Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.11.2017 10:09 | Erkki Nuutio | ||
| Varmaan Suomen ravintolavaunujen muuttaminen toimintaa kuhiseviksi kiinnostaisi ahkeria suomalaisperäisiä ja maamme kiinalais- ja intialaisperäisiä pienyrittäjiä. Byrokratia kymmenesosaan ja henkilökohtaista innostusta sen sijaan. | ||||
|
30.11.2017 09:57 | Erkki Nuutio | ||
| Valtiosopimus sillan käytöstä ja hoidosta: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1924/19240023 Sopimusta on myöhemmin päivitetty, valtiosopimus- tai muulla tasolla. Vihkiäisiin 1919 ei Kuningas suostunut tulemaan, niinpä Presidenttikään ei tullut (kertoo Santeri Alkio päiväkirjassaan). Ruotsilla oli Ahvenanmaan kaappaaminen vauhdissa, joten tunteet olivat pinnassa. Vihkiminen ilmeisesti tapahtui ministeri- ja maaherravoimin ja varmaan normaalin ja reilumman levyisiä juhlajunia kulki. Mitähän lehdet, esimerkiksi Suomen Kuvalehti ja ruotsalainen kuvalehti asiasta kertoi ja valokuvilla osoitti? |
||||
|
27.11.2017 09:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia Kurtille ja Petrille rautatiehistorian usean osa-alueen huippuosaajina, ja harrastajina, jotka tuovat tietolöytöjään ikimuistiin talletettavaksi ja meidän harrastajaystävien iloksi. Tietojen ja niiden lähteiden esittämisen täsmällisyydestä on varmasti syytä kantaa huolta näilläkin sivuilla. Tulee kuitenkin ymmärtää, että sivuston toimintatavasta johtuen joutuu kriittinen historian tutkija tarkastamaan ja vertaamaan täällä ja muualla olevia osin epätäsmällisiä ja ristiriitaisiakin tietoja. Niitä tuleekin käyttää ensisijaisesti viitteinä. Siinä tarkoituksessa ne ovatkin erinomaisen hyödyllisiä. Ei voi, eikä ole mitenkään perusteltuakaan vaatia kirjoittajiksi rekisteröityneiltä koulutetun historiantutkijan pätevyyttä, koska sivuston korvaamaton tarkoitus on aktivoida koko harrastajakunta kertomaan uutisia ja julkaisemaan ottamiaan ja esille saamiaan valokuvia ja muita dokumentteja. Päivänkohtaista aineistoa koskien tarkoitus on myös antaa näkyvyyttä mm. rautatievalokuvauksen uusille saavutuksille. Me kaikki sovimme näille sivuille. Kuitenkin on syytä pohtia miten "lopullisempiin" johtopäätöksiin pyrkivän tutkimuksen tulokset voisivat nykyistä toimivammin kytkeytyä esimerkiksi painojulkaisujen toimittamiseen. Todettakoon että Vaunut-sivujen ja Resiinan välillä ei voi katsoa olevan tavoitteellista kytkentää. Olen iloinen Kurtin ja Petrin (päivätyönsä rinnalla!) "vuorovedossa" esilletuomiin arvokkaisiin ja kiinnostaviin tietoihin ja heidän kehotuksiinsa arkistotietojen hyödyntämisestä. Toivon että heidän ja meidän suppeammin perehtyneiden vuoropuhelu säilyisi elinvoimaisena. Toivon lisäksi, että myös Rautatiemuseon asiantuntijat alkaisivat ottaa siihen osaa - pelkäämättä! |
||||
|
26.11.2017 16:42 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvausvuoden voi joka tapauksessa tarkentaa välille 1950-1956, tai vähän rohkaistuen välille 1951-1955. Loistavasti toimivasta Helsingin karttapalvelun http://kartta.hel.fi ortoilmakuvista voi todeta, että koko alkuperäinen päärakennus konttoriosineen on jäljellä 1950 ja kokonaan purettu 1956 ja tilalle on tullut autio kenttä. Koko alkuperäinen päärakennus on jäljellä myös opaskartassa 1952, mutta sen yksityiskohtien aikatarkkuus on epäselvä. Joskus 1950 jälkeen on purettu konttoriosa ja jätetty muu osa päärakennuksesta vielä jäljelle. Voi jälleen vain ihailla 1943 ortoilmakuvan loistavaa terävyyttä ja kirkkautta. Valitettavasti siviilikohteiden kuvaukset 1943 osittain aiheuttivat sen, että nopeiden kuvauskoneiden vikaantumisesta osin johtuen rintamakuvauksia Kannaksella 1944 tehtiin puutteellisesti. Suurhyökkäys pääsi sitten yllättämään. |
||||
|
|
25.11.2017 16:05 | Erkki Nuutio | ||
| Tapio kirjoitti totuuden. Oheinen tiilirakennuksen pääty on liki 1:1 tämän tiilirakennuksen pääty https://vaunut.org/kuva/87805?kv2=1940&paik=Helsinki . Tässä rakennuksessa Suomen ensimmäiset veturit koottiin ja ensimmäiset suomalaisvalmisteiset veturit valmistettiin. Helsingin konepajan tunnistelua vaikeuttaa se, että tuorein alueen yksityiskohtainen pohjapiirros on vuodelta 1911 (SVR 1862/1912 II s.506). Siitä tulkiten on oheinen valokuva otettu vähän pohjoiseen aseman länsisiiven päädystä. Tämä merkitsisi, että alkuperäinen konttorirakennus on purettu. Se kytkeytyi vasemmalta oheiseen rakennuspäätyyn. Täten vasemmalla oheisessa kuvassa oleva vanha tiilirakennus on kaiketi paja. Mutta mikä on äärimmäisenä vasemmalla osaksi näkyvä tiilirakennus? Raiteista lähin taitaa mennä aseman länsisiiveen päätyyn jaseuraavat veturitallille. Konepajan puolella näkyy raide. |
||||
|
22.11.2017 10:35 | Erkki Nuutio | ||
| Jaottelu elää aikojen mukaan. Käsikirjan liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II 1916 lisäyksessä I (8.-12.1916) ...."huomautetaan, että Helsingin aseman alainen on Helsingin satama, jonka alle kuuluvat: 1/ Katajanokka, 2/ Eteläsatama, 3/ Merisatama, 4/ Hietalahti, 5/ Ruoholahti ja 6/ Jätkäsaari. Näihin paikkoihin menevien tavaroiden rahtikirjat ja yhteenvedot kirjoitetaan siis Helsingin satamaan. Fredriksbergin aseman alaisia ovat Vallila ja Huberin (ent. Johanssonin vaihde). Sörnäsin aseman alainen on Hagnäs." Verrattuna 1.4.1913 luetteloon on lisänä siis Jätkäsaari (Länsisatama), jonne on myös piirretty pari pitkää raidetta. |
||||
|
20.11.2017 18:46 | Erkki Nuutio | ||
| Totesit monia alkuvaiheen yritystemme vaikeuksia. Tekisi mieleni vastailla, mutta täytyisi silloin kirjoittaa sivuja pari jotta asia edes osittain avautuisi. Rikkaiden maiden pörssien laumasieluisuuden myös sivuutan, mutta Teslasta muutama sana. Ensinnäkin, se on mitä suurimmassa määrin uhkayritys, jonka pystyssä pysyminen edellyttää juuri tuon valtavan hypen ylläpitämistä. Siihen on tarvittu ja tarvitaan valtavasti rahaa ja maailman taitavimpia mainosmiehiä. Riskeistä suurin on tekniikkariski. Yritys on raskaasti tappiollinen ylikalliilla hinnalla myytävistä luxustuotteistaan huolimatta, johtuen mm. siitä että tuotantoa ei saada kasvamaan erilaisista teknillisistä ongelmien vuoksi. Ei muuten tarvita kuin yksi laajempi takaisinvetoon johtava ongelma, niin yritys kaatuu. Toki konkurssinjälkeinen jatkaja voi aloittaa puhtaammalta pöydältä. Ehkä näin on ajateltukin, vrt. Talvivaara (sijoitusraha ja ratkaisujen löytyminen) - Terrafame (kassa alkaa kilkattaa)). Sähkörekka on älyttömintä mitä voi ajatella. Esimerkiksi pohjoismaisten 40-100 tonnia painavien yhdistelmien keskimääräinen tehonkulutus on ehkä 200...300 kW. Vaikka välilatauksen tekisi 300 km välein, tarvittaisiin ehkä 5000 kg painavat akut, jotka maksaisivat XXXXXX.xx € ja tekniset ongelmat akkupaketin hallinnassa olisivat vakavat, tarvittava turvaetäisyys onnettomuuksissa olisi ainakin 100 m jne. Jos lataus tehtäisiin väitetyssä puolessa tunnissa, tarvitsisi lataustehon olla luokkaa 60000 kW jne jne. Sähkölle löytyy vähitellen paikkansa, vaikkakin subventioita vongutaan sen lisäksi. Järkevimpiä ja osin jo toteutumassa olevia asioita olisivat mm.: - Lyhyehkökestoinen tehontasaus kondensaattoreilla raskaissa kuorma-autoyhdistelmissä mallia Sisu-Visedo -hybridi. - Kohtuumäärä akkuja ja päätepysäkkilataus kaupunkilinja-sähköautossa, kuten Linkkeri). (ylivaltavasti kilpailijoita, sairas markkinasegmentti, komponentit saatava itselle ja niille suuri volyymi). - Mopoautot, pienet jakelu pakettiautot jne. Näitä paljon maanläheisempää on biopolttoaineiden kilpailukyvyn kehittäminen (erinomaisen tärkeätä mm. Suomelle) sekä diesel- ja bensiinimoottorien kehittämisen jatkaminen. Mutta tämähän ei ole hypeä, eikä kelpaa laumasielu-vihervonkujille. |
||||
|
20.11.2017 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennystä kommenttiini: Pasila ei tehnyt vetureita eikä missään veturissa ollut kuvan vaunukilpeä. 1928-1937 Pasila teki vähäisesti puukorisia moottorivaunuja. Näiden koreissa ei ollut valmistajan kilpiä. Sensijaan runkopalkeissa oli kilvet, muistaakseni Pasilan vakiomalliset. Telimallisissa moottorivaunuissa, joista osaan koko koneiston teki Tampella 1935-1937 (Dm1, Dm2) oli lisäksi teleissä Tampellan kilvet valmistusvuosi- ja -numerotietoineen. Veturimielessä ne ovat siis paremminkin Tampellan tuotteita. Pasilan tuotteita olivat vastaavasti Bm1 (koneisto NAG/AEG, 1928, moottorivaunut 2 ja 3) ja Ds1 (koneisto DEVA/ASEA, 1928-1930, moottorivaunut 1, 4 ja 5), Ds2 (koneisto MAN/AEG, 1933, moottorivaunut 6-10) sekä Ds3 (koneisto ARES/Strömberg, 1933-1934, moottorivaunut 11 ja 12). Oheinen kilpi voi siis olla matkustaja- tai tavaravaunusta tai epätodennäköisemmin moottorivaunusta 1, 2 tai 3. Näistä Ds1 -moottorivaunu 3 on Rautatiemuseossa. Käydessänne voitte silmäillä ovatko sen runkopalkissa olevat kilvet tallella ja tämän näköiset ja ovatko kilvet olleet joskus irrallaan ja puhdistettu valokuvaamista varten. Todennäköisesti ei. |
||||
|
19.11.2017 20:59 | Erkki Nuutio | ||
| Eikö Museovirasto ole vielä korjannut kuvatekstiä. Kuva on Töölön sokeritehtaalta. SVR:n vaunut ovat sokeritehtaan 1 m raideleveyden mukaisilla lavettivaunuilla. Vuosikin on väärä. Kuva on tainnut jo esiintyä täällä, mutta en löydä sitä. | ||||
|
|
19.11.2017 20:40 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä tämä on rautatievaunun kilpi, jollaiset oli niitattu vaunun runkopalkin kylkeen, pituussuuntaan vaunun keskivaiheille. Yhteenkään veturiin tällaisia ei ole kiinnitetty. Finna on siis väärässä. Itse ostin 1965 vaiheilla VR:n keskusvarastosta Russkij-Baltische Vagonnyj Zavod, Riga (tai sinne päin) valurautaisen kyrillisen vaunukilven ja maalasin sen kaksoiskotkineen nätiksi. Kilpi lienee esillä Toijalan veturimuseossa. |
||||
|
19.11.2017 15:06 | Erkki Nuutio | ||
| Alkuperäinen asema (1871) oli ilmeisesti tämän näköinen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21602672 Oheisessa valokuva osoittaa että mm. etualan ravintolaosuus (kyltti I & II lk:n ravintola) on myöhempi lisäys ja muitakin muutoksia on tehty vuosien mittaan. Taustan rakennukset ovat myöhäisempiä ja kuvasta oikealle on ehkä tullut muualla mainittu Kuropatkinin paviljonki. Mikä on ollut etualan lasipalatsin tehtävä? Puuasemasta on venäläissivulla suomalaiskuva 20- tai 30-luvulta (siis uuden aseman aikana) kun rakennus oli muussa käytössä. Vanhaa rakennusta ei siis purettu uuden valmistuttua. |
||||
|
17.11.2017 17:07 | Erkki Nuutio | ||
| Maanviljelyhallituksen tiedonantoja N:o LXXXI 1913 K.J.M. Collan "Pietarin maitokauppaolot - Matkakertomus" (Hki 1913, 106 s. + liitekartta Pietarin maitoalue = Etelä-Suomea ja Baltia) kuvaa perusteellisesti maitokaupan hinta- ja rahtipolitiikkaa ja maitokaupan käytännöllistä toteutusta Pietarista. Kuvissa mm. umpi- ja avoreki ja -kärry jakelua varten pullotettuna / ämpäreissä ja venäjän rautateiden maitovaunu. Kuva myös Suomen aseman maitosillasta, jonka sivulla 2 sivuovellista maitovaunua ja yksi umpivaunu. Ehdotetaan myös erästä sopivampaa paikkaa tälle. SVR:n maitovaunuista seuraavaa: ........ "Vaunuja on useampaa eri mallia, joista G.g.h. ja G.g.k. mallit ovat varustetut suljettavalla eteisellä. Mallissa G.k. on kapea avoin silta, se on verrattain vaarallinen ja epäkäytännöllinen. Sen kapea avoin silta tekee astioiden kantamisen vaikeaksi, jopa vaaralliseksikin. Kuten on yllä jo mainittu ovat vaunut tarkoitetut voin kuletukseen. Sentähden olisi niihin tehtävä pienempiä lisäyksiä, että ne täydellisesti vastaisivat tarkoitustaan maidonkuletuksessa. Niihin olisi sovitettava lavoja, joille voisi asettaa maitoastioita, joten tilaa vaunuissa voitettaisiin. " ........ Epäkohtia-kappaleessa mainittiin mm. "Yksi tavallisin ja silmiinpistävin epäkohta on maidonkuletusastioiden varomaton, jopa usein huolimaton käsittely rautateillä." ...... "Pysäkillä ei edes aina seisauteta junaa,vaan astiat heitetäänulos junasta sen vähän hiljennyttyä vauhtiaan." ...... "En tiedä löytyykö meillä missään erityistä katosta, joka suojelisi astioita auringolta." jne. Vaunujen pintamateriaaleja, jäähdytyksen epätasaisuutta ja hygieniaa tarkasteltiin sanallisesti ja viitattiin siinä julkaisuun V.Hirvensalo "Vientivoimme säilytys ja kuletus kesällä v.1909" . Lopuksi Pietarinmatkaanne varten tarpeellinen tieto: 1 (maito)ämpäri (vedro) 12.999 litraa = 10 tuoppia (stof) =100 pikaria (tsharka). "Maitopullon pitäisi vanhan tavan mukaan olla 1/16 ämpäriä." |
||||
|
16.11.2017 17:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvausvuosi on 1911. Koko näkymä on kirjassa Signe Brander - Panoraamoja (Helsingin kaupunginmuseo, 2016). Ratapihalla oleva veturi on C1 (tunniste: hytin etu-alanurkan jäykiste) ja vaikuttaa savutorvi alkuperäismalliselta. Satamaradalla tätä lähinnä tarvittiin. Helsinki oli kotivarikko 23:lle 1901 ja Pasila 23-28:lle 1916. Veturihiiliä lienee veturin molemmin puolin, veturihalot ovat vasemmalla. |
||||
|
15.11.2017 22:37 | Erkki Nuutio | ||
| Osittaista selviämistä, mutta tarvittaisiin apua venäjänkielen taitoisilta tulkitsemaan tätä : http://terijoki.spb.ru/f3/viewtopic.php?f=3&start=210&t=8475 . Ilmar Talven Radoilta ja ratojen varsilta kertoo (s. 47) : "Kesäisin asui Terijoella myös Venäjän sotaministeri [1898-1904] kenraali Kuropatkin, jota varten piti asemalle rakentaa erityinen odotushuone, nk. Kuropatkinin paviljonki, koska hänen arvonsa ei sallinut odottaa junia toisten matkustajien joukossa. Ruoka ja juomat kannettiin ravintolasta hänen paviljonkiinsa." Venäläisviitteen kuva Terijoen asemasta näyttää lähimpänä erillisen pikkurakennuksen (merkintä 2), joka on rajautunut Vorgin kuvan ( https://www.vaunut.org/kuva/102933?kv2=1940&paik=Terijoki) ulkopuolelle. Olettaako venäläisteksti kyseisen rakennuksen olevan Kuropatkinin paviljonki? Itse arvelen että rakennus voi hyvinkin olla korkea-arvoisten (venäläisten) odotushuone, mutta jo varhaisemmalta ajalta. Sen sijaan venäläisviitteessä olevat puurakennuksen piirustukset voivat esittää osaa oheisen valokuvan esittämästä rakennuksesta. Eli nimenmaan tämä olisi Kuropatkinin paviljonki (tai myöhempi niistä, jos pikkurakennus oli aiempi). Päätelmäni perustuu käsiini saamaani ns. Aktiivisen vastustuspuolueen ja Kagaalin terroristin Rafael Lindqvistin 1902 Lontoossa nimettömänä julkaisemaan ja Suomessa levitettyyn kirjaseen Förstörelseverkets hantlangare - Politisk svartbok för finska medborgare . Siinä kiihotetaan murhaamaan lukuisia myöntyväisyyssuunnan edustajia, etupäässä johtavia vanhasuomalaisia poliitikkoja, laki- ja kirkonmiehiä. Näistä Lennart Hohenthal murhasi 1907 prokuraattori (oikeuskansleri) J.M.E Johnssonin (1906- Soininen). Teon herättämä suuri tyrmistys Suomessa aiheutti sen, että Kagaali pyysi Aktiivista vastustuspuoluetta lopettamaan vastaavat teot. Yksi mustan kirjan maalitauluista oli kulkulaitostoimituskunnan päällikkö (1896-1905) senaattori O.Bergbom (1904- Wuorenheimo). Eräs murhaamisperusteista oli, että "....hän oli Suomen valtion kustannuksella valmistuttanut luodeilta suojatun paviljongin junasta laskeutumista ja junaan nousemista varten Terijoen asemalle kenraali Kuropatkinin laskuun." Epäselvää, lauseesta ei selviä kumpi kulut siis maksoi, Kuropatkin vai Suomen valtio. Tämä paviljonki ilmeisesti valmistui 1900-1901 ja oletan siis että oheinen kuva esittää sitä. Se että rakennus on laajempi kuin venäläisviitteessä oleva rakennuspiirustus, voi johtua siitä että tähän on liitetty myös tilat asemasantarmeja varten. Kannanottoja kaivataan! |
||||
|
15.11.2017 21:18 | Erkki Nuutio | ||
| Venäjän ministeripresidentin Stolypinin puhe valtakunnanduumassa 18 (5) p:nä toukokuuta 1908 * * Helsingin lehdissä olleen käännöksen mukaan " Herrat valtakunnanduuman jäsenet! Tänään duumassa nostettu kysymys, joka koskee keisarikunnan suhdetta siihen kuuluvaan osaan, Suomeen, .................................................. ................... Vihdoin koskee välikysymys myös rautateitä. Kysymys keisarikunnan rautatieden yhdistämisestä Suomen rautateihin on sangen vanha. Jo Keisari Aleksanteri II, kun hänen allekirjoitettavakseen esitettiin lakiehdotus, jonka mukaan Suomen rautateiden raideleveys olisi Venäjän rautateiden raideleveyttä kapeampi, kieltäytyi vahvistamasta sitä. Myöhemmin on tämä kysymys hallitsijan jyrkkien ja tarkkojen käskyjen johdosta päässyt lähenemään onnellista päätöstään, ja nyttemmin, kuten tiedätte, on Hänen Majesteettinsa vahvistanut sen yhdysradan suunnan, joka tulee liittämään Venäjän rautatiet Suomen rautateihin. Ministerineuvosto on jo antanut luvan kulkulaitosministerille esittää duumalle miljoonan ruplan määrärahan myöntämistä tämän radan rakentamisen alkamiseksi ja Suomen viranomaiset ovat luvanneet lähimmässä tulevaisuudessa siirtää Venäjän valtakunnanrahastoon Suomen osalle tulevan summan. Nykyisin on jo se komitea toimessa, joka tekee kokeita meidän vaunujemme ja veturiemme liikkumisesta Suomen rautateillä. Komitean ensi kokeista päättäen voi arvella, että meidän vaunumme voivat kulkea Suomen rautateillä, ja siten läpikulkuliikenne tulee mahdolliseksi. Mitä taas tulee uusien rautateiden rakentamiseen itse Suomessa, niin tämä kysymys on jo herättänyt erimielisyyksiä meidän pääesikuntamme ja ministerivaltiosihteerin välillä. .......................... " Puhe (15 s.) on liitteenä kirjassa L. Mechelin Eri mielipiteitä venäläis-suomalaisista kysymyksistä (Hki 1908) . Leo Mechelinin (1839-1914) jyrkkä perustuslaillinen senaatti (1905-1908) joutui eroamaan taantumuksen palattua Venäjälle ja kotimaisenkin kannatuksen kadottua senaatin elitismin ja svekomanian johdosta.. Kirjan ja Stolypinin puheen pääaihe oli Suomen ja Venäjän lainsäädäntöjen yhtenäistäminen, jota Stolypin kiihkossaan muisti soperrella vielä viimeisinä sanoinaan 1911 Kiovassa tapahtuneen attentaatin tapahduttua. Yhdysradan vaiheita ja Suomelta vaadittua maksuosaa koskenutta lukkiutunutta riitaa käsittelee Tuomo Polvisen väitös Die Finnischen Eisenbahnen in den militärischen und politischen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Hki 1962, 295 s.) |
||||
|
|
15.11.2017 15:52 | Erkki Nuutio | ||
| Herää kysymys: tuotiinko 1909:n Pietarin väliaikaisen raiteen kautta venäläisvaunuja kiertämään kokeeksi SVR:n radoilla? | ||||
|
14.11.2017 09:37 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkakunta ansaitsee vielä tarkastelua. Kurtin sarjassa taitaa olla kaikki kuvat. Niistä usean paikkakunta on tunnistettu varmuudella Viipuriksi. Ainakin parissa (C5, G4) veturi on eri kääntöpöydällä kuin oheinen A3. Viipurin vanhoja veturitalleja kääntöpöytineen oli kaksi, joista kumpikin esiintynee kuvissa. Veturissa esiintynee eri kuvissa samannäköisiä miehiä, joista hytissä saattaa olla Paul Simberg itse. A6-, H2- ja tässä A3- kuvassa näkyy veturin takana kauempana valoheitinpylväs ja kääntöpöytäkin lienee sama, joten kuvat ovat varmasti Viipurista. Luultavasti Hugo siis ikuisti Kuoleman puutarhaa Tampereella ja Paul ikuisti vetureita Viipurissa. |
||||
|
|
13.11.2017 20:42 | Erkki Nuutio | ||
| Tampereelle viittaa Tampereen tuomiokirkon rakentuminen 1902-1907. Simberg teki kirkkoon tunnetut monet taideteoksensa, kuten Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha. Onko Simberg on siis veturikuvaaja Viipurin lisäksi Tampereellakin? Tekiköhän veturitaulujakin? Tampere- tunnistelu kuvasta on vaikeaa. 1906-1907 oli pohjoinen veturitalli (S-hotelli Tornin ravintola) puoliympyränä ja keskimmäinen veturitalli muuttumassa neljännesympyrästä puoliympyräksi. Näillä ovat kääntöpöytien pituudet 13.67 m. (eteläinen talli ja sen 18 m kääntöpöytä tuli ehkä 1922 vaiheilla). Joku rakennus häämöttää tenderin takaa. Se voisi olla niillä vaiheilla ollut pitkä tavaramakasiini, joka häipyi raiteiden tieltä 1910-luvulla. Asemarakennus olisi siten kuvan oikean reunasta vielä vähän oikeaan ja runsaan 100 m päässä. Mutta kysytään vielä: Tampere vai Viipuri? |
||||
|
13.11.2017 20:05 | Erkki Nuutio | ||
| Kun valkoisen alueen raja on kussakin lyhdyssä samanlaisesti kalteva, lienee syynä viistosuuntainen auringonpaiste. Lienee todella kyse heijastusilmiöstä, eikä maskeista. Katoaa siten sota-aikaan vihjaava yksityiskohta. |
||||
|
13.11.2017 19:57 | Erkki Nuutio | ||
| Partiolaiset ovat ilmeisesti tulleet Ruotsista improvisoidulla matkatavaravaunullaan. Laituri on vaunun vierellä, mutta missähän kaukana asemarakennus sijaitsee? |
||||
|
|
13.11.2017 15:31 | Erkki Nuutio | ||
| Oletukseni 30-luvun loppupuolesta 30-luvun alkupuoleen verrattuna johtuu mm. kuvan filmimateriaalista ja siitä että kuvailu sotaa edeltäneinä lihavina vuosina oli paljon laajempaa kuin edeltäneinä lamavuosina. Julkaistuina on paljon 30-luvun loppupuolen kuvia, joiden filmisävyt ovat oheista kuvaa muistuttavia, kun taas jyrkemmät sävyt ovat yleisiä 30-luvun alussa. Tällaiset todistelut soveltuvat toki korkeintaan toverituomioistuimeen. Mitä savutorven muotoon tulee, mielestäni sitä vastaavia on lukuisissa kuvissa mm. Rautatiet sotavuosina-kirjassa. Mitä tulee kotivarikkoon, esimerkiksi Inossa 30.7.43 vaurioitunut 709 -veturi kuului 11.43 Kouvolan varikolle. Kovin kovia tosiasioita emme ole vielä onnistuneet pyydystämään. |
||||
|
13.11.2017 14:56 | Erkki Nuutio | ||
| Lyhtykysymys on aiheellinen, koska ilmeisesti ensimmäinen yöjuna, jossa kulki mm. Snellman tuli yöllä Hämeenlinnaan Keisari A II:n junaa myöhemmällä junalla kesällä 1863. Yöpimeyttä saattoi olla aikataulunkin mukaisilla junilla joulun molemmin puolin olevina lyhyen päivän viikkoina. Yhteentörmäystä toiseen junaan ei kylläkään tällöin vielä tarvinnut pelätä. Pietarin radan valmistuttua varmasti lyhtyasia oli järjestetty, vaikkakaan lyhtyjä ei näy äskeisissä Canada Worksin tarjouskuvissa. |
||||
|
|
13.11.2017 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Ajoitus on tähänastisilla tunnisteilla joko 30-luvun puolivälin kesistä kesään 1939 tai kesät 1942-1943. Iltapuolesta on kyse, aurinko paistaa vasemmalta viistosti yli laiturin. Näissä olosuhteissa ei saata uskoa, että kaikissa kolmessa valinheittimessä samanlaisena toistuva alareuna olisi heijastuma tai ylivalottumista. Kyllä lyhdyissä täytyy olla pimennysmaskit (onkohan pimennysmaskeista dokumenttitietoa?), mikä olisi vahva viite vuosiin 1942/43. Kannaksen jälleenrakentaminen jatkui täyttä päätä suurhyökkäykseen asti. Paluumuuttaneet karjalaiset myös pääosin rakentelivat talojaan viimeiseen asti, vaikka huolestuneina etenkin kun Leningradin saarto purkautui 1.1944. Sota-aikana ei veturijunia ilmeisesti kulkenut Inosta Terijoelle Kronstadtin ja Yhinmäen uhkan vuoksi. AIKATAULUNMUKAISET henkilöjunat Inoon jouduttiin varmaan myös lopettamaan 1943 samasta syystä. Rautatiet sotavuosina -kirjassa (s.172&173) on kaksi kuvaa 30.7.43 Inossa tapahtuneesta onnettomuudessa, jossa kolme kuoli, Tv1 709 vaurioitui ja tavaravaunuja vaurioitui. Tapahtumasyy ei selviä kuvista (tykistöosumasta tuskin oli kyse). Suistuneista vaunuista oli penkalle levinnyt suurehkoja kivenlohkareita, jotka oli ehkä tarkoitettu linnoittamistöitä varten. |
||||
|
|
12.11.2017 21:38 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva ja ansiokasta analysointia. Tieto liikennöinnistä Koiviston suunnalta lokakuusta 1942 huhtikuulle 1943 on Radan varrella kirjasta. Pitäneekö se paikkansa ja sikäli kun pitää, se oletettavasti tarkoittaa virallista henkilöliikennettä, ehkä yhtä vuorokautista edestakaisvuoroa. Inonkylä oli muutaman kilometrin verran VT-aseman länsipuolella. RvPr Kenraalimajuri Lars Melanderin johdolla puolusti 12.6.44 sitä VT-linjan lohkoa lyhyesti, mutta perääntyi linjan murruttua Kuuterselässä. Ennen suurhyökkäystä Inonkylä oli noin 30 km päässä Pääasemasta ja toki Yhinmäen ja Kronstadtin tykkien ulottuvissa. Rata epäilemättä palveli paikallisten joukkojen huoltoa, ja arvelen että se oli käytettävissä vielä suurhyökkäyksen alun evakuoinnissakin, ja vasta lopuksi pyrittiin räjäyttämään. En ehtinyt tarkistaa kuinka laajaa siviilien paluumuutto 1942 oli Inoon, ja evakuoitiinko siviilit vasta suurhyökkäyksen alta. Ino kuului Uusikirkon pitäjään, joka ei kai ollut sotatoimialuetta, päinvastoin kuin sitä itäisempi Terijoki. Eli johtopäätös: Ehkä kuvan kaltaisia tavarajunia, jotka palvelivat ennenkaikkea armeijan huoltoa ja lopuksi evakuointiakin saattoi lähteä Inon "pääteasemalta" alkukesään 1944 asti. Siten todennäköisyyslaskennan mukaan valokuva olisi kesältä 1942 tai 1943. Jonkinlaista pidemmän sanan kirjaimistoa olen näkevinäni Ino-sanan molemmin puolin penkin yläpuolisessa kyltissä. |
||||
|
12.11.2017 18:15 | Erkki Nuutio | ||
| Kuumavalssattujen I - ja U-palkkien poikkileikkaukset näkyvät osakuvassaan. Piirustuksen aikana ja jonnekin 1920-luvulle asti niiden materiaalia kutsuttiin raudaksi (jern, järn), sen jälkeen teräkseksi (stål). | ||||
|
12.11.2017 18:08 | Erkki Nuutio | ||
| Valssaus-, taonta- ja hitsauskelpoinen rauta (hiiltä yleensä 0.2...05% ja hyvin vähän rikkiä ja fosforia) sai 20-luvun jälkeen nimekseen teräs. Rautaa on edelleen esimerkiksi valurauta. Siinä on hiiltä yleisimmin 3...5% ja yleensä myös mangaania 1.5...2.5% sekä muita seosaineita ja epäpuhtauksia. | ||||
|
12.11.2017 18:05 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiemuseossa on puurunkoinen vaunu, jossa lastausoven alla on rungossa samanlainen jäykiste/vahviste kuin ylläolevassa kuvassa. SVR 1862/1912 II:n mukaan Pietarin radan vaunuissa haettiin kehitystä ensimmäisiin vaunuihin verrattuna niin korissa kuin rungossa. Rungon kuului olla valmistettu valssatuista rautaisista (I ja U) muotopalkeista. | ||||
|
12.11.2017 15:13 | Erkki Nuutio | ||
| Pilvinen päivä + pikkukameran raebonus. Aiheellinen kuva sillä tästä näkyy kulkulankutus joka alkaa oikealta kohdasta, johon pääraiteen viereinen noin 2 m korkeammalle ulottunut kivipengerrys päättyi. Oikealta tuli polku pihasta, jota rajoitti TVH:n tiilinen konekorjaamo ja VR:n asuinrakennus. Laskeuduttuaan alas polku jatkui lankutusta pitkin ja raiteiden jälkeen edessä oli aiemman asemapäällikön omakotitalo puutarhoineen. Mainitun TVH rakennuksen alapuolelta kääntyi tie varhemmin Sorinkadulta lankutuksen kohdalla olleelle vartioidulle tasoristeykselle, jatkuen vartioimattomasta tasoristeyksestä Vaasan radan yli ja edelleen noin 300 m päässä yhä olevalle Vaasan radan alitussillalle ja eteenpäin. Tämä reitti oli 1920-luvun lopulle asti ainoa maantieyhteys Tampereelta kohti Lempäälää ja Etelä-Pirkkalaa (Nokia oli silloin Pohjois-Pirkkala). Kuvan rakennukset ovat Peruna Oy:tä, siis Edistysmielisen osuuskauppaväen (KK/OTK) perunajauho- ja mallastehdasta. Mikäli suhdanteet eivät tuo tolkkua pintaan, tähänkin kohtaan juntataan paaluja suuruudehullujen kansirakennelmaa ja pilvenpiirtäjiä varten. |
||||
|
|
12.11.2017 13:39 | Erkki Nuutio | ||
| Tarjouspiirustuksessa vaunun runkokin on puuta. Totetutetut vaunut eivät olleet piirustuksen mukaisia, koska kaikkien valmistajien tekemissä vaunuissa oli kaiketi teräspalkkirunko ja rautalevyillä peitetty tammikori. | ||||
|
12.11.2017 13:25 | Erkki Nuutio | ||
| Kun itse veturin kuva on epäilemättä Canada Worksilta ja tämän piirustuksen esitystyyli on hyvin samankaltainen, on tämäkin varmaan sieltä. Jos tenderi on todellisesta veturista, on se A2. Kirjoissa on A2- tenderistä joitain mm-mittoja, joita täytyy verrata kuvan tuumamittoihin. Tällä selviää onko tarjottua tenderiä jalostettu A2:n jälkeen. Kiitoksia arkistoaskaroinnista!!!!!!!!! |
||||
|
12.11.2017 13:17 | Erkki Nuutio | ||
| Mikäli tämä on ehdotuspiirustuksen ohella myös toteutettua vetiria vastaava piirustus, lienee kyseessä mieluummin A2. Tämä täytyy tarkistaa vertaamalla A2:n kirjoista löytyviä mm-mittoja kuvan tuumamittoihin. Ajallisestikin A2 olisi todennäköisempi, koska ne olivat vuodelta 1866, ja tarjoukset Pietarin radan vetureista jätettiin ehkä 1868. A1 ja A2 olivat molemmat varsin onnistuneita vetureita, miksi siis Canada Works olisi tarjonnut muunlaista. Kun A1- ja A2-vetureihin tehtiin uudet kattilat, poistui tulipesän yläpuolella oleva "kupu" ja sen kiillotettu "suppilo" (selitystä toivotaan näiden tarkoituksesta) ja madallettu "suppilo" tuli edemmäksi ja mm. varoventtiilin jalustaksi. |
||||
|
11.11.2017 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on Tampereen asemalta. Taustalla näkyy ylikulkusilta (hevosille, automobiileille ja kävelijöille), jonka vaakasuora osuus on nykyisen Tammelankadun linjalla, ja viistosti nouseva osuus tulee Hämeenkadulta. Hämeenkadun alku oli noin 3 metriä nykyistä ylempänä. Ennen siltaa tästä meni tasoylikäytävä Silta on vuodelta 1895 ja se purettiin noin 1936, kun tunneli valmistui ja kun nykyisen Itsenäisyydenkadun alkupäätä oli pudotettu noin 6 metriä. |
||||
|
10.11.2017 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Tämäkin on Thure Hellströmiä ja vuodelta 1913 (Radan varrella -kirja). Pudotus laiturivaihteeksi 1961 ja miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1964 aiheutti epäilemättä koko kuvauskierroksen vuonna 1964 tai 1963. | ||||
|
10.11.2017 20:32 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän Lohiluoman kuvaajan Cortina ole kuvan vasemmassa laidassa. Olisiko Thure Hellströmin piirtämä rakennus pystytetty noin vuonna 1936. Nimittäin silloin Panttilan seisake muuttui laituriksi ja henkilökunta sai käsitelläkseen tulevia ja meneviä tavaroita makasiinipäädyn kaksoisoven kautta. Saattaa olla, että käsikärry kuljettanut viime sotien aikana patentti- ja kaupparekisteriasiakirjoja, koska PRH oli evakuoitu läheiseen entiseen lakkitehtaaseen. Panttila on luultavasti ikuistettu samalla kuvausreissulla kuin Lohiluoma ja muutkin Suupohjan suunnan rakennukset. |
||||
|
08.11.2017 21:14 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä kuva on oikein päin. Taustalla näkyy maantien ylikulkusilta (joka taidettiin purkaa vasta 70-luvun puolivälissä) ja vaunun toisella puolella näkyy asemarakennusta. Juna on siis menossa Humppilaa kohti. Joku höyryistä on sen edessä sillan suunnassa. Tuttu perspektiivi, sanovat varmaan kaikki MFH-veteraanit. Napitusprotokollasta ei sinänsä 1940 pidetty tiukasti kiinni. Oikeanpuolisen neitosen puku esimerkiksi saattoi olla Talvisodassa kaatuneen veljensä. Valoisa kuva, mutta vielä Välirauhan aikana tyrmistys Talvisodan tapahtumista ja seurauksista sekä uuden neuvostohyökkäyksen uhka ja tapahtuneet neuvostoterroritoimet (kuten AEROn Kaleva-koneen tuhoaminen ihmisineen, rajavartijoiden kaappaamiset jne) näkyivät ihmisten vähän sisäänkääntyneissä katseissa. |
||||
|
08.11.2017 11:14 | Erkki Nuutio | ||
| Mainitsemasi Keisarin käsky vuodelta 1908 liittyy kovan komennon paluuseen ja mm. Suomen senaatin kymmenen vuotta jatkuneen hidasliikkeisyyden ja vitkuttelun lopettamiseen koskien yhdysrataa ja siihen liittyviä muita asioita. Yhdysrata-asian monia esivaiheita kuvaa selvitys : Kysymys Suomen ja Venäjän rautateitten välisen yhdysradan rakentamisesta, 26s (+ liitteitä joita en kopioinut) Helsingissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnassa, elokuulla v. 1908. Käskystä: J. Wartiovaara Kopioitsin Reinolta, löytynee myös Kansallisarkistosta. Tämä selvitys ei mainitse väliaikaisia ratkaisuja, joita ei sen kirjoitushetkellä ollutkaan. Ajankohdan kansalaisten ja sanomalehtien pelkotila on aiheellinen ja kaikenlaisia huhuja varmaan liikkui. |
||||
|
07.11.2017 11:16 | Erkki Nuutio | ||
| Svobodan aikana 17.4.17 venäläismatruusit kiskoivat Keisarinnan kiven huipulta messinkipallon ja sen päällä istuneen vaakunakotkan ja leikkasivat keisarillisen linnan rauta-aidan pylväiden koristekotkat. | ||||
|
|
06.11.2017 15:47 | Erkki Nuutio | ||
| Suurennus helpotti. Laiva on SS Vallisaari : http://www.systeemi.net/ss-VALLISAARI-Merivoimien-esikunta,name,5467811,auction_id,auction_details Valkoinen kaappipaku voisi olla Donau, mutta mielestäni sillä on myös VW Transporter T1 (1949-) näköä. |
||||
|
|
06.11.2017 12:10 | Erkki Nuutio | ||
| Luulen että laivan savupiipusta etäälle päin oleva auto on Standard Vanguard Estate. Vanguardeja tuotiin 1948 lähtien, 1952 jopa 803 kpl (Mobilisti 5/2017), joten 1948-1953 väliin se sopisi, mutta ei kavenna haarukkaa (korkeintaan 1948 epätodennäköinen). Tuliko oikealla olevan (Uspenskiin värisovitetun) tiilitalon tilalle se Alvarin pyhäinhäväistys? |
||||
|
04.11.2017 11:50 | Erkki Nuutio | ||
| Valokuviin verraten varmaan on kyse Miinasta, vasemmiston ansioituneesta edustajasta, vasemmistossa tässäkin kuvassa. M.S. syntyi vuonna 1866 Jokioisilla, aloitti työuransa 12-vuotiaana Forssan Pumpuli-Kehruu-Pajassa, siirtyi 16-vuotiaana Forssan (Jokioisten) lankanaulatehtaalle ja 18-vuotiaana palvelijattareksi Bonsdorffin perheeseen Porvooseen. Yhteiskunnalliset tehtävät alkoivat vähitellen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Miina_Sillanp%C3%A4%C3%A4 Miina Sillanpään elämänkerta "Yhteiskunnalle omistettu elämä" (Oma Mäkikossa, Tammi 1947, 404 s.) kertoo M.S.:n matkoista synnyinseuduilleen Jokioisille Jokioisten rataa pitkin. Elämänkerrasta poimittu tukkijätkän lausahdus Tornionlaakson tavarajunassa kuului: Sen ihmisen elämä on oikeastaan kuin kuva kokonaisen aikakauden kehityksen tahdosta. Eihän ole harvinaista, että torpan poika nousee oppituoliin, mutta että tehtaantyttö ja talousapulainen kiipeää ministerintuolille. |
||||
|
03.11.2017 16:52 | Erkki Nuutio | ||
| Avoimia kysymyksiä riittää tästä aiheesta, joka ei muisteltu 1918 jälkeen. Alkuaan salaiset venäjänkieliset dokumentit ovat säilyneet lähinnä Venäjällä. SVR:n sotilastoimiston arkisto kaiketi paloi Helsingin aseman ilmapommituksessa. Kun tämä kuva on jo vuodelta 1910, on kyse sapööri-, pioneerioperaatiosta. Aihepiirin lähes ainoa suomalainen tuntija Pentti Luntinen sanoo TY:n historiatieteen julkaisussa 11 "Venäjän sotasuunnitelmat Suomen separatismia vastaan" (1984, 162 s.) : "Ministerineuvosto pani v. 1909 santarmiupseeri Kurlovin johtaman komitean pohtimaan Suomen turvaamisen yksityiskohtia. Tämä komitea keksi väliaikaisen ratkaisun, jonka ministerineuvosto tammikuussa 1910 hyväksyi: Keväällä 1910 piti rakentaa yhdysrata Nikolain (nyk. Moskovan) asemalta Kalasnikovin rantakatua Liteinii-sillalle asti, missä se yhtyisi raitiovaunurataan (normaaliraiteinen [leveäraiteinen mielestäni] Pietarissa) joka johti Suomen asemalle. Laskettiin ettei työ kestäisi kuin kaksi viikkoa ja maksaisi 60 000 - 70 000 ruplaa, talvikelillä 20% enemmän*. Asiakirjoista ei löytynyt tietoa tämän päätöksen seurauksista, rakennettiinko katurata ja käytettiinkö sitä joskus." * Spravka o meroprijatijah na slucai oblavlenica Finlandii na voennom polozenii. Ministerineuvoston päätös 17.1.1910 (tietysti vanhaa lukua) KKK 1913, I osasto, akti 1-4, VA (eli Kansallisarkistosta löytynee). Näyttää nyt siltä, että toteutettu on, oheinen kuva todistaa. Poikkesiko 1912-1913 versio paljonkin 1910 versiosta ei ole tiedossa. |
||||
|
|
03.11.2017 15:30 | Erkki Nuutio | ||
| Keisari päätti 30.9.09 väliaikaismääräyksistä koskien SVR:n alistamista Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan. Venäjän väliaikainen hallitus kumosi tämän ja muut Nikolai II:n laittomat määräykset 3.7.17. Tuskin Venäjä noteerasi pitäjänmäkien kaltaisia asioita (terroriteosta ei ollut kyse), muuten sen olisi pitänyt alistaa Venäjän rautatiet Suomen senaatin valvontaan. |
||||
|
03.11.2017 15:15 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä vakuuttava todiste henkilö- ja tavarajunien veturien siistitystä ulkonäöstä menneinä aikoina. Menneitä aikoja riitti pääosin 100 vuotta, edes sotavuodet eivät muodostaneet poikkeusta. |
||||
|
|
03.11.2017 15:09 | Erkki Nuutio | ||
| Kauppalehti 48/1912 julkaistiin 27.11.12. Siten väliaikainen tavaraliikenne Nikolain asemalta pääosin raitiotietä pitkin Liteinin sillan kautta Suomen asemalle alkoi pe-la välisenä yönä 22/23.11.1912 . Luulen että kuljetettiin etenkin painopaperia ja muita puujalosteita. SVR:n vaunuja ei ilmeisesti kuljetettu väliaikaisreittiä Nikolain asemaa pidemmälle, vaan ne palautettiin siirtokuormauksen ja mahdollisen uudelleenlastauksen jälkeen Suomen asemalle. Väliaikainen tavaraliikenne loppui kaiketi viimeistään yhdysliikenteen alettua Nevan sillan kautta 11.1913. |
||||
|
|
03.11.2017 10:38 | Erkki Nuutio | ||
| Aamulehdessä esitetty väliaikaisen radan reitti kuvaus on niin yksityiskohtainen, että radan likimääräisen muodon voisi piirrellä ajankohtaa (1910-luku vastavaan pohjakarttaan. Kauppalehdessä 18/1911 (3.5.11) on 1.5 sivun laajuinen mielenkiintoinen kuvaus muilta Pietarin asemilta kärryillä tuotavien kuormien ajuri-, varastointi ja lastauskurjuudesta. Kauppalehti 48/1912 (eli vuoden loppua) on lyhyempi uutinen, jossa väliaikaista reittiä ei ole paljonkaan selostettu, edelleen esiintynyttä kurjuutta kylläkin: "Pietarin tavara-asemalle kertyi marraskuun aikana lähes 2000 vaunulastia erilaisia tavaroita, joita varastohuoneissa vallitsevan tilanpuutteen ja korkeiden vetopalkkioiden vuoksi ei ole voitu ajossa kuljettaa Nikolain asemalle tai ostajille kaupungissa. Kadut aseman lähellä ovat tavattoman huonossa kunnossa, joten useimmat kuorma-ajurit ovat kokonaan kieltäytyneet ottamasta kuljetustyötä, toiset taas vaativat tavattoman korkeita palkkioita." jatkuu.... "Venäjän Vientikamarin...ja speditööri P.P.Forostowskin persoonallisista pyynnöistä suostui kulkulaitosministeri siihen, että rautatievaunuja saadaan kuljettaa öisin Liteinin sillan yli Nikolain asemalle. Ensimmäiset junat kuljetettiin lauvantaita vasten yöllä (siis xx.12.12). Myös Nikolain asemalta voisi kuljettaa Suomen asemalle tavaroita, mutta siellä on harvoin saatavissa kokonaisten junien lasteja ja kuljetusmaksu on määrätty junilta, eikä vaunuilta, joten se pienemmiltä tavaramääriltä tulisi kalliiksi." jatkuu... Minulla on vain 1911/12 Kauppalehdet. Varmasti myös Mercator on kuvannut lastausriesaa ja ehkä väliaikaista ja lopullista yhdysrataakin. |
||||
|
01.11.2017 15:11 | Erkki Nuutio | ||
| Ympäristöhistoriallisen selvityksen valokuvaselostus lienee virheellinen. Lisäraiteiden hävittämällä oikealla puolella lähinnä näkyvä talopari on rautatien työläisille ja mäellä oikealla ylhäällä häämöttänee huvila 13. Sen valmistumisvuotta ei ole selvityksessä ilmoitettu. | ||||
|
|
01.11.2017 13:15 | Erkki Nuutio | ||
| Maamme ensimmäinen rautatieonnettomuus?: S.G. Elmgrenin muistiinpanot (SHS, 1939) 7.4.1860 "På jernvägen vid Tölö botten såg jag i dag med förundran huru 7 stora lastvagnar fyllda med sand gingå nedåt sjön till alldeles af sig sjelva, utan att efterhjelpas af någon kraft. Jernvägens sluttning mot söder, ehuru till utseendet omärklig, är dock så stor att lastvagnerna på den rulla sakta ner af sig sjelfva; om vägen vore färdig skulle de kanske komma ned ända ifån Tavastehus hit. Denna omständighet lättar betydligt arbetena, och gör det förklarligt hvarföre så stora sandmassor kunnat bli transporterterade till banken i Tölöviken nu på våren, sedan skenorna blifvit nedlagda." Kallio oli siis jo puhkaistu Linnunlaulun luona ja kiskot laskettu pengertyömaan pohjoisreunan täytetylle osuudelle, kun seitsemän karannutta hiekkavaunua sukelsi raiteen päästä Töölönlahteen. Kaiketi ne vedettiin tyhjennettyinä yksitellen ylös vintturin voimin. Vetureita ei vielä ollut ja Ilmarisen kokoamista vasta kohta aloiteltiin konepajassa pengertyömaan toisella puolella. (tuotiin Eteläsataman suunnalta, Sörnäsin satamarataa ei vielä ollut). Elmgren kertoi 11.9.1861 että veturivetoiset junat veivät hiekkaa ahkerasti penkereen yli (luullakseni ratapihan ja Rautatientorin täytteeksi). Kirjoissa kerrotaan Ilmarisen koeajaneen ensi kertaa koettelemattoman penkereen yli hiekkavaunuja vetäen 8.8.1861. |
||||
|
|
01.11.2017 11:45 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkemmin tarkastellen kuvat peruskuvat eivät ole identtisiä. Kallion päällä oikealla häämöttävä huvila ei näy selvityksen kuvassa. | ||||
|
|
01.11.2017 11:42 | Erkki Nuutio | ||
| Linnunlaulualueen ympäristöhistoriallisessa selvityksessä https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2015-5.pdf oleva tämän kuvan värittämätön alkumuoto on vuoden 1895 vaiheilta. Vasemmalla näkyy huvila 12 ja oikealla huvila 14. | ||||
|
01.11.2017 11:37 | Erkki Nuutio | ||
| Linnunlaulun alueen ympäristöhistoriallinen selvitys: https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2015-5.pdf . Mielenkiiintoiset rautatie-Linnunlaulualueen kartat noin 1875 ja noin 1865 . |
||||
|
30.10.2017 21:45 | Erkki Nuutio | ||
| Ansioitunut fennomaani Prof. S.G. Elmgren (1817-1897) oli siten tyypillinen, että hän kirjoitti ruotsiksi - suomea tarvitsi hänenkin vielä opetella. Päiväkirjansa 1853-1868 "S.G. Elmgrenin muistiinpanot" (SHS, 1939) on siten ruotsiksi. Hän kommentoi useasti rautatien rakentamisvaiheita. 19.6.1863 iltapäivällä kun Keisari A II oli lähtenyt paluumatkalleen laivalla, jatkui Rautatientorin juhlavalaistus ja valtiopäivätanssiaisten juhlasalonki oli avattu yleisölle, joka oli suurina joukkoina liikkeellä iltamyöhään asti. "Järnvägs-lidret var med blommor, orangerivexter, guirlander öfver hela taket, och utomordentligt rik eclärering, samt beklädning med hvitt ock rödt, gjord ganska smakfullt och lysande. Kostnaderna för balen torde också vara ganska stora." ---- "Eldsvåda uppkom i lördagsafton i balsalongen (eller jernvägsbangårdens lider), sålunda att det stora briljanta A fattade eld; folket strömmade ut i största villervalla, men elden släcktes snart. Tillbudet var likväl skrämmande och bevisar vårdlöshet i vakthållningen. " |
||||