2739-161472 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.07.2017 09:21 Erkki Nuutio  
  Takaa kurkistava juniori on varmaan Koiviston Ville. Onko veljensä Kimmo vasemmalla ja Pertti Lehtovirta, valokuvausmestari oikealla? MFH:n forssalaisjäseniä kaikki.
Antin Konditorian polttoaineilla taidetaan siis liikkua.
kuva 28.07.2017 17:57 Erkki Nuutio  
  Allt af jern -kirja (Åbo 2004) käsittelee Turun Rautateollisuuden vanhempien rakennusten "jalostamista" uuteen käyttöön. Kirja esittää joitakin vaunukuvia ja lisäksi kaksi Pankakosken tehtaalle tehtyä niitattua höyrykattilaa lepäämässä niiden siirtelyyn käytettyjen kapearaidetelien päällä.
Kattilat ovat tarkalleen samanlaisen tiheän ja korkean pystypylväsaidan edustalla, kuin yllä olevassa kuvassa.
Kummassakin kuvassa täytyy siten näkyä Turun Rautateollisuuden aita. Yllä oleva kuvanäkymä lienee Raunistulan suuntaan.

Grönblomien öljytehdas aloitti juuri valmistuneessa tehtaassaan Ruissalon tien suunnassa syksyllä 1912 ja VR:n sarja/numeropäätös on samalta ajalta. Siksi yllä oleva kuva lienee otettu 1912-1913 ja todennäköisesti esittää sarjan ensimmäistä vaunua, jota ei vielä ole sarja/numeromerkitty. Kiskojen jatke vasemmalle näyttää kapearaiteiselta.
kuva 28.07.2017 12:46 Erkki Nuutio  
  Vaunun valmistajaksi arvelen vahvasti Åbo Järnmanufaktur ab - Turun Rautateollisuus Oy:tä - tunnettua rautatievaunujen ja mm. niitattujen höyrykattiloiden valmistajaa Turussa, eli kaupungissa jonne mainittu öljytehdaskin perustettiin.
Todettakoon, että jo alunperin vaunutehtaaksi rakennetussa hallikokonaisuudessa oli neljä pitkää yhdensuuntaista raidetta, joilta vaunuja siirreltiin ulkopuolella olevalle samansuuntaiselle raiteelle traverssia (tai jopa kahta sellaista) käyttäen.

Sopival puolel jokkee syntyneet ihmiset tietänevät näkyivätkö kuvan korkeat savupiiput kyseisen tehtaan tontilta VR:n ratalinjan ylitse katsellessa.
kuva 24.07.2017 07:41 Erkki Nuutio  
  Velsa Oy:n tehdas tiilirakennuksissa vasemmalla.
Yrityksen moninaiset vaiheet ja tuotteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Velsa

Viitaten Wikiin, Velsaa vietiin kuin pässiä narusta perustajien luovuttua yrityksestä.
Todettakoon Wikistä poiketen, että Valmet metsäkoneista Valmet siirsi vain kouraharvesterien valmistuksen Ruotsiin (Umeå). Kuormakoneiden valmistus siirrettiin Velsaan muutamiksi vuosiksi.
Saatiin jopa Pohjoismaiden investointipankin miljoonia metsäkonekokoonpanon järjestelyihin Velsassa.
Aiempi alaiseni, edesmennyt teknikko Pauli Vänninmaja taisteli pitkään jotta laatuasiat saatiin siirrossa hallintaan.
Vuosia myöhemmin hän taisteli samoissa merkeissä Transtechissa tämän rautatiekaluston siirrossa Tampereelta.

Koko metsäkonetoiminnan taloudellinen tulos sekä ilmaiseksi vastaanotetut miljoonien arvoiset piirustukset ja tuoteoikeudet toki siirrettiin heti ruotsalaistehtaan tileille. Kun tilit olivat lihonneet tarpeeksi, tehtiin Umeå Mekaniskalle lisähalli ja siirrettiin kuormakoneidenkin valmistus sinne Velsasta.
Velsa sai jatkaa vain alihankkijana hitsailemalla metsäkoneiden rungot.
Korvaavaa työtä saatiin siirtämällä ohjaamosuunnittelu ja -valmistus Valmet Kuorevedeltä Velsaan.

Häpeällistä suomalaisten köyhdyttämistä erään suomalaisluopion toimesta.
kuva 23.07.2017 09:07 Erkki Nuutio  
  Vaikeille (=kustannuksia lisääville) paikoille rakentamista aiheutti tunneli mm. hyvin korkeiden tonttivuokrien muodossa Rantatampellan alueella, vaikka taloja ei tietenkään suoraan tunnelin päälle rakennetakaan.
Vähemmän vaikeille paikoille rakentamisesta käyköön esimerkiksi Sammonkadun päähän hetkessä noussut kortteli,
noin 12 kerrostaloa (pääosin 8 kerroksisia) ehkä 1200 asukkaalle.
Ei tarvittu tunnelia (eikä kassakaappisopimuksia). Vastaavia lähes rakentamattomia alueita piisaa joka puolella.

Kehätien liikenne on tunnetusti rajusti lisääntynyt, osaksi keskustan liikenteen hankaloitumisen vuoksi.
Ei lisämatka 100 km/h kehätiellä ole 50 km, vaan 2...5 km. Niinpä tietä joudutaan nykyään asfaltoimaan uudelleen 2...3 vuoden välein ja kolmas kaista pitäisi jo eräille osuuksille rakentaa ja muualla sellaiseen varautua.
Tunnelia edeltänyttä tietä hiukan hidastanutta Särkänniemen risteystä olisi voinut edullisesti nopeuttaa.
Ei olisi jäänyt kahta uudenveroista siltaa (joissa valmis varaus 3+3 kaistalle ja kevytliikenteelle) ongelmajätteeksi.
Edullisiksi ja viihtyisiksi kerrostaloalueiksi jäävät enää lähinnä Peltolammi ja Tesoma, joten vuoto ympäryskuntiin jatkuu.

Silmiinpistävää ratikan alkulinjauksessa on monelta osin se, että ei ole tehty ennalta tilavarauksia.
Aina (kuten rautatietunneli) se ei olisikaan ollut mahdollista, mikä selittää tekeillä olevan ratkaisun kömpelyyden.
Sen sijaan esimerkiksi Hervannan väylällä Prismasta eteenpäin on jouduttu kalliisiin muutostöihin,
kun edes muutama vuosi sitten tehtyjen siltojen aukoissa ei ollut ratikkavarausta.

Golf-kentän vuokrasopimuksen varsin äskeisestä PITKÄAIKAISESTA jatkamisesta sopi kaupunkimme eminenssejä pöydän MOLEMMIN puolin. Golfhan on erityisesti muurariharrastus. Ratikka ja asuntorakentaminen alueelle ei "liene" ollut tällöin tiedossa.
Pitkäaikaisen sopimuksen yksipuolisesta purkamisesta joutuu kaupunki luonnollisesti maksamaan kovan korvauksen (rahana tai tulevien asuntotonttien myöntämisenä golfmuurarien yhtiöille). Eli se siitä varauksesta ja varautumisesta.
kuva 22.07.2017 18:45 Erkki Nuutio  
  Jo Raamatussa ilmoitettiin, että seitsemää lihavaa vuotta seuraa seitsemän laihaa vuotta. Lihavista vuosista on jo kaksi kulutettu. Raidetyö ja itse vaunut ostetaan lähes kokonaisuudessaan lainarahalla. Samoin talonrakennusbuumi rahoitetaan valtaosin riskinottaja-asukkaiden velanotolla. Suurvelan ottajat ovat pienkuluttajia vuosikausiksi eteenpäin.

Buumista johtuen uusien, tiiviisti toistensa viereen rakennettujen uusien kerrostalojen neliöhinnat ovat kallistuneet huimasti, ja vanhempien seurailevat osin perässä. Nousua kiihdytti rakentaminen kustannuksia lisääviin paikkoihin, kuten asiallisesti turhan tunnelin päälle.

Raitioliikenne ja sen vaatima liityntäliikenne tulee olemaan huomattavan tappiollista kunnes raideverkkoa on laajennettu. Mitä kiiruummin on rakennettava TAYS - Koilliskeskus, sekä sen varteen Golf-kentän paikalle edullisia asuintaloja 20.000-30.000 asukkaalle ja päähän, Itäkeskukseen liityntäpysäköinti kauempaa tuleville. Tämän linjan kilometri maksaa vain noin 10% keskustalinjojen kustannuksesta. Olisivatpa ratikkapoliitikot olleet riippumattomia Golf-muurareista.

Seitsemänä laihana vuotena 2022-2029 maksetaan takaisin lainoja, niin kaupunki kuin yksityiset lainaa ottaneet. Tavanomaisilla paikoilla olevien asuntojen neliöhinnat tippuvat sitä enemmän mitä enemmän korot nousevat. Maansiirtokoneet ovat jo siirtyneet länsirannikon kasvukeskuksiin. Niille on tullut hyvää tiliä Tampereelta.
kuva 17.07.2017 09:53 Erkki Nuutio  
  Kiinnostavuutta löytyy myös mainoksista, esimerkiksi tämä numerosta 4/1916 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1131882?page=8 . Suomen talouselämä pyöri huippukierroksilla kun venäläiset sotivat ja suomalaiset tekivät kauppaa ja saksalaisyritykset olivat poissa.
kuva 14.07.2017 15:53 Erkki Nuutio  
  Tarkoitatko vuoden 1915 Teknillistä aikakauslehteä, jonka kirjoitussarja karttoineen on osittain täällä, esim. https://www.vaunut.org/kuva/101400?u=3399&kv2=1921 .
Valitettavasti maailmansodan vuoksi sensuuri oli karsinut vuoden 1915 kartan, joka olisi nättänyt likimain kaiken, jonka SVR ehti tehdä.
kuva 07.07.2017 21:25 Erkki Nuutio  
  Sama lopputulos kuin tässä kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/85817?kv2=1993&paik=Koskenkorva .
Kevyt kiskotus ja kehnot, puolilahot ratapölkyt.
Vaikuttaa siis Suupohjan radalta ja sen täyspitkältä matkustajajunalta.
Vv13 on reippaasti ajaen tällaisilla riukukiskoilla melkoinen nyökkijä ja luikertelija. Tilannenopeus on ollut liian suuri.
Arvaisin että 1956-1957 on ollut epäonnistunut kokeilu Vv13:lla tällä radalla. Veturi vuodelta 1956 on varsin uutukainen.
Taustalla näkyy saha. Ollaanko Koskenkorvassa?
kuva 07.07.2017 19:44 Erkki Nuutio  
  Hakuni näyttää olevan noin 2 km Kakkurista lounaaseen, ja siis Kurikassa.
Suupohjan radan historiikissa todettiin matkustajien vähäisyys.
Varsinkin 1930-luvulla väkeä otettiin tarvittaessa lukemattomilta tasoristeyksiltä.
15.12.1930 liikkeeseen asetettu henkilöjunapari käskytettiin pysähtymään tarvittaessa "kaikilla tasoristeyksillä".
Tämä on ainutlaatuinen apuseisake yhdellä näistä lukemattomista tienristeyksistä.
Pohjalaisella aloitteellisuudella on sinne tehty asianmukainen paikkakilpi kaukaisempien matkailijoiden opastamiseksi.
Ajankohdan voisi arvuutella 1950 -vuoden lähistölle.
kuva 07.07.2017 19:20 Erkki Nuutio  
  Ollaanko samoilla tienoilla: https://vaunut.org/kuva/74098 ?
Miedon pysäkiltä oli pistoraide Miedon tiilitehtaat Oy:n tehtaalle noin 1912 alkaen. Kun Mieto savi loppui 1928, siirrettiin tehdas lounaiseen suuntaan ja pistoraide tehtaalle vietiin Kakkurin liikennepaikalta (Ratojen varrella -kirjassa Kurikan puitteissa). Raidetta käytettiin 1970-luvulle asti.
kuva 04.07.2017 10:50 Erkki Nuutio  
  Jämsänkoskelle valmistui vuonna 1945 kiisupolttimo, joka teki mahdolliseksi sellun keittohapon valmistuksessa tarvitun ulkomaisen rikin korvaamisen Outokummun rikkikiisulla. Eli sitä on Okm:n kuormana, jollei toisin todisteta.
Outokummun vuorineuvos Eero Mäkinen markkinoi vuosikymmenten ajan voimallisesti kuparin jalostusprosessin välituotetta, rikkikiisua edullisesti maamme selluloosa- ja terästeollisuudelle.

Pitkään jatkuneet toimitukset Vuoksenniska Oy:n terästehtaalle Imatralle johtivat teräksen jalostusprosessin aikanaan muututtua katkeraan oikeusriitaan (kun terästehdas alkoikin myydä saamansa kiisun edelleen kovalla voitolla).
Mäkisen mielestä terästehtaan voitto oikeudessa oli saatu lakimieskieroilulla, mikä katkeroitti Mäkistä, periaatteen ihmistä.
Sen katsotaan aikaistaneen tämän kuolemaa.
kuva 03.07.2017 21:06 Erkki Nuutio  
  Olisiko sulfiittiselluloosan tekoon kuuluvan keittohapon valmistuksessa tarvittavia kalkkikivilohkareita Hdk-vaunuissa ja kaivoksilta saatavaa rikkikiisua Okm-vaunussa?
Eiköhän selluloosa/paperitehtaan veturi prosessiin liittyvää junaa vetele.
Prosessitietämykseni on olematon, vaan eiköhän täältä löydy alaa tuntevia oikomaan alaa tuntemattoman arvauksia.
kuva 02.07.2017 20:15 Erkki Nuutio  
  Olisiko telivaunu Okm 75129 ? Seuraavien tyyppi lienee Hdk sivupylväiden lukumäärän perusteella.
Okm-kaaviokin täällä josakin on, mutta en löytänyt.
Kuorma ei ole lunta, vaan painavampaa ja huonosti sulavaa. Prosessikemikaaleja vai maan siirtoa?
kuva 28.06.2017 06:59 Erkki Nuutio  
  Aurinko posottaa veturiin lännestä, eli ilta on kyseessä. Ehkä noin klo 20 aikoihin kun aurinko on vielä melko korkealla.
kuva 25.06.2017 21:30 Erkki Nuutio  
  Hienoa nähdä sympaattinen kuva Hk5:stä. Viimeisetkin Hk:t poistuivat etelän liikenteestä 1960-vuoden vaiheilla.
Itse näin ainoan kerran Hk2 446:n Tampere-Toijala matkustajajunan edessä kesällä 1960 ja yllätyin tietysti.
Olisiko 446:n herättely kylmien rivistä ollut seurausta Pr2-veturien äkillisestä poistamisesta liikenteestä?
504 on melko saunapuhdas, höyry- ja hiekkakupu kiiltelevät.
kuva 25.06.2017 21:18 Erkki Nuutio  
  Romanttisen puurakennuksen osoite (ainakin de Jure) oli Kalevantie 1. Käsittääkseni siellä olivat veturimiesten lepohuoneet ennen eteläisten veturitallien väliin tehtyä tiilirakennusta: https://www.vaunut.org/kuva/95635?u=3399&paik=Tampere+asema&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVeturitalli . Oikaiskaa jos olen väärässä.
Mukava kuva, joka jälleen havainnollistaa väistymässäkin olleiden höyryveturien siisteyden vielä 1960-luvun alkuvuosina.
Veturinpuhdistajia ei vielä oltu kehitetty pois.
kuva 25.06.2017 21:03 Erkki Nuutio  
  Einar Vihman 12D:lle oli alistettu Kev.Pr.T . Siihen kuuluva ratsumestari Kokon johtama Kevyt Osasto 1 hyökkäsi Vammelsuusta Inoon 31.8.1941 ja valloitti sen. Vastassa oli NL:n Sisäministeriön rajamiehiä, jotka rantaa vasten puristettuina mieluummin surmasivat itsensä antautumisen sijasta.

Runsaaseen sotasaaliiseen kuului rautatiekaluston osalta panssarijuna, jossa oli 2 rautatietykkiä, 3 höyryveturia, panssaroituja ammusvaunuja ja 2 lentokonetta osina vaunuissa. Lisäksi saatiin bensiiniä sisältäviä säiliövaunuja.
Paikka oli Inon Hovinmäki, joka Terijoen 1:100000 -kartassa (Kielletyt kartat, s.22, 469 6674) on hieman Inon asemasta itään.
Onkohan mainitusta rautatiekalustosta lisätietoja ja löytyykö siitä SA-kuvaa?

Inon komea asemarakennus siirrettiin vuonna 1928 Makslahteen. Ilmeisesti uuteen varsinaiseen asemarakennukseen ei ollut tarvetta. Suojeluskunnan kokoontumispaikkana 1918-1939 oli komea tiilinen veturitalli.
kuva 25.06.2017 19:31 Erkki Nuutio  
  12 D:n taistelukertomus toteaa 1.9.1941 koskien: "Iltaan mennessä JR 47 valtasi Kellomäen, Kuokkalan, Ollilan ja Rajajoen, vihollisen vetäytyessä radanrepimisjunineen sillan yli Valkeasaareen, räjäyttäen Rajajoen sillan.
Klo 20.05 olivat Divisioonan joukot saavuttaneet vanhan valtakunnan rajan koko Divisioonan kaistalla."

Tieto ilmenee Matti Turtolan kirjoittamasta erinomaisesta elämänkerrasta Jääkärikenraali Einar Vihma - Ihantalan taistelun ratkaisija (Otava, 2.p. 2005). Kirjan taustoituskin on erinomainen. Se selventää asioita sotiamme vähemmän tunteville lukijoille, eikä haittaa enemmän tunteviakaan.

Kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Einar Vihma taisteli kunniakkaasti Talvisodassa 7D:n komentajana Taipaleenjoen raskaissa taisteluissa, perääntymättä.
Jatkosotaan hän kokosi ja koulutti helsinkiläisistä 12D:n ja edestä rämäpäisesti johtaen vei sen Joutsenon vaiheilta Talvisodan rajalta 21.8.1941 Viipurin pohjoispuolitse läpi Kannaksen vanhalle rajalle kymmenessä päivässä! Tämä oli siten todellinen Kannaksen läpijuoksu, ei perääntyminen 1944.
IV AK:n käskyn 1.9.1941 mukaisesti Divisioona ei saanut ylittää Rajajokea, ainoastaan lähettää partioita ylitse.
AK:n käsky perustui Päämajan 31.8.1941 antamaan käskyyn.
Hyökkäyksen ja rajan puolustuksen lisäksi Divisioona oli ankarissa taisteluissa Porlammen motista ulos pyrkiviä Puna-armeijan joukkoja vastaan, ja esti näiden murtautumisen maitse Leningradia kohti.

Ihantalan suurtaistelussa kenraali Vihman johdossa oli 6D. Hän kaatui vihollisen tykistöiskussa Ihantalan kirkonmäellä 5.8.1944. Silloisen Kannaksen joukkojen komentajan, kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin mielestä Einar Vihma oli paras hänen divisioonankomentajistaan.
kuva 12.06.2017 19:49 Erkki Nuutio  
  Kirja näyttäisi olevan tämä https://www.eurobuch.com/buch/isbn/9785227047656.html?PHPSESSID=niqu6sg1gercf919n5hos08fm0
Kovasti kiinnostaisi, mutta hallitsen vain pakkokieliä, eikä venäjä kuulunut niihin.

Oletko muuten noteerannut enosi Hilpi Kummolan luullakseni pystyttämät varastohallit Kulikovan kentällä olleella (olevalla?) uudella tavara-asemalla, joka rakennettiin 1915-1917?
Hallit näkyvät Janarmon Varhaisilmailumme -kirjan kuvassa 105. Kuva on otettu suomalaislentokoneesta 1918.
kuva 11.06.2017 09:56 Erkki Nuutio  
  Kyllä, tosin kotimaisen sävyn myötä kansallisromantiikkaa.
kuva 11.06.2017 09:52 Erkki Nuutio  
  Ehdin tässä pysähdellä pimeyden aina vallitessa 6.15 lähteneellä aamulätällä Tampereelta Siuroon loppuvuonna 1966. Liityntämatkat tapahtuivat odotuksitta Kalevasta sekä Linnavuoreen (tunnelin kautta) sujuvasti kävellen.

Historiikin (Resiina 3/95) mukaan Santalahden miehitys poistettiin ja laiturivaihde muutettiin seisakevaihteeksi 1968.
Henkilöliikenne loppui 1975.
Laiturivaihteen aikainen Plattformskjul I oli vastakkaisella puolella rataa https://www.vaunut.org/kuva/9313?kv2=1980&paik=Santalahti . Se ilmeisesti purettiin melko pian 1968 jälkeen.
kuva 06.06.2017 11:21 Erkki Nuutio  
  Kummelista oli vasta siitepölyä ilmassa Pyhäjärven rannan varastoalueen aikoihin. Alue putsattiin 60-luvun alussa (50-luvun brittihaaskat romutettiin) ja tilalle tuli mm. jäteveden puhdistamo.
Kummeli kuvattiin entisen OTK:n tulitikkutehtaan (rakennus töhrittynä jäljellä) tontilla Näsijärven rantamilla. Siellä Mäkinen piti majaa loppuvuosinaan ja sen haaskat olivat 1960-luvun vakiokalustoa, Sisuja, Vanajia, Volvoja ym.
Pekka myi jotain varaosiksi ja loput haaskat hävitettiin hänen kuoltuaan. Pyhäjärven rantaa seurasi Vihiojan ranta ja lopulta Näsijärven ranta, eri haaskat kussakin.
Pekka menetti Sisu-edustuksen vuoden 1970 vaiheilla ja myi autotalonsa kaupungin autokorjaamoksi ja varikoksi ja siirtyi lähinnä hevosmieheksi.

Muuten kuvan yläreunan keskivaiheilla oleva omakotitalo puutarhoineen kuului kai alunperin Tampereen asemapäällikölle.
kuva 06.06.2017 09:46 Erkki Nuutio  
  Tuttu maisema arkipäivittäisiltä johdinautomatkoilta Pyynikintorilta Härmälän Lentokonetehtaantielle. Teollista historiaa:
Ylhäältä oikealta aloittaen Tampereen saippuatehdas, entinen Tampereen naulatehdas, Peruna Oy (KK:n teollisuutta, perunajauhoja, maltaita) ja Sorinkadun nurkassa SKDL:n kokoustalo, siitä ylempänä kumikorjaamo ja TVH:n varikko.
Kadun toisella puolella Kesoil-pääkonttori ja -huoltamo. Siitä tännepäin Auto-Kulma (Datsun kestää ym.).
Viinikanojan jälkeen tiilirakennus, jossa oli viime vuosina Pekka Mäkisen kuorma-autoverstas (muutti pian Viinikkaan rakennuttamaansa suurkorjaamoon) sekä huviloita ja Salmisen nahkatehdas Oy kauniine puistoineen.

Valtatien reunan puurakennus oli viimeiseksi Tampereen teekkarien kaljakapakka (kaikki myynti kirjanpidon ohitse, vastaavassa I-klubissa Rastin kellarissa kului 40 kaljakoria illassa).
Lähimpänä Kumiteollisuus (alkuaan Hyppösen kenkätehdas), joka kuvausaikana kuului Suomen Kumitehdas Oy:lle.
Hatanpään valtatien länsipuolella oli sekalainen varastoalue ja satoja Pekka Mäkisen kuorma-autonhaaskoja.
Niitä hän otti pois kiertämästä ja myi osamaksulla kunnostettuja Sisu Kontioita tilalle. Vihamiehiäkin miehelle syntyi.

Pääradan penger paljastaa Lokomon raidehaaran jatkeella olleen jyrkähkön liittymän päärataan, jota käytettiin ennen raidetunnelia (1949). Yhdysraide Vaasan radalle valmistui sodan loputtua. Pistoraide ulottuu melkein siltaan asti.
Raiteiden ja Viinikanojan ympäröimänä asuttiin pienissä asumuksissa. Jonkinlainen kapea kävelysilta oli ojan poikki.
kuva 05.06.2017 19:32 Erkki Nuutio  
  Satuitko kuvaamaan sillalta myös Vallilan, eli tavara-aseman, SOK:n ja Sisun suuntaan?
Kuvasarja:
Ammuksen raide
 
 05.06.2017 14:32 Erkki Nuutio  
  Kapteeni Rafael Lönnströmin perustamiin ja johtamiin yrityksiin kuulunut Oy Ammus pystytti Raumalle 1936 ammustehtaan.
Tehdasta varten kaupunki luovutti tontin ja kustansi rautatieraiteen rautatien polttoainevarastolta, kiertäen puoliympyrän muotoisena Papinhaan ja päätyen tehdasalueelle Kaivopuistoon. Raide oli valmis 4.1937.

Ratapohjaa Pappilasta ei lopulta saatu aluevaihdolla ja Valtioneuvosto hylkäsi pakkolunastuksen. Tilanne oli kiusallinen, koska puusto alueelta oli ehditty kaataa seurakunnalta lupaa kysymättä ja ratakin oli ehditty rakentaa valmiiksi. Päätettiin olla hissuksiin ja ratapohjan omistusjärjestelyt tehtiin vasta vuonna 1949, kun Rauman rautatie myytiin valtiolle.

Kaupungin kanssa käytiin 1961 sitkeät neuvottelut radan kohtalosta. VR oli edellyttänyt perusparannusta ja kiskotuksen uusimista ehtona kuljetusten jatkumiselle. Rata oli edelleen kaupungin omistuksessa ja kunnostusvastuulla. Kaupungivaltuusto joutui lopulta osoittamaan varat kunnostukseen. (Uola: Lönnström-yhtiöt, 1996)
kuva 04.06.2017 19:32 Erkki Nuutio  
  Thure Hällströmin piirtämä rakennus on vuodelta 1912, mutta kuva lienee 1920-luvun alkuvuosilta.
kuva 04.06.2017 19:08 Erkki Nuutio  
  Käsikirjassa II (Määräyksiä tavaraliikenteestä, 1916) viitataan Ga-vaunuille kyseiseen merkintään N.M., jonka alla H.P.

Kesällä 1917 kasvoi Suomessa olleen Keisarillisen armeijan vahvuus ennätykseen, maajoukkoja 100.000 ja merijoukkoja 25.000 miestä.
Väen ja varustuksen kuljetukset tapahtuivat junilla. On luultavaa että risteysasemilla, kuten Tampereella oli välskäreitä sotilaiden sairastumisia ja loukkaantumisia silmälläpitäen. Kaiketi kuvan vaunut olivat välskärien tukipisteitä.

Kuri venäläisjoukoissa alkoi pettää 3.1917, ja kärjistyi tällöin upseerimurhiksi Helsingissä ja Viaporissa.
Suomalaisyhteiskunnan jakautuminen ja laittomuudet alkoivat kohta tämän jälkeen ja kärjistyivät marraskuun yleislakon aikana murhiksi ja muiksi levottomuuksiksi.
kuva 04.06.2017 12:54 Erkki Nuutio  
  Arvio vuodesta 1917 on edelleen voimassa. Taustalla vasemmalla näkyy komea Tammerkosken tyttölyseo (Huhtimäen koulu), jossa äitini kävi 6-vuotisen tyttöjen keskikoulun 1920-luvulla. Tiilirakennuksen valmistumisvuotta en löytänyt.
Tiilirakennus (1900) oikealla on Tammelan apteekin talo. Purettu tietysti.
Sen takana häämöttää Aaltosen kenkätehdas, joka täydentyi korttelin kokoiseksi vuonna 1917.

Lähemmän Ga-vaunussa on kulkuaskelma ja ovi on raollaan. Näissä vaunuissa oli kamiina, ja ne olivat alunperin lähinnä elukkakuljetuksia varten. Varmaan risti liittyy jotenkin ensiavun luontoisiin toimiin.
Lähemmän vaunun vasemmassa yläkulmassa on jäänne (tarkoituksella poisyyhitty?) N.M/H.P. -merkinnästä.
Oliko H.P. kyrillinen N.M.? (kysyn kun en tunne naapurin aakkosia).
Selkeästi vastaava merkintä näkyy Kaskimies: Valtionrautatiet s.102:n synkkäaiheisessa kuvassa.
Merkintä ilmeisesti tarkoitti aitoa elukkavaunua. Merkintää ei ilmeisesti käytetty enää 1920-luvun mittaan.
kuva 03.06.2017 07:50 Erkki Nuutio  
  Vaununkatolta kuvattu hieno näkymä.
Vuoteen 1917 viittaa se, että Tammelan puutalot taustalla oikealla ovat ehjinä. 4.1918 piirityspommitusten aikana suuri osa niistä paloi.1920-luvun puoliväliin mennessä ne rakennettiin uudelleen, mutta se lienee liian myöhäinen ajankohta kuvalle.
Venäjän maaliskuun 1917 vallankumous purki sortotoimet.
Ilmeisesti sen seurauksena poistettiin venäjä hetimiten asemakilvestä.
Mikä on G-vaunujen ristimerkin merkitys? Kolmio oli kai ruutivaunun merkki. Mahtava kaasuvaunu on Gs (30801-30817)
Mistä alkaen Vr1:n vesisäiliöiden yläpinta kallistettiin etupäästään (muutostyönä)?
kuva 01.06.2017 15:57 Erkki Nuutio  
  En havainnut viitatussa materiaalissa käsiteltävän ainakaan täsmällisesti esillä olevaa asiaa. Viitataan yleisellä tasolla vesilinjojen siirtoon ja siirtokustannuksiin ja allianssin osallistumiseen. Epäselväksi jää kuinka suurelta osin mahdollinen osallistuminen koskee massiivisia uusia hulelinjoja ja -säiliötä, joka lisä ei kokemusperäisesti olisi muuten ollut tarpeen.
kuva 31.05.2017 20:43 Erkki Nuutio  
  Ei siis maksa juuri mitään, ja joka eurosta tulee kaksi tai kolme takaisin.
Oletan että kuvatun työn laskut eivät menisi ratikka-allianssin kiusaksi, vaikka työ ratikan vuoksi tehdäänkin.
Oletan työn olevan Tampereen Vesi-yhtiön hulevesilinja, joka hillitsee ratikan hukkumista tunnelin syvennykseen.
Yli metrin halkaisijaisen hulevesilinjan jatkoa kaivetaan vastaavasti koko Sammonkadun mitalle.
Hulevesilinjat taitavat mennä Tampereen Vesi-yhtiön hulevesilinjojen rakentamistilille, eli katetaan asukkaiden vesimaksuilla

Allianssin kukkaronnyörit taitavat raottua vasta kun hulelinjat on upotettu ja hyvin pohjustettu pohja odottaa raiteita.
Näin allianssin kustannusarvio pysyy hanskassa, eivätkä sähkövirrat silti hae sadesäillä normaalia lyhyempiä kulkureittejä.
Tarkemmin tuntevat voivat ehkä täsmentää, ja kertoa myös eikö asemapuiston satojen kuutioiden hulevesiallas myöskään mene allianssin, siis raitiotien kuluihin.
kuva 30.05.2017 16:05 Erkki Nuutio  
  Pohjoisella tyylitajulla varustettuna en aikanaan enkä nytkään käsitä tätä enkä vastaavia brittien muotoilu-tyylitajun irvokkaita esimerkkejä. Toisaalta kun hintalappu muotoillaan tyylikkäästi eikä heti hajoa kevyessä käytössä, voi estetiikan sivuuttaa.
Ja tuore maali auton pinnassa auttaa kuten tuore pakkeli ihmisen kasvoissa.
Monikohan kuski ehti teloa jalkansa ja häntäluunsa kopista hypättyään, kun ei vaivautunut laskeutumaan takaperin pitkin ergonomisia pyöränpultti-tikapuita?
kuva 30.05.2017 15:44 Erkki Nuutio  
  Kyllä Konela kapitalistin mainostusopit hallitsi: Pitää kiitellä sitä mitä ei ole, tai mikä toimii edes jotenkin. Esimerkiksi Eliten jarruja. Turhaa puolestaan on Eliten peltien tukevuutta mainostaa, sehän tiedetään muutenkin.
kuva 22.05.2017 20:24 Erkki Nuutio  
  Tällaiset taiturin tekemät yökuvat ovat nautittavia!
kuva 09.05.2017 08:23 Erkki Nuutio  
  Kuvia 1917 vaiheilta on myös mm. T.A.Könösen Lokomo 70 vuotta -kirjassa (1985). Ne osoittavat sarjatyön luonteista Tampellan ja SLM Winterthurin VR:lle tekemien veturien peruskorjaamista.

Toiminta maailmansodan aikana aloittaneessa konepajassa oli vaihtelevaista, kun osa tuotantokoneista upposi Atlanttiin ja materiaalit jäivät saarron taa. Wilsonit eivät onneksi uponneet, vaan ne saatiin koota Lokomolla.
Tuli sitten toiminta Punasuomen aikana ja toiminta Suomen kuninkaan aikana, jolloin Schwartskoppf oli ostamassa Lokomon ja Saksan hengessä tilauksetkin menivät sinne.
Tuli sitten pyrky VR:n keskuskonepajaksi, kunnes vihdoin löytyi pitkäjänteisyyttä, eli Emil Aaltonen osti Lokomon.
Riittävä pitkäjänteisyys on tarpeen nykyäänkin.
kuva 08.05.2017 22:35 Erkki Nuutio  
  Täydennyksenä takasiltoihin liittyen voinee mainita, että kaikkien harrasteveteraanien, etenkin raitio- ja PMR-väen tuntema Antero Alku teki erinomaisen DI-työn SISUlle vuonna 1980 "Kuorma-auton takasillan kuormitus ja kestoikä".
Siinä hän silloin uusimpia mittaus- ja analyysimenetelmiä (mm. Rainflow-analyysi) käyttäen väsytteli kokeellisesti takasiltoja tien päällä ja järeässä TTKK:n laboratorioon tehdyssä väsytyskehässä.

Väsymismurtuman aiheuttaa yleensä liiallinen (suuruus tai toistuvuus) ylikuormitus tai jonkinlainen laatuvirhe.
Vanaja-lähtöinen nostoteli jaksaa nostaa täydelläkin kuormalla, mikä johtaa yli 20 tonnin akselipainoon. Sen kanssa varomaton ajelu väsyttää takasiltaa ja laakerointeja.

Koska sisulaisuudestani on jo 38 vuotta, tarkastelen mahdollista takasillan laatuvirhettä metsäkonekokemusteni valossa. Muutamasta Valmet 886:sta kaatui pakkasaikana koko teli koneen sivulle, kun telin keskiötappi katkesi juurestaan.
Kenkku telin ja muiden romuttuneiden osien kenttävaihto, tietysti takuuseen. Väsymisvaurion syy:
Osoittautui että keskiötapissa juuripyöristyksen alueella sallittu hyvin pieni pinnankarheus oli pilattu naarmuilla joita riittämättömästi valvottu työstöterän nirkko oli kuluneena tehnyt.
Osoittautui myös, että kyseisen valuteräsosan materiaalin kylmähaurastumista kuvaava transitiolämpötila ei ollut -40 C, jonka johdosta teräksen sitkeys ei riittänyt käyttölämpötilassa naarmuuntuneena.
Korjaus: muutettiin teli kokonaisuudessaan levyosista hitsatuksi ja työstöterien kuntoa vahdittiin huolellisemmin.

Pienet asiat siis riittävät vaurioon kun koneiden rasitustaso on suuri, eikä ylimitoitukseen ole mahdollisuutta painosyistä.
Pieniä asioita on missä milloinkin. Kun Valmet metsäkonetehtaalla laitettiin alihankintalaatu kerrasta kuntoon vuonna 1982, täytyi tehdä 700 reklamaatiota. Niistä kalliimpien hinta oli noin 100.000 mk (ehkä 50.000 € nykyhinnoilla).
Yhtään riitaa ei susituksista silti tullut - kuka munii, se maksaa.
Lisäksi jokaisen oman omavalmistuksen laatuvirheen toistuminen estettiin, samalla kun työohjeistusta parannettiin, tehtiin koeajorata jne.

Voisin runkovaurioistakin kertoa, mutta metsäkoneissa ne lopetettiin erityisesti hitsien laadun varmistamisella.
Läpihitsautuminen oli avainkysymys. Jo liiallinen kupu kertoi että tunkeumaa puuttui. Sen pystyi yleensä toteamaan jo juurta ronkkimalla takakautta, ilman ultrausta tai röntgeniä. Huonot hitsit tuli hioa auki ja hitsata uudelleen.
Pätee muuten rautatiekalustoonkin, ja metsäkoneista saadulla kokemuksella sitä valvottiin Transtechissäkin.
kuva 08.05.2017 18:43 Erkki Nuutio  
  Kaikissa tuotemerkeissä löytyy yksittäisiä laatu- ja/tai konstruktiomoitittavaa. Jos sellaisesta on kyse, on takuumenettely normaalisti asianmukainen. Jos ei ole asianmukainen, käy se liian kalliiksi laatumaineelle. Runko ja akselistot ovat ja ovat olleet Sisun myyntivaltteja, eli yleistäen ei niitä voine moittia. Ehkä on viitattava ns. yksittäistapauksiin.
kuva 08.05.2017 11:18 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva.

Masentavaa on niin monen suomalaisen automaattisesti väheksyvä suhtautuminen Suomeen ja suomalaiseen rehelliseen työhön. Millä muulla avulla nämä kuvittelevat hyvinvointimme säilyvän.
Selitystä ilmiölle löytynee assimiloitumisesta angli- tai muuhun vieraaseen kulttuuriin tai sitten siitä että moni on niin täysin ulkona rehellisestä työelämästä. Ei hyvältä näytä.

Kuvassa on siis Sisu Karjaan tuote. Tuoteveljiensä lailla tämä suoritti tehtävänsä ansiokkaasti vuosikymmenten ajan.
Ei sopisi ylenkatsoa. Akselistot ovat Sisun Helsingin Fleminginkadun tehtaalta
Kunnioitusta myös teknikko Tauno Jäkälle, joka oli tuotteen suunnittelija Fleminginkadulla. Tämän suunnittelu-ura ulottui vuodesta 1937 vuoteen 1980.
kuva 06.05.2017 13:49 Erkki Nuutio  
  Oiva tapahtumakuva, josta löytyy kaikenlaista taivaan (tuulipussi) ja maan väliltä.
Kylmäsavutus, jota voi tässä tulkita lieväksi (normaaliksi), ei ole edes uudella tekniikalla kokonaan vältettävissä moottorin jäähdyttyä pidemmän tyhjäkäyntivaiheen seurauksena. Se koostuu vesihöyrysta ja vain osaksi palaneista jakeista.
Se ei siis kerro puutteista huollossa tai ala-arvoisesta polttoöljystä (päinvastoin kuin musta savutus), vaan siitä että isoa dieselmoottoria ei ole aikanaan suunniteltu pysäyteltäväksi taukojen ajaksi.
Joku ehkä osaa kertoa VR:n dieselveturien nykyisin käyttämän polttoöljyn puhtausstandardeista, mieluusti vielä suhteutettuna maanteiden dieselöljyyn.
kuva 04.05.2017 15:48 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti kuvan odotuskatos ehdittiin pystyttää Säkäniemen seisakkeen perustamisen (1965?) ja lopettamisen välisenä aikana?
kuva 03.05.2017 09:20 Erkki Nuutio  
  Taustalla näkyy komeasti Venäjän armeijan provianttivarasto (1877-78), josta kuvan tapahtumien jälkeen tuli SA:n varusvarasto ja 1922 pukimo. Rakennus oli yksi osa vaihtotavarasta, joka Tartossa siirtyi sijaintivaltionsa omaisuudeksi.
Proviantti/varusvaraston ja pukutehtaan vaiheista ja kiinteistöistä on laaja rakennushistoriallinen selvitys: http://www.hameenlinna.fi/pages/412005/Aulangontie%20RHS-pieni.pdf
Selvitys sivuaa karttojen ja valokuvien muodossa laajalti myös asema-alueen historiaa.

Edellispäivien kuvien jatkeeksi tämä kuva kertoo tuhon selvittelyn alkaneen. Kakkosraiteella on vielä palaneita vaunuja.
Palanutta veturia on ainakin siirrelty sivummalle ja ilmeisesti Helsingin suunnasta on toinen kuvan vetureista tuonut jarrukopillisen G-umpitavaravaunun ja henkilövaunun. Tässä näyttäisi olevan lanterniini (=telivaunu), suljettu pääty ja ikkunajako, joka viittaisi II lk:n makuuvaunuun C (2111-2116?).
Ikkunoiden yläpuolella olevat luukunkaltaiset kaipaavat kuitenkin selitystä.
Ykkösraidetta etenevä herrapari lienee RH:n johtoa. Yhteensä 7 kravattiherraa näkyy.
kuva 02.05.2017 11:44 Erkki Nuutio  
  Sopinee tähän laittaa Rautaruukin vaunutehtaan alkuhistoriaa. Paljolta rautalevyistä muodostuvien erikoisvaunujen valmistukseen Neuvostoliittoa varten ryhdyttiin paljolta kaivosväen työllistämiseksi kun Otanmäen ja Rautuvaaran kaivokset oli päätetty lopettaa.
Yhtiönimeksi tuli Transtech - kaiketi Valmetin loppuaikoina Tampereen kiskokalustotehtaalle antaman nimen perusteella.
Uudet tehtaat Otanmäelle ja Taivalkoskelle valmistuivat 1985. Alkuvaihe edellytti kaivosväen kouluttamista mm. hitsaajiksi. Tuotealan tietämystä hankittiin VR:ltä ja konsulttisopimuksella Linke-Hoffmann-Busch:ilta. Lisäksi Tampereen suunnittelu oli palveluksessa. Aiempi metsäkonetehtaan alaiseni, edesmennyt tekn. Pauli Vänninmaja toimi yhdyshenkilönä. Etenkin hitsausten laadun varmistaminen vaatii tiukkoja otteita (metsäkoneissa oli laatutaistelu ollut yhtälailla todellista).

Suunnitelmat ja sopimuksetkin (periaatteessa) olivat 3000 ja kapasiteetti 4000 vaunun vuosituotantoa varten.
Ensimmäisenä täytenä tuotantovuotena 1986 tehtiin 1637 kpl ja sen jälkeisinäkin vuosina kunakin alle 2000 kpl.
Tehtiin mm. puutavaravaunuja, mineraalilannotteiden kuljetusvaunuja, eristettyjä säiliövaunuja sulalle rikille ja autojenkuljetusvaunuja. Lienee alusta teleineen ollut aika samanlainen kuormatilan erilaisuudesta huolimatta.
Paitsi neukkulaan, tehtiin 1988 Britteihin 400 vaunua ja 1989 Tanskaan 75 vaunua.

Romahduksen lähestyessä alkoi rahan saanti Neuvostoliitosta hyytyä. Romahdus 10.1991 lopetti kaupan ja johti tehtyjen sopimusten purkautumiseen. Työllisyyssyistä tehtiin vielä vaunuja lomautusaikana, vaikka 400 kpl oli jo varastoitu.
Erilaisilla vaihtokaupoilla (mm. sianruhoihin) ja muilla tempuilla saatiin käsiin jääneistä vaunuista vähitellen muut myytyä, paitsi 226 kpl kuvan esittämää autojenkuljetusvaunua.
Nämä vaunut saatiin kaupaksi 2000...2001 välittäjän kautta alkuperäiseen tehtäväänsä. Venäjälle oli syntynyt yksityisiä henkilöautojen kuljetusliikkeitä, jotka tarvitsivat näitä vaunuja.

Tiedot yhdistelty erinomaisesta Jukka Ukkolan Kuumaa terästä - Rautaruukki 1960-2003 (2004) kirjasta sekä virallisemmasta Rautaruukki 1960-1990 -kertomuksesta.

Kuten Outokummun edesmennyt vuorineuvos Eero Mäkinen teroitti alinomaan poliitikoille, samoin Rautaruukin edesmennyt vuorineuvos Helge Haavisto varoitti myymästä Rautaruukkia pahimmille kilpailijoilleen. Nämä haluavat vain kilpailijan pois.
Näinkään päivänselvä asia ei tullut ymmärretyksi edellisessä hallituksessa, vaan lukionpenkin hinkkauksella hankitulla ymmärryksellään (ei päivääkään yrityselämässä) toinen Haavisto, se presidenttiehdokas myi Rautaruukin pahimmalle kilpailijalleen, ruotsalaiselle SSAB:lle. Vaunuhomma ei toki kuulunut tähän kauppaan, koska se oli ollut jo Transtechin aikana erillistä toimintaa.
kuva 30.04.2017 14:52 Erkki Nuutio  
  Paitsi että kuva on nautittava itsessään, on se arvokas HKR:n yhden päätehtävän, Högforsin tehtaan kuljetusten kuvaajana. Ammeiden harkittu pakkaustapa kertoo, että toiminta on jatkuvaista ja hallittua.
Högforsin emalituotteiden, etenkin ammeiden valmistusta kuvaa hienoin, osin värivalokuvin ja -piirroksin Karkkilan ruukkimuseo Senkan kirja Viitala - Kuutsa : Högforsin emalin hehku - Högforsin emalilaitoksen vaiheita 1926-1990 (41 s. 2007).

Ammeet tulivat Högfors-tuotteiksi, koska Högfors valoi rautaa ja raudasta tuli siis ammeita.
60-luvun alussa toki emaloitiin kokeeksi myös pellistä prässättyjä ammeita.
Prässätyt aihiot tuotiin Saksasta. Ne olivat halvempia, mutta meluisia.
Valuraudan vaimennus ja suurempi seinämäpaksuus vei kuitenkin voiton.
Itseäni on liuotettu valtaosin valuammeissa, mutta kokemusta on peltiammeistakin. Maailmalta tullee nykyään vain pelti- ja muoviammeita.
kuva 28.04.2017 09:47 Erkki Nuutio  
  Kuva jota katselee suuresti nauttien. Ajankuvaa ovat matkatavarakärryt, joita on enemmän kuin matkustajavaunuja.
Briteiltä vähenivät höyryt aikaisemmin kuin Suomesta.
Täällä uudelleenkoki höyrytunnelman ja tutustui oudonmiellyttävää kieltä puhuvaan, siistien ahkerien ihmisten maahan. Maahan jossa oli edullinen ja laajalle ulottuva julkinen liikenne. Eikä ollut syöpäläisia matkustajakodeissakaan.
Moni tulija tuli uusilla autolautoilla (Skandia, Nordia), joilla sai paljastui alkuvaiheen Tax Free -alkoholikäyttö.
Meininki maissa oli kuitenkin vielä perinteistä.
kuva 22.04.2017 09:50 Erkki Nuutio  
  Herra hämäläinen utelee veikö kuvan vielä alkuperäistyylinen ovi hissiin, jota kautta laturivaunuissa kulkeva matka- ja pikatavara saatiin alakerrassa olleeseen asiaankuuluvaan toimistoon ja sen tiskiltä asiakkaille?
Oliko oven kyljessä oleva sähköliitäntä jopa laiturivaunun latailua varten?

Kun moinen palvelu on eriarvoistavaa ja nyky-yhteiskunnassa perusteetonta, pistettiinkö hissi ja palvelutiski rullalle ja laitettiinko tilalle kulkuportaat alakertaan (matkakeskukseen)?
Kuvasarja:
N-veturi. Lajinsa ainoa.
 
 21.04.2017 08:47 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia! Nyt olisi varmaan otollinen ajankohta kerätä tänne tai keskustelun puolelle protoveturista saadut käyttökokemukset ja nykytilannetta koskevat tiedot. Myöhempiä kuvia on täälläkin, haulla Yksityisveturit / Muu:
https://www.vaunut.org/kuva/15798?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/15842?tag0=19%7CMuu%7C
https://www.vaunut.org/kuva/24258?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/22932?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/22941?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/20982?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/20979?tag0=19%7CMuu%7C
https://www.vaunut.org/kuva/12000?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/2398?tag0=19%7CMuu%7C ,
https://www.vaunut.org/kuva/2397?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/1563?tag0=19%7CMuu%7C .
Kommenttien mukaan veturilla olisi sarjatunnuskin, Dv13, mutta ei sitä käyttäen ei hakua voine tehdä.

Kiinnostusta ja kommentteja on siis riittänyt. Nyt olisi päivityksen ja yhteenvedon paikka.
Oma kuvitelmani on että Valmetilta ei löytynyt aikaa eikä rahaa proton lastentautien poistamiseksi ennen asiakkaille luovutusta ja tämä vei mahdollisuudet edetä. Lisäksi vientiä ajatellen Valmet-kolhoosissa oli jäykkyyttä ja kallis kulurakenne. Olisi pitänyt uskaltaa ja esimerkiksi tehdä veturi tehokkaassa pienehkössä konepajassa ja valmistautua samalla suurempaan tilaukseen.

Monituotekonepajoihin perustunut mm. sotakorvaukset toimittanut teollisuutemme (Tampella, Valmet jne) ei riittävän aktiivisesti ja ajoissa siirtänyt lupaavia tuotealoja omiin eritysyrityksiinsä. Ne mitkä siirrettiin (esimerkiksi Tampellasta kallioporauskoneet) ovat pääosin menestyneet tähän päivään ja tulevaisuussakin.
Toki Valmetista siirrettiin viime hetkellä kiskokalustoa Rautaruukin ja myöhempien vaiheiden kautta Taivalkoskelle. Mutta N-veturi ei sinne asti päässyt
kuva 20.04.2017 11:32 Erkki Nuutio  
  Hauskaa että Lars Sivenin yllä muistelemista Sisu-Donau -pakettiautoista on päätynyt Mikkelin Mobilistit ry:n kunnostettavaksi: http://www.nba.fi/fi/Image/19906/sisu-donau.jpg . Onkohan ainoa säilynyt yksilö?
kuva 19.04.2017 17:13 Erkki Nuutio  
  Udelnaja jää minulle mysteeriksi siinä aineistossa, jonka löysin. Tyylin perusteella olettaisin sen kuitenkin SVR-peräiseksi ja valmistuneeksi, tai ainakin aloitetuksi viimeistään 1917.
Tämä selittäisi miksi maininta siitä puuttuu SVR 1862-1912 -historiikissa.
kuva 19.04.2017 16:19 Erkki Nuutio  
  SVR rakensi kivestä keisarikunnan puolelle Lanskajan, Schuvalovon, Levaschovon ja Pargalovon asemat sekä laajennusosuuden Pietarin asemaan 1900-1915 välisenä aikana.
Radan varrella-kirjassa näkyy Pargalovo, Levaschovo ja Schuvalovo sekä Pietari ennen 1910-luvun laajennusta.
kuva 16.04.2017 20:14 Erkki Nuutio  
  Mikä lienee vaikuttanut johtolinjan nostoon noin korkealle. Puupylväät ja niiden jatkosviritelmä on liian hontelon oloinen. Ainakin alempi orsi lienee puhelinjohdoille, mutta voisiko ylempi orsi kannattaa voimajohtoja ja korkeampaa jännitettä.
Pienoismallien tekijöille hyödyllinen oppikirja on Rakennusohjeet (I osa Pylväsrakenteet + II osa Ilmajohdot) Suomen puhelinlaitosten liitto (1938, 177 s.)
<<   >>