Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.05.2025 14:26 | Erkki Nuutio | ||
| Niin se VR 1937-1963 -historiikissakin sanottiin (s. 87) - kun suljin toisen silmäni. Tämän keskitienoille tuli taittovirhe pari vuotta sitten. | ||||
|
13.05.2025 10:25 | Erkki Nuutio | ||
| Kankaanpäähän perustettiin 1960-luvulla konepaja Sajara Oy. Hollming Oy osti sen vuonna 1973 tekemään teräs- ja alumiiniosuuksia sekä sähkökeskuksia Raumalla valmistamiinsa laivoihin. Yäkerroksia laivoihin tehtiin tarvittaessa alumiinista mm. vakauden vaatiessa. Liitoksiin käytettiin tankoja, joiden teräs-alaosan päälle oli räjäyttämällä kylmähitsattu alumiini-yläosa. Vuoden 1979 alusta tehtalla aloitettiin itsekantavien säiliöautojen valmistus, osin Volvo-komponentteja käyttäen (mahurimoottori, vaihteisto, vetoakselisto ja ohjaamo). Minut palkattiin suunnittelupäälliköksi, mutta se ilo kesti vain runsaat puoli vuotta. Tehtaalla tehdyn protoauton myötä tuli selväksi, ettei kannattavuutta voinut odottaa. Hanke loppui aikanaan noin 50 säiliöautoon. |
||||
|
13.05.2025 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Tyylikkyys välittyy kuvasta. Paljon tyylipisteitä veturin ulkonäöstä Lentokonetehtaan suunnittelijoille! | ||||
|
|
13.05.2025 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Porin - Haapamäen radan juhlalliset vihkiäiset suoritettiin 24.10.1938. Asemarakennuksessa on jo verholaudoitus ja tuore maali pinnassa. Ison vierasjoukonkin arvokkaaksi kokema tapahtuma kotiseutunsa historiassa. Radan merkitys sotiemme aikana oli suuri, mistä Heikki Kellomäen kirjakin kertoo (Rautatie tuli ja meni - Porin-Haapamäen rautatie Virroilla, 3. painos, 2016, erityisesti s. 93-95). |
||||
|
|
12.05.2025 08:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vuoden 1938 koululaisten (vaatetus)kuvassa kaikilla oli lätsä päässä. Tässä ei yhdelläkään, tosin naisväestä on monella huivi. Muuten vuonna 1961 äitini piti silloin vallinneen tavan mukaisesti säädetyn ajan suruhuntua, aluksi alas laskettuna, sitten ylös käärittynä. Tapa hylättiin ilmeisesti varsin pian tämän jälkeen? Oheisen kuvan laituria reunustaa rivi jotain - asemaedustan koristepuitako? |
||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05.2025 18:16 | Erkki Nuutio | ||
| Valaiseva piirustuskooste. Kelpaa pysäkinhoitajan perheineen köllötellä korkeissa kamareissaan raikasta kaivovettä juoden ja kruunun puita poltellen tai saunassa löylyä heitellen vähintään 2000 m2 tontillaan. Emäntä lypsää lehmän ja hoitaa kasvimaata. Komentoäänen käyttöä voi harjoittaa palveluskuntaan (ainakin ratavartijat) Matkat kaupunkiin käyvät aina suoraan omalta laiturilta ja hankinnat kulkevat konduktöörivaunussa. Venelaiturikin varmaankin löytyy. Toista on nyt. Elämänmittaisilla säästöillä heltiää vain talonen 500 m2 vuokratonttisella. Luontaisetuna on vain hulevesimaksu. |
||||
|
08.05.2025 17:46 | Erkki Nuutio | ||
| Metrijärjestelmä vahvistettiin Suomessa asetuksella 16.7.1886. Vuoden 1887 alusta lähtien sitä käytettiin posti- ja tullilaitoksessa, rautateillä ja apteekeissa, vuoden 1890 alusta kaikessa kruunun (esivallan) ylöskannossa ja vuoden 1892 alusta yleisessä liikkeessä. Aikaisemmin suuriruhtinaskunnassa oli käytössä osin venäläisiä mittoja kuten virsta, mutta esimerkiksi tuuma ja jalka (0,2969 m) näyttää olleen Ruotsin peruja. Venäjän tuuma oli 25,4 mm = 10 linjaa. Sen mukaisesti ns. kolmen linjan kiväärin kaliiberi on 3 x 2,54 mm = 7,62 mm. Eräs kooste erityisesti ruotsinajan mittayksiköihin on näyttelyjulkaisu Tiima, tiu, tynnyri - Miten ennen mitattiin (Turun maakuntamuseo 2004, 132 s.) |
||||
|
29.04.2025 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Jos DDR- ja BRD-tuotteiden yksittäisiä samankaltaisuuksia havaitsee, eipä se yllätä. 50- ja 60-lukujen DDR- ja BRD-insinöörit ja teknikot olivat toistensa opiskelukavereita ja samat suunnittelunormit ja -ohjeet olivat jokaisella käytössä Vähitellen 50-luvun mittaan DDR-tuote jäi useimmiten jälkeen, koska läntinen komponenttitarjonta ja investointirahan tarjonta tuli ylivoimaiseksi. Edellytyksiä kuristi yksin jo se, että väkiluku BRD:ssa tuli moninkertaiseksi itäpuoleen verrattuna. Talouden toimintaa rajoitti ratkaisevasti byrokraattinen sosialismi ja Sovetin kuristusote mm. koskien työnjakoa Sovetin herruuden alle joutuneissa maissa. Kummallakin puolella väki ahkeroi, ehkä itäpuolella vielä vielä enemmän (ahtaammiksi jääneet olot pakottivat) sekä kyvykästä, ehkä itäpuolella kekseliäämpääkin (saksit kuuluivat teknisesti etevimpiin saksalaisiin). Tämä omien havaintojeni pohjalta ajateltuna. Muistan kun olin Breshnevin kuolinilmoituksen jälkeisenä päivänä Itä-Berliinissä. Kilometrin jono, vähintään viisi rinnan valui Sovettilähetystöön osoittamaan "suruaan" ja sosialistista vakaumustaan (tai välttyäkseen Stasin epäilyksistä). Varmasti nämä ihmiset "vilpittömästi" surivat orjuuttajansa kuolemaa. Muuten, vähän samanlaista oli Suomessa Stalinin kuoltua. Erityisesti "älymystömme" esiintyi silloinkin groteskisti. |
||||
|
27.04.2025 20:14 | Erkki Nuutio | ||
| Voisiko virkapukutuntijamme arvuutella kuvan virkahenkilöiden tehtäviä? | ||||
|
27.04.2025 20:05 | Erkki Nuutio | ||
| Sakkolan pysäkiltä sekä Kiviniemen ja Petäjärven pysäkeiltä lähetettiin esimerkiksi vuonna 1937 16000 maankuulua Sakkolan porsasta erityisissä porsasvaunuissa etupäässä elättiporsaiksi (lihotettaviksi). | ||||
|
27.04.2025 19:36 | Erkki Nuutio | ||
| Vainikkala jäi meille, mutta Louko ei. Aika hento oli Viipuriin vieneen pääratamme kiskotus kuvausvuonna. Nurmi (nykyinen Luzaika) on noin 5 km:n päässä edempänä. Louko, Houni ja Hämee jyrättiin tyystin - muuttuivat rajavyöhykkeeksi. Niinmuodoin tämä kuva on arvokas dokumentti ja kunnioittaa kansallista veteraanipäiväämme 27.4. Pakaasikärry on lastausluiskan luona. |
||||
|
26.04.2025 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos arvokkaasta ja täsmällisestä tiedosta! Vältymme näin luulemasta, että Sohkanen tarkoitti Helsingin Kinaporia Sörnäisten entisen satamaradan luona (Kinaporinkatu). | ||||
|
|
25.04.2025 18:54 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä punaisten panssarijunakin oli Tikkurilan asemalla päivällä 12.4.18. Tikkurilalainen Viljo Sohkanen kertoo näin autenttisessa (päivä)kirjassaan Punakaartilaisen päiväkirja (Painokaari, 1988, 303 s.). Sohkanen oli Kavantsaarella, mutta käväisi rintamalomalla kotonaan Tikkurilassa. Sohkanen kertoo Tikkurilan asemalla olleen samanlaisen tai saman panssarijunan mitä punaisilla oli Kavantsaaressa ampumassa tykeillään ja konekivääreillään. Kun hän oli sanitäärintyönsä asemarakennuksessa tehnyt, totesi hän kaikkien junien poistuneen, viimeinen niistä puhkui Kinaporin mäessä. Sitten asemalla tiedusteleva saksalaissotilas otti hänet vangiksi. Saksalaisia oli kohta Tikkurilassa useita satoja. Tarkoittaako Kinaporin mäen suunta tässä Sörnäisten ratahaaraa? Vapaussodan historia 7 kertoo, että 12.4.18 oli vihollisen sitkeitä hyökkäyksiä Tikkurilan aseman luona ja 13.4. Wolffin prikaati sai käskyn hyökätä koko tykistönsä tuella sinne ja edelleen rataa pitkin pohjoiseen. Sitä ennen prikaati oli 13.6. tiedustellut Hermannin ja Sörnäisten suunnan. v.Redenin osasto otti hallintaansa nämä alueet. Sohkasen kirja on kiinnostava kertomus mm. Tikkurilan tapahtumista ja kitumisesta punavankina Viaporissa |
||||
|
|
24.04.2025 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kumpikin junista oli normaali miehistöjuna. Junien punaisten tehtävä oli hyökätä saksalaisia vastaan Pasilan alueella. Menestys ei ollut kummoinen ja ainakin jälkimmäisen junan veturin kattila ammuttiin reikäiseksi. |
||||
|
|
24.04.2025 10:09 | Erkki Nuutio | ||
| Jos tämä rakennus eli vuodet 1907-18, lienee kuva noin 1907 ja noin 1910 väliltä, koska verholaudoitusta hirsien peitoksi ei ole vielä tehty. Saksalaiset etenivät rantaradan eteläviertä ja rantatietä pitkin Huopalahdesta Pasilaan 12.4.18. Epäilemättä Pasilasta Oulunkylään (vajaa 2 km) lähti samalla varmistusosastoja ja vanhempi Oulunkylän asemarakennus paloi ehkä tässä yhteydessä. Pasilan aseman ja varikon valtauksessa saksalaiset saivat Pasilan puolustajien lisäksi vastaansa kaksi Helsingistä hyökännyttä punaisten junaa. Suomen vapaussota VII (Gummerus, 1931) s. 156-, katso myös Lappalainen: Punakaartin sota 2 (Painatuskeskus, 1981) s. 178-182 . |
||||
|
23.04.2025 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Onko alamäkeä lasketteleva juna koottu kahdelta suunnalta tulleista junista kun on lyhyt pakaasivaunu välissä? Pysäköidyistä autoista mieleeni tulee markkaa venyttävien autonkäyttäjien (katumatta tunnustan) kyky löytää maksuton pysäköinti tarvittavaksi ajaksi. Kuvausvuonna se oli helppoa. Vielä varsin tuoreesti saatoin pysäköidä Hietaniemen hautausmaan reunuskaduille. Siitä sitten taittopolkupyörällä esimerkiksi Pasilaan messuille ja pyörä vaijerilla kiinni sisäänkäynnin palkkeihin Varas joutuisi viemään molemmat, sisäänkäynnin ja pyörän. Tuollainen, täysin kuoletettu Transit-huoltoauto vietiin Metsäkonetehtaan protopajalta kun Valmetin traktoriryhmä, oman hölmöilynsä seurauksena lopetti tehtaan - ja hölmöilynsä peitellääkseen, antoi metsäkoneiden tuoteoikeudet ja tuotannon (tehtaalla oli noin 200 ja lähialueen osatoimittajilla samoin noin 200 työntekijää) Tampereelta Uumajaan vuonna 1983. Nyt koko entinen Lentokonetehtaan alue Härmälässä on muisto vain. |
||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
21.04.2025 12:12 | Erkki Nuutio | ||
| Ikävää että UK on nyt taavallaan viisumimaa, vaikkakin menettely on kevyt. Parantuiko rajamenettelyn sujuvuus sen ansiosta? | ||||
|
17.04.2025 20:53 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvin muistan edellisen, puusillan. Nyt poistuva silta on vuodelta 1983. Ennen Erkkilän puusiltaa oli vain tasoristeys Kyttälänkadun jatkeella. Elinkaaret lyhentyvät. Se lisää kustannuksia, jotka me lopulta maksamme. Parhaillaan puretaan vuonna 2000 peruskorjattua Raholan viihtyisää neljän 6-kerroksisen kerrostalon aluetta, jotta saadaan täyteen tupaten korkeampaa tilalle. Asumiskustannusten väistämättömästä kasvusta ei piitata (tai se on kai tavoitekin - halvat ja viihtyisät asumisalueet pitää eliminoida). |
||||
|
17.04.2025 20:32 | Erkki Nuutio | ||
| Olisiko pysäkki sijainnut alunperin tasan tasoristeyksen kohdalla. Tuskin vuonna 1940 oli voimia laiturin kohtaa levittää ja lankuttaa. Tasoristeyksestä etelään oli heti jyrkkä penger / kaivanto, jotka Johnkin muistanee - luultavasti kiivettyään läheiselle kallioleikkaukselle. | ||||
|
17.04.2025 20:09 | Erkki Nuutio | ||
| Antille: Pehr G:n sikamainen narsistinen toiminta mm. johtajatovereitaan kohtaan oli laajasti silloisten ruotsalaisten tuntemaa ja inhoamaa. Tulee lisäksi ottaa huomioon Pehr G:n aiheuttama taloudellinen vahinko Ruotsille, vahinko ruotsalaisten kansallistunnolle, menetys Ruotsin kansankapitalismille (pienomistajien Volvo-osakkeet) sekä henkinen menetys ruotsalaiselle kansankodille. Volvo-yhtymän hajoamisen aikoihin jopa minulle lähetettiin tukikehotuksia kapinalipun nostaneilta ruotsalaistahoilta. Pehr G:stä toimista on julkaistu rankkoja kirjoja, kuten Exit Pehr G. Sen olen jo karsinut/hävittänyt kirjahyllystäni. Pehr G:llä oli varmasti hyviä Trump-geenejä. Jan Hökerbergin kirja perustuu laajasti Volvon johto- ja keskiportaan osallisten arvioihin, jotka ovat avoimia ja mielestäni tasapainoisia. Itse henkilö Pehr G:n arviointi kirjassa ei ole liian laaja tai kärjekäs. Jan Hökerbergin vastaava toinen kirja, Spelet om Saab ansaitsee yhtäläisen kiitoksen. Pahimmillaan yhtä hullua ja perikatoon johtanutta touhua kuvaa sekin. Sankari monessa Saab -taistossa oli Saab-Valmetin silloinen tj. Juhani Linnoinen. Tämä puolusti Uudenkaupungin asiallisia tarpeita jämäkästi, tukenaan Wallenbergin ja Kekkosen Ugin tehtaan perustamisvaiheessa tekemä vahva osakassopimus. Valmetin väestä mm. tästä perustamisvaiheen sopimuksesta voinee eniten kiittää eversti Tuloiselaa. Valtion muurarieliitti sysäsi sittemmin jo eläkkeelle siirtyneen Juhani Linnoisen tyystin syrjään, koska Sisu-Yhtymän hallituksessa ollessaan tämä taistellen pelasti mm. yhtymään silloin kuuluneet Valmet -traktorit ja -dieselmoottorit joutumasta keinottelijayritykselle (ei Agco) ja lopetettavaksi. Riidasta Sisu-yhtymän hallituksen puheenjohtajaa, juomanlaskija Ekströmiä (ex Hartwall) vastaan tuli kova ja julkinen. Kosto pätevimpiin suomalaisjohtajiin katsottavaa Linnoista vastaan oli nopea ja peruuttamaton. Olen jo menettänyt lainaamani Spelet om Saab -kirjan. Spelet om Volvo -kirjaan olen toistuvasti tukeutunut, enkä siksi voi sitä lainata. Toivon että yrittäisit hankintaa netin ruotsalaisista antikvariaateista. |
||||
|
|
17.04.2025 11:46 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä sallitaan omia Volvo-muistojani ja -mielipiteitäni: AB Volvon perustajalla, vähän körttiläisellä Assar Gabrielssonilla oli jyrkkä periaate, ei nepotismia. Sukulaisia ei oteta johtotehtäviin. Seuraajakseen Gabrielsson valitutti onistuneesti vuosikaudet Volvo Flygmotoria johtaneen Gunnar Engellaun. Tämän aikana Volvon henkilöautojenkin kehittelyssä säilyi järki ja tuotanto kasvoi valtavasti - mm. Torslandan tehdas (jossa 1969 hitsailin Amazoneja, myös viimeisiä kartanosellaisia) ja satelliittitehtaita ympäri Ruotsin. Jo Gabrielssonin aikana oli Amazon (ja ns. Pyhimysvolvo), mutta 142, 144 ja 164 tulivat Engellaun aikana. Nordkulan rakennuksessa vanhalla Volvolla työskentelin Engellaun suoraan alaisuuteensa perustamassa Central Forskning & Utveckling -yksikössä vuonna 1970 (Pyhimysvolvot tehtiin silloin vaatimattomassa vastapäisessä hallissa), Yhtymän sikarikerros ja Engellau itse oli pari kerrosta ylempänä. Ahkerasti käyttämäni yhtymän kirjasto oli työpöytääni kerrosta alempana. Olin turvallisuustutkimuksen (tunnetun Nils Bohlinin) huoneessa, vaikka en ollutkaan tämän asian kanssa tekemisissä., Volvo syntyi Gabrielssonin (sekä rahat ja tilat antaneen SKF:n) ansiosta, mutta valtava kasvu oli ennen kaikkea Engellaun tekemisiä. Mutta! Engellau teki eläköityessään vuonna 1971 karmean erehdyksen, sortui nepotismiin - valitutti jatkajakseen vävypoika Pehr G. Gyllenhammarin. Kuten sukunimikin paljastaa, reittä pitkin kiipeillyt (kiipinyt) Pehr G. oli narsistina vähintään Euroopan huipputasoa. Hän tuli syypääksi toistuviin, yhtymälle vaarallisiin virheisiin. Näistä Renault-touhu lähes tuhosi yhtymän ja sittemmin hajotti sen. Henkilöautojen kehittelyä Pehr G. vahingoitti vakavasti. Palautuminen toteutui lähinnä vasta 850-malliston myötä. Gyllenhammar ei pääsyt vakavasti haittaamaan Volvon raskasajoneuvojen toimintoja ja laajentumista. Narsistin tarinan ja narsismin seuraamuksia valottaa erinomainen analyysi Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (2000, 350 s.). Engellausta en tiedä päteviä kirjoja, mutta alkuvuosikymmeniä kuvaa Bertil Hälleby: Så föddes en svensk bilindustri - Volvos historia fram till PV444 (1990, 104 s.). Kyseessä on Gabrielssonin työtoverin loistava analyysi. Kiinnostava on myös Sven G. Andrén: Volvo på Gabrielssons tid - En storindustri skapas (2005, 150 s.). |
||||
|
16.04.2025 11:03 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos jälleen Petrille. Saimme vakuutuksen, että päästökaupan tulot kertyvät hyväksemme ja Eduskunta päättää näidenkin tulojen käytöstä. Kaasutelkaamme siis ilahtuneina, koska omilla päästömaksuillamme rahoitamme sotea ja muuta hyvää. Pidämme siis maatamme pystyssä. Tuskin monikaan ajattelee salaliittoteorioita kaikessa, vaan paremminkin ihmettelee leimaamista jota asioista kysellessään saa heti kokea. Ilmastotoimia runnetusti perustellaan meidänkin maassamme ilmaston ääri-ilmiöiden yleistymisen ja voimistumisen kurissapitämisellä. Tämähän on vihreiden ja myötäilijöden keskeinen väite ja pelottelukeino. Se puree tehokkaimmin nuoriin (näiden mielenterveyttäkin uhaten). Vihdoin eilisissä tv-uutisissa kansainvälisesti tunnustettu ilmastotuntija Petteri Taalas myönsi väitteen virheellisyyden. Hän päinvastoin totesi ääri-ilmiöiden lisääntymisen olevan seuraamus ilman puhdistumisesta. Itse olen asiaa selvitellyt sitä väittäneille, ja voinut (voin yhä) vakuuttavasti asian demonstroida jo yli kymmenen vuotta sitten. Mukavaa että Petterikin on nyt yhtynyt samaan johtopäätökseen. Tv-uutisissa hän ehkä asiasta kertoi varoittaakseen ylivihreitä käyttämästä tätä virheellistä väitettä pelottelutarkoituksissaan |
||||
|
|
15.04.2025 20:38 | Erkki Nuutio | ||
| Selkeä vastaus Petriltä. Totean kuitenkin viitatun Energiaviraston tiedotteen vaikenevan tyystin päästökauppatulojen suuruuksista ja ETENKIN siitä, mihin tarkoituksiin tätä tuloa on käytetty ja tullaan käyttämään, sekä minkä (suomalais?) tahon tekemillä päätöksillä. Olen samaan vaikenemiseen törmännyt tiedotteissa ja muutenkin johdonmukaisesti. Siksi vakaasti epäilen että tulot eivät ainakaan pääosin jää Suomeen, eivätkä siis kata menojamme. Ovatko kerätyt / kerättävät päästömaksut siten ainakin merkittävältä osin persnettoa (lisäköyhtymistä) maallemme? |
||||
|
|
15.04.2025 15:09 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä joku osaa kertoa minne liikennepolttoaineiden päästökaupan maksut EU:lle kerätään EU-maiden (kuten Suomi) toimesta, ja mikä EU-taho päättää saatujen maksujen poisjakamisesta poliittisesti kannatettaviin, siis viher- ja vastaaviin tarkoituksiin? Pidetäänkö poisjaettujen rahojen saajatahot ja -maat ikuisesti salattuina, vai saavatko EU-maat EU:lta uskottavia selvityksiä näistä? Tuskin sentään EU:n tilintarkastajat valvovat takaisinmaksujen käyttöä nimenomaan ilmoitettuihin tarkoituksiinsa? Kansalaisille ei kaiketi näitä tietoja missään anneta, koska kansalaisten käsityskyky ei tietenkään ole riittävä. |
||||
|
10.04.2025 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Niinpä onkin. Ratateknisen toimiston piirustus sen hyvin näyttää. Kirjassa Sami Suodenjoki: Rudolf Winter - Tehdaskaupungin liikevoima ja hänen perintönsä (2012, 160 s.) on piirroskuva ilmeisesti ajalta ennen väritehtaan uuden tehdasrakennuksen (1928) syntyä. Siihen on piirretty mainittua kapearaiteistoa väritehtaan vanhemman tehdasrakennuksen alueelle (s.40). Tampereen Tapettitehdas Oy perustettiin Winterin veljesten ja eräiden muiden toimesta v. 1892 ja se muutti Tammelantorin laidalta Epilään vuonna 1909. Samalle isolle tontille muutti Viinikanojan varrelta väritehdas D.Winter & Co. |
||||
|
|
09.04.2025 09:32 | Erkki Nuutio | ||
| Etkä mitään alle 45 000 euron (paitsi ehkä vauraammista maista uitettuina). | ||||
|
|
06.04.2025 19:05 | Erkki Nuutio | ||
| Henkilöautot ovat (ainakin niiden olisi syytä olla) käyttäjiensä kulku- ja kuljetustarpeiden edellyttämiä tarve-esineitä. Maamme elää vuodesta toiseen kroonisesti yli varojensa. Jotkut luulevat että näin voidaan jatkaa ja useimmat vähät välittävät. On silti uskomatonta miten ylivihreiksi hurahtaneet vaativat kansaa romuttaen hävittämään 99% kelvolliset, vain muutamien vuosien ikäiset polttomoottoriautonsa - sekä ostamaan tilalle vähintään kaksi kertaa kalliimpia sähköautoja. Jokaisesta tällaisesta ostoksesta valuuttavarantomme kärsii noin 40.000 euroa - siis sadastatuhannesta tällaisesta ostoksesta valuuttavantomme supistuu noin 4 miljardia euroa. Siis VUODESSA, ainakin lähimmän kymmenen vuoden aikana! Niin taitavia sellun ja paperin viejiä ei Suomessa ole, jolla valuuttavarannon vuotuinen 4 miljardin haaskaus tulisi kuitatuksi edes puolisksi! Raskaiden ajoneuvojen lähitulevien EU-säädösten päättäjät ovat hurahtaneita, ikävä kyllä. En murehdi kohteita, joissa akuilla, tarvittaessa välilatauksin voidaan kohtuullisesti hoitaa kuljetustehtävät. Osa kuorma- ja linja-autojen kuljetustehtävistä on tällaisia. Ongelma sensijaan on erityisesti tavaroiden kaukokuljetukset. Niitä tehdään valtavassa laajuudessa tehokkaasti kuorma-autoyhdistelmillä. Jos pyrittäessä nettopäästöttömyyteen vaaditaan, kuten hurahtaneet säätelijät vaativat, että se on tehtävä paineistetulla vedyllä, täytyy vety puristaa 700 bar paineiseksi ja kuljettaa se lukuisissa järkyttävän hintaisissa (vuosittain NDT-tutkittavissa) 700 bar pöntöissä auton mukana. Kun ajonaikainen kulutus alentaa paineen noin 300 bar suuruiseksi, täytyy huoltoasemalla tehdä uudelleenpumppaus 700 bar paineeseen. Huoltoasema ei ole mikään Suomessa totuttu, koska 700+ bar painetasoon pystyvä pumppulaitos maksaa luokkaa 10 miljoonaa euroa ja sitä pyörittävä sähkömoottori vaatii suoran kytkennän valtakunnanverkkoon. En jatka aikasyistä näiden tosiasioiden esilletuomista. Totean vain, että kuvatuilta ongelmilta vältyttäisiin (nettopäästöttömyydestä siis tinkimättä), jos puristetun kaasu- tai nestemäisen vedyn sijasta käytetään nestemäistä e-metanolia (tai e-dieselöljyä). Se on muuten samaa e-vetyä, mutta on nesteytetty sijoittamalla molekyyleihin ilmasta erotettu hiiliatomi. Moottori palauttaa toimiessaan hiiliatomin takaisin ilmakehään. Jokseenkin muutoksettomat polttoainesäiliöt ja -varusteet kelpaavat metanolille kuin dieselpolttoainetta käytettäessä. Sama koskee huoltoasemien laitteita. Polttoainetäydennysten välikään ei muutu (vedyn yhteydessä se on puolittunut). Ongelma toki on, että e-metanoli on vielä (mm. estettyjen jalostamoinvestointien vuoksi) noin kolme kertaa kallimpaa kuin esimerkiksi kivihiiltä käyttäen jalostettu metanoli (lopputulos on identtinen). Tunnistaminen kumpi on kyseessä voitaisiin toteuttaa väriaineella (kuten nykyään polttoöljylle) tai aukottomalla logistisella seurannalla (on käytössä jossain laajuudessa Hollannissa) Viherhurahtaneet eivät halua uskoa näihin menetelmiin, Niiden myötä e-polttoaineet kuitenkin nopeasti halventuisivat lähelle perinteisten hintoja mm. tehokkaiden uusien jalostamoiden ansiosta. Siksipä pattitilanne vallitsee kun EU-säätelijät ainakin vielä toimivat kuten Elokapina - istuvat keskellä ajorataa ja estävät nettopäästöttömyyden järkevän toteuttamisen. Hulluimmat vieläpä yhä kuvittelevat tuloksiin päästävän raskaassa tieliikenteessä polttokennoja käyttäen !!! |
||||
|
03.04.2025 12:39 | Erkki Nuutio | ||
| Viinikka-Nekalan raiteisto ei tainnut tästä enää paljonkaan laajentua: https://vaunut.org/kuva/42989?paik=Tampere&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
|
03.04.2025 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Ajalta ennen radan tulovaihteen purkamista: https://vaunut.org/kuva/96756?u=3399&kv=1960&kv2=1970&paik=Tampere+Viinikka Havaitsitte varmaan mainitsemani tiedon 1.4.25 aprilliluonteisuuden. |
||||
|
|
02.04.2025 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Esimerkiksi tätä kautta pika- ja tavarajunat olisivat poikkeustilanteissa palanneet pääradalle / tulleet siltä, jos suunnitelma 1910-luvulta olisi toteutettu. Reitti olisi ollut Järvensivu, Iidesjärven itäpään kohdilta peltojen poikki Nekalaan ja kuvan ylikulkusillan (lienee 50-luvun alussa valmistunut?) kautta Viinikan ratapihalle ja sieltä Perkiön ratapihan kautta pääradalle. Aikanaan peltomaata (Hatanpään vainioita). Tällaisen suunnitelman synnytti ilmeisesti saksalaisinsinööri Gleimin ja SVR:n pitkään Järvensivulle tuputtama Tampereen tavararatapiha. Eihän se olisi voinut olla umpiperä, vaan se olisi vaatinut purkautumisreitin Vuohenojan kohdilta Nekalan kautta pääradalle. Gleimin suunnitelmat hylättiin vasta 1920-luvun lopulla kaupungin vaatimuksesta. Vasta 1930 -luvun loppupuolella alettiin suunnitella Viinikan ratapihaa ja vasta 50-luvun alussa valmistui Järvensivu-Viinikka -yhdysraide. Tuoreesti 1.4.25 ministeri Adlecreutz vahvisti Museoviraston esityksestä Viinikan ratapihan suojeltavaksi valtakunnallisesti ainutlaatuisena toimivana liikennemonumenttina. Ratapiha-aluetta himoinneet epämääräiset spekulantit joutuivat ansaitusti naureskelun kohteiksi. |
||||
|
01.04.2025 12:16 | Erkki Nuutio | ||
| Heikki vietti yönsä tallin lämpimässa sen jälkeen kun puhdistajarouvat olivat pyyhkineet sen kiiltäväksi roiskeista. Kelpaa nyt viedä puhtain hytinlasein aamujuna Tampereelle (P46 8.30-10.47) ja luovuttaa siellä I&II luokan vaunu liitettäväksi Helsingin junaan (P62 11.00-13.50). |
||||
|
28.03.2025 14:34 | Erkki Nuutio | ||
| Funktionalismista Suomessa on runsaasti hyviä esimerkkejä, useat mielestäni vähintään Alvarin tuotosten tasoisia. Suosittelen lisäksi Dessaun matkan yhteydessä tutustumaan myös Weimarin hyvin tyylikkääseen kaupunkiin. Teollisesta rationalismista tuon esille Toijalasta Tampereelle muuttaneen ja sittemmin paljon laajentuneen, teknikko Ake Mattisen ja rakennusmestari Artturi Niemelän nuorina tyhjätaskuina, mutta osaajina vuonna 1950 perustaman Rakennustst Mattinen & Niemelän, sittemmin MNK - Rakennus oy:n. Se teki noin puolet Tampereen kerrostaloista 30 vuoden aikana 50-luvun loppupuolelta lähtien. "Tehdään halvalla JA hyvää". Johtajapari toimi (halusi ja osasi toimia) tunnuslauseensa mukaisesti ja pakotti silloiset muut rakennusyhtiöt sekä keinottelijat korjaamaan tapojaan. Suojana tarvittaessa oli kaupunginjohtaja Erkki "Napoleon" Lindfors. Mattinen & Niemelä oli sivistyneen ja osaavan elementtirakentamisen pioneeri Suomessa 50-lopulta lähtien. Eräs merkkipaaluista oli AsOy Kunnankontu (Väinämöisenkatu 15), jossa asuin vuosikaudet. Yhtiön tarinan kertoo osaavasti Pekka Mäkelän Läpi harmaan kiven - Kertomus MNK - Rakennus oy:n toiminnasta 1950-1985 (MNK 1985, 132 s.). Suosittelen voimakkaasti. Häpeän Tampereen arkkitehtuurin nykysurkeutta. Se on tulos keinottelijoiden vapaasta mellastamisesta - pormestarien suojelemina. Betonibrutalismin huomattavia ja masentavia esimerkkejä löytyy Tampereeltakin runsain mitoin 60-luvun puolivälistä eteenpäin. |
||||
|
28.03.2025 09:44 | Erkki Nuutio | ||
| Uskaltavat kai soittaa kun jo hautuumaalla ovat Skånen malmölaiset, joita korpesi Ab Scanian kähveltäminen Malmösta Södertelgeen huonossa hapessa olleen Vabis Ab:n vahvistamiseksi. Nimi Scania on karkea väärennös kun sitä käytetään Söderrmanlandin tuotteelle, ja kun nimiluvan saamiseksi täytyi hoitaa Scandia Diesel hautaan. |
||||
|
25.03.2025 11:13 | Erkki Nuutio | ||
| Kunnianosoituksia auttavaisesta ja vastuuntuntoisesta opastuksesta kattavasti kuvitetun satasivuisen Sv/Dv12 -kokoamisohjekirjan muodossa! Sen ansiosta ei hyvien ja riittävien ohjeiden puute todellakaan haittaa tämän HO-veturimallin kokoonsaattamista. Kun on kyse pienennetyn, ja siksi yleensä suhteellisesti kauempaa tarkastellun malliesineen värityksestä - tavoitteena luonnonmukainen vaikutelma, tulee oleelliseksi käsite mittakaavainen väritys (scale colour). Asiaa tarkastelee mm. tämän brittitaiturin teksti ; https://www.aidan-campbell.co.uk/PDFs/guide%20to%20scale%20colour.pdf . Toisaalla katsotaan että katseltaessa alkuperäistä veturia jo parin-kolmenkymmenen metrin päästä, vastaa näköhavainto kuin kyseinen todellinen veturi olisikin maalattu lisättyinä sen väreihin jopa kolmanneksen verran valkoista. Katsottaessa suhteellisesti viekä kauempana olevaa esinettä, muuttaisi ilmakehän utu vaikutelmaa lisää. Mittakaavan huomioiden olen ihmetellyt esimerkiksi Märklinin tapaa useimmiten käyttää pikimustaa muovia HO- ja vieläpä Z-mittakaavaisten höyryveturimalliensa ohjaamo- ja kattilamateriaalina. Se käytännössä piilottaa yksityiskohdat läheltäkin katsottaessa, eikä näytä kauempaakin katsoen todenmukaiseselta - etenkin kun suomalaisvetureissa kattilapellit olivat vierestäkin katsottuina kuivina vaaleanharmaita ja sateellä synkkiä (mutta ei silloinkaan ainakaan kiiltävän mustia). Ohjaamot ja tenderit eivät myöskään (Suomessa) olleet mustia. |
||||
|
24.03.2025 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Toistuvasti on syytä muistuttaa suhteellisista kilpailuhaitoista, jotka ovat elintasomme parantumisen esteenä. Ehkä asian sadasviideskymmenes toistaminen onnistuu havahduttamaan välinpitämättömätkin ihmiset. |
||||
|
22.03.2025 16:02 | Erkki Nuutio | ||
| Kymmenisen vuotta sitten kiinteistökeinotteluun keskittynyt (ja edelleen siihen keskittyvä) kaupungin johto kääri raiteita rullalle valtion "veljien" siunauksella ja teki niiden paikalle Ratapihankadun. Vain kevyt ja matala riukuaita investoitiin turvaamaan loppuja raiteita sekä suurjännitelaitteita ajoneuvoilta, häiriköiltä ja terroristeilta. Kuvassakin osin näkyvä valtava kiinteistömassa (sen tuotot) tuli kadun myötä mahdolliseksi. Se olikin ainoa asia, jolla oli merkitystä kaupungin päättäjille. Raideliikenteen valtakunnallisten tarpeiden ja varmuuden valvojat joko naurettiin ulos tai nöyrtyivät, jottei oma urakehitys vaarantuisi. Onnettomuus paljasti tylysti erään osan piittaamattomuuden vaikutuksista ja havainnollistaa sillä aiheutettuja uusia uhkia. Siksi onnettomuuden halutaan unohtuvan mahdollisimman nopeasti, ilman Tukes- tai muita asiantuntijatutkimuksia - siis vain poliisin syytteillä autoa ajanutta "Risto Reipasta" vastaan. Eihän kukaan muu tehnyt mitään väärin!!! Tampereen asema kriittisenä valtakunnallisena läpikulku- ja pysähdyspaikkana on toki vaikea ja kaupungin kiinteistökeinottelu on vienyt mahdollisuuksia. Käynnistyneet hyvin kalliit ja aikaavievät työt eivät poista ongelmia, koska niissä muutoksia tehdään kaiken muun kuin raideliikenteen valtakunnallisen varmuuden hyväksi. Ilmaiseksi varmuutta ei synny, etenkin kun asiaa ei hoidettu ennen parin viime vuosikymmenen rakentamistoimintaa. Ilman Ratapihankatua olisi voitu tehdä kaksi suojattua, aseman sivuuttavaa ohitusraidetta, ja viedä nämä Järvensivun kautta kiertoradalla Nekalan kautta pääradalle. Valmiit suunnitelmat tällaisesta kiertoradasta tehtiin jo 1910-luvulla. Tilapäisesti pääradalle olisi päästy peruuttamalla Järvensivu-Viinikka -ohitusraiteen (joka sekin aiotaan nyt uusia) kautta. |
||||
|
20.03.2025 20:38 | Erkki Nuutio | ||
| Ei Volvon B58/B10M kovin häävi Tampereen talvikeleillä ollut. Peltolammin linjan nousuosuuksilla vetoakseliston toinen pyörä ruomi ulvoen koko pysäkkivälin matkan. Ei ollut tasauksen lukkoa eikä tietenkään nastarenkaita (asfaltin surma luistaessaan). Ruomimista edisti myös huonohallintainen paineilmatoiminen kaasupoljin. Kuinkahan lyhyt oli tasauspyöröstöjen korjausväli, eli kuinka usein kerättiin metallilastut öljytilasta ja vaihdettiin osia ja vetopyörästön öljy? Vetoakseliston luistamaton toisen puolen pyörä toki piti autoa linjassa. Sen ansiosta ei menty linkkuun. Jos tasauspyörästön olisi voinut lukita, olisivat vetoakseliston molemmat pyörät ajoittain ruomineet ja vieneet auton linkkuun. Olisi luisuttu tieltä tai törmätty vastaantuleviin. Huonouden lisätekijä oli Volvon keskimmäisenä sijainnut vetoakselisto. Sen akselipaino kuormattuna oli noin 8000 kg - verrattuna vetäville taka-akselistoille tavanomaiseen 11000 (tai 13000) kg. Peltolammin bussien kokonaispaino kuormattuna oli noin 23000 kg. Kitkapainon osuus oli siis vain noin 8000/23000 = 35%. Talvikeli on kohtuullisen pitävä jos tien kitkakerroin on 0.2. Tällöin käytettävissä olisi pitokitkaa 0.2 x 35% = 0.07 verran. Se vaivoin riitti Peltolammin mäkiin. Talvella kuitenkin tiekitka on huonoimmillaan 0.05...0.10. Se ei riitä alkuunkaan. Raskaisiin autoihin ei vielä yli sadan vuoden kehitystyönkään tuloksena saa tiekäyttöön kovin soveliaita vetäviä etuakselistoja, jotka mahdollistaisivat kahden vetävän akseliston sujuvan toteutuksen. Kömpelöitä ja kalliita toteutuksia toki löytyy. |
||||
|
15.03.2025 15:04 | Erkki Nuutio | ||
| Näihin varhaisiin vaunu-, halli- ja muihin rakenteluihin liittyy olennaisesti ja kultakirjaimin jäsenemme Börje Sällström - muita aktivisteja tietenkään unohtamatta. | ||||
|
03.03.2025 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kokokiinalainen (alusta ja kori) Suomen bussimarkkinoiden markkinajohtaja (kaikentyyppisissä yli 16 tonnin busseissa). Mielenkiintoista seurata onnistuvatko merkityksettömiksi (bussi) valmistajiksi vaipuneet Scania ja Volvo (ym.) saamaan EU:lta esimerkiksi 30 % suojatullit voimaan EU:ssa. Kun puuttuu suuruuden ekonomia, ei pärjää. Saa nähdä kuinka käy raskaissa kuorma-autoissa noin viiden vuoden kuluttua. |
||||
|
26.02.2025 09:58 | Erkki Nuutio | ||
| Meidänkin pieni rivitaloyhtiömme kuvaa sitä, kuinka sähköautot (lataus) aiheuttaa vain ongelmia ja riitojakin. Lain pakottamana voisimme (kun osakkaamme eivät ole ihan tyhjätaskuja) kyllä sopia suurteholaturienkin hankinnasta asuntokohtaisille autopaikoillemme vaikka autottomatkin osakkaat joutuvat silloin maksamaan yhtä paljon kuin näitä latureita vinkuvat osakkaat. Vinkujille on välttämätöntä, että heidän autonsa on 100% ladattuna joka aamu, sillä heidän on joka aamu oltava valmiita ajamaan Sodankylään, Tornioon tai vastaavaan, ilman matkallalatauksia. Latauslaitteiden yhteishankinta on siis vielä jotenkin hoidettavissa. Ongelma on lataussähkön laskuttaminen sähkön toimittajan ja sähköverkon tarjoajan toimesta SUORAAN asianomaiselta latailevalta sähköautonhaltijalta - mukaan luettuna mahdollisesti jälkikäteen erikseen laskutettava ns. tehomaksu. Jokaisella osakkaalla on eri sähköntoimittaja ja vielä siihen nähden eri sähköverkon tarjoaja. Laskuja sähkönkulutuksesta (ml. mahdollinen tehomaksu) ja verkon käytöstä ei tietenkään saa tulla muille kuin asianomaisille. Nämä laskut eivät myöskään saa joutua taloyhtiön kirjanpidon kautta käyttäjälle välitettäviksi. Laskuttaminen on siis ongelma. Nykyään itsekään en oikein tiedä sähkön toimittajani ja verkon tajoajani nimeä reaaliajassa, koska nämä keinottelijoille päätyneet yritykset vaihtuvat lähes kuukausittain, ja nekin jotka eivät ole vaihtuneet vaihtavat nimeänsä vähän väliä. Kun samalla omakin pankkini muuttui edellisen lopetettua ja W11:n käyttäjäksi joutuminen sotki selvät asiat, ei voi muuta kuin kirota. |
||||
|
|
25.02.2025 09:58 | Erkki Nuutio | ||
| Toivottavasti asukkaat ovat onnellisia kohta umpeen rakennetussa arkkitehtuurittomassa kaaoksessa. Isän kanssa 50-luvun lopulla tuosta hiihdeltiin Pirkkalan puolen laduille. Silloin oli vain se vanha tieyhteys Pirkkalaan Lentokonetehtaantien jatkeella (noin 200 metriä vasemmalla näkyvien valkoisen kerrostaloryhmän takapuolella). Rollikan kääntöpiste tehtaan portilla ja kaatopaikka olivat tunnetun maailman reunan lähellä. Rajana oli paskaoja (Härmälänoja, uoma oli heti valkoisten talojen takapuolelta). Tehtaalta lentokentälle vienyt rullaustie oli ojasta vähän kaupungin puolella. Sitä pitkin mennen kuvan pirkkalalaismetsiköstä noin 500 m kaupunkiin päin oli piikkilangalla ympäröity Ilmavoimien varasto ja siellä kymmenkunta äskettäin käytöstä poistettua Vihuria. Meidän härmäläläinen poikapartiomme luonnollisesti meni piikkilankojen alta ja istukeli Vihurien ohjaajanpenkeillä. Mutta poliisipartio pian lopetti touhumme. Olimme rikkoneet monia lainpykäliä, mutta meitä ei pamputettu. Mutta huomatkaa että sotaväki oli valppaana 50-luvullakin desanttien ja muiden tuholaisten varalta. |
||||
|
23.02.2025 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Tunnetusti pidän Tallinnan tunnelin suunnittelutöiden määrätietoista aloittamista kiireellisenä. Rakentamistakaan ei pidä viivytellä. Myönnän etten kunnolla herännyt asialle tunnelia koskeneiden ensiehdotusten (kuten 1994 ja 2008 : https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki%E2%80%93Tallinna-rautatietunneli ) aikoihin. Jälkikäteiset kiitokset silloisille ehdotusten tekijöille, jotka meille suomalaisille niin tyypillinen saamattomuus tyrmäsi. Emme saamattomuuttamme nykyhetkelläkään määrätietoisesti korjaa heikkoa suhteellista kilpailukykyämme pääkilpailijoihimme nähden. Tornion-Haaparannan yhteyden todellinen toimivuus on tärkeä pohjoisempaa Suomea varten sekä poikkeustilauhkien vuoksi. Sitä koskien on tuoreet suunnitelmat toteutettava. Mutta tämä ei riitä kehittämään Tornion ja Haaparannan nykyisin nuokkuvia alueita. Ruotsin ja Venäjän keksimä, jo uutena susi ratalinjaus vuodelta 1916 tulee korvata noin seitsemän kilometriä lyhemmällä suoralla linjauksella Tornion kaupunkisaaren poikki. Nykyinen Tornion tai Haaparannan kaupunkirakenne ei sitä estä, vaan kumpikin kaupunki saisi siitä tarpeellisen piristysruiskeen. |
||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
22.02.2025 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Blogi pienoisrautateihin erikoistavia puolankielen opintoja silmälläpitäen: http://jedenosiemdziesiatsiedem.blogspot.com/ Ääntämisharjoituksia koskien on yleinen asiantuntijaneuvo : hanki viulu. |
||||
|
21.02.2025 17:00 | Erkki Nuutio | ||
| Entisen ajan kieleen ja syntyperään liittynyt valta- ja yhteiskuntapoliriikka on onneksi poistunut, mutta se oli kuvattuna aikana olennaista. Kuvatut asiat tapahtuivat jo vuoden 1905 vaiheilla. Muistelija Väinö oli 20- ja 30-luvuilla yritys- ja puoluejohtaja ja maan pääministerinäkin. Kyseistä kirjaa kirjoirraessaan hän oli kuritushuoneessa. Toki häntä ei teloitettu, vaikka kansanedustaja Hertta Kuusinen sitä vaati. |
||||
|
|
21.02.2025 14:07 | Erkki Nuutio | ||
| Väinö Tanner kertoo yhdessä kiinnostavista muistelmateoksistaan, Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa (Tammi, 1948, 412 s.) kuinka hän vuosisadan alkuvuosina vähän päälle 20-vuotiaana aloitti kansainvälisestikin merkittävän osuustoimintauransa Turun Wähäwäkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana. Kyseinen varhainen osuusliike toimi myös tukkuliikkeenä monelle alueen aloittaville pienille osuusliikkeille. Siksi Tanner hoiti myös liiketoimia Fiskarsin väen osuusliikkeen kanssa. Fiskars Ab:n vanhoillinen ruotsikkojohto ei sallinut kilpailijaa aluetta kehnosti palvelleelle yksityiskaupalle. Siksi osuuskauppa sijoitettiin Fiskars Ab:n omistaman alueen ulkopuolelle, parin kilometrin päähän työväen asumuksista. Osuus- ja työväki ei myöskään saanut pitää kokouksiaan yhtiön alueella. Niitä ei myöskään saanut pitää rautatiealueella, SVR:n maalla. Ratkaisuksi löydettiin kokousten pitäminen "ei kenenkään maalla" , rautatietunnelin yläpuolisella kalliolla. Kysymys kuuluu pidettiinkö kokouksia kuvan osoittamalla varsin jyrkällä kalliolla, vai oliko tunnelin toisen suuaukon suunnassa sopivampi kohta kokousten pitoa varten? |
||||
|
19.02.2025 10:30 | Erkki Nuutio | ||
| Puola ja puolalaiset ovat kiitettävästi kunnostaneet ja entisöineet historialliset arvorakennukset mm. entisessä Itä-Preussissa, joka siirtyi heille kun koko Puolaa siirrettiin länteenpäin. Eli Puola on kiinnostava kulttuuri- ja rautatiemaa. Kieli tosin on hankala - saksa ja englanti auttanee. Koko maan siirto länteenpäin tarvittiin jotta Stalin (ketkun Rooseveltin mahdollistamana) sai varastettua aiemman itäisen Puolan itselleen. Neukkulaksi varastetulla alueella keskityttiin entisöintien sijasta paikannimien venäläistämiseen ja muihin stalinistisiin touhuihin. Kun Puola vielä oli Neukkulan orjavaltio, oli se halpa ökeltäville länsituristeille. Suomalaisten ökeltäessä Leningradissa ruotsalaiset ökelsivät vielä karseammin Gdanskissa. Kruunuja riitti. Kesällä 1970 työskentelin Göteborgissa ja menin ruotsalaisturistien seassa seuramatkalla (Öststatresor) Gdanskiin. Autolautta vei (vie yhä) Ystadista Swinousjscieen (aiempi Swinemuende). Kyseisenlaisiin porukoihin verrattuna suomalaisörvellykset Leningradissa olivat lähes sivistyneitä verrattuna ruotsalaisörvellyksiin Gdanskissa ja Swinousjsciessä. |
||||
|
16.02.2025 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva! Menemisen meininkiä ja edustavassa kunnossa olevat Lättäjuna. Ollaan valmiita poimimaan mumot ja papat lumisilta seisakkeilta kirkonkylään kauppa-asioille . | ||||
|
12.02.2025 16:34 | Erkki Nuutio | ||
| Todetaan vielä yksi haastava mutta ainakin teknillisesti realistinen mahdollisuus, eli junalautta Etelä-Suomesta esimerkiksi Hampurin nurkalle: FINNJET II Oli ilo kulkea vuonna 1978 juuri valmistuneena M.Sc:nä upouudella FINNJETILLÄ Hampurin nurkalta Helsinkiin 22 tunnissa, parhaimmillaan 30 solmun nopeudella: https://fi.wikipedia.org/wiki/GTS_Finnjet . FINNJET II poikkeaisi edeltäjästään, mullistavasta Finnjetistä siten, että siitä tulisi yhdistetty juna/rekka/matkustajalautta. Alakerrokseen tulisi rinnakkaiset junaraiteet. Yläpuolelle tulisivat rekat ja ylimmäksi hytit, ravintolat ja muut viihtymistilat Mullistavaa olisivat vety/metanolikäyttöiset dieselmoottorit, maksimiteho 90 000 kW (Finnjetissä oli kaasuturbiinit, max 75000 kW) Toteutuu taloudellinen 30 solmun matkanopeus. Finnjetin ongelmaksi tulivat liialliset polttoainekulut. Nyt vety/metanoli poistaa ongelman. Satamassa siirtyisivät valmiiksi järjestellyt junat laivaan alle puolessa tunnissa. Jokapäiväinen liikenne olisi mahdollinen matka-ajan ollessa 22 tuntia ja satama-ajan enintään 2 tuntia. Finnjetin teki Finnlinesille Wärtsilä Helsingin telakallaan. Nykyinen Wärtsilä Waasassa on vety/metanolikäyttöisten laivadieselien huippuosaaja. Myös Helsingin telakka on tallella ja on muitakin suomalaistelakoita. Estettä uuden, suurta arvostusta ja huomiota välittömästi herättävän FINNJET II:n valmistamiselle Suomessa ei ole. |
||||
|
|
12.02.2025 15:13 | Erkki Nuutio | ||
| Etelä- ja keskisuomalaisille ammatti- ja yksityisautoilla autolautalla Ruotsiin tai sen läpi kulkeville on Tukholman sumppu liikenteellisesti inhottavin ja kolariherkin osuus. Siltä välttyvät Kapellskäristä tai Uumajasta tulevatkin vain jos suunta Ruotsissa on pohjoiseen tai suoraan länteen. Valtaosa suomalaisestä tavara- ja henkilöliikenteestä joutuu kuitenkin kulkemaan nimenomaisesti Tukholman läpi. Inhottavuudessa ja kolariherkkyydessä Tukholman sumpun kanssa kilpailee, mutta toki häviää Göteborgin läpiajo (joka on noin 50 kilometriä tiukkoja mutkia ja samanaikaisia jyrkkiä nousuja ja laskuja ja puolen kilometrin välein tulevia tulo- ja menoliittymiä). Tukholmalla ja Göteborgilla ei ole kehä- eli ohitusteitä, eikä myöhään herännyt Ruotsi sellaisia pystykään enää järjellisillä kustannuksilla tekemään. Tukholmaan kymmenisen vuotta sitten kymmenillä miljardeilla kruunuilla tehdyt mutkailevat tunnelit ainoastaan lieventävät tieliikennekaaosta. Tämä koskee tieliikenteen väyliä, mutta sama ongelma on sujuvien raideliikenteenkin väylien teon este tai hyvin suuri kustannuslisä niille. Välteltiin liian pitkään reiluja koukkauksia sisämaan suuntaan, eli kunnolliset ohitustiet ja -radat ovat jääneet tekemättä. Tämä on tilanne ja näkymä ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi tulevaisuuteen. On utopiaa, että Ruotsi tarjoaisi Suomesta tulevia ja Eurooppaan suuntaavia pikatavarajuniamme varten viivytyksettömiä raideyhteyksä. Ruotsin monet omat raideliikennetarpeet ohittavat mennen tullen joidenkin suomalaistahojen utopistisen ehdotuksen. |
||||
|
|
12.02.2025 11:08 | Erkki Nuutio | ||
| Havainnollinen vertailu, mutta mahdollisuutena esitetty Tukholma-Kööpenhamina 15 h+ on NON POSSUMUS.. Siis mahdottomana kumoutuva ajatus. Tukholma olisi lisäksi sumppu raideläpikulunkin kannalta. Nykyinen ajo rekalla pääosin Kapellskärin kautta nopeutuu ehkä viisikin tuntia Fehmarnin tunnelin ansiosta ja rekan polttoainetta säästyy. Tällöin sen vertailuajaksi tulisi noin 22 h+ Tallinnan tunneli on siis ylivoimainen henkilö- ja tavarajunien osalta. Ainoastaan se voittaa rekat ja se on ylivoimainen muihin tarkasteltuihin raideliikenteen toteutuksiin verrattuna. Sen hinnoittelua pitää toivottavasti kurissa rekkaliikenne Kapellskärin ja Fehmarnin kautta. Nopeahkosti mahdollisista (jo ennen 2030) ratkaisuista on SIVUUTETTU toistaiseksi puuttuva junalauttayhteys Rail Balticalle. Se on toimivampi kuin raideyhteydet merenkurkun ja perämerenkaaren kautta (joita ei ennätettäisi toteuttaa paljonkaan tätä ennen). |
||||
|
11.02.2025 21:25 | Erkki Nuutio | ||
| Venäjän ja Ruotsin 1916-1917 suhmuroima kierros Pohjanlahden pohjan vaiheille vieläpä rikkoi Alatornion hautausmaan hautarauhaa. Kaivettiin hakuilla esiin tsuhnien luita. Ei edes viety niitä Uppsalan yliopistoon rotututkimuksia varten (vrt. Pälkäne), vaan viskottiin sivuun. Jos kuvakaappaus ulottuisi vähän pohjoisemmaksi, näkisi kuinka tyylikkäästi rata olisi kulkenut Tornion kaupunginsaaren poikki Ruotsiin. Rautatieasema(t) olisi saatu tyylikkäästi Tornion ja Haaparannan rajan tienoille. Ratakilometrejä suora ratalinja eteenpäin Ruotsiin olisi säästänyt yli seitsemän nykyiseen ratalinjaan verrattuna. Suuri vahinko aiheutettiin ja aiheutuu yhä Tornion ja Haaparannan kaupungeille. Annetaanko nahjusmaisina asian olla kun suora linja voitaisiin yhä toteuttaa?! |
||||