23.03.2023 12:44 | Erkki Nuutio | |||
NL:n edustajien (kuten ns. kotiryssät) jatkuva myyräntyö alkoi tehota kun poliitikot havaitsivat että joustavamman politiikan edustajien syytökset "neuvostovastaisuudesta" työnsivät periaatteellisimmat poliitikot syrjään ja pahimmillaan "valtakunnankiroukseen" (Tanner, Junnila, Ehrnrooth jne.). Kirouksesta saattoi vapautua vain täydellisellä nöyrtymisellä ja toistuvilla katumisharjoituksilla ja -matkoilla (kuten Leskinen). SDP:n osalta täydellinen antautuminen tapahtui kun Tanner saatiin lopullisesti sivuun. Siitä lähtien puolue tuotti suomettumisen puhtaimpia monumentteja (kuten Sorsa). Lopuksi kaikki peliin taipumattomat poliitikot olivat sivussa merkittävistä tehtävistä ja palkkioviroista ja enintään sirpalepuolueissa. |
||||
23.03.2023 09:14 | Erkki Nuutio | |||
Täydennetään vielä että Macmillanin valtiovierailu Suomeen tapahtui 8.1963. Isantä oli tietysti Kekkonen ja Valkeakoskella isäntä oli tietysti Juuso Walden. Suomi ei ollut suomettunut 50- ja 60-luvuilla. Kekkosen kanssakäyminen neuvostojohdon kanssa tapahtui lähinnä Suomen talousetujen ja -tarpeiden vuoksi sekä Suomen turvaamiseksi neuvostouhkaa vastaan. Kekkosen kaveeraus etenkin Hrustsovin kanssa tähtäsi Karjalan palautukseen. Muun bolsevikkijohdon tietäen se toki oli epärealistista. Koiviston aikana se tuli mahdolliseksi. Tämä ei uskaltanut tarttua Venäjän hallituksen esittämään tarjoukseen. |
||||
22.03.2023 15:43 | Erkki Nuutio | |||
Etummaisin herra on suuresti kunnioitettu Britannian Pääministeri Harold Macmillan. Tämä vieraili maassamme tukitoimien ajajana Talvisodan aikana ja virallisesti pääministerinä 60-luvun alkuvuosina. Hän vieraili mm. Valkeakoskella, jossa itsekin seurasin suuressa kansanjoukossa hänen autosaattueensa ohikulkua. Macmillanin muistelmissa 1939-1945 (The Blast of war) on pätevät kappaleet The Russian Thrust (s.13-27) ja The Winter War (s.28-59). Edellinen selvittää itsenäisyytemme alkuvuosia ja jälkimmäinen itse sotaa. Kappaleessa The New Allies Macmillan esittää (s.146) laajan pahoittelun Suomen menetyksistä ja Baltian tuhosta 1941-1945, joka alkoi: So it came about that, in December 194§1, to my great sorrow, Britain declared War on Finland. I have always thought that this was an error. .... Toinen kokonaamallinen herra etualalla on joko presidentti Dwight Eisenhower tai ulkoministeri John Foster Dulles (joka ei suostunut lähettämään onnittelusähkettä presidentti Kekkoselle tämän astuessa tehtäväänsä vuonna 1956). |
||||
21.03.2023 18:50 | Erkki Nuutio | |||
Entä jos vuonna 1899 Kylänsaareen tehty Platformskjul todellakin oli tyyppiä I. Kuvan Platformskjul on tyyppiä III, ja se ei todellakaan vaikuta tehdyltä jo vuonna 1899. Voisiko siten kuvan katos olla Kylänsaaren järjestyksessä toinen katos, joka tehtiin koska järjestyksessä ensimmäinen katos esimerkiksi sattui palamaan tuhkaksi? |
||||
21.03.2023 15:31 | Erkki Nuutio | |||
Radan varrelta -kirjan mukaan Kylänsaareen 1899 tehtiin Platformskjul I . Onko kuvan Platformskjul III korvannut tämän alkuperäisen, kun näyttää juuri valmistuneelta? |
||||
20.03.2023 22:27 | Erkki Nuutio | |||
Kansakouluiässäni 50-luvun lopulla olivat porkat juuri tuollaisia. Varsi oli bambua, siis siirtomaatavaraa. Ei siis mikään Exelin komposiittikeppi. Nahkalenkki yläpäässä villatumputettua kämmentä varten. Nahkalenkeillä yhdistettiin ohuemmasta bambusta taivutettu nojausrengas (olikohan sillä erityinen nimi?) porkanvarteen. Sukset olivat katkeavaa mallia ja siteet pitivät aika huonosti kiinni monoista. Voitelupalvelua ei ollut. |
||||
20.03.2023 21:59 | Erkki Nuutio | |||
Hieno kuva syntymävuoteni kunniaksi. Lumien puolesta voisi olla jopa syntymäpäivältäni 10.3. Mistähän herra sen tiesi? Olosuhteiden vaativuudesta huolimatta tasapaino ja arvokkuus on moitteeton. Ja ilman tikapuiden apua tai muuta vilunkia! |
||||
20.03.2023 21:48 | Erkki Nuutio | |||
Vaikka maailmansotaa oli käyty jo noin kaksi vuotta, on kuvan tunnelma rauhallinen. Keisarin armeijan etualalla olevat kolme sotilasta kuuluivat ehkä Kylänsaaren vartioon. Saattoivat olla suomeakin osaavia, kuten virolaisia tai inkeriläisiä. Näiden päällystö oli kai Porissa, jossa oli suurempi sotilasosasto. Jos kuva olisi ollut vuodelta 1917, lumien jo sulettua, olisi kai esillä ollut lippuja Svobodan merkiksi. Taustalla olevat sotilaat olivat kai läpikulussa. Heidät kuvan kehittäjä on ehkä aikanaan tarkoituksellisesti sumentanut. Pysäkkirakennuksen piti olla vuodelta 1899, mutta kuvassa rakennushirret on kyllä tuoreesti verhottu laudoituksella ja maalattu. Nimikilvet suomeksi ja venäjäksi ovat tiptop-kunnossa. Laiturikin odottaa viimeistelytoimia. Alakouluikäiset ovat pääosin tyttöjä. Aikuisväkeä taitaa olla varsin suuri osa Kylänsaarelaisista. Ehkä väki on koottu tervehtimään esimerkiksi tarkastusmatkalla salonkivaunussaan ohi kulkevaa kenraalikuvernööri F.A.Seyniä (jolla oli kai vielä vuoden verran elinaikaa jäljellä). |
||||
08.03.2023 20:52 | Erkki Nuutio | |||
Noin 1923 lienee sopiva arvio. Hieno etnografinen dokumenttikuva teollisuuspaikkakunnan matkustavaisista ennen bussiliikenteen laajentumista. | ||||
08.03.2023 20:46 | Erkki Nuutio | |||
Kirja Turengin Sokeritehdas Oy 1940-1980 on vuodelta 1980 (238 s.) Kirjan kuvien perusteella tehdasrakennusten ensimmäinen vaihe (kuvassa) valmistui vuonna 1950. Nämä rakennukset ovat kuvassa ns. uudenveroisessa kunnossa. Puinen rakennelma etualalla on myöhempi. Arvioin kuvausvuodeksi noin 1952. |
||||
08.03.2023 20:31 | Erkki Nuutio | |||
Matti Parkkonen on erään aiemman asemakuvan yhteydessä tuonut tietoon, että Axel Thunbergin kontrahti asemien ulkoseinien mainoksista irtisanottiin ja mainokset piti poistaa 1.6.1909 mennessä. Kuva on siis viimeistään vuodelta 1909. | ||||
08.03.2023 20:15 | Erkki Nuutio | |||
Uuteen asemaravintolaan siirryttiin uuden asemarkennuksen myötä vuonna 1935. Ravintoloitsija oli H.G.Paloheimo, joka oli alkuperäisen ravintoloitsijan ja paikkakunnan hyväntekijän, Olivia Axenin vävy. Ilmeisesti jo kuvausaikaan ravintolaa pyöritti H.G.Paloheimo Oy. Vaikutelma on, että kuva olisi ravintolan käyttöönoton ajoilta, siis vuodelta 1935. Olympiajuliste on varmaan ollut jo silloin tarjolla. |
||||
08.03.2023 09:05 | Erkki Nuutio | |||
Savupiipputollisuutta on taustalla, joten esiteollisessa kolkassa ei olla. Ja kieseillä kuljetetaan paikkakunnan rautatieseisakkeelle. Ei ole kiesien edessä kyntöhärkää, vaan komea liinakko. Taitaa olla liinakon ohjissa valkolakkinen nuorukainen. Hyvä että kuva on säilynyt. Onko kamerasta säilynyt tietoja. |
||||
06.03.2023 09:40 | Erkki Nuutio | |||
Edelliseen liittyen jatkan sivuraiteella. Amkit Suomeen luoneet sd-hallinnoijat tappoivat teknikot. Neliportaisuus (työntekijä, tekn, ins, DI) ei istunut AMKien kolmiportaseen malliin. Teknikkokoulutuksen perusvika oli lisäksi sen suosio sekä liian hyvä laatu ja tarpeellisuus työelämässä. Rakennusala sai vuosia taistelemalla sen (rakennusmestarin) takaisin. Muilla aloilla teollisuuden rivit hajosivat, kun eräs julkimo Nokian nimissä kielsi teknikkojen tarpeen. Teknisten liiton palkka/työehtomalli oli lisäksi sietämätön kivi EK:n kengässä. TEKUjen insinööritutkinto on eurooppalaisen selvitykseen (Feani) perustuen korkeakoulututkinto (B.Sc.). Teknikkokoulutuskin olisi kai pienehköin muutoksin (kielet) tunnustettu sellaiseksi . AMK-tutkinnoilla ei selvityksiin perustuvia tunnustuksia ole. Eurooppalainen tunnustus nosti OPM:ssä kostonhalun ja käynnisti sen suunnittelun, jotka toteutui AMK-järjestelmänä. Itse taistelin yliopettajana (renkinä) insinöörikoulutuksen heikentämisen merkeissä 25 vuotta. Aikanaan insinöörioppilaana kesätöissä Ruotsissa vitsailimme Ruotsin gymnasiuminsinööreistä Suomen insinööreihin verraten. Vastaiskut tulivat sittemmin opetusministeri Suonion käynnistäminä. |
||||
05.03.2023 20:12 | Erkki Nuutio | |||
Olemme varallisuudeltaan vähäisessä maassa. Yrityksemme ovat siksi pääosin suojautuneet "suurilta" muotoilijanimiltä. Isoissa yrityksissä nämä usein voivat valtavalla egollaan ja maineellaan rahastaa yrityksen hallituksen julkimoita ja poliitikkoja hyväksikäyttäen. Tuloksena saadaan kalliisti kehnoa ja huonosti toimivaa muotoilua. Pienehköissä yrityksissämme tuotteen muotoilee yleensä unohduksiin jäävä teknikko/insinööri. Tämä on tuotteen muiltakin osin suunnitellut. Jos erityistä muotoilijaa on käytetty, on hänet perehdytetty riittävästi tuotteeseen ja asiakkaan tarpeisiin. Tunnen parhaiten raskaat ajoneuvot, joista muutama esimerkki: Sisun S-malliston (SR, SM ja muut) muotoili teollinen muotoilija Eero Miettinen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Miettinen ), Vanajan viimeisen nokallisen malliston 4x2 Kippi- ja 6x2 Teli-Vanajan muotoilivat yhteisesti suunnittelupäällikkö DI Veikko Muronen ja tämän käsityönopettaja-vaimo ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Muronen ). Nämä ovat kiistatta tyylikkäimmät nokkamalliset kuorma-autot kautta aikojen. Edelleen, useat Ajokin linja-autokoreista. Ne muotoili tuntemattomaksi jäänyt tuotesuunnittelija - luultavasti teknikko - ilman erityistä muotoilupalkkiota ja fanfaareita. Esimerkkeihin otan vielä veturin Sv/Dv12 - Erkki Aalto -pohjaisessa alkuperäisvärityksessään, ilman VR:n turhimohallitusten määräämiä myöhempiä häpäisyjä. Muotoilija oli unohdukseen jäänyt tuotesuunnittelija, luultavasti teknikko. Valmetin ns. pohjoismainen mallisto olkoon myös esimerkki. Traktorit muotoili muotoilija, mutta metsäkoneet muotoili samassa hengessä silloinen yhden suunnitteluryhmän johtaja, ins. Markku Murto pienoismallejakin hyödyntäen. Ei maksanut normaalipalkan päälle mitään. Ei alennuttu nuoleskelijoiden tapaan sutimaan konetta vihreäksi. Hakkasi kilpailijansa ulkonäössä. Entä muotoilu isommissa maissa ja suurtuotannossa. Jenkki- ja neukkukoneet ovat useimmiten olleet yhtä kolhoja. Näiden oleellisin ero on ollut, että jenkkikone toimii. Henkilöautoista sivuutan huvitteluun tarkoitetut, siis urheiluautot ja vastaavat. Sedan -henkilöautojen kautta aikojen tyylikkäin toteutus on mielestäni yksikäsitteisesti selvä. Se on Claus Luthen muotoilema NSU Ro80 (1967). Osaamisensa Luthe hankki NSU:n saippuakotelo-pikkuautojen parissa ja oli NSU:n jälkeen mm Audilla. Kun rahaa on mutta arvostelukyky puuttuu, syntyy surkeutta. Ulottamalla muotoilukäsite yritystunnuksiin, on Nokian (verkkotoimintojen) uunituore logo tästä hävettävä esimerkki. Syntyy epäilys onko yrityksen johto muutenkaan viisas. Olemme puoliautiolla saarella (tunneli Tallinnaan puuttuu). Lennokkaat konseptit eivät täällä useinkaan toteudu. Tämä varsinkin koska muotoilijalla on harvoin tuotealan riittävää tietämystä ja osaamista. Ilman perusteellista tekniikan osaamista ja yleensä vaikka sitä olisikin, syntyy JA kuolee esimerkiksi tällaista: ( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13333/Asunmaa_Antti.pdf;jsessionid=6C3506D030C708CCB57BC1BE2275BA74?sequence=1 ). Jenkkilässä rahaa on ja hullutteluhaluisia (ja rahanpesijöitä) ja hankkeita voi toteuttaa estottoman näkyvyyden tuella, etenkin kun vetoaa vetytoteutukseen (todellisuudessa siis keskeneräiseen sellaiseen). Tässä esimerkki: ( https://www.hyperion.inc/xp1-car ) |
||||
05.03.2023 09:20 | Erkki Nuutio | |||
Kemijoki Oy:lle Sisu teki 1961 vetäjäksi yhden 6x6 -lavetinvetäjän Sisu K-50SS. Alunperin oli tarkoitus tehdä työntäjäksikin samanlainen. Siirtyi sirremmin IVO:lle ja on museoitu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu_K-50SS Auton nimetty suunnittelija oli esimieheni 70-luvulta DI Kalevi Kakko, joka kuoli joitakin vuosia sitten. |
||||
05.03.2023 09:01 | Erkki Nuutio | |||
En tiedä roottorien valmistajaa (ehkä siis Flettner), mutta niitä kuuluu kutsua (ja maailmalla kutsutaan) Savonius-roottoreiksi keksijänsä ja patentoijansa Sigurd Savoniuksen muistoksi ja kunniaksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori | ||||
03.03.2023 19:38 | Erkki Nuutio | |||
Tasapainoinen, miellyttävä ja edustava kuva. Puhdas veturi, puhdas hanki, kuormana paperisetelien aihioita! | ||||
28.02.2023 13:35 | Erkki Nuutio | |||
Eiköhän se ole MKT-tehtaat: https://fi.wikipedia.org/wiki/MKT-tehtaat . | ||||
25.02.2023 20:10 | Erkki Nuutio | |||
128 esiteltiin vasta vuonna 1974 , ja sen c-pilari leveämpi kuin kuvassa (vieläkin viimeisempi kommentti). | ||||
25.02.2023 17:45 | Erkki Nuutio | |||
Koska olemme avaroituneet sujuvasti Tikkurila-Volvo/DAF kommentteihin, lisään vielä yhden (itseltäni viimeisen). Wiki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Volvo_300_Series ) kirjaa 340:n tehonsiirron takapyörille: kartioveto/tasauspyörästö, jonka molemmin puolin kumivariaattori TAI 4- tai 5-portainen keppivaihteisto. Variaattori oli aluksi Daf 66:n tapainen, mutta yksinkertaistui myöhemmin. Silti variaattoriversiossa tuli kummankin variaattorin jälkeen vielä alennusvaihde ja akselinpätkä pyörälle . Gyllenhammarin kammottavasta osto- ja myynti-peluustä Volvon kustannuksella kertoo loistavasti Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (350 s., 2000). Yhtä loistava ja avoin fuusiopelien kuvaus on Hökerbergin Spelet om Saab. Se mm. kertoo mielenkiintoisesti Saab-Valmetin Tj. Juhani Linnoisen tiukoistakin otteista Saabin kanssa. Kiitos Kekkosen, oli tällä riittävästi kättä pidempää valvoa Saab-Valmetin etua. Ilmeisesti Häkerberg ei saanut kirjoittaa kirjaa Spelet on Scania, koska Scanian tj. Leif Östling kirjoitti itse muistelmakirjan I backspegeln - min tid i Scania, Volkswagen och Wallenbergsfären (tai On the road: My Time at Scania och Volkswagen). Varmaankin kiinnostavia. |
||||
21.02.2023 21:25 | Erkki Nuutio | |||
343 oli takavetoinen. Sen variaattori oli taka-akselin veto/tasauspyörästökotelon yhteydessä, näiden etupuolelle (eli variaattoreita oli yksi). Vaikka variaattori oli edelleen säätyvien kiilapyörien välinen, ei siinä vedetty kumihihnaa, vaan työnnettiin vetolankojen varassa pysyvää, ohuista teräslamelleista muodostuvaa lamellinippua (vrt. Nissan Micra, Audi A6). 343:n variaattorin valmisti van Doornes Transmissie BV Tilburg, Holland. Volvo 66:ssa oli oma kumivariaattori taka-akselin vasenta ja oikeata puolta pyörittämässä. |
||||
21.02.2023 18:37 | Erkki Nuutio | |||
Vähintään maripöllyssä suunniteltu auto oli paremminkin Smart Fortwo, jonka tekninen ratkaisu on järjetön (mm. takavetoisuus joka esti tavaratilan toteuttamisen). Smart = malliesimerkki suuren yrityksen (Daimler) muotioikkuun hassahduksesta ja rahojen polttamisesta. Munaus Dafin henkilöautojen osto oli Volvolta. Syyllinen oli kardinaalimunausten mestari, sosiopaatti P.G. Kultavasara (Gyllenhammar). Volvolaiset ovat ymmärrettävästi vähäsanaisia 343:sta. Paljolti myynnistä saamillaan rahoilla Daf laajentui kuorma-autoissa erääksi johtavista valmistajista (Paccarin lisätuella). |
||||
21.02.2023 09:23 | Erkki Nuutio | |||
Käskystä ehdotan Daf 600 (tuotannossa 1959-1963, eli on jo ehtinyt kuraantua). Muitakin vaihtoehtoja taitaa olla. | ||||
20.02.2023 09:19 | Erkki Nuutio | |||
Valmet laiturivaunu noin vuodelta 1968 | ||||
20.02.2023 09:04 | Erkki Nuutio | |||
Auton valmistumisvuodeksi katson 1934-1938. Oletan kuvan olevan 40-luvun loppupuolelta tai viimeistään 50-luvun alkuvuosilta. Ottaen huomioon että auto ehti nauttia sodasta viisi vuotta, se tuskin olisi kuvan loistokunnossa ilman mittavaa remonttia. Mielestäni takapyörät ovat ylisuuret, eli kyseessä olisi dragsterin esiaste jolla kierreltiin Loviisan katuja hyvän saaliin toivossa. Automerkkiä ja -mallia joutuu arvailemaan. Kaksiovinen (kaksi sivuikkunaa) Ford Y Junior 1934 kävisi, mutta sen etupuskurissa kuuluu olla keskellä kaari alaspäin. Etupuskuri voitu vaihtaa suoraksi myöhemmin. Melko samanlaisia ovat myös muut brittien pikkuautot ja esimerkiksi Opel. |
||||
16.02.2023 21:58 | Erkki Nuutio | |||
Jenkkien metrihässäkän 150:n alkulämmittelyvuoden vaiheita: https://en.wikipedia.org/wiki/Metrication_in_the_United_States . Kuluu vielä 150 vuotta asian loppuunsaattamiseen - ja yksikkömuutosvirheiden tuhoamia vehkeitä, kuten avaruussukkuloita. Vaikka desimaalijärjestelmäkin otettiin siellä käyttöön yli 150 vuotta sitten, ei centigrade kelpaa, vaan yhä Fahrenheitiä tuputetaan Britit onnekseni (ja onnekseen) siirtyivät SI-järjestelmään muutamassa vuodessa 1970-luvun alussa. Oppikirjoissa luki SI-edition. Vain yksi opettaja vuodatti kyyneliä Good Old English units´eille. Toki pint on säilynyt jokailtaisessa käytössä ja ehkä kiinteistöpapereissa eekkerit ja vastaavat hupiyksiköt. En tiedä onko heillä lämpöopissa yhä käytössä esimerkiksi BTU ja vastaavia sadistis-masokistisia yksiköitä. Eipä silti, riittäähän meilläkin hevosmiehiä, jotka esittävät tehon hevosvoimina jopa sähkömoottoreille !!!! |
||||
Kuvasarja: Puuti, Luulaja ja Haaparanta |
16.02.2023 11:22 | Erkki Nuutio | ||
Ihan nätti nimenä Haapararanta/Haparanda on. 1809 siellä ei ollut juuri mitään. Siksi perustettiin, mutta kehnoon kohtaan Karl-Johans stad. Se ei menestynyt, joten siirryttiin vastapäätä Torniota, ja hylättiin Karl-Johan. Luulajan saamelaisnimeä en tiedä. Mutta kaikkihan tietävät, että paikka oli hämäläissatama ja alue, joka pyhitettiin pirkkalaisia ja saamelaisia turkisliikemiehiä varten. Koko seudun ensiasutus Luulajaan asti oli saamelaisten ohella 1100-luvulta lähtien, lähinnä Hämeestä tulleita suomalaisia. Ensimmäiset ruotsalaisetja ruotsinkieliset asutti kuningas sinne 1300-luvusta alkaen. Markustajalaivaliikennettä Kokkolan ja Luulajan välillä oli vielä Suomen itsenäistymisen edellä, ehkä pidempäänkin. |
||||
15.02.2023 10:59 | Erkki Nuutio | |||
Tasapainoisesti sommiteltu hieno kuva. Laskumäen valo-opastin sijoittuu kuvaan sopivasti, eli ei esimerkiksi piipun jatkeeksi Harmittaa etten kuvannut (eivät kai muutkaan) vaki-Kalkkunaa Viinikan laskumäessä samassa tehtävässä. Vielä 60-luvun alussa ei estetty jalankulkua Rautaharkosta Rantaperkiön puoleiselle kärrytielle, joka vei Hatanpään valtatien loppupisteeseen (Nuolialantien alkupisteeseen). Kärrytie oli jäänne (vielä 20-luvulla) ainoasta Pirkkalaan (silloiseen Etelä-Pirkkalaan) vieneestä tiestä. |
||||
14.02.2023 09:18 | Erkki Nuutio | |||
Kiinnostava ja arvokas rakennuskulttuurinen kuvasarja. Asuinrakennukset on tainnut piirrellä arkkitehti Thure Hällström. Arvelen näin, koska TVH oli laittanut Hällströmin VR-asuinrakennuspiirustuksia esille Ensimmäisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyyn lokakuussa 1917. Noin satasivuisesta näyttelyoppaasta (laatinut O-I. Meurman) julkaistiin näköispainos ehkä 1980-luvulla. Näyttelyluettelon piirustukset ovat Raudun asemalle vuonna 1917 rakennetuista asuintaloista, joissa on joitain klassismin piirteitä. |
||||
10.02.2023 14:36 | Erkki Nuutio | |||
Radan varrella -kirjan kuva (väitetysti noin 1920) poikkeaa yllä olevasta kuvasta lähinnä Rautatiekirjakaupan kioskin osalta. Kirjan kuvassa kioski seisoo oikealla. Samalla paikalla ei kioskia ole oheisessa kuvassa, vaan nyt se on kaukana vasemmalla. Arvailuun taipuvaisena arvioin oheisen kuvan ajankohdaksi 20-luvun loppua tai 30-luvun aivan alkua. Kioskien elinkaaresta voi löytyä lisätietoa. Radan varrella -kirjan kuvaa (likimain) vastaavia kioskeja oli käytetty toistakymmentä vuotta Rautatiekirjakauppa o/y 1910-1935 -kirjan mukaan. Sen perusteella kyseinen kuva olisi aikaisintaan noin vuoden 1922 vaiheilta. Vanhimman tyyppiset Rautatiekirjakaupan kioskit ovat noin vuodelta 1911 |
||||
07.02.2023 10:19 | Erkki Nuutio | |||
Jos tämä ammattivalokuvaajan ottama valokuva liittyy halkojen vyörytystoiminnan aloituskokeiluun, totean RH:n vuosikertomuksesta 1944 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172199/rth201.pdf?sequence=1&isAllowed=y (s.10), että 1944 tehtiin kivihiilen antolavat Toijalaan, Pieksämäelle ja Tampereelle. Polttoturpeen ja halkojen antolavat rakennettiin Haapamäelle ja Kemiin. Halkolaiturit järjestettiin Pasilaan, Keravalle, Jyväskylään ja Lylyyn. Tampereella jatkettiin halkolaiturien tekoa. Alavudelle tehtiin uusi halkolaituri. Jyväskylään tehtiin halkolaiturin yhteyteen korjausraide. Tarkoitettiinko kiivihiilien ja halkojen antolavoilla vyörytyslaitoksia ja halkolaitureilla vähän korotettuja laitureita, joilta halot annettiin käsin? RH:n vuosikertomusta 1943 ei löydy, mutta halkojen vyörytyskokeilut lienevät alkaneet 1940..1942 välillä. Kokeilujen jälkeen suunniteltiin ja tehtiin vyörytyslaitokset. Luulisi että asiasta olisi aineistoa. Työvoimasta joka tapauksessa oli sota-aikana puutetta ja aikakin tuli kortille polttoainetäydennysten suorituksissa. |
||||
06.02.2023 17:27 | Erkki Nuutio | |||
Polttoainetilan korotetut laidat oletettavasti liittyvät halkojen vyörytykseen. Kuva vaikuttaa tällä perusteella olevan 40-luvulta - ehkä välirauhan ajoilta, ehkä vallan koetoteutus halkojen vyöryttämistä ajatellen. | ||||
06.02.2023 10:14 | Erkki Nuutio | |||
Onko ehdotuksia pylvään tehtävästä? Tieto voisi auttaa ajoituksessa. Ei ole lipputanko, mutta olisiko lähetysantenni sotilastarpeita varten? Meteriaali: maalattu puu tai teräs, lujitemuovi? Karjaamahdollisuutta koskien pitäisi kaiketi tallin yhden sivuikkunakehyksen yläreunan pilkahtaa kattilaa ylempänä. |
||||
04.02.2023 11:40 | Erkki Nuutio | |||
AGA-alalyhdyt ja kaasusäiliö asennettiin 1923/24, mutta kuva on myöhempi. Voisiko jopa olla välirauhan 1940/41 ajoilta ja konepajan (Hki) jäljiltä. Silloin ehkä jo tiedettiin tyyppimerkinnän muuttaminen Tv2:ksi (1942). Paikkavihje on ruma, tilapäisen tuntuinen lipputanko. Sellaista ei esiinny muissa täällä olevissa kuvissa. Halkotilan korotuskin viittaa välirauhan/sodan aikaan. Hieno kuva. |
||||
03.02.2023 10:29 | Erkki Nuutio | |||
Kiva kun historiallisesta vanhasta asemarakennuksesta löytyy valokuva. | ||||
31.01.2023 21:39 | Erkki Nuutio | |||
Niinhän niitä massoja asetuksiin ja muualle tupataan nöyrien hallintoalamaisten noudatettaviksi. En vain ole nähnyt loogisia perusteluja paino-sanan syrjäyttämiselle ja korvaamiselle massa-sanalla. Looginen näkemys asiaan on, että kiihtyvyyden/hidastuvuuden kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä massavoima. Mutta: Maan vetovoiman suuruisen kiihtyvyyden (g = 9.81 m/s2) kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä PAINOvoima. Painovoima on siis täsmällinen, erityissuuruinen massavoima. Ja se on suuruudeltaan juuri se mitä mitä normaalisti tarkoitetaan, ja joka meitä koskettaa. Tällä perusteella tulen jatkossakin käyttämään paino-sanaa kokonaispainon, akselipainon ym. yhteydessä. Jos korskea hallintopäällysmies vänkää vastaan, kysyn tältä tarkoittaako hän esimerkiksi akselimassaa 1,5 g:n, 2,0 g:n vai 1.0 g:n hidastuvuuden vaikuttaessa. (tässä vaiheessa hallintopäällysmiehen olematon pinna ehkä katkeaa, haettaa ehkä vartija-apua suoraan Isosta Omenasta). |
||||
27.01.2023 10:25 | Erkki Nuutio | |||
Tietosanakirja 1 (1909) Aavasaksa : 232 m yl.merenp. kohoava yksinäinen graniittikumpu Tornionjoen varressa, 18 km napapiiristä etelään.Rinteet kasvavat metsää, ainoastaan ylin tasalakinen kukkula on kalju. Huipulta näkyy pari yötä keskiyön aurinko, jota ihailemaan saapuu etenkin juhannusaatoksi paljon matkailijoita. Huipulla olevassa valtion huvimajassa on juhannuksen aikana ravintola. Aavasaksa (foxtrot), säv. Valto Tynnilä, san. Tynnilä - Jäppilä , Dallapé -vihko 4 (1929) : Tuo Aavasaksa vaan on paikka Suomenmaan, miss´yötä juhannuksena ei ole ollenkaan. Sinne silloin matkustaa se, jonka kannattaa... Kanss´rouvansa tai ilman he siellä kuhertaa... Siellä aurinko yölläkin loistaa - valoisaa on taivas sekä maa - . Silloin lemmenvalojansa toistaa moni siellä armaallensa saa. - - - Ei muistot romantiikan yöstä heti mielestä haihtua voi pois; ei lempeä luotansa voi syöstä. kun kutsu öisen juhannuksen soi. Dallapé -orkesteri 1929, Kertosäe : Ville Alanko . Säveltäjä Tynnilä katosi Talvisodan aikana 1940, entinen viilari ja orkesterin ensimmäinen laulusolisti Alanko kuoli "espanjalaiseen" 1931, entinen viilari ja punavanki, orkesterin johtaja Jäppilä kuoli 1971. |
||||
23.01.2023 18:45 | Erkki Nuutio | |||
Finländaren oli hyödyksi kun alkuvaiheessa ruotsinlaivat veivät Norrtäljen satamaan. Kun ruotsinlaivat siirtyivät muualle, Tukholmaan ja Kapellskäriin, ei junaa joko tarvittu (Sthlm) tai ei ollut (Kapellskär). Tieliikenteen osalta asia on joitakin vuosia sitten saatu kuntoon pääosin moottoriliikennetien Kapellskär - Sthlm muodossa. Jos Ruotsissa olisi ollut harrastusta Suomen ja suomalaisten tarpeille, olisi rautatie Kapellskär - Sthlm ollut todellisuutta jo toistasataa vuotta sitten. Suunnitelmia olikin, lähinnä toivotun transitoliikenteen suhteen mm. 1890...1910 välillä. Suunnitelmia kuvaa osittain ja viitteittensä osalta paremmin tämä kirjoitus: https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2002.pdf (Järnvägsmuseet årsbok 2002), s. 86-101. Neuvotteluja Transitosta ei käynyt Ruotsi/SJ ja Suomi/SVR, vaan edellinen ja Venäjä. Sortokausien aikana Suomi joutuu täysin syrjään (kuten Haaparanta - Tornio yhteydestäkin). Tämä ei Ruotsia häirinnyt, päinvastoin. Olisi hyvä jos joku ehtisi tutustua viitteissä ilmoitettuihin vanhoihin ruotsalaisiin suunnitelmiin ja raportoida niiden sisällöstä. |
||||
23.01.2023 10:57 | Erkki Nuutio | |||
Pari kiinnostavaa kuvaa Rovaniemen asemalta sodan jäljiltä sivuilla 62 ja 63 : https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2014.pdf (Järnvägsmuseets årsbok Spåret 2014) Osuvamman sijasta linkitän tähän kuvaan. |
||||
21.01.2023 10:05 | Erkki Nuutio | |||
Epilän kapea raide taisi mennä Epilän nahkatehtaalle ja Sahanterään? Zachariessen -yhtymän rakennushelatehdas (Ab Excelsior Oy "EXO", myöhemmin jonkin aikaa Abloy) oli heti Epilän laiturista Nokian suuntaan). Tampere oli ennen "Tehtaiden kaunis kaupunki" esikapunkejaan myöten. Nyt ei ole liiaksi tehtaita eikä kauneutta. | ||||
21.01.2023 09:40 | Erkki Nuutio | |||
Tämä saha lienee lahden pohjukassa: http://vaunut.org/kuva/79930?ros=6&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Ajoittaisin tämän viimeistään 20-luvun alkuvuosiin (raidekaavio osoittaa sen olemassaolon vuonna 1923) ja aikaisintaan 1910-luvulle. |
||||
21.01.2023 09:38 | Erkki Nuutio | |||
Siipiopastin on jäljellä vuoden 1923 ratapihakaaviossa: http://vaunut.org/kuva/79930?ros=6&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
21.01.2023 09:25 | Erkki Nuutio | |||
Sattumakuva. Veturi kiiltää kuin Naantalin aurinko, vaikka ei ole Naantalia eikä aurinkoa. Tällaisena minäkin näin höyryveturitvielä 60-luvun alkuvuosina. |
||||
20.01.2023 20:53 | Erkki Nuutio | |||
Semafori elikkä siipiopastin on puinen. SVR 1862-1912 II s. 301 mukaan junan sallittu kulku näytettiin vuodesta 1912 yläviistoon käännetyllä siivellä (sitä ennen alaviistoon käännetyllä siivellä). Koska siipi on kaksiasentoinen ja kuvassa vaaka-asentoinen, on liikenne linjaraiteella pysäytetty. VR 1912-1937 II s. 329 mukaan siipopastimia oli vuonna 1912 noin 265 kpl ja vuonna 1919 noin 505. Lisäys koski ilmeisesti lähes pelkästään puisia siipiopastimia. Niitä tarvittiin venäläisten sotilasjunien varsin piittaamattoman ajotyylin vuoksi, jotta yhteentörmäysten määrä ei olisi karannut käsistä Suurin osa puisista siipiopastimista poistettiin 20-luvulla ilman että korvaavaa metallista olisi laitettu tilalle. Puisia siipiopastimia oli vuonna 1937 enää käytössä 30 kpl. Pelkästään puisen semaforin perusteella ei tarkkaa aikahaarukkaa saa. Luultavasti kyse on 20-luvun alkupuolesta. Siinä toisessa kuvassa samasta sahasta ei ole semaforia. Kuvalle annettu ajoitushaarukka lienee oikea |
||||
19.01.2023 09:24 | Erkki Nuutio | |||
Mikkolantieksi on siis loppuaikoinaan kutsuttu kylä/kärrytietä, joka mutkaillen ja pellonpientareita seuraillen kulki nykyisestä Koskelasta Helsingin pitäjän kirkolle. Kartassa Helsingfors omgivningar vuodelta 1887 se näkyy onnettomana viiruna verrattuna siihen tiehen, joka Malmin kohdalta lähti Helsingin pitäjän kirkolle Sipooseen vieneeltä tieltä.. Onkohan kuvan sillan "liikenteelle" kehdattu asettaa painorajoitusta? Tuskin olivat henkilöautomobiilitkaan sitä uskaltaneet ylittää. Ansiokas kuva, joka osaltaan näyttää että sotien hintana mm. liikenneväyliemme oleellinen uusiminen toteutui vasta 60- ja 70-luvuilla. |
||||
08.01.2023 18:48 | Erkki Nuutio | |||
Kuva on otettu puulaiturilla tai ainakin puulaudotetulta raiteelta. Jos se on Varkaudesta, se olisi kaiketi Käärmeniemen pikkusataman kaksiraiteiselta satamalaiturilta En mitenkään pysty sijoittamaan etsittyjä järvimaisemia vuoden 1973 Varkauden kartassa Käärmeniemen edustalle: https://kartta.com/wp-content/uploads/vanhat_kartat/Varkaus/1973/varkauden-kartta-1973%20(2).jpg Sensijaan Savonlinnan karttojen Hevonpään lahteen se tuntuisi sijoittuvan uskottavasti |
||||
08.01.2023 17:34 | Erkki Nuutio | |||
Tässä Savonlinnan raidekaavio vuodelta 1923 http://vaunut.org/kuva/90170?kv=1921&kv2=1926&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio ja tässä Varkauden vastaava kaavio: http://vaunut.org/kuva/90171?kv=1923&kv2=1923&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio |
||||
08.01.2023 17:32 | Erkki Nuutio | |||
Tässä vuoden 1923 raidekaavio: http://vaunut.org/kuva/90170?kv=1921&kv2=1926&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio |
||||
08.01.2023 17:17 | Erkki Nuutio | |||
Kuten sanottu, en ole Savonlinnan (enkä Varkauden) tuntija. Mainitsemani kartta noin vuodelta 1915 on asemakaavakartta, joka ei ole välttämättä kaikilta osin toteutunut. Täällä olevassa ratapihakaaviossa noin vuodelta 1955 on raide Savonlinnan keskustan pohjoispuolelle Hevonpäänlahtea kohti: http://www.vaunut.org/kuva/110140?paik=Savonlinna+%28vanha%29&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio&tag1=17%7CSekalaiset%7CKartta Tämä raide jatkuu noin vuoden 1915 asemakaavakartassa pitkälle eteenpäin lahden rantaa seuraten ja siitä lisäksi haarautuu raide korkeintaan kahden pilttuun veturitallille. Jos raide todella on ollut olemassa 1941/42 vaiheilla, siltä järvelle (Suuri Hepovesi) päin otettu kuva olisi varsin hyvin oheisen kuvan kaltainen, eli edessä näkyisivät Pieni ja Iso Vasikkasaari ja pari pikkusaarta. Kyse ei siis olisi Haislahdesta. Radan varrella -kirjan kaupunkikartta 1910 on sama kuin Tietosanakirjan kartta. Siinä, samoin kuin samalla sivulla (340) olevassa vuoden 1948 topografisessa kartassa näkyy kyseinen raide (varsin satamaraiteen kaltaisesti), mutta Vasikkasaarien niminä on nyt Sireenisaari ja Sulosaari. Täytyy vielä löytää vuoden 1923 ratapihakaavio, jos se selvittäisi asiaa suuntaan tai toiseen. Kuten sanoin, en ole Svonlinnan enkä Varkauden tuntija. |
||||
08.01.2023 10:53 | Erkki Nuutio | |||
Olematta Savonlinna -tietäjä, sopii kuvan järvi (Suuri Haapavesi) mielestäni hyvin tähän Savonlinnan satamamaisemaan. Tietosanakirja 8:n (1916) kartassa (s. 898) ovat Pieni Vasikkasaari ja Iso Vasikkasaari ja niiden välissä kaksi pikkusaarta aivan kelvollisesti tähän valokuvaan sopivia. |