![]() |
14.01.2015 08:19 | Pekka V. Puhakka | ||
Onko tuon JIb:n opasteet koskeneet konepajan raiteen kautta vedettyjä vaihtoliikkeitä vai onko tuolla tehty vaihtoliikkeitä peräti niin että junarunko on vedetty läntiselle pääraiteelle ja lajiteltu sieltä molemmille ratapihoille? Jälkimmäinen tuntuisi liikenteenhoidollisesti hankalalta. | ||||
![]() |
27.12.2014 23:58 | Pekka V. Puhakka | ||
Erittäin asiallinen kuvakulma! | ||||
![]() |
05.12.2014 07:44 | Pekka V. Puhakka | ||
Lyhyesti: kiinnostaa. | ||||
![]() |
17.11.2014 18:17 | Pekka V. Puhakka | ||
Tuo 2005 kommenttissani tarkoittama lentopaikka oli Oripää. | ||||
![]() |
16.11.2014 22:38 | Pekka V. Puhakka | ||
Silmiini sattui juuri menneellä viikolla 30.11.1987 päivätty Rautatiehallituksen rataosaston Tampereen ratapiirille lähettämä virkakirje, jossa todetaan että Rautatiehallitus on hyväksynyt suunnitelmat "...Loimaan mekaanisen vaihde- ja opastinturvalaitoksen muuttamiseksi VR 76-malliseksi asetinlaitteeksi". Kustannusarvio 2 miljoonaaa markkaa. | ||||
![]() |
19.09.2014 19:34 | Pekka V. Puhakka | ||
Missähän mahtoi olla asetinlaite josta tuo semafori asetettiin? Oletettavasti jossain alaratapihan keskivaiheilla, tallien pohjoispuolella? | ||||
![]() |
18.09.2014 11:39 | Pekka V. Puhakka | ||
Onko tietoa mistä setelimies-mainos on peräisin? | ||||
![]() |
15.09.2014 17:37 | Pekka V. Puhakka | ||
Isoa kirjaa selailin. Sieltähän löytyy vastaus ja selitys kaikkeen kun osaa tulkita. | ||||
![]() |
15.09.2014 17:15 | Pekka V. Puhakka | ||
Erittäin hieno kuva Niila. Näistä Muuramen kaltaisista raideopastimista korjaisin Lassen tekstiä sen verran että varsinaista "ohiajovaraa" varten ei tarvita kuvan raideopastinta. Riittää että pääopastimen jälkeen on tietty matka junan pysähtymiselle ennen raiteen rajamerkkiä. Raideopastin tulee mukaan siinä vaiheessa kun tuo "ohiajovaraksi" varattu matka halutaan hyödyntää raiteen hyötypituutena junan peräpäässä. Esimerkkinä tilanne jossa pitkä tavarajuna otetaan kohtauspaikalla sivuraiteelle. Raideopastimen ansiosta pääraide vapautuu junaliikenteelle heti kun junan perä on raideopastimen takana. Pääraidetta kulkevalle kohtaavalle junalle saadaan näin varmistettua kulkutie aikaisemmin ja lisäksi sivuraiteelle saadaan mahtumaan pidempi juna. Se on totta että vaihtokulkuteitä tällaisilla liikennepaikoilla ei käytännössä ole missään. Laitoin lisäksi tuon ohiajovara-termin lainausmerkkeihin, sillä turvalaitetekniseltä kannalta vastaavassa tilanteessa puhutaan opastinvarasta. Oikeaan ohiajovaraan liittyisi mm. lukittava kulkutieosuus, jota tässä tilanteessa ei ole. | ||||
![]() |
14.09.2014 10:54 | Pekka V. Puhakka | ||
Paheksun hymiön käyttöä vakavan asian äärellä. | ||||
![]() |
13.09.2014 15:24 | Pekka V. Puhakka | ||
Kohderyhmän ajatteleminen ei ole tässä olennaista, vaan määräysten sanamuodot. | ||||
![]() |
30.08.2014 16:11 | Pekka V. Puhakka | ||
Ko. dokumentti on näin harrastajan näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen, mitä se ei taas välttämättä ole suuren yleisön näkökulmasta. Siinä mielessä tämä on mielestäni osuvampi paikka julkaista. | ||||
![]() |
31.07.2014 16:10 | Pekka V. Puhakka | ||
Tarpeeton kommentti kenties, mutta käytin tuota väärää termiä syystä että se on kompaktimpi kirjoittaa ja asia pitäisi selvitä sillä. Korrektilla termillähän lause olisi ollut luettavuudeltaan ja erityisesti ipadilla kirjoitettavuudeltaan esim. seuraavanlainen: ...annettiin vihreällä vilkulla opaste "seuraava pääopastin näyttää "aja"- tai "aja Sn 35"-opastetta"... jne. Ja jos tarkkoja ollaan niin sekin tuossa Tikkurilan esimerkissä menee pieleen että siellä ei ollut loppuvuosina tulo-opastimien esiopastimia, vaan tulo-opastimen aja/seis-tieto saatiin pelkästään sitä edeltävällä suojastusopastimella, jonka jälkeen oli sitten tuon esimerkin tapauksessa tuo numero-opastin. Itse asiassa pääradalla Helsingin ja Keravan välillä esim. vuonna 1992 ei erillisiä esiopastimia tai sen kaltaisia olioita ollut kun toisto-opastin keskimmäisellä raiteella pohjoiseen päin Pukinmäen laitureiden pohjoispäässä sekä Korson esiopastinkolmikko pohjoiseen päin Rekolan laitureiden pohjoispäässä (ref. Hki-Ke suojastus / raide- ja opastinkaavio 25.2.1992). Samasta kaaviosta muuten ilmenee että aiemmin tässä säikeessä puhutut Oulunkylän ja Tikkurilan numero-opastimet löytyvät ratakilometreiltä noin 8.4 km ja 14.6 km vastaavasti (tarkkuudella +/- 0.2 km). |
||||
![]() |
31.07.2014 01:10 | Pekka V. Puhakka | ||
Tuo Jorman mainitsema päti uudessa opastinjärjestelmässä, mutta vanhassa oli meininki se että esiopastimella annettiin vihreällä vilkulla "odota sn35", sitten esiopastimen ja pääopastimen välissä oli numero-opastin jolla opaste kohotettiin "odota sn80" ja lopulta pääopastin näytti keltaista ja vihreää ilman erillistä numero-opastinta. | ||||
![]() |
30.07.2014 18:54 | Pekka V. Puhakka | ||
Mitä sen nyt sääntöjen mukaan piti olla ennen pääopastinta. En muista tarkkaa sijaintia. | ||||
![]() |
30.07.2014 18:04 | Pekka V. Puhakka | ||
Tikkurilan raide 3 haarautui ratapihan eteläpäässä keskimmäisestä linjaraiteesta 80 km/h vaihteella, johon liittyen Puistolan ja Tikkurilan välissä oli numero-opastin keskimmäisellä raiteella. Ogelin numero-opastinta en muista mutta kyllä siellä varmaankin sellainen oli. | ||||
![]() |
30.07.2014 17:04 | Pekka V. Puhakka | ||
Kuvan aikataulun aikaan oli jo numero-opastimia käytössä, mutta niitä ei ollut kaikissa paikoissa. 80 km/h opastin oli tuolloin oman muistikuvan mukaan mm. Huopalahden eteläpäässä, Tikkurilan eteläpäässä ja Keravan (Kytömaan) pohjoispäässä. Oliko itse asiassa yhdessäkään 120 km/h vaihteessa koskaan vanhan mallin numero-opastinta käytössä, vai rajoittuiko niiden käyttö vain 80 km/h vaihteisiin? Niin tai näin, Keravan pohjoispään, Savion eteläpään ja Tikkurilan pohjoispään 120 km/h vaihteet olivat oman muistikuvani mukaan toteutettu 120 km/h nopeusrajoituksilla ja se selittäisi aikataulumerkinnän. Vaihteista ajettiin tällöin myös poikkeavalle raiteelle yhdellä vihreällä. | ||||
![]() |
05.06.2014 11:52 | Pekka V. Puhakka | ||
Kuvatekstiin täytyy vielä kommentoida että tuohon aikaan Kerava oli aina miehitetty. Kauko-ohjaus loppui Korsoon, tai tarkemmin Korso-Savio -välille. | ||||
![]() |
04.06.2014 23:50 | Pekka V. Puhakka | ||
Niin ja Oskarin kysymykseen että kyllä on Kytömaan edesmennyt PPL kyseessä. | ||||
![]() |
04.06.2014 23:49 | Pekka V. Puhakka | ||
Kuvan oikeassa reunassa pöydällä on kaksi erillistä tastatuuria. Vasen on mallia X (en muista valmistajaa) ja oikea mallia Siemens. Arvuutellaanpa sen verran että osaako joku kertoa ko. kapineiden käyttötarkoituksen? | ||||
![]() |
04.06.2014 00:19 | Pekka V. Puhakka | ||
Näin on asian laita kuten Ari veikkaa, ja sijaitsee edelleen. | ||||
![]() |
03.06.2014 18:11 | Pekka V. Puhakka | ||
Kyllä ovat. Ja kuvan ulkopuolelle oikealle jäävät Mynttilä, Lelkola, Hietanen, Otava ja Vuolinko. Tätä kuvaa otettaessa kahta viimeisintäkin ohjattiin vielä tämän taulun kautta. | ||||
![]() |
05.05.2014 00:23 | Pekka V. Puhakka | ||
Kun Siemensin ehdin jo mainita niin selvennettäköön että asetinlaitteet ja suojastus: Ganz. Kauko-ohjaus: Siemens. | ||||
![]() |
03.05.2014 12:59 | Pekka V. Puhakka | ||
Kyllä kauko-ohjaus ja linjasuojastus oli käytössä jo aiemmin kuin 1994. Kävin Tampereen ohjauskeskusessa ensimmäisen kerran joskus vuosien 1991 ja 1993 välillä ja silloin Siemensin toimittama ZUS kauko-ohjausjärjestelmä ohjaus- ja ilmaisintauluineen oli jo käytössä ja sillä ohjattiin (Ov)-(Jy) väli kokonaisuudessaan. Tarkempaa vuotta en tähän hätään muista. | ||||
![]() |
08.03.2014 18:51 | Pekka V. Puhakka | ||
Samoin päätepuskin (?) liikennepaikkamerkin vieressä. | ||||
![]() |
20.02.2014 21:41 | Pekka V. Puhakka | ||
Onko tietoa mihin suuntaan näiltä raiteilta lähdettiin kahdella ja mihin kolmella vihreällä? Kahdella Järvenpäähän ja Kolmella Nikkilään? | ||||
![]() |
05.10.2013 12:38 | Pekka V. Puhakka | ||
Näistä olisi mukavaa saada muutama sisävalokuva tänne. | ||||
![]() |
13.09.2013 12:09 | Pekka V. Puhakka | ||
Kas, samanaikaisuutta havaittavissa mutta hävisin. | ||||
![]() |
13.09.2013 12:08 | Pekka V. Puhakka | ||
Kilometripylväs sanoo mielestäni että ollaan kilometrillä 616 tai 816 ja että kuva on väärinpäin (peilikuva). | ||||
![]() |
28.08.2013 00:32 | Pekka V. Puhakka | ||
Kyllä minäkin yhdyn tuohon taa-ta-tii -tulkintaan. Ja jounin tunnelmointia täydentäisin vielä että keskellä yötä joko kiitotavarassa tai yöpikajunassa. | ||||
![]() |
27.08.2013 22:22 | Pekka V. Puhakka | ||
Se on edesmenneen linjaradiojärjestelmän selektiivikutsun soittoääni. Karkeasti: kun veturista valittiin selektiivikutsu esim. jollekin kauko-ohjaajalle, alkoi ko. kauko-ohjaajan radioasema lähettämään tuota soittoääntä ko. linjaradiokanavalle, samalla kun kauko-ohjaajan puhelin alkoi soimaan. Äänen perusteella veturimies tiesi että selektiivikutsu on mennyt läpi. Äänihän on puhelintekniikan vanhoista standardeista tuttu jonotusääni. | ||||
![]() |
21.08.2013 22:40 | Pekka V. Puhakka | ||
Olisikohan niin että viholliskulkutien ilmaisinlampun logiikka on ollut asemalla ja se on syttynyt silloin kun toisistaan riippumattomat Astl I ja Astl II ovat varmistaneet kulkutiet vastakkaisista suunnista samalle raiteelle tai raideryhmälle? Tavallaan köyhän miehen suojastua noiden kahden erillisen asetinlaitteen välillä. | ||||
![]() |
11.08.2013 23:05 | Pekka V. Puhakka | ||
Ei aitaa, menee kaunis miljöö pilalle. | ||||
![]() |
21.05.2013 22:42 | Pekka V. Puhakka | ||
Verlan alueella on useampia kääntöpöytiä jäljellä ja muistan nähneeni siellä myös tuollaisen laippaurattoman mallin jonkun tehdashallin sisällä. | ||||
![]() |
29.04.2013 23:53 | Pekka V. Puhakka | ||
Sanoisin että tämäkin kuva on Vuonislahdesta. Kuvattu ratapihan eteläpäästä etelän suuntaan. Tuo pussiraide, tasoristeys ja sähkölinja täsmäisivät hyvin, olkoonkin että raide nyttemmin purettu. | ||||
![]() |
03.12.2012 22:11 | Pekka V. Puhakka | ||
Tepon kommenttiin tarkennusta, eli varmistuslukko- ja opastinturvalaitos oli Hys:lla käytössä pitkälle 90-luvulle. Tarkkaa poistumisvuotta en muista. | ||||
![]() |
01.12.2012 11:33 | Pekka V. Puhakka | ||
Siipi näyttäisi kuuluvan Ilmavoimien tuolloin uudehkoon yhteyskoneeseen tyypiltään Piper Arrow II. Värityksen perusteella esim. PA-2. | ||||
![]() |
04.05.2012 16:00 | Pekka V. Puhakka | ||
Hernesaaressa ollaan. | ||||
![]() |
22.04.2012 22:57 | Pekka V. Puhakka | ||
Liittyikö vuoden 1969 uudistuksen jälkeen punalakin hopeinen tai musta otsanauha siihen oliko kyseessä asemamies- vai virkamiessuorittaja? | ||||
Kuvasarja: Pääradan ali- ja ylikulut Vantaalla vuonna 2011 |
26.12.2011 09:06 | Pekka V. Puhakka | ||
Mielenkiintoinen ja dokumentaarinen kuvasarja. Kiitos tästä. | ||||
![]() |
16.12.2011 23:55 | Pekka V. Puhakka | ||
Näin oli. Myös pohjoispäässä oli kolmereikäinen lähtöopastin 3. raiteella. Haluttiin kaiketi varmistaa että Voikkaalta tuhatta ja sataa suorasta myötävaihteesta saapuva tavarajuna muistaa hiljentää pohjoispään poikkeavaan myötävaihteisiin. | ||||
![]() |
15.11.2011 19:00 | Pekka V. Puhakka | ||
Eteläpään vaíhdekujat ovat tässä vielä entisellään. Milloinkas ne muutettiin ja sitä myötä myös mekaaniset asetinlaitteet poistettiin? | ||||
![]() |
10.09.2011 11:52 | Pekka V. Puhakka | ||
No mutta niinpäs onkin. Olikohan lähtöopastin yksi- vai kaksi-siipinen? Ainakin Suinulassa vaihteet olivat niin että sillä olisi voinut antaa kahdella siivellä opasteen vasemmalle raiteelle kohti Tamperetta. | ||||
![]() |
09.09.2011 20:09 | Pekka V. Puhakka | ||
Alemmalla siivellä kaksi asentoa, eli "vinossa" näyttää keltaista valoa ja piilossa (kuten kuvassa) ei näytä mitään valoa. Jos alempi siipi olisi vinossa, tarkoittaisi se sitä että ajettava alennetulla nopeudella (35 km/h) koska kulkutiellä vaihde tai vaihteita jotka asetettu poikkeavalle raiteelle. Ei siis kerro mitään lähtöopastimen asennosta. Siitamassa ei tainnutkaan olla lähtöopastinta. Suinulassahan oli toiseen suuntaan. | ||||
![]() |
30.08.2011 20:17 | Pekka V. Puhakka | ||
Tästä junasta olisi mukavaa nähdä enemmänkin kuvia, erityisesti Kotka-Kouvola väliltä. | ||||
![]() |
27.04.2010 12:56 | Pekka V. Puhakka | ||
Olisiko penkereen katkaisu tapahtunut sen jälkeen kun Kouvola-Pieksämäki välin uusi turvalaitejärjestelmä kauko-ohjauksineen otettiin käyttöön 2000-luvun alussa? Siinä yhteydessä ainakin turvalaitteisiin liittyvät kaapeloinnit näiltä vanhoilta linjoilta jäivät viimein tarpeettomiksi. | ||||
![]() |
27.04.2010 12:51 | Pekka V. Puhakka | ||
Tämän ratalinjauksen aikaan oli Harjun ja Multamäen välillä Haarankallion vaihde opastimineen, josta haarautui rata Voikkaalle. Nyt ei ole mistä tarkistaa, mutta muistelisin että Haarankallio kuului Harjun releasetinlaitteeseen, joten suojastuksen alkuopastin saattoi olla vasta Haarankallion jälkeen. Massiivisen rataoikaisun myötä Voikkaan radan risteysasemaksi tuli sittemmin Multamäki. | ||||
![]() |
09.05.2009 14:27 | Pekka V. Puhakka | ||
Tuo Fagernäs on enemmänkin normaali rahtisatama, mutta kuormataanko/puretaanko sielläkin Malmia? | ||||
![]() |
29.12.2008 15:17 | Pekka V. Puhakka | ||
Toivottavasti läpilyönnit väheni. | ||||
![]() |
17.07.2007 20:05 | Pekka V. Puhakka | ||
Onpas ryönäisessä kunnossa tuo rautatiehallituksen seinä. Ihan kuin entiseen (ja ehkä nykyiseenkin) aikaan itärajan takana. Lada-mainos vielä vahvistaa tunnelmaa. | ||||
![]() |
17.07.2007 19:56 | Pekka V. Puhakka | ||
Tuohan on kuin suoraan joku sarjakuvahahmo. |