255-54269 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.08.2015 10:45 Erkki Nuutio  
  Toivon että uutta omistajaa on kehotettu tai kehotetaan julkaisemaan omassa maassaan saksankielinen artikkeli valokuvineen veturin aktiivivaiheista Suomessa sekä sitä edeltäneistä vaiheista. Artikkeleja veturista on ollut Resiinassa. Ehkä näiden kirjoittajat voivat tässä avustaa (hyväksymillään ehdoilla).
Luovuttaja MRY:n pitää siis huolehtia, että veturin arvokasta työhistoriaa Yhtyneillä ei heti sivuuteta toisarvoisena heti sen siirryttyä vieraille maille. Tällä lisäyksellä, Hyvää matkaa!
kuva 16.08.2015 14:27 Erkki Nuutio  
  Edelleen oletan, että kyseessä olisi 12.6.1968 ja 6001/6201:n kuljetus, mitä ilmeisimmin Sääksjärven kohdalla.
Jotta asia kokonaisuudessaan ratkaisun, esitän erilaisia näkökohtia ja kysymyksiä:

1/ 6001/6201 lähti Valmetilta Helsinkiin 12.6. siten, että veturi (Sv) kiinnittyi liitevaunu 6201:n päähän. Tämän todistaa valmistuskuvani Valmetin viimeistelyraiteen sähköistyllä kohdalla. Valmetilla junaa ei ollut mahdollista kääntää.
Myös kuvani lähtöjuhlasta (Resiina 1/94 ja näillä sivuilla) 12.6. keskipäivällä näyttää että 6001 tulee takapäähän.

2/ Ainakaan toisella puolella vetovaunua ei ollut lastausovia ohjaamon takana. Ei tainnut olla toisellakaan puolella?
Entä oliko liitevaunussa yhdellä vai kummallakin puolella lastausovet ohjaamon takana?
Nämä kysymykset liittyvät junan saapumiseen 2736:n hinauksessa: Oliko 6001 vai 6201 kytketty veturiin ja tuliko juna silloin perille Helsinkiin 6001 (vai 6201) etummaisena.
Eljaksen kuva hinauksesta Pasilassa on hieman epäterävä, mutta kuvittelen 6001:n olevan siinä kytketty veturiin.
Onko koko tämä juna jatkamassa Helsinkiin, vai jo palaamassa sieltä?
En tunne silloisen Pasilan kallioiden suuntia, joten tämä jää minulle epäselväksi

3/ Oliko 6201:ssä heti alussa varmasti numero ja valmistuskilvet molemmilla puolilla?

4/ 5.-8.1968 olin harjoittelijana Lentokonetehtaan huoltokorjaamolla, eli Härmälän lentokentällä olleessa tehtaan vuonna 1942 tekemässä puisessa kaarihallissa. Pyöräilin tehtaalle mm. syömään silloisessa ruokalassa, joka näkyy vasemmalla lähtöjuhlakuvassa. Näiltä reissuilta kuvat tehtaalta ovat.
Mikko Alameri tiesi kertoa ensimmäisen sähköjunan kuljetuksen (SUURI tapahtuma) ajankohdan. Vain tiedotettuna olisin osannut pyöräillä tämän kuvausta varten radan varrelle. Valitsin näemmä Sääksjärven, eli liittymäpaikan Tre-Hki -rataan. Opastinpylväät kertovat että ei olla enää Valmetin raiteella. Autoa en omistanut ja pyörällä ei Sääksjärveä pidemmälle viitsinyt mennä. Siis Sääksjärvi, mutta ehkä 2741 jatkoi junan vetämistä esimerkiksi Riihimäelle.

Näihin asioihin toivon valaistusta.

Nuorena näppäilleenä voin nykyisille nuorille kuvaajille kertoa, että jos joku (myöhemmältä kannalta) jopa tärkeä kuva on rahanpuutteessa jäänyt alunperin vain negatiiviksi (jotka nekin ovat kateissa) tai (projektorin puutteessa) koskaan heijastamattomaksi diaksi, ja sen jälkeen tulee 40 vuotta pakkotahtista työtä ilman kuvien mieleen palauttamista, on tuloksena unohdus.
Jos dementia koituu joskus kohtaloksi ja kuorii tuoreemmat vuosikymmenet päältä, voivat vuoden 1968 kuvaustilanteen muistijäljet palautuakin. Iäkäs tuttukin osasi aina palailla Syvärille ja vuoteen 1942.
kuva 16.08.2015 12:05 Erkki Nuutio  
  Nautinnollista katsella RUUDULLA taidokkaasti sommiteltua, lukemattomia yksityiskohtia sisältävää ja terävää vanhaa kuvaa. Suuri osa vanhojen Resiinoiden hienoistakin kuvista on vähitellen tummentunut ja useat ovat olleet heti painettuinakin tummia. Vaunut-sivustoa olisi toivottavaa käyttää tummien Resiina-kuvien palauttamiseen, ja käyttää tässä korjauskeinoja (roskien poistoa ja sivistynyttä kirkastamista), mutta ei manipulointia. Toive ilmaistu, kuuleeko Resiina?

Kuva on Rovaniemi - Kemijärvi -rautatierakennukselta 1930-luvulta. Näin sanoi Resiina 2/91.
VR 1912/37 II haarukoi vuosia tarkemmin. Mahdollisia pengerryskesiä ovat 1928/33, 1933 ei kuitenkaan ole luultava.
Kaivinkoneet (tai kaivinkone) kuormasivat leikkausmaata 362350 m3. Niiltä se vietiin normaaliraidevaunuilla täytöskohtiin.

Soravaunuja tässä kohta täytetään ja soraraiteella (kuopalla) kai ollaan, eikä linjaraiteella (paitsi jos tehdään ylileveää leikkausta). Ratalinjakartassa haarautuu raide rautatien alkupäässä Kuluksen vaiheilla Olkkajärvelle ja puolivälin jälkeen Misin vaiheilla Misijärvelle sekä toisaallekin. Pohjolan väki osaa varmaan kertoa oliko sorakuoppia (ja kuvauspaikkakin) jossain näistä paikoissa vai muualla. Etelän väki kuuntelee korvat höröllään.

Bucyruksella lienee VR:n vakiomallinen puupiippu ilman tuulilippaa (eipä tarvittu niillä nopeuksilla). Jenkkipiippu lienee ollut jotakin meidän hiilipiippuamme muistuttava.
kuva 15.08.2015 09:38 Erkki Nuutio  
  Kyllä maansiirto- ja hiukan myöhemmin metsäkoneiden matka-asentajia pakettiautoineen sai silloin ja varmaan nykyäänkin tilata asiakkaan koneelle johonkin jorpakkoon kellon ympäri (24/7), ja varaosien pikatoimituksia hoiti vielä silloin VR:kin pikajunien mukana. Kun matkustajat vähenivät linja-autoissa 60-luvulla, tehtiin uusien autojen akselien väliin tavaratila. Tavaralähetyksen tulivat merkittäviksi. Matkahuolto hoiti vastaanoton ja luovutuksen ja kuljettaja kaiken muun. Tämä pelasi sujuvammin kuin VR:n pikakuljetukset.
VR:n pikatavaramakasiinin toiminta nykyisen Rautatienkadun parkkitalon eteläpään kohdalla päättyi kai vuoden 1960 vaiheilla. Tämän jälkeen pikatavaran jättö ja otto tapahtui sieltä missä Transit näkyy. En tiedä koska tämäkin päättyi.

Mäessä oleva Nysse (paikallismurretta) vaikuttaa enemmän Ajokilta kuin Valmetilta. Sinänsä se voisi Valmet AEC:kin olla, koska Sammonkadulle ne silloin kulkivat, jopa kesällä. Niitähän ja sitä linjaa (25) ei muutettu kuljettajarahastukselle.
kuva 14.08.2015 21:01 Erkki Nuutio  
  Arvailuksi menee kun kuvaustilanne on täysin unohtunut. Jos juna on jo Sääksjärven aseman vaiheilla, se lienee sepelöidyllä osuudella, lieneekö samalla jo pääradan raiteellakin.
kuva 14.08.2015 20:57 Erkki Nuutio  
  Täytyy varmaan epätäsmentää näin: Transit näyttää tyypilliseltä huoltoautolta, jolla luultavasti haetaan varaosalähetystä asemalta.
kuva 14.08.2015 16:08 Erkki Nuutio  
  Luulen että se ei ole rollikka, koska kesällä ne eivät mielestäni kulkeneet ja tuon suunnan linjoilla käytettiin rollikoita 4-19. Niissä oli varsinkin korin takapää kovin toisenlainen (yläosaltaan selkeästi kallistettu).
Kuvassa korin muoto on Ajokin TKL:lle tekemien Scania -dieselbussien tyylinen.
Muistikuva pika/kiitotavaran noudoista on samanlainen kuin Karilla, ja kyllähän Transit onkin varaosalähetystä noutava huoltoauto. Sanoisin että sen kyljen takaosaan on maalattu Näsinneula ja muistelen Rotatorin (=Lokomo) maansiirtokoneiden huoltoautoissa olleen sellaiset.
Ottaen huomioon Reinon painatustiedot ja muut tiedot, sanoisin todennäköiseksi vuodeksi 1966.
Melkein ainoa vielä käyttämätön tunnistustieto voisi olla varikon tornin takana sen oikealla puolella oleva rakennus, joka taisi olla alkuaan matalampi. Korotusvuotta en tiedä, eikä varmaan maksa vaivaa sitä etsiä.
kuva 14.08.2015 13:37 Erkki Nuutio  
  Eikä haarukkaa kavenna tupakkamainonnan ja siten Kent-tupakkamainoksenkin kielto vuonna 1977.
Oikeassa laidassa on lyhytnokkainen mainosmaalattu Ford Transit. Sitä tehtiin joulukuusta 1965 lähtien.
Kaventuneeksi vuosihaarukaksi tulee siis 1966-1970.
kuva 14.08.2015 13:03 Erkki Nuutio  
  Sääksjärvellä oli kaiketi vielä silloin ainakin yksi läpikuljettava sivuraide, jolla veturin oli mahdollista siirtyä junan toiseen päähän. Luontevin veturin vaihtopaikka on Perkiö, etenkin jos 2741:lla oli asiaa palata Lokomolle tai Perkiöön.
Siitä sopi jatkaa 2736:lla, eikä kukaan Hesalainen hoksaisi pientä jujua ennenkuin ehkä 47 vuoden päästä.
kuva 14.08.2015 10:18 Erkki Nuutio  
  Vaikka olenkin unohtanut kuvaustilanteen, olen melko varma siitä että tämä olisi 6001/6201:n kuljetus. En olisi seuraavaa Sm:ää mennyt kauemmas kuvaamaan. 2741:n luovutuspäivä ja käyttöönottojakso lienee tiedossa.
Lokomon 2741 on uutukainen veturi, juuri luovutettu tai jopa luovuttamaton, joka jouti välille Lentokonetehdas - Tampere.
kuva 14.08.2015 09:26 Erkki Nuutio  
  Kuvaustilanne on totaaliunohtunut, koska ei ollut projektoria jonka avulla muistot olivat vuosien mittaan kirkastuneet ja diat haalistuneet.
kuva 14.08.2015 09:19 Erkki Nuutio  
  Nätti kuva ja Suomen liputkin kirkkaan puhtoisia.
Tämä on kuvattu uudemman (6-kerroksisen) VR:n asuintalon yläkerroksesta.
En ole tallettanut pienempien muutosten toteutusvuosia, mutta veikkaan 60-luvun loppua.
Kun tarkkaan katsoo tunnelin suuta, ovat trollikkajohdot vielä paikallaan. Muualta ne näyttävät maastoutuneen piiloon.
Myöhempiä muutoskohtia ovat : 1/ Johdinautoliikenne loppui 15.5.76, ja sen johdot oletettavasti poistettiin kesällä 1976. 2/ Tulli muutti Sarankulmaan, alueen raiteisto poistettiin ja koko alue myllättiin vasta 1986-1990.
Bussitietäjämme varmaan antavat tarkimman ajoituksen hieman harvinaisemman Postibussin avustuksella.
kuva 12.08.2015 12:55 Erkki Nuutio  
  Näitä taidokkaita asemakarttoja tehtiin 1870-luvun alkuvuosiin asti. Vuoden 1928 Teknillisen aikakauslehden sivulla 311 on asemakartta Helsingistä vuodelta 1862 ja Radan varrella -kirjassa 1870-luvun alkuvuosilta. Pietarin asemakartta vuodelta 1871 on näillä sivuilla jne. Oheinen Hämeenlinnan asemakartta on 1870-luvun alkuvuosilta, tai viimeistään Tampereen / Turun radan rakennusajalta 1874-1876.

Uuden radan rakennustoimikunta järjestyi 22.4.1874 ja perusti tällöin keskusvaraston Hämeenlinnaan (ratapihalle) rakennuspiirien Hml-Toijala, Toijala-Tre ja Toijala-Forssa tarvikkeita (työvälineet, ratapölkyt, kiskot jne) varten.
Ensimmäisenä pengerrettiin kahden virstan väli siltatyömaalle. Väliä alettiin kiskottaa 11.1874. Siltatyömaalle oli tehty suurehko työvaja, johon kuului neliahjoinen paja. Työvaja toimi varikkona mm. työvälineiden valmistusta ja korjauksia varten.

Onko mahdollista että työvaja siirrettiin luontevampaan paikkaan, asemalle kun silta valmistui liikennöitäväksi 4.1875.
Tällöin se olisi palvellut keskusvarastoa ja palvellut paremmin työjunien veturien ja vaunujen kunnossapitoa. Etenkin soravaunut vaativat tiheästi korjaamista liikkuessaan keskeneräisellä radalla.

Suurin osa työvälineistä saatiin Pietarin ratarakennukselta ja haettiin sen Riihimäellä olleesta varastosta, samoin kaiketi soravaunut. Työjunien veturitkin olivat aluksi lainatavaraa, luultavasti myös samalta suunnalta, ensimmäinen jo syksyllä 1874 (kenties B1) ja toinen 6.1875. Lisäksi omia vetureita valmistui 9.1875, minkä jälkeen kahta veturia käytettiin pelkästään pengerrystöihin (Tampereelle asti). Aluksi sora jouduttiin hakemaan kauempaa Turengista, myöhemmin sitä saatiin mm. Hattulan Kerälästä.

Rautatierakennus ja Hki-Hml-Pietari liikenteen harjoittaminen olivat täysin toisistaan erillisiä toimintoja. Ei työjunien työvetureilla tai -vaunuilla varmaankaan ollut sisäänpääsyä korjauksiin Hämeenlinnan tiiliseen veturitalliin - se oli säännöllisen liikenteen käytössä. Tämäkin viittaisi siihen että rautatierakennukselle oli asemalla oma, sillan luota tuotu puinen talli pajoineen, kun silta oli valmistunut ja vilkas työliikenne alkoi.

Tiedot kerätty Hml-Tre-Tku rautatierakennuksen kertomuksesta vuodelta 1877.
Vasta- ja myöntölauseita otetaan ilolla vastaan.
kuva 12.08.2015 09:47 Erkki Nuutio  
  Onko puukoristen vaunujen työkaluilla tehty koskaan veritekoja tai edes niillä riehuttu? Entä onko tehty pelastustekoja?
kuva 12.08.2015 09:40 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva neljän sodan (Venäjä - Saksa+IU, Suomen sisällissota, Talvi- ja jatkosota) veteraanista vielä silopintaisena. Manttelia joutui tämä vaihtamaan viidesti (Nikolai Verisen, Lvov/Kerenskin, Trotskin ja sitten punaisten ja valkoisten).
Tiedetäänkö näiden vaunujen valmistajatehdas ja valmistusajankohta (jottei Panssarimuseo jättäisi 100-VUOTISJUHLAA pitämättä) ja teknisiä tietoja? Tykkiin kai kuului kääntöpöytä alunperinkin, mutta pystyikö se kannattamaan myös tornin?

Brest-Litovskin rauhan 3.3.1918 perään vähentyi panssarijunien tarve Venäjällä kun sisällissota ei siellä ollut vielä käynnissä.
Siksi punaiset saivat junan lainaksi, oletettavasti Rahjojen neuvottelemana. Tuliko ja jäikö veturikin Suomen puolelle, vaikkakin junasta poistettuna?
Olisi tarpeen saada Parolan panssarijuna säältä suojaan ja Annenkovista säilynyt tykkivaunu myös aseistettua uudelleen.
kuva 10.08.2015 07:44 Erkki Nuutio  
  Veturi on törkeässä kunnossa. Se asettaa jo Vapriikin ja Tampereen kaupungin sivistystoimen pätevyyden vahvasti epäilyksenalaiseksi. Jos näin pientä veturia ei saada sisälle, niin lasikaappi ympärille, ja ennen talvea.
Ei riitä pelkkä uuden maalin sutiminen, tekee sen sitten ruosteen päälle tai kalliimmin.

Sisällä tai kaapissa ollen veturista saadaan pois nuo rivot levyt ohjaamon ja tenderin välistä, jotka vääristävät sen jonkinmoisen tankkiveturin irvikuvaksi.
Vaikka veturissa on aikanaan ehkä ollut nykyisenkin mallinen piippu, on se karmea hirvitys.
Tilalle pitää saada siistimpi piippu, kuten veturin valmistajakuvissa näkyvä alkuperäinen.
kuva 09.08.2015 18:40 Erkki Nuutio  
  Aseman toinen nimikilpi on se vennäänkielinen. Vennäänkieliset kilvet tulivat käyttöön 1892/1893. Näin on sanottu Postivaunun matkassa -kirjassa (s. 85). En löytänyt alkuperäislähdettä tälle tiedolle. Samat kilvet heitettiin pois 1918.
Väli Valkeasaari - Pietari oli erikoistapaus, mutta esimerkiksi Valkeasaaren aseman kuvassa 1870- tai 1880-luvulta näkyy pelkkä suomenkielinen nimikilpi. Toki Valkeasaari oli Suomea vuoteen 1864 ja sen asukkaat pääosin suomalaisia.
kuva 09.08.2015 18:13 Erkki Nuutio  
  Turku-Viipuri -maantie tasoristeyksineen näkyykin tässä karttatasoisessa ratapihakaaviossa keskeisesti.
Rakennuksen e (eri e kuin veturitallilla) tasoristeyksen korvalla täytynee olla se entinen tiilinen rykmentin viljavarasto / myöhempi pukutehtaan varasto. Se esiintyy sekä tilapäisen asematalon (tullitalon) että myöhemmän puisen ylikulkusillan työmaan valokuvassa. Sinne on piirretty johtavan kaksi raidetta!
Vaikka varastolle on annettu e-tunnuskirjain, ei sitä varmaankaan ole koskaan käytetty (vara)veturitallina?
kuva 09.08.2015 17:41 Erkki Nuutio  
  Kun näiden murinoita kuuntelin poikasena, oli koppien kyljissä kunnon messinkinumerot, tällä Hämeenlinnalaisella 1758.
Miten kuljettajavaatimukset keventyivät pienveturiksi (Tve3) siirtämisen seurauksena?
Onko näitä vielä teollisuuden käytössä ja vieläkö HMVY:n ja Veturimuseon yksilöt murisevat?
kuva 08.08.2015 19:36 Erkki Nuutio  
  Rakennusten sijoitteluselostukseni ylempänä on virheellinen ja sen korjaa Matin toimittama täydellisin rakennusten tunnus-kirjaimin varustettu asemakartta sekä valokuvat.
kuva 08.08.2015 19:29 Erkki Nuutio  
  Erinomaista: Tässä ovat kaikki rakennusten tunnuskirjaimet. Osa niistä puuttui Radan varrelta -kirjasta, ja sen vuoksi aikaisempi selostusyritykseni osui monelta osin harhaan. Etäisyyksien tarkempaa arviointia varten tarvittaisiin esimerkiksi vanhan asemarakennuksen ulkomitat. En pystynyt määrittämään niitä julkaistusta julkisivu- ja pohjapiirustuksesta. Niihin liittyvät kyynärmitat (aln) eivät toimineet, käytti sitten venäläistä tai ruotsalaista kyynärtä.
kuva 08.08.2015 16:32 Erkki Nuutio  
  Radan varrella -kirjassa on alueen ratapiha- ja asemapiirros 1800-luvun loppupuolelta (= tosi epämääräisesti sanottu).
Siinä on alkuperäinen kääntöpöytä ja 2-pilttuinen sektoritalli tästä pohjoissuuntaan. Kääntöpöydästä eteläsuuntaan on jonkinlainen kaksiraiteinen puinen aputalli (mahdollisesti kahta vaunua varten).
Raide kääntöpöytää kohti alkaa noin 50 m säilyneestä vaunuvajasta pohjoiseen. Etäisyys vaihteesta kääntöpöydän keskiöön on noin 60 m ja suunta noin 15 astetta pääraiteesta poispäin. Kääntöpöydän ja tallin sisämitat ovat A-vetureille riittävät. Mitat ovat likimääräisiä. Riittävätkö nämä tiedot kenttätutkimuksia varten.
Ratapiha- ja asemapiirroksen perusteella vanhan aseman ja vaunuvajan eteläpään väli oli alle 10 m.
kuva 08.08.2015 11:03 Erkki Nuutio  
  Varmuudella tämä on kuvattu aikaisintaan 1876 (Tampereelta lähtenyt matkustajajuna, vai jatkoivatko Turun junat Toijalasta kohti etelää). Aikahaarukkaa levittää se, että vasta vuosisadan lopulla tuli järeämpiä vetureita (H1...) raskaampien ratojen matkustajajuniin (G-veturit olivat paikallisjunia ja riukukiskoja varten). Aseman makasiini tehtiin ilmeisesti 1890-luvulla (löytyyköhän sille ajoitusta aikahaarukan takarajan kaventamiseksi?).
Etummaisena lienee kattokorokkeella varustettu matkatavaravaunu Ge. Onko sille ajoitusta?
Entä kovin pieni matkustajavaunu ja toisen raiteen käsittääkseni 1870-mallinen, uudenpuhdas keski(?)jarrukopillinen Ga.
Jos vaunuasiantuntijoita ei tule esiin, kutsun Hercule Poirotin apuun!
Kuva on ilman tekstejä myös Höyryllä Hämeeseen -kirjassa, Rautatiemuseosta saatuna.
Jos heidän kopionsa on terävämpi, sillä voisi helpottaa tunnistusta.
kuva 08.08.2015 10:12 Erkki Nuutio  
  Myös A6-vetoista junaa esittävä kuva lienee samaa ikäluokkaa, mutta vielä tarkemmin ajoittamatta.
kuva 08.08.2015 10:08 Erkki Nuutio  
  Carl Albert Edelfeltin rakennuspiirustukset on laadukkaimmin julkaistu Höyryllä Hämeeseen -koruteoksessa (Tammi 2003). Siinä on väripainettu julkisivu ja pohjapiirros. Julkisivupiirros löytyy myös Rautateiden arkkitehtuuri ja Suomen rautatieasemat 1857-1920 -kirjoista.
Tämä hieno kuva on kuvattu aikaisintaan 1890-luvulla (makasiinista päätellen).
kuva 08.08.2015 09:41 Erkki Nuutio  
  Hämeenlinnan sotatoimi on esitetty hyvin suppeasti Suomen Vapaussota VII : Saksalaisten joukkojen toiminta Suomessa -kirjassa (Gummerus 1931). Kirjassa kerrotaan että Helsingin valloittamisen jälkeen Mannerheim pyysi v.d.Goltsilta omaa hyökkäystään tukevaa hyökkäystä rataa pitkin. Hyvinkään ja Riihimäen taistelujen jälkeen saksalaiset valloittivat (etelästä) Hämeenlinnan 26.4.1918. Punaisten vahvuudeksi annetaan 4000 miestä ja tykistöä. Taistelun muotoa ja laajuutta ei selosteta, mutta varmaankin pääosa punaisista väistyi Hauhon-Tuuloksen tietä Lahtea kohti. Ensimmäiset valkoiset ratsuväen osastot saapuivat 27.4.
Saksalaisjoukot saivat käskyn edetä kohti Lahtea. Tämä tapahtui ilmeisesti 28...29.4. ja varmaankin sekä maanteitse että rautateitse. Taistelut Lahdessa alkoivat 1.5.1918.

Edellä olevan perusteella asema paloi 25. tai 26.4. Oheisessa kuvassa on palanut vaunu kumottu tieltä, jotta sen takana oleva raide on vapautunut. Tällä raiteella on nyt käsittääkseni saksalaisten kuormastojuna, joka on lastattu taistelujen päätyttyä (mukana ehkä myös sotasaalistykkejä ym punaisilta).

Kuvauspäivä on luultavasti 28. tai 29.4. , sillä sitä ennen on aseman täytynyt jäähtyä parisen päivää, palaneet vaunut on tarvinnut raivata tieltä, räjähtämättömiä ammuksia varoa ja lastata kuormastojuna jne.
Etualalla näkyvä vartiosotilas ja vaunujen luona olevat sotilaat ovat saksalaisia. Ilmeisesti piakkoin päästään lähtemään Riihimäkeä ja Lahtea kohti.
kuva 06.08.2015 21:14 Erkki Nuutio  
  Näyttää siis siltä, että tämä kuva olisi kuvattu jo 1880-luvulta (makasiinia ei vielä ole), vaikka kortti on kulkenut vasta vuonna 1910. Veturi on G.Siglin A6-sarjan Lankkihattu vuosilta 1875/6 . Kupukin kiiltää vallan järjettömästi
kuva 06.08.2015 21:02 Erkki Nuutio  
  Palaan näiden kuvien keskinäiseen ajoitukseen. Tätä makasiinia ei ollut vielä 1880-luvun loppuvuosina (viitaten kaupunkia taustallaan esittävään kuvaan). Kuvista ne joista makasiini puuttuu ovat siten tätä vanhempia (kuvittelin päinvastoin).
Oheinen kuva on siten näitä uudempi. Kulkureitillä ollut kaide on poissa ja tilalla on kuvan makasiini. Tosiaan juuri tämä makasiini paloi aseman mukana, ja jäljelle siitä jäi palorauniokuvan hormi+piippu+jonkinmoinen uuni.
kuva 06.08.2015 09:25 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia arvokkaasta historian kuvakertomuksesta. Sääli että tämä komea katedraali jouduttiin purkamaan. Sortumisvaara oli varmaan suuri. Mm. Kaskimiehen kirjassa palaminen laitettiin punaisten piikkiin.
Etenkin nolot tapahtumat pistetään helposti vastustajan viaksi nykyäänkin. Toki syy ja syyllinen ei ole aina kovin selvä.
Onneksi nykyinen asema on kaunis ja kunnioittaa Koiviston aseman muistoa.

Mutta mikä on tuo pienen palaneen rakennuksen tulisija ja piippu, jota kiväärimies osoittaa kiväärinpiipulla?
Se ei ole alkuperäisestä tavaramakasiinista, joka näkyy parissa vanhimmassa kuvassa.
Parissa uudemmassa kuvassa ei sillä kohdalla ole rakennusta
kuva 05.08.2015 18:41 Erkki Nuutio  
  Se että SVR toteutti osansa liikekannallepanosta moitteettomasti, oli maallemme hyvin tärkeää. Vuonna 1905 Suurlakon aikana tilanne karkasi täysin keisarillisen armeijan käsistä lakkoilijoiden hallitessa kulku- ja tietoyhteyksiä. Taantumuksen päästyä taas voimiinsa vuoden 1908 vaiheilla, suunnitteli armeija lähes vainoharhaisesti miten tämän toistuminen estetään. Se kuvitteli myös Suomen nousevan kapinaan kymmenintuhansin salakuljetetuin kiväärein heti, jos Venäjä joutuu sotaan.
Vuonna 1913 esimerkiksi ilmoitettiin, että 5770 venäläistä rautatieläistä saadaan koolle Pietariin 3-4 päivässä Suomeen lähettämistä varten (Luntinen: Venäläisten sotasuunnitelmat ... Tamp.Yo 1984). Näillä syrjäytettäisiin epäluotettavia suomalaisia rautatieläisiä. Päätirehtööri Anders Ahonen tiesi riittävästi näistä suunnitelmista, ja hän toimi nopeasti ja taitavasti, ja SVR:n väki pani tuulemaan.
Niin SVR laittoi joutuisasti 22. armeijakunnan tykinruuaksi Masurian (Puola) taisteluihin. Paljolti kehnon ylijohdon vuoksi 22. armeijakunnan kävi hyvin huonosti.
kuva 05.08.2015 18:02 Erkki Nuutio  
  Kaskimiehen Valtionrautatiet -kuvakirjassa (1935) on tämän sillan kuva toiselta puolelta (s. 234), ilmeisesti pian valmistumisen jälkeen. Kuvassa kiviholvin kohdalla on vielä vettä, vaikkakaan ei ehkä soutuveneelle riittävästi.
Oheisessa kuvassa voi vedenpinta olla alhaalla, mutta joka tapauksessa holvi on kuivilla.
Kevyen liikenteen väylä on taidettu tehdä siihen paljon myöhemmin.
Kaskimiehen kuvassa ei ole sillan kyljessä vielä reittiä jalankulkijoille. Matkaliputtomat maankiertäjät joutuivat siis ylittämään vesiväylän itse siltaa pitkin (luvallisesti?).
kuva 05.08.2015 13:34 Erkki Nuutio  
  Löytyisikö tästä asemasta kuvia 1910-luvun alkupuolella tehdyn merkittävän muutoksen jälkeen. Siinä suljettiin useimmat Nevalle päin menneet raiteet ja täydennettiin rakennusta tontin etummaisena näkyvään nurkkaan sekä siirrettiin pääsisäänkäynti siihen. Lisäksi muutettiin matkustajalaiturit järkeviksi, mitä ne eivät aiemmin olleet.
Osittainen kuva päädyn muutoksesta on Radan varrella -kirjassa. Parempi (mutta myöhäisempi) kuva on venäläisellä sivulla semenidos.com/?fzd1 . Tällä sivulla on myös kuva Nevan yhdysratasillasta vuodelta 1913. Siitä Suomi maksoi osan, mutta vasta kun oli tapellut härkäpäisesti vastaan.
kuva 05.08.2015 09:19 Erkki Nuutio  
  Jo riittää halkovoimaa! Etualan vaunuissa menossa sota-autoja muutostöihin. Ainakin etummaisessa vaikuttaisi olevan puolitelat. Merkki ei taida selvitä kun konepeitot ovat piilossa.
Uskaltaisin kaventaa aikahaarukka enintään välille syksy 1945 (välirauhan alettua) - 1948.
kuva 04.08.2015 09:55 Erkki Nuutio  
  Kuvassa askarruttaa sen sijainti (liian) lähellä pääraidetta ja sen tarkoitus. Rakennus on varsin uusi ja ikkunoissa on samanlaiset puoliväliin lasketut rullaverhot. Siis jonkinlainen toimisto, mutta ei matkustavaisia varten.
Täytyy etsiä lisää tietoa jostain.
kuva 03.08.2015 11:49 Erkki Nuutio  
  Mielestäni eivät näy. Siellä näkyy kyllä kaksipoikkipäätyinen talo, mutta kauempana (pää)raiteesta ja laituri on vastaavasti siellä leveämpi ja avoin matkustavaisille. Oheisessa kuvassa vasemmalla olevan toisen rakennuksen pääty on yhteisessä linjassa, kun taas siellä se on kauempana ja eri linjassa.
kuva 03.08.2015 11:16 Erkki Nuutio  
  Yllättävä kuva! Mielestäni näitä rakennuksia ei näy Terijoen vanhan aseman rakennusristössä. Tämä ei ole matkustavaisia varten: On vain alle metrin levyinen laituri, joka sekin on osaksi aidalla suljettu. Vain juuri kohdalla olevaan vaunuun pääsee tai sitä voi lastata (lastaussilta näkyvissä irrallisena?). Olisikohan asemasta Venäjän suuntaan ja rautatiesantarmeja varten?
kuva 01.08.2015 10:21 Erkki Nuutio  
  Enpä heti hoksannut katsoa erinomaisesta "Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta" kirjasta.
Kuva on kirjassakin. Vaikka ajoitus on hieman epätäsmällinen, lienee se otettu pian vuonna 1912 tehdyn laajennuksen jälkeen. Vai kuinka?
Ylikulkusilta penkereineen rakennettiin vasta 1931-33. Ne näkyvät muutamassa Jokioinen (vanha) -kuvassa.
kuva 01.08.2015 09:08 Erkki Nuutio  
  Näitä puusiltoja on ollut määrättömästi maantie- ja katuliikenteen ylikulkusiltoina. Tässä taitaa olla ainoa sivuston kuva niiden rakennustavasta. Etualalla lienee lisäksi siltatimpurin kalupakki. Arkkitehtuuri kärsi kun silta tunki aivan rakennuksen päätyyn.
Rakennus taisi olla pitkään Valtion Pukutehtaan käytössä.
kuva 31.07.2015 09:04 Erkki Nuutio  
  Liittyykö etualalla oleva pylväskeko uittamiseen (eli onko pylväät istutettu maahan)? Maalle nostetut veneet taitavat ainakin liittyä.
kuva 31.07.2015 08:58 Erkki Nuutio  
  Koska taustametsikön edestä kulkeva tie nostettiin puiselle ylikulkusillalle? Tieto auttaisi ajoituksessa.
kuva 30.07.2015 10:10 Erkki Nuutio  
  Aulangolta päin näkymä oli näinkin upea! Ollaanko jo lähellä vuotta 1960, kun sillan takana on jo pengerrystä, mahdollisesti sitä toista siltaa varten?
kuva 30.07.2015 09:33 Erkki Nuutio  
  VR 1912/37 II s. 150 mukaan virallinen Rautatiehallitus uudelleenaloitti radan muutostyön vuoden 1918 alussa ja ensimmäisenä valmistui väli Asunta - Hattula (1,28 km) 15.10.1918. Käteisestä saattoi olla pulaa, kun Suomen Pankki Helsingissä oli ollut punaisten käytössä. Vielä mm. taidettiin lajitella pois sen aikana painettuja seteleitä.
Allekirjoittaja Otto Olin oli siis eri puolella kuin esim. Anton Olin, joka teloitettiin vuonna 1918.
kuva 29.07.2015 19:55 Erkki Nuutio  
  Näin kaunis maisema herkistää syömään Närpiön kurkkuja ja tomaatteja.
kuva 29.07.2015 19:43 Erkki Nuutio  
  Suunnittelua käyttäjän tarpeet ymmärtäen ja toteuttaen: Puskurit voi kipata alas pitkän tavaran kuljetuksen sitä vaatiessa. Ohjaamon pohjan ja kuormatilan lattian välitila on samaa tarkoitusta varten.
Onko moottoritilan vieressä kaasuhitsauspullo ja -poltin letkuineen vai iso painesäiliö työvälineineen?
Sisun Karjaan tehtaan (Karian) osaamistason 50-luvun jälkipuolella kohotti huippuunsa saksalaisperäinen hitsausinsinööri Wolfgang Emmerich. Karjaan koripuusepät ja kirvesmiehet luottivat häneen kuin isäänsä, ja kouliutuivat luokkahitsaajiksi.
Moitteettomista Tka-vaunurungoista ja teliraitsikan teräsrakenteista saa siis kiittää Emmerichiä ja hänen oppilaitaan.
Emmerich kai lähti, kun hänen Saksasta jo Karjaalle saamansa Auto-Unionin pakettiautojen suuret kokoonpanojigit lähetettiin edelleen Etelä-Amerikkaan pakettiautosarja jäädessä 20 kappaleeseen. Ylivarovainen ylin johto (Nässling) kun ei halunnut käyttää investointeihin kansankapitalismia mallia Volvo (Tillverkning på Volvovis).
kuva 28.07.2015 16:04 Erkki Nuutio  
  HKL:lle ja SISUlle oli etenkin taloudellisesti järjetöntä suunnitella ja tehdä monimutkainen auto YHDEN kappaleen vuoksi, ilman mitään selkeätä sarjatuotantonäkymää (kotimaa tai vienti). Lisäksi tätä vastaava dieselbussin alusta oli (samoin kuin samankaltainen takamoottori-Volvo) epäonnekas johdinauton lähtökohdaksi. Akselit oli tuettu ns. A-kelkoilla (nivel edessä, ilmajouset pyörien takana), jotka kuluttivat alustatilaa metrikaupalla kumpikin. Tämän johdosta monenlaiset komponentit jouduttiin sijoittamaan muualle, kauemmaksi ja jopa katolle. Tämä lisäsi mm. kaapelimäärää suuresti, samoin painoa ym.
Jos olisi käytetty ns. H-kelkkoja (ilmajouset pyörien etu- ja takapuolella, tukivarret), olisi alustasta vapautunut tilaa jopa 3 m pituudelta ja samat komponentit olisi saatu matkustamon alle ja kallista kaapeliakin olisi säästynyt paljon.
A-kelkat oli mm. Vanajan onnistuneissa kaupunkibusseissa sekä SISUn viimeisissä, niinikään onnistuneissa DAF-moottorisissa kaupunkibusseissa.
Kuvan (ilma)kiskokulkuneuvo ei siis ole suosikkini ja romuttaessa siitä saisi paljon hyvää kuparia (kaapelia).
kuva 27.07.2015 10:11 Erkki Nuutio  
  Siltä varalta että yksiköt ovat unohduksissa: Linja = 0,1 tuumaa = 2,54 mm (vrt. kolmen linjan kivääri = ampuu 7,62 millisiä).
Senttaali = 100 kg. Jenkkilän välinpitämättömydestä johtuen jalat, tuumat ja ehkä mailikin vielä tunnetaan. Britit sensijaan tekivät SI-kampanjan 1970-luvulla ja "Good old English units" päästettiin siellä valtaosin museoon (pint ym. poikkeuksina).
kuva 26.07.2015 15:48 Erkki Nuutio  
  Eilen kysyin Minkiön höyryfestifaaleilla siellä olleen Leopardin esittelijältä: Kyllä ajetaan, tosin nykyään on teloihin lisätty kumilaput. 1971/72 (ja myöhemmin) ajeltiin (T54, T55 jne.) pelkin terästelaketjuin muun liikenteen seassa moottoritiellä, Hml-Tre pikatiellä ja muilla teillä. Telat olivat varsin sileät, koska telalaput pyöristyivät Parolannummen kulkuväylillä. Niiden karkea louhe oli peräisin alueen luolista. Siksi telat eivät tehneet jälkiä asfalttiin. Rautatiekuljetusta Parolan asemalta kuljetusperävaunuja käytetään pidemmissä siirroissa. Aina on muistettava, että se velikin kulkisi kaikilla teillä.
Kävelysillasta vielä: Kun Metsäliiton tehdas vielä toimi, ei jalankulkija tai pyöräilijä kaiketi päässyt asemalle/kaupunkiin linnan puolelta rataa. Kävelysilta taisi olla sillan toisella puolella.
kuva 26.07.2015 12:32 Erkki Nuutio  
  Uudemman sillan teko on edennyt. Vielä puuttuvat kaaripalkit ylhäältä, eli ei vielä liikennettä.
Uudempi silta pengerrettiin vanhaa korkeammalla tasolle, jonka ansiosta kääntösiltaosuutta ei siihen tarvittu.
Tämänkin perusteella nainen kävelisi vanhan sillan raiteella. Alempana, vasemmassa reunassa olisi se kapea kulkuväylä matkaliputtomille maankiertäjille. Kulkuväylä on tuettu ulokkeilla vanhan sillan palkkeihin.
Sitä ei varmaan tehty alunperin (eikä sitä näy vanhan sillan kuvassa). Linnan puolella näkyvä kaide vanhan sillan kuvassa lienee siirretty sen tieltä Aulangon puolelle kulkuväylän tekovaiheessa.
Kapealtahan vanha silta näyttää, mutta sitähän ne olivatkin.
kuva 26.07.2015 11:40 Erkki Nuutio  
  Vaihtelevin menetelmin näitä niittisiltoja kasattiin. Jotkut koottiin rannalla mahdollisesti isoistakin osista ja tyrkättiin valmiina paikoilleen. Esimerkiksi Heinolan siltaan tehtiin mm. 70 m pitkät levykaaret valmiiksi Kone ja Sillan pajassa Helsingissa.
Tässä puolestaan niittaillaan yksittäiset palkit yhteen paikanpäällä. Alapalkit on varmaan tehty valmiiksi muualla ja pyörillä kulkevan ainoan siltanosturivaunun kiskot on tuettu alapalkkeihin. Nosturi ja sen nostomoottori on kuitenkin hento. Se ei kykene nostamaan paljon yksittäistä palkkia isompaa asennelmaa.
Toinen kuva esittäneekin yksittäisen palkin asentamis/niittausvaihetta.
kuva 26.07.2015 11:15 Erkki Nuutio  
  Alokasjan marssireittiä Parolannummen ja Hätilän väliltä. Kuvittelen kyllä, että kulkutie olisi ollut 1971/2 sillan toisella kyljellä. Alokasajan jälkeen kuljettiin komeammin T54:lla moottoritietä.
kuva 25.07.2015 18:11 Erkki Nuutio  
  VR 1912/37 II osan s. 270-271 selostaa tämän sillan heikkouksia ja vaatimusten muuttumista noin 50 vuoden aikana. Vasemmalla näkyy kaksiaukkoinen kääntösiltaosuus. Sellaista ja välipilareita ei tullut uudempaan siltaan (vapaa korkeus 4,5 m, vielä yksiraiteinen), joka suunniteltiin vuonna 1924.
<<   >>