454-16579 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.10.2015 18:35 Erkki Nuutio  
  Taisin kuitenkin erehtyä kuvaussuunnasta: Tämä kuva on kohti Alppilaa, eli siis ravintola Alppila näkyisi (rakennuksesta lienee valokuvia, joista se varmistuisi). Alikulkusilta on myös sitä puroa varten, joka tässä vaihtaa puolta ja valuu Töölönlahteen.
Aikaisempi kuva on vastakkaiselta puolelta (Alppilan suunnalta) samasta paikasta. Puron vuoksi jalankulkijat kulkevat alikulusta lautakannen päällä.
kuva 09.10.2015 18:14 Erkki Nuutio  
  Helsingin karttapalvelun netissä olevien 1911 ja 1918 karttojen mukaan tässä näyttäisi tosiaan olevan Alppilasta tulevat (kärry)tiet 250 m Helsinginkadun aukon pohjoispuolella. Itse tiejärjestelyt osuvat, samoin kalliot edessä ja kuvaajan alla ja edessä näkyvä huvila olisi osa kaupungin kasvihuoneen aluetta. Paikkakuntalaiset sanokoot kuitenkin sanansa.
kuva 04.10.2015 10:20 Erkki Nuutio  
  Hyvin toimivat Tumen nettisivut ja asiakkaalle tarpeellinen esite-, käyttöohje- ja varaosatieto on heti saatavilla. Toivottavasti myös vientieuroja kerätään ahkerasti.
kuva 02.10.2015 19:55 Erkki Nuutio  
  Veturitehtaan sokerista en tiedä, mutta Lokomolta olisit saanut alkuaikoina perunoita ja muita maataloustuotteita.
Tampellalta olisit saanut vaatekankaat ja Valmetilta löylymittarin ja seinäkellon. Mitä muuta suomalainen enää tarvitsisi.
Tärkeintä oli että sai työtä ja tulevaisuudentoivoa niin Tampereella kuin Turengissakin.
Rahoja ei silloin viety Cayman-saarille, vaan niillä rahoitettiin kotimaassa uusien tuotteiden ja tuotannon kehittämistä.
Kuvasarja:
Rillitie asemalle
 
 27.09.2015 11:35 Erkki Nuutio  
  Asuin kesän 1963 isäni kuoltua Järvenpään Kinnarissa Puistotiellä sukulaiseni asemamies Evert Kuusilammen ja perheensä komeassa huvilassa, joka oli vajaan kilometrin päässä asemasta. Asemalta sinne kuljettiin Reinon piirroksessa näkyvän Sahankaaren kautta.

Sahasta minulla on vain utuinen muistikuva. Tästä häpeissäni kaivelin tietoja netistä, ja löysinkin yllin kyllin.
Sahan perusti Tyyne Walfrid Harjuvaara vuonna 1924 ja laajensi sitä 1930 rakennuspuusepäntehtaaksi sekä muutti sen osakeyhtiöksi 1937, jota johti sitä kuolemaansa 1957 asti. Hän oli monipuolisesti ansioitunut järvenpääläinen.
Hänen poikansa Pekka Harjuvaara perusti 1945 rinnalle Järvenpään Puutavara Oy:n, joka laajensi toimintaa rakennus- ja rautatavaramyyntiin. Hän myi koko toiminnan vuonna 1984.

Sivustolla www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/jaakko_paikallishistoria.shtml on hyvin mittava, etenkin Jaakko Harjuvaaran valokuviin tukeutuva kertomus mm. Järvenpään historiasta. Valitettavasti radan itäpuolen sivusto on vielä tekeillä, mutta länsipuolen sivustossa on mm 1959 ilmakuva. Siinä näkyy Reinon kaaviopiirroksen rautatien lastausalue, Sahankaari ja Ratatie. Myös ilmakuva asema-alueesta löytyy ynnä muuta. Erinomaisia kuvia.
Väliaikaistulosteena löytyy myös kolmen sivun tiivistelmä Järvenpään sahasta.

Vanhoja kuorma-autoja harrastava Pauli Salo kirjoitti Vetku ry:n (www.vetku.fi) netistäkin lötyvään Veteraani kuorma-auto 2/2005 -lehteen (s.24-25) kirjoituksen Stacatruc . Stacatruc vm. 1947 oli juuri se haarukkatrukki, jonka Järvenpään Puutavara Oy osti purkamaan rautatievaunuja lastaussillalla, mm. lavoilla olleita sementtisäkkejä.
Rillirata lienee silti ollut käytössä, koska kovapyöräinen trukki ei soveltunut pehmeille teille. Trukki lienee Pauli Salon hallussa edelleen. Entinen Järvenpää ei sen sijaan ole hallussa enää.
kuva 27.09.2015 09:09 Erkki Nuutio  
  Näyttää toinen aputenderiakseli tosiaan olevan askelman takana. Samalla se on niin takana, ettei se pysty olemaan itse veturin laahusakseli.
kuva 26.09.2015 16:16 Erkki Nuutio  
  Kiinnostavia kuvia ja lisäksi arvokas kansatieteellisenä dokumenttina. Eipä näy palonsammuttimia kuvassa, mutta pyromaanitaipumusta omaavat pidetään varmasti loitolla.
Vallilassa A.Kivenkatu 5-7:ssa aikanaan olleessa Sörnäisten Puutavara Oy:n isossa puutavarahallissa oli vielä paljon mittavampi rillisysteemi ja lisäksi VR:n raide tontille tavara-asemalta Pääskylänkadun yli SISUn tehtaan nurkkaa viistäen.
Mahtaisiko Eljaksella vielä olla tästä aineistoa (kuvia, asemapiirros)?
Kuvasarja:
Syksykuvia 30 vuoden takaa
 
 25.09.2015 20:50 Erkki Nuutio  
  Näyttää kivasti minkälaista arkista (tai pyhäistä) hyörintää Helsingin tienoon raiteilla oli siihen aikaan.
kuva 20.09.2015 10:42 Erkki Nuutio  
  Haapahuhdan alikulkusilta, joka epäilemättä on kuvassa on noin 4 km Riihimäen asemalta Hämeenlinnan suuntaan. Vuoden 1920 Suomen karttakirjakartan mukaan Hausjärvelle vievä tie kääntyi siellä rautatien alittaen itään.

Viaporin kapinaan 30.7-2.8.1906 otti rajoitetusti osaa tukitoimilla suomalainen Kansalliskaarti. Kaarti oli muodostunut Kansallislakon (Suurlakon) 30.10.-6.11.1905 järjestyksenpitoa varten, ja sen johtoon oli temmattu alikapteeni Johan Kock. Tämän toiminta oli taitavasti sovittelevaa ja itse lakko menestys. Kaarti ei purkautunut lakon jälkeen, mutta painottui enemmän työläiskaartiksi. Uusi sovitteleva Kenraalikuvernööri Gerard sieti kaartia ja puolustelikin sitä ennen kapinaa.

Tukitoimet olivat ratojen katkaisua, jotta Venäjän armeijan joukot eivät pääsisi niitä pitkin kukistamaan kapinaa. Suomalaiset pysyttelivät muuten etäällä kapinasta, eli yrityksestä kaataa koko Venäjän keisarikunta.
1.8.1906 väännettiin yli 50 miehen voimin Haapahuhdan silta sijoiltaan ja purettiin kiskot radan sivulle sadan metrin matkalta. Hikiällä, eli Riihimäeltä Lahden suuntaan rikottiin myös rataa, samoin Hyvinkään suuntaan ja katkaistiin lennätinjohto. Simolassa räjäytettiin rautatiesilta ja myös Helsingin-Turun rataa rikottiin.
Tekijät olivat osaksi Pasilan konepajan komppaniasta ja osin paikkakuntalaisia.

Kapinan kukistuttua Johan Kock joutui maanpakoon (kuoli 1915 U.S.A:ssa). Kockin kunnioitusta ansaitsevaa elämää kuvaa Antti Häkkisen kirjoitus "Oletteko Te se sama Kokki" (Keulakuvia ja peränpitäjiä s.289-309, Suomen Historiallinen Seura, 2000). Kenraalikuvernööri Gerardin ansiosta kiinnisaadut suomalaiset tuomittiin kotimaassa ja varsin lieviin tuomioihin.
Gerard sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1918 ja kuoli Suomessa. Venäläiskapinallisten tuomio oli ankara tai ankarin.

Kirjallisuudessa sanotaan, että ratojen vauriot korjattiin nopeasti, eivätkä ne juuri haitanneet Venäjän armeijan liikkeitä.
Tämä on varmaan osaksi vähättelyä, jolla armeijan arvovaltaa suojeltiin. Timon toteamus että kuvan tavaravaunu roikkui putoamaisillaan tuhotyön jälkeen selittää korjaustyön loppuvaihetta oheisessa kuvassa, ja sitä että liikenne pohjoiseen on ollut poikki useampia päiviä. Kuva on siis otettu, ei 1.8.1906, vaan muutamia päiviä sen jälkeen.
kuva 19.09.2015 14:04 Erkki Nuutio  
  Pieni aikahaarukan kavennus: 1942...1944 ,koska nämä tulivat Ruotsista vasta vuonna 1942.
kuva 19.09.2015 09:33 Erkki Nuutio  
  Aleksanteri II:n vuoden 1863 Kielireskriptin toteutuminen lykkäytyi ruotsinkielisen Senaatin vitkuttelulla vuoteen 1902. Silloin annettu Kieliasetus asetti viimein Suomen kielen hallinnollisesti tasa-arvoiseksi.
Jotakin arvokasta on siis Keisari Nikolai II:n ja Kenraalikuvernööri Bobrikovin perintönä.
Kieliasetus sääteli kaksikielisiä paikkakuntia enemmistökielen periaatteilla ja antoi turvan myös vähemmistökielen käyttäjille. Oletan että Rautatiehallitus melko pian asetuksen tultua määräsi asemakilpien järjestyksen asetuksen yleisperiaatteen mukaiseksi, ja että valistuneet asemapäälliköt saattoivat toimia jo ennen käskemistä.

Venäjänkielistä kilpeä ei kuvassa ole. Kenraalikuvernööri Bobrikov vaati kesällä 1903 Senaatilta, että asemakilvissä ja ylipäätään kaikessa mitä matkustaja asemilla ja junissa näkee, tulee olla venäjänkielinen teksti ensi sijalla. Hän oli kiinnittänyt jo aikaisemmin huomiota mm. siihen että matkustajavaunujen kohdekilvissä SVR:n asemalla Pietarissa, VALTAKUNNAN PÄÄKAUPUNGISSA oli vain suomen- ja ruotsinkieliset tekstit.

Tehtäväksi saaneena SVR:n virkaatekevä päätirehtööri Federley vastasi mm., että SVR on jo antanut ohjeen lisätä asemilla venäjänkieliset asemakilvet ja sijoittaa ne ylimmiksi. Tämä ohje on ilmeisesti annettu keväällä/kesällä 1903. Viimeistään tämän jälkeen kaikilla asemilla oli mainittu kilpi ylinnä. (Tuomo Polvinen: Die finnischen Eisenbahnen.... , 1963)

Jo aikaisemmin venäjänkielisiä kilpiä oli välillä Valkeasaari-Pietari ja esimerkiksi Simolassa, jossa Suuriruhtinaita kävi ketunmetsästyksellä. Milloin nämä kilvet asetettiin ja kenen määräyksestä, ei ole tiedossani. Niinikään Helsingissä ja Pietarissa ei tainnut olla asemakilpiä lainkaan, ainakaan itse asemarakennuksessa.
kuva 19.09.2015 08:44 Erkki Nuutio  
  Saksalaismantteli, eli 1941...1944 . Pohjois-Suomessahan nämä tuurasivat SA:ta. 1916:n vauriot luultavasti vielä korjattiin.
Hurrikaanikuvat ovat harvinaisuuksia.
kuva 18.09.2015 16:54 Erkki Nuutio  
  Toteanko oikein, että koukusta oikeaan on höyryjohto ja vasempaan jarrujohto? Vaunussa on siten läpimenevä jarrujohto ja mahdollisesti ilmajarrukin. Avosilta ei liene jarrumiehen toimipaikka, joten vipujarru on lähinnä paikallapitämiseen. SVR:n ensimmäinen ilmajarrutettu matkustajajuna kulki 15.4.1893. Kuvan vaunussa lienee ollut ilmajarrut viimeistään 1895 vaiheilla
kuva 18.09.2015 16:30 Erkki Nuutio  
  Kuvien yksityiskohtia havaitsee usein helpommin ruudulta kuin kirjan sivulta. Esimerkiksi korin alareunalla olevat luukut, jotka kuuluivat myös ensimmäisiin I/II luokan matkustajavaunuihin. Niiden takana olivat kuumennettua hiekkaa sisältäneet laatikot (Kaskimies s.52) , jotka pitivät vaunuosastonsa "lämpimänä" talvella. Eipä tainnut ihan riittää neljän tunnin köröttelyä varten. Helsingissä ja Hämeenlinnassa täytyi olla jonkinlainen kiuashuone hiekkalaatikoiden kuumennusta varten.
kuva 18.09.2015 09:55 Erkki Nuutio  
  Sapelisenaatin määräyksestä, jota ajoivat kenraalikuvernööri ja Venäjän pääministeri, SVR määrättiin rakentamaan Venäjän valtiolle rata-alueen reunaa seurailevan suoran puhelinlinjan Helsingistä Pietariin. Linja päättyi ilmeisesti SVR:n asemalle, josta venäläiset yhdistivät sen Pietarin puhelinkeskukseen. Linja rakennettiin kesällä ja syksyllä 1913 ja se tuli käyttöön tammikuussa 1914. Se palveli vain sotaväkeä. Venäjän piti korvaaman rakennuskustannukset, mutta vain 5% niistä ehdittiin saada.

Linja vedettiin avojohtona ja 4,5 mm kuparikaapelilla, jotta yhteys saataisiin Moskovaan asti. Luultavasti pari etualalla olevaa johtoa kulki Pietariin. Vuonna 1919 linja tuli yleiseen käyttöön rajalle asti ja vuonna 1924 Pietariin asti.
(Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977, 1977)
kuva 18.09.2015 09:19 Erkki Nuutio  
  Vartioimaton Vallila oli vielä töhrytön. Ihmiset paiskivat töitä sekä muulloin rentoutuivat ja lepäilivät.
He eivät kulkeneet yön hämyssä painastiat laukussa, suihkimassa liuotinaineita ympäristöön.
Kuvasarja:
Vaihtotyötä Vallilassa 1984
 
 17.09.2015 09:52 Erkki Nuutio  
  Kun katsoo mainiosti toimivasta kartta.hel.fi -palvelusta ortoilmakuvia tästäkin alueesta, kiinnittää huomiota vuoden 1943 SA-kuvauksen erinomainen terävyys verrattuna aiempaan ja moniin myöhempiin kuvauksiin. Kaikki Vallilankin raiteet erottuvat selkeästi. Naamiointejakaan ei tarvittu, kiitos ilmapuolustuksemme ja sen että saksalaiset pitivät vielä vihollisen etäällä.

Toisaalta tiedämme, että suurhyökkäyksen 9.6.1944 kohtalokas yllätys johtui paljolta laajempiin rintamakuvauksiin soveltuneiden nopeiden kuvauskoneiden (sotasaalis-Pe2) vähyydestä ja korjausjonoihin jäämisistä. Sotiemme vakavimpaan seuraukseen johtanutta virheketjua on arvioitu kokonaisuudessaan kirjassa Päämajan hukatut kuukaudet (2004).
Vuonna 1943 kuvailtiin rauhanomaisesti kotikontuja, ja keväällä 1944 tehtiin puhdetöitä kun puuttui koneita millä kuvata.
kuva 17.09.2015 07:30 Erkki Nuutio  
  Monumentaalinen kuva. Onnittelut!
kuva 16.09.2015 17:33 Erkki Nuutio  
  Avosiltainen telivaunu, mutta vain kahdeksan ikkunaa kylkeä kohti tasajaolla. Lienee I lk:n vaunu, mutta päivä vai makuu ja mikä littera? Mitä nuo katonreunan koukut toimittivat?
kuva 16.09.2015 11:26 Erkki Nuutio  
  Kun takimmaiset (kumi)pyörät nostettiin teräspyörilla ajoa varten, nousiko samalla nostolaitteella myös tavaravaunun pääty Kiskokallen tyyliin? Vetoakselin teräspyörien kitkapaino olisi ollut muuten aika pieni.
Kun kumipyörät painettiin niillä ajoa varten nostolaitteella maahan, ne puristuivat samalla vetoakselin kitkarullia vasten ja teräspyörät nousivat ilmaan. Vaunut ja lumet siis hoituivat ainakin tyydyttävästi.
Pasilan konepaja-alueen väki ei ole muuten vielä kiittänyt Katriina-kahvin tuoksusta. Juuri he saivat parhaiten nauttia siitä ollessaan paahtimoa vastapäätä.
kuva 12.09.2015 17:08 Erkki Nuutio  
  Nätti asetelma. Olisivatpa veturit puhtoisempia.
kuva 11.09.2015 18:37 Erkki Nuutio  
  Veturitekniikan tuntijamme vahvistanevat, että vetoakselivälin keskellä näkyy tasavartinen telin tasausvipu. Veturi seisoo tai kaatuu siten epätasaisellakin radalla kuten kolmijalkainen tuoli. Kaksi (etu)tukipistettä on tasausvipujen keskitappien kohdilla ja yksi (taka)tukipiste oletettavasti veturin keskilinjalla laahusakselin kohdalla.
Näiden tukipisteiden puitteissa pystyvoimat vetopyöriltä otetaan vastaan niiden lehtijousilla. Otetaanko pystyvoimat laahusakselilta vastaan vain sen keskellä olevalla lehtijousella, vai onko kummallekin laahuspyörälle jousi?
kuva 11.09.2015 16:52 Erkki Nuutio  
  Aputenderi näyttää olevan yksiakselinen. Kai se silti voi olla kytketty veturin takapuskimeen, mutta kiinteämmin ja lujemmin lukittuna kuin normaali vaunu. Yksiakselisuus ja normaalivaunujen veto/työntö aiheuttaa aputenderin kiinnitykseen sellaisia ylös/alassuuntautuvia kuormituksia, joita normaalivaunujen kiinnitykseen ei tule.
kuva 10.09.2015 21:05 Erkki Nuutio  
  Tässä ja pääosin toisissakin kuvissa on veturimiesten säädyn edellyttämä lakki vähän rasvattu koppalappi. Muiden kuului tyytyä lippalakkiin.
kuva 10.09.2015 20:55 Erkki Nuutio  
  Näistä Podeuksista löytyy kuvia Finnassa (Sähkömuseo) mm. muuntajia vetelemässä sekä haulla Googlesta. Tosin vähemmän löytyy näistä Raupenschleppereistä, kuin Podeuksen raitiovaunuista ja autoista. Löytyy jopa Sidorowin esite näistä.
Perävaunussa on ovelat pyörät: Vanne (terästä olettaisin) kiinnittyy säteittäisillä kumijousilla tykkipuolaiseen napaan
Jarrutönkät painavat takavanteita. Kun jarruttaa tiukkaan, on kuorma niskassa. Samoin käy esteeseen osuttaessa.
En ajelisi näillä sivukaltevalla tiellä pakkasaikaan - liukuu kelkkana sivusuuntaan.
kuva 10.09.2015 09:56 Erkki Nuutio  
  Toivottavasti kohtalo oli suopeampi siviiliin runsaaksi vuodeksi päässeelle sotilaalle, kuin veturille Hk5 480 Tampella 137/1909) joka joutui sotakorvauksena hyökkääjälle 7.8.1940 ja sinne jäi.
Kari Salon perusteellinen selvitys näistä painostamalla toteutetuista ryöstöistä oli Resiina 2/2001:ssä (s. 5-21).
Karevaseinäinen etummainen matkustajavaunu ainakin edustaa 1800-lukua, ehkä suoraseinäisetkin.
kuva 09.09.2015 10:09 Erkki Nuutio  
  Majailee valokaasuvaunukin omalla lyhyellä pätkällään veturien oikealla puolella. Tuntuu kuin ravintolarakennuksesta tännepäin olevan topparin eteen olisi viety soraa esitopparitarkoituksessa. Kovin lyhyt on kyseinen pätkä - mahtuuko siihen edes yhtä lyhyttä vaunua.
kuva 08.09.2015 09:09 Erkki Nuutio  
  Kyllä tässä kuvassa on kaikki kohdallaan. Linjakkaat tuulenohjaimet antavat Pekalle lentävän ilmeen.
Nousivatko savut näillä ohjaimilla paremmin hytin yli kuin massiivisilla aiemmilla? Ohjaimien teho muilla kuin suuremmilla nopeuksilla (yli 80 km/h) on kaiketi vähäinen, eli ne eivät pelastaisi kivihiilipulverin suihkuamiselta Trumanin hyttiä kohti.
Tuuliohjaimia on harjoiteltu usein vaatimattomalla menestyksellä kuorma-autoissa. Niissä etupyörien nostama kura voi nousta kylkiin niin jyrkästi, että ohjaamon ovenkahvaa ei viitsi availla muuten kuin rukkasilla ja kiroamalla valmistajaa.
kuva 07.09.2015 09:57 Erkki Nuutio  
  Eipä näy paljon asutusta ympärillä. GULAG-leiritkin olivat syrjempänä.
Rakennus lienee vuoden 1917 vaiheilta, kun sotavangit olivat saaneet Muurmannin radan rajoitetusti liikenteelle.
kuva 06.09.2015 12:50 Erkki Nuutio  
  Tiedetäänkö Thunebergistä nimeä enempää? Ilmeisesti hänellä oli joku yrityskin, mutta arkistoa ei liene jäljellä josta selviäisi toiminnan laajuus ja mainostajien nimiä.
kuva 06.09.2015 10:34 Erkki Nuutio  
  Asea (Allmänna Svenska Elektriska Ab) käytti tosiaan mainoksissaan hakaristisymbolia. En tiedä koska se siitä luopui.
Mainos on varmaan ollut asemanseinässä jo vuosia. 1920-luvulla touhuttiin mm. maaseudun sähköistämisen kanssa, joten ilmoitus voi koskea tätä aihetta.
Hakaristillä ei ollut tietenkään kytkentää natsismiin, vaikka Ruotsin valtio ja monet ruotsalaiset olivat silloin Euroopan johtavia kallonmittaajia.
kuva 30.08.2015 09:54 Erkki Nuutio  
  Tammisuolaiset ry:n kuvissa tästä sanotaan: Päkätti oli Tammisuolta Saarelaan ja Tusculumin satamaan johtaneen radan veturi.
kuva 29.08.2015 09:12 Erkki Nuutio  
  Upea kuva, mutta pakon edessä pelkistetty. Jos asemarakennus on noin komea (vaikkakin siipiosiltaan supistettu), täytyisi asemalla olla sivuraiteita vaihteineen - myös etualalla. Myös toiselle läpimenevälle raiteelle täytyisi olla matkustajalaituri. Loput sivu- ja lastausraiteet voisivat olla toisella puolella (saariasema).
Herkkukärry voisi olla totta, mutta Rautatiekirjakaupan avokioski ei. Sen esikuva löytyy sisätiloista, sellaiselta asemalta jossa on suuri sisähalli (esimerkiksi Helsinki tai Viipuri).
Junan alkupäässä jossa tapahtuukin lastausta, on varmaan matkatavara- ja postivaunuja ja muutama III luokan vaunu. Näiden perässä on ainakin neljä I/II luokan telivaunua. Ollaan siis matkalla Pietarista tai Pietariin ennen bolsuaikaa.
Taiteilija ansaitsee kiitoksen tunnelman tempaamisesta.
kuva 28.08.2015 19:49 Erkki Nuutio  
  Oliko pitkänomainen rakennus talleille tullessa vaunukorjaamo, kuten epäilin yläkuvan https://vaunut.org/kuva/104374?a=1 yhteydessä?
kuva 27.08.2015 20:20 Erkki Nuutio  
  Oliko ylemmässä kuvassa veturitalleille mentäessä ollut puinen pitkänomainen rakennus mahdollisesti vaunukorjaamo?
Sen sisällä on ilmeisesti yksi raide. Rakennus on lämmitettävä savupiipusta päätellen. Pystytys- ja purkamisvuosi?
kuva 27.08.2015 10:54 Erkki Nuutio  
  "
Valkeasaari - raja-asema neuvostopuolella. Neljänkymmenen minuutin pysähdys. Puna-armeijalainen sillan tällä puolen hymyili iloisesti ja vei kätensä reippaasti lakinreunaan, kun hyvästiksi heilautin hänelle kättäni.
Juna kulki sillan ylitse. Vilahti puna-valkoinen juova ja me saavuimme Suomen porvarillisen tasavallan alueelle.
Katselin ulos akkunasta, kun selkäni takaa äkkiä kuului ääni: "Esittäkää passinne, olkaa hyvä".
Se oli rajavartioston (tai ohranan) edustaja.

Rajajoki. Ensimmäinen asema Suomen puolella. Astuin asemalaiturille. Aivan vastapäätä vaunun ovea seisoi suomalainen santarmi. Aivan niin, ehta elävä santarmi - roteva, syötetty, pullisilmineen ja hiljaa liikkuvine pitkine viiksineen. Hän kiilasi minuun pullisilmiensä ankaran ja tarkkaavaisen katseen.

Se oli ensimmäinen Suomen edustaja, jonka kohtasin suomalaisella maaperällä

Santarmi Rajajoella. Kuinka usein kuukausien kuluttua, matkustellessani ympäri maata ja tutustuessani sen väestön elämään, palasikaan mieleeni tuo luonteenomainen vanttera olio harmaassa santarmipuvussa ja ratsusaappaissa. Se oli porvarillisen Suomen valtiovallan elävä ruumiillistuma - fasistisantarmin ratsusaapas painoi lujasti maan anturransa alle...
"
Ote: Boris Spekke Suomi tänään - Matkakuvauspiirtoja , kääntänyt Helmi Peuhkuri. Valtion Kustannusliike Kirja , Leningrad 1933.
Kirjoittaja on ilmeisesti ollut lähetystön kaupallinen edustaja, ja saattoi tutustua suomalaisiin yrityksiin, kuten telakoihin.
Kirjan tarkoitus on ollut lähinnä vähentää punaisten suomalaisemigranttien kaipuuta entiseen kotimaahansa. Kapitalistisen laman (1931/2) pohjalla oltaessa tähän oli mahdollisuuksia.
Sikäläisten suomalaisten joukkomurhat ja -vangitsemiset alkoivat pari vuotta myöhemmin.
kuva 26.08.2015 19:16 Erkki Nuutio  
  Löysin vain yhden vorg-valokuvan, jossa Dm4 kurkistaa tiilitallista https://www.vaunut.org/kuva/96731?u=3399&kv2=1962 .
Tarkoitus oli verrata Dm4:n nokan kokoa URO:n kokoon (URO = tunnistamaton raidekulkuneuvo, vrt. UFO) , sillä minusta vaikuttaa siltä että nokka on liian matala ollakseen Dm3/4:n.

Esille tulleiden erilaisten seikkojen (1952 epäuskottavan myöhäinen, liian matalalta vaikuttava nokka, ei konkreettista tunnistettavuutta jne.) perusteella esitän luopumista Dm3/4 -vaihtoehdosta. Useita muita ajoitukseltaan mahdollisia ehdotuksia on tuotu esille. Millekään niistä ei kuitenkaan löydy konkreettista tunnistettavuutta.

Ehdotan siksi kuvatekstiksi pilttuu 3:n osalta seuraavaa:
"Pilttuu 3:n hämärässä on veturi, moottorivaunu tai muu kiskokulkuneuvo, jota ei pystytä tunnistamaan."
Onko 1944 arvio, vai onko siitä muuta tietoa?
Jos muuta tietoa ei ole, vuosihaarukka lienee 1944/9 , joista alkupään vuodet ovat ilmeisesti todennäköisempiä.

Kuvan dokumenttiansiot ovat innostaneet osanottajia pohdintoihin tunnistamispuuhassa.
Kiitokset Reinolle dokumentin pelastamisesta ja esiintuomisesta iloksemme.
kuva 26.08.2015 07:31 Erkki Nuutio  
  Onko tämä se vanha talli, jonka kolmannen pilttuun pituutta ja asukasta parhaillaan arvaillaan?
kuva 25.08.2015 15:21 Erkki Nuutio  
  Tampellan Kisko-Kallet eivät käyne, koska niitä tuli vasta vuodesta 1956 lähtien. Olisi muuten hyvä saada Vorgiin myös Kallen takapuolen valokuva. Kaikki kuvat ovat etupuolesta (jos etupuoli on se, jossa työkalut roikkuvat).
Tve2 on myös liian nuori. Tve3 (Vv13) takaa vaatisi ehkä tarkastelua, mutta käsittääkseni ne maalattiin kirkkaammiksi aikaisintaan Erkki Aallon käskyillä 1950-luvun loppupuolella. Lisäksi ensimmäinen Vv13 lienee vuodelta 1953.

Tallin kummituksella on alumiinipinnan vaikutelma, ei maalatun. Täydellistä varmuutta Dm3/4 lienee mahdoton saada. Pelkkä kummitus ei kuitenkaan voi olla kyseessä, ja Dm3/4:lta se todella vaikuttaa.
Asiaan liittyy tarve tarkennettuun tiedonetsintään (Kouvolan) Ristojen puunpolton takarajasta.

Kuvan Riston pituutta ei pysty tarkkaan vertaamaan tallin ulkopituuteen, eli ei pysty sanomaan ettei mahdu sisälle.
Tarvitaan tietoa Kouvolan vanhan tallin pilttuiden vapaista pituuksista 1950-luvun alun vaiheilla? Jos pilttuu 3 soveltuu Ristolle (22,5 m), lienee sen vapaa pituus 23,5...24 m. Silloin 21 m:n Dm3/4 + 1.5...2 m sisäänvetoa onnistuu. Pilttuupituuksia siis kaivataan.
kuva 24.08.2015 16:49 Erkki Nuutio  
  Ainakin kannettavan mikron näyttöä sopivasti kallistelemalla tulee kolmannen pilttuun haltijan nokka esille ja vaikutelmaksi siitä tulee Dm3/4 .
kuva 24.08.2015 09:28 Erkki Nuutio  
  Tämä alue talleista pohjoiseen myllättiin täysin uuden aseman ja ratapihamuutosten yhteydessä. Samalla Savon rata erosi kaartuen pohjoiseen yli kilometrin aiempaa lännempänä. Kuvan varikon asuntokasarmi (lepohuoneet) on siis poissa. Asuntokasarmeja (=rivitaloja) oli sen lisäksi neljä yli 100 m päässä raiteista. Niistä osa taitaa olla jäljellä asemapuistossa. Hassua kun hidas ummikkohämäläinen joutuu yrittämään selittää Kouvolaa, kun sanavalmiit savolaiset ovat ihan hiljaa.

Kuvaruutua sopivasti käännellen vaikutelmani Dm3/4:stä on kyllä melko täydellinen: Nokan keskellä oleva ovi on kuten kuuluukin. Ylhäällä olevaa valonheitintä en erota hämärästä, mutta alemmat kaksi ovat likimain siellä missä kuuluukin.
Nurkat ovat pyöristyneitä niinkuin kuuluukin. Ja puumotilta hahmo ei todella näytä. Keksiikö joku jotakin muuta?
kuva 23.08.2015 21:18 Erkki Nuutio  
  Kouvolan historia II:n (s.56-57) vuotta 1905 kuvaavan yksityiskohtaisen väritetyn asema-aluekartan mukaan vanhan asemarakennuksen länsipääty oli noin 500 m itään (oikealle) oheisen kuvan asuinkasarmin länsipäädystä ja noin 50 m asuinkasarmia pohjoisempana. Asuinkasarmin ja veturitallien välissä oli yksi raide. Kuvan tilanteessa raiteita on kolme. Lieneekö niitä tullut enempää myöhemminkään. Asemarakennuksen vierellä, siitä länteen oli asemaravintolarakennus.
kuva 22.08.2015 13:38 Erkki Nuutio  
  Oikeassa alanurkassa on Hatanpään puistokadun (Kuusikujan) tasoristeys. Hatanpään seisake oli siinä, mutta ei ehkä vielä 1922. En tiedä seisakkeen perustamisvuotta. Lopetus oli 1960-luvun lopulla.
kuva 22.08.2015 13:25 Erkki Nuutio  
  Liikennepaikka Viinikka on ehkä oikein, jos tarkoitetaan tavaraliikennettä - onhan Viinikan ratapihaa näkösällä.
Sensijaan jos tarkoitetaan henkilöliikennettä aikataulutetuin pysähdyskellonajoin sekä pysähdyksin tarvittaessa, on kyseessä liikennepaikka Hatanpää (2 km Tampereelta etelään), sen viimeisinä toimintavuosina.
Paikka ei ole sattumanvarainen, vaikka siltä voi vaikuttaa. Siitä kulki rautatien poikki puistokatu (jonka jäännös on alennettu kujaksi) Hatanpään kartanoon. Kartano omisti suurimman osan nykykaupungin alueesta, kunnes vuonna 1911 se meni konkurssiin omistajansa tekemän, Suomen suurimman kavalluksen paljastuttua

Haulla Hatanpää löytyy nyt vain pari rautatiearkeologista etsintäkuvaa.
Tämä kuva näyttää selvästi seisakkeen molemmat laiturit, ja onkin ainoa valokuvatodiste seisakkeesta näillä sivuilla. Laiturien ja porttivahdin avaaman pikkuportin kautta kulki Lokomon rautakouria (ja ehkä joku Sarviksen muovaajakin) junalta ja junalle ainakin vielä syksyllä 1967.
Ikuisesti muistan (mutta valokuvaa en ottanut) tällöin Hv:n alkuponnistelut sen lähtiessä seisakkeelta aseman suuntaan.
Oma työni Lokomolla oli silloin juuri päättynyt ja tulin vielä työkavereita tervehtimään.

Kesäturisti 1948 ei tunne Hatanpäätä vielä vuonna 1948, mutta vuonna 1960 H409/410 pysähtyi Hatanpäällä arkisin klo 6.28 ja 16.28, sekä H406 arkilauantaisin tarvittaessa 12.48 vaiheilla (etelään päin). Arkisin tarkoitti myös lauantaita.
kuva 21.08.2015 08:53 Erkki Nuutio  
  En ole nähnyt toista ratapihakaaviota, johon olisi merkitty kaikille raiteille ja toiminnoille nimi ja tarkoitus.
Nyt olisi mahdollisuus opiskella junien järjestelytyön toteutusta tämän kaavion avulla.
Yhdessä kaavion jatko-osan kanssa muodostuu mittakaavainen kartta, jossa poikittaissuunnan mittakaava on toki eri kuin pitkittäissuunnan. Kumpikin mittakaava on kuitenkin näytetty.
Eipä liene muualla Suomessa ratapihoja, joista olisi annettu näin täydelliset ja havainnolliset tiedot.
kuva 19.08.2015 15:57 Erkki Nuutio  
  Muistutan vielä etten ole mainittava Kouvolan tuntija. Näillä sivuilla on ratapihakaavio 1923, mutta kaavio on helposti harhaanjohtava. Siinä pituusmittoja on lyhennelty rankasti, jolloin leveysmittojen vaikutelma on vastakkainen.
VR 1912/37 osassa I sivulla 53 on ratapiha vuodelta 1928 mittakaavaisesti, mutta pienenä painettuna. Sitä tarvitsisi suurentaa. Kouvolan historia II:n sivuilla 56-57 on ratapiha mittakaavaisesti vuodelta 1905. Siinä esiintyy mm. tuo tasoristeys ja taustalla olevat talotkin. Eivät myöhemmät levitykset liene suuria olleet vielä kasarmin kohdalla, joten kasarmi voi olla säilynyt. Joku Kouvolan tuntija osaa varmaan kertoa onko se vielä asemanpuistossa.
kuva 19.08.2015 14:23 Erkki Nuutio  
  Tuo "vaahtomuovinen pensasaita" näkyy identtisesti Kouvolan historia II sivun 61 valokuvassa, joka lienee kuvattu 20-luvulla. Josko silloin oli saatavilla vaahtomuovisia pensasaitoja 1:1 mittakaavassa.
kuva 19.08.2015 14:07 Erkki Nuutio  
  Asioita auttaisi jos motti olisikin Dm1, jollainen oli Kouvolassa, mutta selvä vaikutelma on kuitenkin vaaleammasta värityksestä ja metallipinnasta (eli Dm3/4).
kuva 19.08.2015 07:48 Erkki Nuutio  
  Oletan että kuva on ollut Reinolla vuosikymmeniä, joten nykypäivän kuvamanipulaatiot ja nykytekniikan helpottama mallinrakennus voidaan sulke pois.
Kuvaa epäilee pienoismalliksi, jos 1/ siinä on yksityiskohtien puutteita ja epätarkkuuksia, 2/ syväterävyydessä on epäilyttäviä puutteita tausta-alueella ja 3/ jos rakennusten ja rakennelmien sijoittelua on muutettu esimerkiksi tilasyistä.

En havaitse kohdan 1 puutteita, mutta pieni epäilys, että tallin hämärässä on Dm3 tai 4. Kohdan 2 puutteita esiintyy selvästi. En ole Kouvolan tuntija, mutta Suomen luultavasti parhaasta paikallishistoriasta (Veikko Talvi: Kouvolan historia II) katsottuna kohdan 3 asiat ovat mielestäni kunnossa: Varikon asuinkasarmi on sopivalla etäisyydellä siellä missä kuuluukin jne.

Yhtenvetona: Voin uskoa kuvan oikeaksi. Jos kuva on pienoismalli, malliväki saa kertoa ketkä ja koska ovat jotkut pystyneet näin loistavaan saavutukseen täydellisine säistämisineen ennen syövytysmalleja ja CADiä ym. Ainakin 6 veturiakin esiintyy!

Joka tapauksessa kuva on arvokas, se valottaa ilmeisen rehellisesti tilanteen sodan lopussa tai heti sen päätyttyä.
kuva 17.08.2015 18:33 Erkki Nuutio  
  Tarvinnee epätäsmentää kuvatiedot tällaisiksi:
Valmetilta luultavasti alkukoeajoja varten haettu Sm1/Eio 6001/6201 tai 6002/6202 ohittamassa Sääksjärven Sr12 2741:n hinauksessa kesä-elokuussa 1968.
kuva 17.08.2015 10:45 Erkki Nuutio  
  Toivon että uutta omistajaa on kehotettu tai kehotetaan julkaisemaan omassa maassaan saksankielinen artikkeli valokuvineen veturin aktiivivaiheista Suomessa sekä sitä edeltäneistä vaiheista. Artikkeleja veturista on ollut Resiinassa. Ehkä näiden kirjoittajat voivat tässä avustaa (hyväksymillään ehdoilla).
Luovuttaja MRY:n pitää siis huolehtia, että veturin arvokasta työhistoriaa Yhtyneillä ei heti sivuuteta toisarvoisena heti sen siirryttyä vieraille maille. Tällä lisäyksellä, Hyvää matkaa!
<<   >>