Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.06.2015 09:44 | Erkki Nuutio | ||
| Eversti Brummer titteli hänen 24.1.1921 Ulkoasiainministeriölle lähettämässään kirjelmässä on "Keskuskomitean puheenjohtaja" "Keskuskomiteassa, joka on asetettu valvomaan Suomen Tasavallan ja Venäjän S.F.N. Tasavallan välisen välirauhansopimuksen täytäntöönpanoa". Kirjelmä on Maria Meron toimittamassa asiakirjakokoelmassa Talvisodan taustaa (omakustanne, 1989). Koska Tarton rauha allekirjoitettiin jo 14.10.1920, viittaa Brummer tähän rauhaan välirauhana (taisi olla liiankin kaukonäköinen). "Keskuskomiteasta" löytynee tietoja muualta, mutta sen asioissa ja miekkojen kera herrat ovat lähdössä naapuriin tai tulossa sieltä tai ottamassa naapureita vastaan. |
||||
|
27.06.2015 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Simbirskaja -katu on Pietarin Suomen aseman edustalla ja kulkee asemalta Nevan rannalla olevalle lastaus- ja varastoalueelle vievien raiteiden poikki. Suomalaisia rautatieläisiä asui paljon tämän kadun tai poikkikatujen varrella olevissa taloissa (osa SVR:n omistamia). Mm. pääjohtajan apulainen (sittemmin pääjohtaja) Alexei Tschepurnoff asui SVR:n rakennuksessa Simbirskaja 18. Karttaote paikasta: Tie Dubrovkaan (s.184) . Kuvakin paikasta löytyy veturimiesten kirjassa Anoen, taistellen, neuvotellen (s. 122). Voiko Systerbad olla Systerbäck (Siestarjoki)? |
||||
|
26.06.2015 16:26 | Erkki Nuutio | ||
| Oletettavasti oli alunperin tarkoitus tarkastaa ja tullata matkustavaiset avarassa matalassa rakennusosassa ja korkeamman rakennusosan olla varsinainen asema. Etualan lyhtypylväästä lähtyy johtimia kuuteen suuntaan! | ||||
|
26.06.2015 16:12 | Erkki Nuutio | ||
| Johdot liitetty pylväästä kolmioasennelmaan aseman länsipäädyssä nimikilpien alla. Tarvittiinko lennätinlinjoja (Suomesta päin) näin paljon, vai oliko osa johdoista puhelinta ja sähköä varten? Valkeasaaren kilpi vielä päällimmäisenä, koska se tiputettiin alemmaksi? |
||||
|
26.06.2015 15:52 | Erkki Nuutio | ||
| Jyri Paulaharju: Tykistömme kehto - Perkjärvi / Kaukjärven ampumaleiri 1918-1939 (Suomen kenttätykistön säätiö, 2001, 191s.) kertoo, että alue pakkoluovutettiin Venäjän sotaväelle vuonna 1913. Perkjärven asemalta tehtiin 6 km sivuraide läheiselle Vierustan sorakuopalle, josta vietiin soraa Pietariin. Venäläisten leirinimi oli Nikolain tykistön ampuma-alue, käyttäjänä aluksi Suomeen sijoitetun 22. Armeijakunnan kenttätykistö. Suomalainen tykistö otti alueen käyttöönsä vuonna 1918 ja kehitti siellä menetelmiään etenkin V.P.Nenosen johdolla. Vuonna 1923 varusmiehet rakensivat Vierustan sorakuopalle 100m pitkän sotilaslaiturin, jossa kuvan esittämä lastaus tapahtui. Mainittua kirjaa löytyi 5€ jäännöseräkaupasta. |
||||
|
25.06.2015 11:24 | Erkki Nuutio | ||
| Valitan että totuus tulee vähän tipottain. Kirjan Entinen Terijoki - kylämuistoja mukaan suomalaiset sytyttivät Valkeasaaren aseman samalla panssarijunan reissulla, jolla vesitorniin tehtiin aukko. Olavi Kilpiön Siestarjoen radan historiikki: Vasta vuonna 1925 venäläiset rakensivat uuden noin 3 km osuuden Kurortiin siten, että se haarautui Valkeasaaresta jo heidän puoleltaan. Vuoteen 1918 se haarautui noin 100 m Suomen puolelta (Rajajoen aseman edustalta) ja kulki noin 3 km Suomen puolella Ruostekanavalla olevalle rajalle asti. Tämä osuus purettiin kesällä 1919, ja kiskot vietiin muualle Suomeen. Koko tämä rannikkorata ja Pietari näkyvät Suomen kartta 1920 -kirjassa (1:20000) , jonka Karttakeskus julkaisi selkeänä uuspainatteena vuonna 2009. |
||||
|
25.06.2015 10:32 | Erkki Nuutio | ||
| Siinäpä nuokkuu A- tai G-sarjan vetureilla vedetty nelivaunuinen Rajajoki-Viipuri paikallisjuna 1920 vaiheilta. Valkeasaaren vesitorni näkyy, mutta sehän on jo toista maailmaa. Rajajoki kääntyy länteen noin puoli kilometriä rautatiesillan pohjoispuolella. Niinpä raja on jo runsaan kilometrin päässä vasemmalla (pohjoissuunnassa). Virkapukutietäjät osannevat kertoa onko etualan henkilö konduktööri (onko sama henkilö myös alikulkutunnelin pikkurakennuksen suulla?). |
||||
|
24.06.2015 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Tyylikäs kuva on siis kuvattu aseman eteläpuolelta (olisiko kiivetty puuhun kuvaamaan?). Tuntomerkkeinä siitä itänurkan pannuhuone piippuineen oikealla ja erillinen rakennus länsinurkan lähellä vasemmalla sekä alikulkutunnelin poikkisuuntainen suoja asemalaiturilla (nyt puita edessä). Julkisivu on samanlainen pohjoispuolelta kuvattuna, mutta ei alikulkutunnelia eikä sen suojaa ja on enemmän kuin 3 raidetta, uloimpana kolmioraide (onko siitä kuvaa?) sekä oheisessakin kuvassa osittain näkyvä makasiini. Etualalla on muuten pääpuhelinlinja, varmaan joku piuha menee (meni) rajan ylikin Leninin tai jonkun toverinsa pöydälle. |
||||
|
23.06.2015 14:23 | Erkki Nuutio | ||
| Huolellisemmin kirjaa Entinen Terijoki - kylämuistoja lukemalla löytyi sivulta 306: "Radan alitse johtavine tunneleineen ja suurine sisätiloineen (siinä oli mm. kaksi ravintolasalia), se oli Venäjänvallan aikana suunniteltu vilkasta rajaliikennettä." Tunneli siis oli (aseman eteläpuolelta) ja oli käytössäkin (alitti kolme raidetta, joissa oli ajoittain junia). |
||||
|
|
23.06.2015 09:39 | Erkki Nuutio | ||
| Olipa unohtua ! Kirjassa Leveät kiskot on Olavi Kilpiön historiikki Valkeasaaren - Siestarjoen rautatiestä (s. 359-398). Liikenteen alkupiste oli Valkeasaari, mutta ratalinja haarautui pääradan kiskoilta rannikkoa kohti alunperin (1871-1885) Suuriruhtinaskunnan puolelta, parisenkymmentä metriä rajasillan jälkeen. Rata palveli etenkin Siestarjoen asetehdasta. Vuonna 1915 rata rakennettiin uudelleen ja silloin se haarautui jo ennen rajaa. |
||||
|
22.06.2015 21:28 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä pikkurakennuksen täytyy olla suunnitellun alikulun sisäänkäynti, koska se johtaa samalle linjalle kuin suoraan sen takana, aseman edustalla oleva poikittainen alikulun sisäänkäynti. Rajajoen tiestö ja asutus oli käsittääkseni valtaosin aseman tällä puolella. Alikulkua ei kai kuitenkaan ehditty tehdä. Jostain kopioimani rakennuspiirustuksen mukaan aseman julkisivu oli kummaltakin puolelta samanlainen. Ratapihakaavion suuntien perusteella oikealla näkyvä pannuhuoneen savupiippu oli kaiketi aseman itäpäässä, jossa Hv-veturikin näkyy. 20- ja 30-luvuilla aseman viereinen raide aseman molemmilla puolilla oli kaiketi henkilöjunia varten. |
||||
|
22.06.2015 10:27 | Erkki Nuutio | ||
| Rautuseuran sivuille on mahtunut 5.8.1922 kuvatuksi ilmoitettu kuva vähän eri sunnasta ja rajauksella. Siinä oheisen kuvan siltamaisema on samanlainen. Vartiotuvan ja sillan välillä on pystyssä Suomen tullin kirjava puomi (onko tämä tulli vain jalan tuleville?). Toisen puolen vesitornia on jo korjattu. | ||||
|
22.06.2015 10:19 | Erkki Nuutio | ||
| Tuskin venäjänkielinen teksti säilyi 4.-5.1918 jälkeen. Epäselväksi vielä jää onko talvinen kuva vuodenvaihteen 1917/18 ajoilta. | ||||
|
22.06.2015 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| 777 valmistui vuonna 1926 ja näyttää tässä uudenkarhealta. Etunumerokilvet tulivat 1928 vaiheilla. Mahdettiinko muuten näyttää näyttää naapurille paitsi edustavaa veturia, myös kolmea kirvestä (777)? |
||||
|
|
22.06.2015 09:45 | Erkki Nuutio | ||
| Pienennös Valkeasaaren aseman julkisivupiirustuksesta alkuperäisessä (1869) muodossaan on näyttelyluettelossa Rautateiden arkkitehtuuri (Suomen Rakennustaiteen Museo, 1984). Erinomainen kirja! | ||||
|
|
22.06.2015 09:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on otettu siviililiikenteen aikana, siis viimeistään kesällä 1914. Taustalla on vesitorni (johon suomalaiset tekivät aukon 5.-6.1919 vaiheilla) ja Suuriruhtinaskunnan rajajoki. Itse aseman venäläiset polttivat 1919 vaiheilla. Petrograd muutettiin nimeksi Sant Petersburgin sijaan sodan alettua saksalaisia vastaan. |
||||
|
22.06.2015 09:10 | Erkki Nuutio | ||
| Mahdollisesti suunnitellun asematunnelin alku on yksi mahdollisuus. Arvelen kuitenkin, että rakennuksen oli tarkoitus olla ruumishuone Suomesta Venäjälle vietäville Venäjän soturien arkuille ja päinvastoin. Asema rakennettiin Suuriruhtinaskunnan raja-asemaksi. Pietarin yhdysradan liikenteen alettuakaan 1913 lopulla rautatiet ja asiakkaatkaan eivät varmaan halunneet kuljettaa arkkua kauas perille vieraassa ruumisvaunussa. Oli luontevaa tehdä siirtokuormaus Rajajoella. Asia selviäisi SVR:n ja Nikolain rautatien yhdysliikennesopimuksista. Vuoden 1923 ratapihakaaviossa Rajajoki - Kanerva https://www.vaunut.org/kuva/42835?paik=Rajajoki näkyy tämä rakennus ja se että tällöin aseman takana on kolme läpimenevää raidetta. Sivuilla www.luovutettukarjala.fi olevassa valokuvassa näkyy selvästi oheisen rakennuksen jatkuminen matalampana ehkä 5m verran (kolme vierekkäistä ikkunaa). Muoto kelpaisi niin tunnelin alulle kuin ruumishuoneelle (surijat hyvin tuulettuvassa osassa ja arkut matalammassa osassa). Kuka voisi tarkistaa yhdysliikennesopimukset 1913- ? |
||||
|
|
21.06.2015 16:38 | Erkki Nuutio | ||
| Ennen itsenäistymistä puuttui (oli vasta valmistumassa) Rajajoen asema. Oli vain Valkeasaari (Venäjän tulliasema), jonka länsilaitaa kuva esittää. Suomen tulliasema taisi silloin olla Terijoki. Valloituksen yhteydessä 4.1918 rajasilta kärsi jotain vaurioita ja kumpikin osapuoli esti liikenteen piikkilankaesteillä. 4.6.19 rautatiesillan Venäjän puoleinen pilari siis räjäytettiin, lähteiden mukaan puolustajina olleiden aiempien punaisten toimesta, käynnissä olleen kahinoinnin aikana. Näihin aikoihin suomalaisen panssarijunan tykki ampui aukon vesitorniin. Tällä hiljennettiin tornissa olleet konekiväärit. Nämä oli sijoitettu paikoilleen ilmeisesti jo pian Suomen puolen valloituksen jälkeen ja pystyivät hallitsemaan Suomenkin puolta. Sillan ja yhden raiteen tilapäiskorjaus tapahtui ilmeisesti johonkin aikaan vuonna 1921. Oheinen kuva on ilmeisesti kohta korjauksen jälkeen, eli vuodelta 1921 (ei siis 1918). Tällöin myös taustalla ollut Valkeasaaren asema oli poltettu venäläisten toimesta (miksi ja milloin?). Samalta vaikuttava kuva on Engmanin Raja-kirjassa (s. 196 ja kannessa), saatuna Museovirastosta. Löytyisikö muuten Vorgiin kuvia komeasta Rajajoen asemasta? |
||||
|
21.06.2015 10:11 | Erkki Nuutio | ||
| 1920-luvun loppupuoleen viittaa se, että silta ja sen penkere kiveyksineen näyttää juuri valmistuneelta. Onko vallan ensimmäisiä ajeluita uudella sillalla. Vielä oli vahvistamatta valmistuiko uusi silta 1926 vai 1925 (lottakuvakin vihjaisi vuodeksi 1926). |
||||
|
21.06.2015 10:02 | Erkki Nuutio | ||
| Siltojen räjäytyspäivä on tosiaan 4.6.19 (2.6.19 on siis virheellinen tieto). | ||||
|
20.06.2015 22:06 | Erkki Nuutio | ||
| Venäläiset räjäyttivät + polttivat siis puusillan 2.6.19 samalla kun rautatiesillankin. Vesitornissa oli luonnollisesti ollut venäläisten tähystyspaikka. Suomalaiset tykittivat ammottavan aukon torniin siihen samoihin aikoihin (tarkka päiväkin löytynee). Sitä piti pystyssä enää vesisäiliön kannatinpalkisto. Korjaus viipyi pitkään (ajankohtakin löytynee). Kuva on mitä todennäköisemmin keväältä 1918 (aikaisintaan noin 10.5.18). Jos se olisi myöhemmin, täytyisi sen olla viimeistään toukokuun alusta 1919. Vuonna 1918 teitse kulkeneet pakolaiset poistuivat Venäjältä tätä kautta ja rautateitse Valkeasaareen tulleet kävellen rautatiesillan kautta. Juna vei sitten Rajajoen asemalta Terijoelle terveyskaranteeniin. |
||||
|
20.06.2015 12:18 | Erkki Nuutio | ||
| Korttikuvakirjassa Pietarista Kivennavalle on tämä korttikuvan alareunassa painatus"Lotat kesäjuhlaristeilyllä Rajajoella - Lottor på utfjärd till Rajajoki". Tätä mahdollisuutta on varmaan aikanaan mainostettu Lottajulkaisuissa, joten sellaisista kuvausaikakin selviäisi. | ||||
|
20.06.2015 12:08 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on rautatiesillan pohjoispuolelta. Suomi on siis oikealla ja Venäjä (Valkeasaari) vasemmalla. Juna on menossa Pietariin. Kuva on venäläisjulkaisijan väritettyjen korttien sarjasta, jossa on kaksi Rajajoki-kuvaa. Oheinen kuva on kuvattu noin 100 m pohjoiseen olleelta tiesillalta ja toinen rautatiesillalta tiesiltaa kohti. Kummassakin näkyy sama häveliään kylpijän kylpyhuone. Korttikuvakirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle on molemmat kuvat, jälkimmäinen kulkeneena vuonna 1907. Kuvat on kuvattu samalla kerralla kerralla ja aikaväli on enintään 1899-1907. |
||||
|
20.06.2015 11:49 | Erkki Nuutio | ||
| Radan varrella -kirjan tieto räjäytysajankohdasta on siis väärä, oikea on 2.6.1919. Kuvassa taitaa olla vain neuvostolaisia ja suomalaisia sotilaita (eli ei pakolaisia) ja ajankohta kesä. Veikkaan siksi vuotta 1919, pian räjäytyksen jälkeen. | ||||
|
|
20.06.2015 11:39 | Erkki Nuutio | ||
| Toisen käden lähteistä tulee ristiriitaistakin tietoa ja tarve ensisijaisempiin lähteisiin. Täytyy kuitenkin jonkin aikaa odottaa niihin pääsemiseksi. Joka tapauksessa luotettavaa tietoa on, että kun Terijoki ja Rajajoki valloitettiin 24.4.18 vaiheilla, sitä hidastivat vähän punaisten / venäläisten panssarijunat. Rataa Suomen puolelta purettiin ja siltaan tuli hieman vaurioita. 5.1918 palautui suomalainen liikenne Rajajoen asemalle asti. Valkeasaareen junalla tulleita pakolaisia pakaaseineen pääsi kävellen sillan yli Suomeen jo noin 10.5.18 alkaen. Engmanin Raja-kirjan kuva (s. 200) näyttää sotilaita sillan päässä ratavartijan kopin edustalla joulun 1918 aikoihin - silta ehjänä, mutta suljettuna pikkilankaesteillä. 17.5.19 alkoi ilmeisesti kummankin puolen pikkukahinoinnin herättämä, Suomenlahden vastakkaisrantojen linnoitusten (Ino ja Krasnaja Gorga) tykistötaistelu. Venäläiset pelästyivät uhkaa Pietarille ja räjäyttivät 2.6.19 rautatiesillan (heidän puoleltaan valmiiksi miinoitetun pilarin) ja noin 100 m pohjoiseen olleen puisen tiesillan, ja polttivatkin sen. Tapahtumia seurattiin laajasti, mm. usean ulkomaan sotilasasiamiehen toimesta ja kahinointi rauhoittui tämän jälkeen. Tämän perusteella oheinen kuva ja muut kuvat joissa rautatiesilta on räjäytetty, ovat 2.6.1919 jälkeiseltä ajalta. Koska kesäkuussa 1919 ei Rajajoessa liene enää ollut jäätä, tuntuisi luontevalta, että kuva olisi todella merkittävän tapahtuman, eli Rajajoen rauhanneuvottelujen ajalta (12.4.20 -). Kun tiesiltakin oli hävitetty, ei konsultaatio voinut tapahtua sen päällä. Tämä selittäisi jäälle tehdyn tilapäisen väylänkin. Kuvaaja on ilmeisesti ollut tiesillan jäänteiden päällä. Kerätään vielä ensisijaisempaa tietoa varmistukseksi ja täydennkseksi. Tieto että rautatiesilta olisi räjäytetty jo kesällä 1918 on joka tapauksessa väärä. |
||||
|
|
19.06.2015 12:17 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on siis rautatiesillan pohjoispuolelta, Neuvosto-Venäjä vasemmalla ja Suomi oikealla. Rautatiesillasta pohjoiseen, sen välittömässä läheisydessä oli tiesilta (Kähönen: Entinen Terijoki - kylämuistoja, 1982), joka hävitettiin kesäkuun alussa 1919. Ilmeisesti oheinen kuva ja Vorgin suuriruhtinaan aikainen väritetty kuva on kuvattu tiesillalta. Tämä kaventaa ajoitusta kevään 1918 (valloitus) ja kevään 1919 välille. Kyse lienee neuvostolais- ja suomalaisosapuolen neuvonpidosta esimerkiksi komendanttitasolla. Täytyy hankkia lisätietoja jotta voi päätellä pidemmälle Ensimmäiset Suomen ja Venäjän rauhanneuvottelut olivat 1918 (mutta Berliinissä), seuraavat Rajajoen asemalla, mutta vasta 12.4.1920 alkaen. Tällöin keisari-Saksa oli jo kaatunut ja saksalaiset poissa Suomesta. Kuva ei voine olla näin myöhäinen. |
||||
|
|
18.06.2015 20:12 | Erkki Nuutio | ||
| Ei tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, kun ilmansuunnatkin ovat varmistamatta. Edellyttäen että kuva on 1918/1919 -ajalta, vallitsi edelleen sotatila maiden välillä. Retkityyppinen piensota käytiin pohjoisemmassa Aunuksen harvaan asutussa suunnassa, ei Etelä-Kannaksella Pietarin suuntaan. 1918 sieltäpäin tuli Rautuun ja pyrki eteenpäin suuri joukko bolsuja. Sen jälkeen Kannaksella rauhoituttiin vähäiseen kahakointiin ja ensimmäiset rauhanneuvottelutkin käytiin jo 1918 Rajajoen asemalla. Nämä ovat kohta 100-vuotiaita asioita, otetaan ne kiinnostavana tiedonjyvinä sortumatta heti liioitteleviin päätelmiin. |
||||
|
|
18.06.2015 18:18 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva, varmasti harvinainen. Ennen 1921, todennäköisimmin 1918-1919 äskettäisistä kahinoista muistuttavasta maisemasta päätellen. Sitten tietojeni vähäisyydestä johtuviin pulmiin tutkiessani Rajajoki-kuvia haulla Vorgista ja muualta: Lienee todistettu että siltapalkit ovat pudonneet Neuvosto-Venäjän puolelta kun itäinen siltapilari oli räjäytetty irtokiviksi (vrt Engman: Raja -kirjan suojuskannen kuva, vastaavasti lottakuva osoittaa ehjää läntistä pilaria). Tämän perusteella oheinen kuva on kuvattu pohjoisesta ja sotilaat ovat itärannalla. Eikö vain? Ovatko he neuvostolaisia (vai suomalaisia/saksalaisia naapurin puolella)? Suuriruhtinaan ajan väritetty Vorgin kuva tuntuisi maiseman peruspiirteiltään olevan myös kuvattu pohjoisesta ja aika läheltä oheisen kuvan paikkaa? Silloin H1/H2 -juna olisikin menossa Pietariin päin? Kuka osaisi vahvistaa tai oikaista? |
||||
|
Kuvasarja: Rajajoen sillan maisemia 1920-luvulla |
18.06.2015 18:00 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva, varmasti harvinainen. Ennen 1921, todennäköisimmin 1918-1919 äskettäisistä kahinoista muistuttavasta maisemasta päätellen. Sitten tietojeni vähäisyydestä johtuviin pulmiin tutkiessani Rajajoki-kuvia haulla Vorgista ja muualta: Lienee todistettu että siltapalkit ovat pudonneet Neuvosto-Venäjän puolelta kun itäinen siltapilari oli räjäytetty irtokiviksi (vrt Engman: Raja -kirjan suojuskannen kuva, vastaavasti lottakuva osoittaa ehjää läntistä pilaria). Tämän perusteella oheinen kuva on kuvattu pohjoisesta ja sotilaat ovat itärannalla. Eikö vain? Ovatko he neuvostolaisia (vai suomalaisia/saksalaisia naapurin puolella)? Suuriruhtinaan ajan väritetty Vorgin kuva tuntuisi maiseman peruspiirteiltään olevan myös kuvattu pohjoisesta ja aika läheltä oheisen kuvan paikkaa? Silloin H1/H2 -juna olisikin menossa Pietariin päin? Kuka osaisi vahvistaa tai oikaista? |
||||
|
17.06.2015 12:00 | Erkki Nuutio | ||
| Uusi silta, siis 1925 jälkeen. Tämäkin postikorttikuva on Mälkösen kirjassa, mutta ilman kuvausvuoden mainintaa. | ||||
|
|
17.06.2015 11:56 | Erkki Nuutio | ||
| Pitääkö silti uskoa kuvatekstiä? Uusi silta valmistui johonkin aikaan vuonna 1925. Tässä on vielä vanhan kaksiraiteisen sillan yksi jänne alhaalla. Kuvasta ei oikein erotu toinen jänne, mutta ehkä se on ajettavissa vuoden 1921 kunnostuksen jäljiltä. Uusi silta ei joka tapauksessa ole vielä paikallaan. |
||||
|
17.06.2015 11:46 | Erkki Nuutio | ||
| Lienee harvinainen postikortti. Radan varrella -kirjan mukaan venäläiset räjäyttivät kaksiraiteisen Rajajoen sillan 4.6.1918, mutta toinen raiteista kunnostettiin 1921 ja uusi silta valmistui 1925. Kuvan perusteella toinen siltapalkeista olisi paikallaan ja ehkä raidekin ajettavissa. Tämä taitaa hankaloittaa ajoitusta - pitääkö ottaa haarukaksi 1921-1924 ? |
||||
|
|
17.06.2015 11:35 | Erkki Nuutio | ||
| Ylikonduktööri Johannes Mälkönen toimi Rajajoella 1918 ja 1934-1939. Mielenkiintoisessa kirjassaan Viimeisellä rajalla (Vapaussoturien huoltosäätiö 1982) hän kertoo rautatie-elämästä Rajajoella ja muualla. Yhtenä kirjan kuvista on tämä postikorttikuva. Kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1935. Todettakoon että Mälkönen oli Hrustsevin + Bulganinin erikoisjunan konduktööri, samoin Tre-Hki pikajunan konduktööri junan matkan päättyessä Kuurilaan. Kumpikin tapahtuma on kuvattu laajasti kirjassa. |
||||
|
|
16.06.2015 14:11 | Erkki Nuutio | ||
| Wiki / Perkjärven asemakylä oli Muolaan kunnan kylä Viipuri - Rajajoki (- Pietari) -radalla. Asemalta lähti raide 6 km:n päässä olleelle Perkjärven / Kaukjärven tykistöleirille, joka sijaitsi Uudenkirkon kunnan puolella Kaukjärvellä. Aikalaistarina "Perkjärven leirillä kesällä 1935 (www.kassunkakarat.info) on netissä. Vuonna 1937 kuvattiin tunnettu elokuva "Jääkärin morsian" Sam Sihvon sävelin Perkjärven asemalla (= Tuckums, Latvia) ja varmaan myös Kaukjärven leirillä. Kirja Perkjärvi - Kannaksen kuvastin , Karisto 1988 valottaa ja kuvittaa tätä historiaamme. Sattuneista törkeyksistä johtuen Kaukjarven leirin sijalle tuli Rovajärven leiri vuodesta 1949. Generalissimus V.Putin tarkasti tykistön ja psvaunujen valmiusharjoituksia Kaukjärvellä 3.2014. |
||||
|
16.06.2015 09:42 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on ilmeisesti kesältä 1937 päätellen siitä, että lappeenranta.fi sivuilla on sillan päältä otettu kuva vuodelta 1938. Kyseisen kuvan maisema työläisten paratiisiin on (kummassakin kuvassa) näkyviltä osuuksiltaan lähes samanlainen, mutta CCCP:n puolella on vartiokopin alapuolelte joen rantaan päin laitettu mukulakiveystä. Kävi varmaan vartiotoveri tiheästi tarkastamassa siltaa alapuolelta. Inkerin suomalaisten pakkosiirrot rajan läheisyydestä alkoivat 1935 aikoihin sekä vangitsemiset ja teloitukset pari vuotta myöhemmin. Samalla suuri osa rajan lähistöllä olleista rakennuksista purettiin. Todettakoon että vielä Valkeasaari asemineen ja asetehtaineen oli Suomen Suuriruhtinaskuntaa vuoteen 1864. Rajan siirtoasetuksessa luvattiin vastineeksi palauttaa Suomelle yhteys Jäämereen, eli antaa kaistale maata Petsamon suunnalta. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa 1920. Pohjoisin alue oli ennen Venäjän (mukaanlukien Suomi) ja Norjan yhteismaata 1825 vaiheille asti, mutta Suuriruhtinaskunta sivuutettiin jakoneuvotteluista norjalaisten juonittelun seurauksena. |
||||
|
08.06.2015 18:10 | Erkki Nuutio | ||
| Ihailen tässä loistavassa kuvassa autereista Töölönlahtimaisemaa, kääntöpöytänurkkausta (vaunukääntöpöytä?) vanhimmasta rautatiekonepajastamme / veturitehtaastamme sekä puhtoisia maalaamattomia kattilan suojuslevyjä veturissa, joka ahkeroi sodanjälkeisillä notkuvilla radoilla kahden vuosikymmenen ajan. Sarjan veturit sahasivat Tre - Toijala väliä vielä vuonna 1960, kuvanäppäilyni alkoi valitettavasti vasta seuraavana vuonna. | ||||
|
04.06.2015 20:56 | Erkki Nuutio | ||
| Tampellan (T:fors Linne- och ...) polttopuuhuollosta vastannut rillirata kulki keskellä näkyvän Myllysaaren takalaitaa pitkin, alittaen Porin radan. Kuten näkyy, se jatkui hentoista siltaa pitkin pienemmälle saarelle, jota täytettiin lisää ja jossa oli puuproomujen purkupaikka ja puuvarastoja. Alueen karttapiirroksessa vuodelta 1911 näkyy tämä osa rilliradastosta. Siinä rillirata haarautuu pikkusaaren pohjois- ja eteläkärkeen. Eteläkärkeä on täytetty lähes aivan oikeassa reunassa olevalle Mykkäkallio -nimiselle pikkusaarelle (Pajasaari jää kuvan ulkopuolelle). Puuproomukin näkyykuvassa. |
||||
|
04.06.2015 20:31 | Erkki Nuutio | ||
| Myöhemmin kerroksella korotettu rautatieläisten talo Hospizin oikealla puolella on jäljellä. Hämeenkatu päättyi näihin kahteen taloon. Hämeenkadun päätä madallettiin myöhemmin niin, että rautatieläisten talon kellari muuttui I kerrokseksi. | ||||
|
04.06.2015 09:57 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä kuvaaja on ollut mainitussa paikassa. Viinikanojaa oikaistiin I maailmansodan aikana tästä kohdasta hivenen vasemmalle ja sitä pengerrettiin, jotta Jokikatu (nyk. Tampereen Valtatien pohjoiskaista) sopisi rinteen ja ojan väliin. Sillan takana näkyy Wiinikan tiilitehdas. Järveä on täytetty taustalla olevalta alueelta ilmeisesti oikaisun yhteydessä. Kun silta aikanaan uusittiin ja tehtiin useammalle raiteelle, se sai nykyiset massiiviset pilarit (pääty ja väli). |
||||
|
28.05.2015 15:58 | Erkki Nuutio | ||
| 50-vuotiaan veturin ohjaamon ulkonäkö kiinnitti huomiota, olivathan höyryveturit yleensä vielä tällöin hyvin puhdistettuja. Tarkemmin katsoen voi kuitenkin todeta, että messinkiosat (Tampellan kilpi ja numerot) on hangattu kiiltäviksi Vim-tyyppisellä puhdistusaineella - mutta hankausjäämiä ei ole huuhdeltu pois. Niinpä ne näkyvät kuivuneena vaaleana töhkänä pinnassa. Puolikinofilmi on kai ollut 22 Dinistä, joka ei ollut lainkaan niin miellyttäväsävyistä kuin 17 tai 19 Dininen. |
||||
|
26.05.2015 16:10 | Erkki Nuutio | ||
| Vieläkö routaoikomista joudutaan jollakin liikennöidyllä rataosalla joskus tekemään? Olettaisin että hyväpohjaisella sepelöidyllä raskaskiskoisella radalla voi tulla yllätyksellinen painuma. Sellaista ei kai voi enää inhimillisin voimin ja perinteisin välinein korjata edes tilapäisesti? |
||||
|
22.05.2015 08:43 | Erkki Nuutio | ||
| Junan oikealla puolella taustalla näkyvä korkea asuinrakennus on Hatanpään valtatien varrella. Se on varmaankin valmistunut 1950-luvun puolivälissä. Paikkahan on tosiaan kolmioraide vähä ennen sen liittymistä pääraiteeseen. | ||||
|
19.05.2015 15:55 | Erkki Nuutio | ||
| Valitettavasti olet Suomen byrokratiasta ja sen aiheuttamasta tuhosta täysin oikeassa. Muistan kun 70/80 -luvuilla, ennen teollisuutemme tuhoamista lähestyimme kohisten Ruotsia elintasossa ja muussakin. Sitten ylikoulutuksesta tuli itseisarvo. Paperinpyörittely nousi kaiken edelle. Edes valtaosa ministereistäkään ei ole ollut päivääkään todellisesssa työelämässä (ja sopulitoimittajat jättävät näiden tyhjät ansioluettelot julkaisematta). Mitä muuta on voinut seurata kuin lama ja optioketkuttelua! Vain poikkeuksellisesti asiaa itsekin näillä sivuilla sivuan. |
||||
|
19.05.2015 10:45 | Erkki Nuutio | ||
| Pietarin raitioteistä löytyy tietoa: 1/ V.Trastin matkaoppaassa suomalaisille on sivuilla 23-28 tunnusvärit ja tarkat reittiselostukset sähköraitiotielinjoista sekä kahdesta höyryraitiolinjasta ja sivuilla 28-29 tiedot hevosraitio- ja omnibuslinjoista. Pitäisikö opas viedä nettiResiinan artikkeliksi, vai rajoittaako tekijänoikeus 102 vuotta vanhan tekstin netittämistä? 2/ Vanhoja reittikarttoja, valokuvia ja tarinaa saksaksi löytyy osoitteessa www.piter-tram.de - suosittelen. 3/ Koko Venäjänkin ensimmäiset sähköraitiotiet taisi pystyttää talvella 1895/96 suomalainen valtioneuvos Rafael von Haartman, Pietarin Suomalaisen Höyryveneyhtiön perustaja ja omistaja. 73:lla höyrylaivallaan hän hallitsi Nevan henkilöliikennettä. Sähköraitiotie (1000mm) kulki talvisin (5kk) jäätynyttä Nevaa pitkin 1909/10 asti. Jäällä oli pakko pysyä hevosrautotieyhtiön monopolin kiertämiseksi. Hienoja valokuvia näyttää www.photarchive.spb.ru . 4/ Maalle sähköraitiotie tuli 1907/08. Falcon Railway Carriage & Wagon Works, Loughborough U.K. (Brush Electric Street Cars) toimitti 180 vetovaunua, joissa oli Nuernberg-tyyppinen alusta. Tehtaan painovalokuva vetovaunusta 1001 löytyy. Yhtään vaunuista ei ole jäljellä, mutta kopio on kai tehty. Pietarin Suomen aseman elämästä löytyy mielenkiintoista tarinaa kirjassa Paul Gustfsson: Tie Dubrovkaan, Kirjayhtymä 1987. Tarina perustuu ratainsinööri Berndt von Haartmanin kirjeisiin. Suosittelen! Kauppalehti 3.5.1911 kertoo laajasti hankaluuksista Suomen asemalla, johtuen siirtokuljetusruuhkista ja varastointiongelmista ennen yhdysrataa. 27.11.1912 se kertoo 2000 vaunulastin ruuhkasta jonka vuoksi Venäjän kulkulaitosministeri on päättänyt sallia tavaravaunukuljetukset öisin Liteinin (Aleksanterin) sillan kautta. Oliko silti yhteyttä aseman raiteistoon? Viimeksi vielä HARRAS TOIVOMUS Resiinalle: Voitaisiinko Vorgissa esittää Resiinassa 4/86 julkaistut kuvat Suomen asemalta tarkemman ratakaaviolle paikantamisen vuoksi. Harvinaisissa kuvissa 1910-luvulta on esimerkiksi yksi, jossa vasemmalla näkyy pidennetyn ykköslaiturin pää (vierellään veturitallin nurkka) sekä kakkoslaiturin pää. |
||||
|
|
18.05.2015 10:11 | Erkki Nuutio | ||
| Ratapiha laajeni rajusti ja aseman raidejärjestely muuttui paljon 1910-1916. Se tapahtui myöhemmin pajon arvostellun saksalaisen J.Gleimin suunnitelmaa (1913) soveltaen ja sen jälkeen suomalaista suunnitelmaa (1915) soveltaen. Kaaviot näistä oli tarkoitus olla ratainsinööri V.J. Tammelinin (sittemmin Tammio) kirjoituksen liitteinä, mutta ilmeisesti sensuuri iski. Toivottavasti nämä suunnitelmat löytyvät (suomalaisista) arkistoista. SVR 1862-1912 II sivuilla 246-247 näkyy tilanne 1910. Huomionarvoista siinä on mm. matkustaja-aseman muuttuminen: Yhteys Nevalle on rajoitettu kahteen raiteeseen, jotka kulkevat aikaisemman tulevien junien asemarakennuksen ohi. Saapuvien junien asemarakennus on nyt myös tuleville ja matkustajalaiturit on levennetty ja yhdistetty, ja ensimmäinen laituri myös suuresti pidennetty. Asemarakennukseen on tehty suljettu pääty, josta on myös pääsisäänkäynti. Näkemiäni valokuvia tästä on Radan varrella -kirjan sivulla 390 sekä Kaskimies: Valtionrautatiet -kirjan sivulla 165 (retusoitu kuva, jonka oikeassa reunassa taitaa näkyä Pietarin lämmitysveturina ollut A4 No: 71). Nevan rannan suunnasta on kuvattu veturimiesten Anoen, taistellen, neuvotellen -kirjan sivulla 122 oleva kuva vuodelta 1917. Järjestelyihin kuului keskeisesti yhdysrata Nevan poikki. Yhdysradan ja siihen tarvitun Nevan sillan tekivät venäläiset, mutta sillan osarahoituksesta Suomen kassasta käytiin vuosikausia Venäjä-Suomi -maaottelua. Kuvaus tästä löytyy Historiallisesta Arkistosta 56: Tuomo Polvinen Nevan sillan miljoonat Suomen oikeustaistelussa, SKS Hki 1958, s. 176-221. V.J. Tammion suppea kuvaus valtavista järjestelyistä 1910-luvulla on VR 1912-1937 II sivuilla 154-157. Niitä veti kaiketi hyvinkin määrätietoisesti ja kyvkkäästi Nikolai II:nkin suosiossa ollut Anders Ahonen (1905-1908 ratapiiri I / Pietari päällikkö, 1908-1917 SVR:n päätirehtööri) Nämä työt nielivät rahat ja voimat Suomen omilta ratapihajärjestelyiltä. Ratojen yhdistely oli sinänsä tarpeellista ja taloudellisesti hyödyllistä. Yhdistettynä II sortokauden suunnitelmiin, olisi Suomi kuitenkin menettänyt loput autonomisesta asemastaan. Ilman sotaa oltaisiin siis upottu suurvenäläiseen suohon, kunnes korruptoitunut keisarikunta olisi jollakin muulla tavalla hajonnut. Sitä ennen olisi luultavasti ehtinyt tulla suomalaisia Groznyjä. Oltiinhan aika lähellä Helsingin pommittamista Suurlakon 1905 aikana. |
||||
|
11.05.2015 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Hajosiko se GM:n hammasvaihteisto, joka yhdistää kaksoismoottorin vauhtipyöriltä tulevat pyöritystehot? Vauhtipyöriin (vain värähtelyjä tuskin lieventävän vapautuskytkimen kautta) kytketty hammasvaihde kokee todella kovia vääntövärähtelyjen vuoksi. Siksi tällaista ratkaisua vältetään viimeiseen asti, se vaatisi tolkutonta ylimitoitusta. Tästä jatkanut toinen vaihteisto oli kaiketi Allison muunninvaihteisto (kuten Vv13:ssa), eikä puhtaasti mekaaninen vaihteisto (kuten Vv14:ssa)? |
||||
|
08.05.2015 13:04 | Erkki Nuutio | ||
| Siisti juna siistissä kuvassa, ja taitaapi juuri ohittaa veturihiilien vyörytysrakennelman haamun (paljastuu aikakoneella ja tiettävästi 3D-laseillakin). Kun tämän sähköveturin moottoreista puuttuvat hiilet, ei sen tarvitse pysähtyä hiilestämään. |
||||
|
04.05.2015 13:33 | Erkki Nuutio | ||
| Kuormailtiinko vasemmalla näkyviä tiiliä linjalla kulkevien junien vaunuihin, vai oliko lähellä myös lastausraide? | ||||
|
04.05.2015 09:14 | Erkki Nuutio | ||
| Varmaankin paras vanhojen Suomi-karttojen tuntija, Jan Strang ulosti äsken perusteellisen, suurikokoisen kirjan: Venäjän Suomi-kuva - Venäjä Suomen kartoittajana 1710-1942, Antiikki.kirja, Helsinki 2014, 272s. , 240x340 . Ihailun arvoista! Kirjasta selviää mistä Suomen arkistoista näitä erityisesti I maailmansodan edellä sotatarkoitusta varten (mitäpä naapurimme muutakaan) tehtyjä karttoja löytyy. Varsinaisia rautatiekarttoja ei kirjaan ole sisällytetty. |
||||
|
29.04.2015 13:54 | Erkki Nuutio | ||
| Pyydän Haapamäen yhdistystä selvittämään (rakennetapa sekä kustannusarvio) yhtä/ensimmäistä suojusta (katto + tarvittaessa avattavissa ovat seinämät) varten ja olemaan ryhdittäjänä keräystouhussa. Olen valmis osallistumaan kuluihin. Ensimmäisen suojuksen jälkeen seuraavat ovat helpompia. Säälikäämme muuten puhkiruostuvia ja lahoavia historiamme arvoesineitä ja toimikaamme - kuka rahalla, kuka työllä! |
||||
|
24.04.2015 20:31 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko tämä monttu ainoa huollon apujärjestely kiitojunaliikenteen jatkuttua jo yli 10 vuotta. Toki Dm4 huollettiin paljolti konehuoneen kautta ja vasta mahuri-Breda vaati paremmat puitteet huolloille ja korjauksille. Oltiinko siis valmiita kuten Cajanderi Talvisotaan! Koska Pasilaan tuli junahalli Porkkanoille ja koska pesuhalli? Miten on/oli junahallitilanne Hyvinkään Knp:lla? Perkiö oli valmistumassa 1964, mutta ei kai sinnekään Porkkana mahtunut tai ainakaan haluttu? |
||||