden ajattelutapa oli erilainen kuin meillä (ja pysyy erilaisena). Työ oli raskasta - pistehitsatessakin hiki valui puroina, etenkin ennen kuin oppi rytmin: parisataakiloinen hitsauspihti oli kannatuksessa - sitä käänneltiin ja työnneltiin sivusuunnassa koneen paukuttaessa pisteitä. Aika ei edes riittänyt kartanovaunu-Amazoneille. Onneksi niitä tuli aika harvaan. Pakkoruotsille ei ollut käyttöä.

3/ Alkoholi oli ongelma erittäin harvalle. Ruotsin sosiaalipalvelu näille oli selväpiirteinen: annettiin lauttalippu Turkuun. Se samalla hoiti "käännytyksen" , jota nykyisin uusavuttomat puolueet eivät osaa tehdä edes rikollisille.
Majoitus oli parakkeihin samaan aikaan kun toisiaan puukottelevat jugoslaavit (serbit vs. kroaatit) asutettiin kivitaloihin.

Muuttaneetkin tietysti hyötyivät taloudellisesti, mutta menettivät yhteisönsä ja maansa. Ruotsi hyötyi ylivoimaisesti eniten ja pysyvästi. Suomi oli se menettäjä. Suomen menetys oli pysyvä ja korvaamaton useimpia muuttaneita koskien. Niin hyviä ja ahkeria ei tule tilalle, ainakaan useita.
Ruotsin kollektiivinen muisti tapahtumista rajoittuu esimerkiksi Tage Erlanderin (=skogsfinn) 875-sivuisissa muistelmissa yhteen lauseeseen. Useita lauseita on kyllä Kekkosen ja muiden poliitikkojemme ryyppäilystä (aivan aiheellisia moitteita).
Eiköhän Tageakin ole lapsena pilkattu suomalaisuudesta, siitä muistamattomuus.
kuva 12.04.2019 09:32 Erkki Nuutio  
  Oikein pirteän havainnollinen sivuutuskuva. Ylikulkusilta on mahdollistanut mainion kuvaussuunnan ja aluillaan oleva jääkausi siistin lumikuorrutuksen.
kuva 11.04.2019 11:13 Erkki Nuutio  
  Oliko kyseessä Johanssonin huviloiden sijasta Janssonin viljelykset (Janssons odlingar). Ne alkoivat esimerkiksi Sörnäisten radan kohdalla ehkä kilometrin päästä pääradan risteyksestä. Niistäkin kertoo väitöskirja, mutta silti erinomaisen kiinnostava Heikki Wariksen Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Kirjasta on uusi valokuvitettu painos (Into 2016, 671 s.)

Kirjaan on jäljennetty tonttikartta vuodelta 1869 Pitkästäsillasta pohjoiseen Koskelan korkeudelle (pääradan itäpuoli). Jansson oli kaupunginvanhimpiin kuulunut varakas teurastaja, joka oli saanut suhmuroitua alueen vuokrattomasti 50 vuodeksi, 1886 asti. Ja teki hyvää tiliä vuokraamalla aluetta viljelijöille.
kuva 10.04.2019 18:58 Erkki Nuutio  
  Toisaalta se saattaa olla pelkästään kiskojen varastointialue.
kuva 10.04.2019 18:54 Erkki Nuutio  
  Tampereen kaupunki oli vain pieni pläntti kosken länsipuolella. Kosken itäpuolella oli Messukylän kunta.
Kosken ja rautatiealueen välissä ollut alue lunastettiin siltä ja yhdistettiin kaupunkiin vuonna 1876.
MUTTA itse rautatiealue kuului Messukylään vielä vuoteen 1901.

Taustasyy tälle viivästykselle oli, että rautatiealue pakkolunastettiin valtiolle vuonna 1874 Hatanpään kartanolta.
Kartano puolestaan oli Messukylän kunnassa. Kartanolta pakkolunastettu rautatiealue ulottui Lempäälään saakka.
Kartanon laajat alueet liitettiin kaupunkiin muistaakseni vuonna 1920. Näihin alueisiin kuului tietysti myös esimerkiksi Lokomon alue.

On ymmärrettävä mitä kaupunki tarkoitti ruotsalaiskurjuuden aikana. Silloin perustettiin vähäisiä kaupunkiplänttejä sopivin välimatkoin. Kaupunkien omistukseen annettiin niiden vähäinen pinta-ala.
Maakauppa oli kielletty, koska sitä ei pysty verottamaan. Kauppa keskitettiin kaupunkeihin ja markkinoille, jotka nekin pidettiin pääosin kaupungeissa. Vain kaupungissa sai olla ammattikunnissaan luvan saaneita erikoisosaajia (mestareita kisälleineen). Näin saatiin nyhdettyä tarkkaan riksit kruunulle Tukholman oopperataloa ja hölmöjä sotia varten.

Kaupunkien ei haluttukaan antaa kasvaa. Eivät ne voineetkaan kasvaa, koska lisäalueita ei yleensä saatu. Vähitellen ei levittäytymistä maaseudulle voitu estää - tästä esimerkkinä Messukylä ja sen Kyttälä kosken itäpuolella. Siellä sai ryypätä ja rellestää vuosikymmenien ajan, kun kaupungin puolelta ei poliisilla ollut lupaa sinne tulla.
Vapautuminen tästä takapajuisuudesta tapahtui pääasiassa 1860-1880, kiitos erityisesti Aleksanteri II:n.
Tampere saa kiittää keisareita aivan erityisesti. Se oli Kaskista vähäisempi, muutaman sadan asukkaan kaupunki.
Mutta vapaakaupunkioikeudet vuoteen 1905 asti ja muu keisarien myötävaikutus alkoi sitä edistää. Ilman niitä se saattaisi tänäänkin olla sisämaan Kaskinen tai esimerkiksi Kangasalan kaupunginosa.
kuva 10.04.2019 18:00 Erkki Nuutio  
  Varsin tarkkaan, siististi ja ilmeisen paikkansapitävästi on raiteet piirretty, ainakin muut kuin lahden ylittävä.
Mutta olikohan konepajan edustalla oleva kääntöpöytä oikea ja vain vaununkääntöpöytä.
Konepajan rakennushistoria on varsin hyvin SVR 1862/1912 II:ssa.
Piirtelyaikana oltiin kyllä vielä harjoittelija-asteella rautatieliikenteen tekniikassa ja taiteellinen vaikutelma oli tärkeintä.
kuva 10.04.2019 08:49 Erkki Nuutio  
  Onko tuo vasemman akselin oikeanpuoleiseen jousenriiputtimeen vaikuttava vipu vaunun vasemman pään nostamista/laskemista varten, jotta saadaan valutettua säiliö aivan tyhjäksi?
kuva 09.04.2019 11:31 Erkki Nuutio  
  Näkyy kivasti tuo kuormaulottuman tarkistusportti JA kloorivaunujen eri versioita!
kuva 09.04.2019 09:29 Erkki Nuutio  
  Asetus Tampereen kaupungin siirtämisestä Hämeen lääniin annettiin vuonna1868. Siirto tapahtui vuonna 1870.
Sitä ennen lääninraja oli Tammerkoskessa, eli Tampere ja Nokia olivat Satakuntaa (Turun ja Porin lääniä).
Eli vuonna 1870 lääninraja siirtyi Siuronkoskeen.
Yhdessä yössä siurolaisetkin muuttuivat satakuntalaisista tunnetusti vilkkaiksi hämäläisiksi.
kuva 08.04.2019 10:13 Erkki Nuutio  
  Paikkakuntalaiset osaavat taustamaiseman perusteella kertoa mikä Helsingin satamista on kyseessä.
Entä nosturi. Minkätyyppinen ja paljonko nostaa?
kuva 08.04.2019 10:09 Erkki Nuutio  
  Kyllä tuo 1000 [puutaa] tosiaan ilmoitti vaunun sallitun kuorman, kuten 950 eräillä toisilla vaunuilla.
Akseleita katkeili väsymällä vielä noina aikoina aika usein, ja ylikuorma rasittaa muitakin vaunun osia.
kuva 08.04.2019 09:59 Erkki Nuutio  
  Tässä kuvassa näkyy kaksoiskotka 622:ssa. Taitaa olla SVR tehnyt hyvän kaupan ja myynyt ulkoa puunatun vanhan vaunun Keisarille
<<   >>