Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.09.2013 21:34 | Ilkka Hovi | ||
| Ylempänä olevassa tekstissä "Friedmann-Metcalfe poistohöyryinjektori LF N:o X/8, Aga valaistus, Friedmann esilämmitin" tämä esilämmitin tarkoittanee normaalia tuorehöyryimuria. Poistohöyryimuri on lähinnä esilämmitin koska poistohöyry lämmittää syötettävää vettä ja poistohöyry tulee imuriin pienellä paineella verrattuna kattilanpaineeseen. Jos veturi oli noin tiiviisti Iisalmessa, voisiko se myös olla kuvattuna siellä. Jos lähdössä pohjoiseen päin talli olisi tuossa suunnassa. ? |
||||
|
|
30.09.2013 16:39 | Ilkka Hovi | ||
| Vesiviskurin paikka tulee ratkaisemaan paikan. Kun viskuri on noin kaukana laitureista on siellä oltava myös talli. | ||||
|
|
29.09.2013 09:52 | Ilkka Hovi | ||
| Eljaksen huomio savutorvesta on varmaan ajoitusta auttava. Veturi on ehkä vasta lähdössä reitille, koska tässä on varmaan ollut aikaa valokuvata ja tenderi on huolellisesti halostettu. Miten olisi Virasoja eli nykyinen Imatra T ?. Etsiskelisin lyhytmatkaista junaa, vaikuttaisi vaunuston perusteella tällaiselta. Jos viimeinen vaunu oman kamiinan kanssa olisi postivaunu, löytyisi varmaan aikataulukirjoista sopivia junia. Luulen, että aikataulukirjoihin oli merkitty postijunat, tulivathan päivän lehdet postijunilla. Voisin kuvitella, että taka-alan pesussa ? oleva tenderi kuuluisikin vakituiselle Hk1 tai Sk4 veturille ja K5 on otettu henkilöjunakäyttöön. Jos veturi olisi vielä tullut konepajasta olisi siinä aihetta ottaa muistokuva. |
||||
|
|
28.09.2013 17:53 | Ilkka Hovi | ||
| Taka-alalla vesitetään tenderiä. Näyttäisi olevan kiinteä akseli - teli mutta vesitys tapahtuu tenderin väärään päähän? BLW tendereissä kiinteä akseli oli veturiin päin ja veturi puuttuu, sekä vesitys tapahtuisi halkotilaan? Voisiko olla jokin risteysasema koska raiteita näkyy paljon. Koska veturi luovutettiin vuonna 1940, olisi se ollut Karjalan vetureita. Ajattelin Elisenvaaraa, mutta siellä varikko kauempana ja II sekä III raiteiden välissä oli vesiviskuri, mutta ei noin kaukana ratapihalla. Sortavala ei käy eikä Jaakkima. Muista ei tietoa. Sinänsä Tk3 on hyvä tuon ajan matkustajajunaveturi onhan Tk3:n huippunopeus 60 km/h. Pikajunilla oli 1950-luvulla sama nopeus joidenkin aikataulukirjojen mukaan. Siis kuvan ottopaikka etsittävä luovutetulta alueelta. Ja muistammehan, että veturit pidettiin ennen tuossa kunnossa, metsä peilasi kattilan kyljestä vielä 1960-luvun alussa (ja lämmittäjä kampasi tukkansa peilaten sylinterin kyljestä) | ||||
|
26.09.2013 21:51 | Ilkka Hovi | ||
| Peto marsu saanut saaliin. Ei tunnu kivalta kun 160 nopeudessa varis paukahtaa etuikkunaan. Tässä lintu mahdollisesti ennättänyt väistää ikkunan. | ||||
|
26.09.2013 14:06 | Ilkka Hovi | ||
| Tu3-002 on Eestin Rautatiemuseossa Lavassaaressa. Veturi tyyppi on alkujaan tsekkiläinen, Neuvostoliittoon valmistettiin 45 kpl näitä, joista kaksi museoituina. Tsekeissä on kuulemma montakin käytössä edelleen. | ||||
|
26.09.2013 14:03 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaan, kyseessä olevan valuongelma. Jos valu revennyt (käytännössä valu ollut viallinen) on se pitänyt paikata ensin hitsaten täyttämällä viallinen kohta ja levy kevennysaukkoon estämään hitsin repeämistä loppukohdalla. Kuva varmaan veturin oikealta puolelta, täytyy mennä nuuskimaan kun seuraavan kerran piipahtaa Tapassa. | ||||
|
25.09.2013 13:19 | Ilkka Hovi | ||
| Minulla on käsitys, että Boxpok pyörän yksi ominaisuus oli mahdollisuus tasapainoittaa paremmin vastasivun koneiston antamat voimat pyörän puolelle. Suuremmilla nopeuksilla höyryveturien vetopyörät piti tasapainoittaa myös "ristiin". Ongelmana ilmeni kun isoilla 2-10-2 vetureilla ajettiin liian lujaa, voimat väänsivät kiskot mutkalle. Pyörään kohdistuu muitakin voimia kuin paino kiskoa vasten. Konevoima aiheuttaa vääntöä pyörän rakenteeseen, joten pyöreä levy kestää paremmin vääntöä kuin puolat. Juuri puolien katkeaminen 1930-luvun isoilla vetureilla, aiheutti uuden pyörätyypin keksimisen. Ensin näitä pyöriä käytettiinkin pikajunaveturiessa. Useissa voimakkaissa tavarajunavetureissa käytettiin edelleen puolapyöriä (esim PRR:N J1 sarjan 2-10-4 veturit.) | ||||
|
11.09.2013 22:33 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva, jota voi pohtia. Veturi on hyväkuntoisen näköinen. Yksi puskinlamppu, olisiko käytetty vaihtotöissä (luulen yhden valon olleen jonkinlainen opaste Venäjä/Neuvostoliitossa). Taulu käyntisillan kaiteessa näyttäisi olevan jakomittoja varten olisiko liitukirjoitusta. Ilmapumppu on oudossa paikassa hytin edessä. Normaalimpi paikka olisi savupesän vasemmalla puolella, josta poistohöyryputki savutorven viertä ylös. No, joo noin 8000 veturissa voi olla hieman vaihtelua. Hytin sivussa numeron yläpuolella on outo merkki, ellei sitä kuvittele saksalaiseksi kotkaksi. Vaunu on selvästi venäläinen ainakin tuulettimista päätellen. Siinäkin on outo merkki päätyyn maalattuna. Tiedetään saksalaisten käyttäneen toisen maailman sodan aikana myös leveäraiteista venäläistä kalustoa ennen kuin kiskot oli saatu naulattua normaaliraideleveykselle tai jokien yli vievät sillat korvattua tilapäisillä silloilla. Näissä vetureissa oli vanhat veturien numerot. Yleensä veturiin maalattiin saksalaiset rautatien tai sotilasrautateiden tunnukset. Ehkä pelkkä lintukin riitti jossakin tapauksessa. Onko kuljettajalla suikka päässä, neukku hatut olivat hieman erilaisia. Miksi kuva on ajoitettu vuoteen 1933 ? Entäpä jos kuva onkin ajoitettu vasta 1940-luvun lopulla? Koska tällaiset kuva-arvoitukset ovat kivoja, oletan kuvan olevan Karjalaa kauempaa ja etelämpää, sekä kuvaavan saksalaisten käytössä olevaa venäläistä/neuvostoliittolaista veturia. Tämän oletuksen voi hyvin ampua tutkimalla veturinhytti- ja vaunun päätymerkinnät. PS. Suomalaisia seikkaili myös Saksan palveluksessa ennen virallista pantti-pataljoonaa. |
||||
|
19.08.2013 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Onko veturissa Maija Mehiläinen ilahduttamassa lapsimatkustajia ? | ||||
|
19.08.2013 21:25 | Ilkka Hovi | ||
| Silloin kun tässä vaunussa sai olla tavarajunan kyydissä oli Forssan pääty melko huonossa kunnossa autokolarin jäljiltä. Ennen päädyn romahtamista se korjattiin ovettomaksi. Alkujaan päädyissä oli ikkuna oven kummallakin puolella. Ikkunoiden mitoitus oli noiden sivuikkunoiden mukainen. Ikkunat muuttaisivat vaunun ulkonäköä paremmaksi ja valo vaunun sisällä lisääntyisi. Piirtelin vaunun sinikopiota puhtaaksi ja ikkunoiden piirtäminen on vaikeata ja aikaa vievää. Minulta vaadittiin sinikopio takaisin yhdistykselle ja annoin sen eräälle johtokunnan jäsenelle (Laaksonen ?, ei kuitenkaan kustantaja Laaksonen, vaan muovialalla toimiva henkilö.) Kuulemma piirustus sittemmin hävisi ! Minulta jäi päätyikkunat kesken, joten vaillinainen tussattu A1 muovi sai mennä roskiin. Vieläkin harmittaa, ei se tussattu piirustus, vaan alkuperäisen salaperäinen katoaminen. Minulta kysyttiin myöhemmin onko se minulla, kysyin henkilöltä jolle annoin sinikopion ja hän väitti sen hävinneen. Olisiko kuitenkin löytynyt ja olisi Museorautatien arkistossa. Voisiko joku varmentaa löytyykö, ettei tarvitsisi hautaan asti harmitella. |
||||
|
19.08.2013 21:15 | Ilkka Hovi | ||
| niin tai näin, hienosti on vaunu tehty ja yksityiskohtia vaalien. | ||||
|
09.08.2013 18:23 | Ilkka Hovi | ||
| Heinäkuussa juttelin Loviisassa rautatieläisen kanssa (on kuulemma ainoa Loviisassa työpaikan omaava VR:läinen). Hän kertoi juuri tulleensa radio-ohjauskurssilta ja alkavansa työt Valkossa. Oli ollut puhetta, että hän noutaisi junan Lahdesta, tekisi vaihtotyöt ja palauttaisi junan Lahteen. Ymmärsin radio-ohjauksella olevan nopeusrajoituksen 35 km/h, jolloin työpäivä ei riittäisi tällaisiin tehtäviin. Siis jos Valkossa tehdään vaihtotöitä radio-ohjauksella ei siellä veturimiehistöä tarvita. Tällöin voisi ajaa kaksi yksiveturista junaa päivittäin ja yövyttää yksi veturi Valkossa. Mitenköhän asia hoidetaan ellei kuljettaja käy kahvilla vaihtotöiden aikana. |
||||
|
07.08.2013 19:18 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoa, "punapiru" siirtynyt korjausjonoon. Toivottavasti ei tule nk arkikäyttöön vaan suihkii Hämäläisessä maisemassa arvokkaasti tärkeitä vieraita kuljettaen. Takataskuun tulevia projekteja varten jää vielä vuoden 1938 mallisen Hudson henkilöauton hankinta ja moblistien kiusaaminen muuttamalla autosta rata-auto. |
||||
|
26.07.2013 09:54 | Ilkka Hovi | ||
| Vihje: Paras ostaa eväät ja juomat jo lähtöasemalta. | ||||
|
14.07.2013 21:59 | Ilkka Hovi | ||
| Yllätys oli minulle, että ainakin jokin B1 veturi tehtiin englantilaismallisella kipinän sammuttimella. Enpä osaa sitä kuvailla, mutta ne jotka tuntevat englantilaisia vetureita voinevat arvata mistä oli kysymys. Esim GWR 0-6-0PT vetureisa oli tämmöinen laite pienennettynä käytössä parissa veturissa 1940-luvulla. B2 veturissa oli kartiomainen savutorvi jo tehtaalta lähtiessä. | ||||
|
10.07.2013 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni nipotus ollee paikallaan. Messinkisten putkien sisällä ollee jousi. jolla varoventtiili kuormataan ja säädetään haluttuun paineeseen. Yläpäästä lähtevän kierretangon päästä puuttuvat mutterit ja aluslevy (ei ole laivatermi, vitsi, vitsi) joilla säätö käytännössä tehdään. |
||||
|
04.07.2013 17:56 | Ilkka Hovi | ||
| Voihan se olla Heikki. Kertoisin kuitenkin, että 1966 alkaessani kerätä veturien lempinimiä, Kouvolassa Hv1-3 tunnettiin viipurilaisella nimellä Mörssi. Vaikka Pieksämäellä en Hv1-3 vetureita nähnytkään kulussa, oli Hindenburgin (Hv3, Schwarzkopff) lisäksi tunnettiin Mörssi. Pitänee muistaa etteivät lempinimet olleet virallisia. Olihan kuulemma Vr5 Tampereella Hertta. Herttanen sentään ! |
||||
|
03.07.2013 16:12 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
02.07.2013 20:53 | Ilkka Hovi | ||
| Nam, hiilipiippuinen Hv4. | ||||
|
17.06.2013 15:31 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt on mieli hehkuttaa vorgin parasta puolta, eli lisätietojen saamista eri asioista. Tämä tieto Jokioisten sillasta on hyvin mielenkiintoista. Kun silta piti purkaa, sen teki jokin yrittäjä, joka yksinkertaisesti veti traktorillaan sillan kumoon radan suuntaisesti. Kuulemma koko silta tuli alas nätisti ja siitä vaan pätkimään se sopiviksi palasiksi. Tuossa se salaisuus sitten oli, miten sillan jalat taipuivat nätisti maahan. Samalla tuli mieleen miksi nurkkalaudat ja oven pieliset laudat on maalattu valkoisiksi. Entisajan hämärillä näkyi ovi ja talon nurkka paremmin. | ||||
|
15.06.2013 22:20 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoinen huomio. Pitää melko hyvin paikkansa. Ilmeisesti näillä ihmisillä on tyylitajua. | ||||
|
14.06.2013 23:54 | Ilkka Hovi | ||
| But - but, mutta mutta, oikeanlaidan vaunulla näyttäisi olevan ulkopuoleiset tukirakenteet. Ilmeisesti koko täsmää kauempana roikassa oleviin Ga vaunuihin. Tosin toinen vaunu roikan päästä lukien olisi samanlainen kuin tämä ihmetteleväni vaunu. Ei tunne, tai siten kuvan ajoitus on liian aikainen. Olisin silti 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kannalla. |
||||
|
14.06.2013 23:50 | Ilkka Hovi | ||
| Brittien saarilla on näemmä myytävänä mielenkiintoinen kirja öljypalmu plantaasien kapearaiteisista rautateistä. Palmuöljyä käytetään tietääkseni mm. saippuoiden ja joidenkin einestuotteiden aineksena. Tietenkin kilpaileva palmuöljyn käyttötarve nostaa hintaa, minkä vuoksi kansainväliset toimijat voivatkin olla pahoillaan. Onneksi oranssit apinat voivat toimia bulvaaneina. |
||||
|
13.06.2013 22:20 | Ilkka Hovi | ||
| Muistelen lättähatun kuljettajan sanoneen, että Kuopion ja seuraavan aseman välillä oli vain 78 metriä (tai 98 m tai jotain muuta pientä matkaa) suoraa rataa. Kuulin tästä elokuussa vuonna 1975 ja silloin näytti siltä, että rataoikaisu olisi valmis seuraavana vuonna tai sen vuoden lopulla. En vain muista mikä aseman nimi on ja Radan Varrelta kirjakin on lainassa. | ||||
|
13.06.2013 22:10 | Ilkka Hovi | ||
| Tammerfors Linne och Jern Manufaktur Ab, Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy, Tampereen Konepaja, Tampere. Nimi oli yhtiön virallinen nimi aina vuoteen 1960, jolloin nimi vaihdettiin virallisesti Oy Tampella Ab:ksi. Yhtiötä kutsuttiin Tampellaksi jo varhain. Ensimmäiset kiskoliikennekaluston valmistajanlaatat, joihin nimeksi oli merkitty Tampella, tehtiin vuonna 1934 | ||||
|
10.06.2013 18:44 | Ilkka Hovi | ||
| Iso asemarakennus. Haapakoskella oli ilmeisesti valimo, joka varmaankin toi jonkin verran liikennettä. Olenko ymmärtänyt oikein, että valimo oli sivuradan päässä ? Vuoden 1967 kesällä näin pilkottujen Tv2 veturien sylintereitä vaunussa Pieksämäellä menossa Haapakoskelle. Ilmeisesti tuohon valimoon, jonka luulen olleeni paikkakunnalla. |
||||
|
|
10.06.2013 10:30 | Ilkka Hovi | ||
| Onpa kova kundi ja tehnyt hienoa työtä. Kiitos kuvakoosteesta ! | ||||
|
10.06.2013 10:28 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvittelen tämän Romeon olevan saman höyrylotjan, joka oli Helsingin Hietalahdessa monia vuosia. Tuo rautarunkoinen alus myytiin tänä vuonna ja tiettävästi ajettiin kaljoittelijoiden tukialukseksi Joensuuhun. Paikalliset voinevat tarkistaa olenko oikeassa. Olen antanut itselleni kertoa, että laivassa olisi ollut polttomoottori voimanlähteenä. |
||||
|
29.05.2013 17:47 | Ilkka Hovi | ||
| A4 veturin tenderi, uudet telit ja ylärakenne. | ||||
|
20.05.2013 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| VILenin pakomatkat senkun mutkistuvat. Miksi olisi paennut Suomesta Venäjälle? Mielestäni hän pakeni Venäjältä Suomeen. Ensin oli nk porvarillinen-sosiaalidemokraattinen vallankumous (keksin termin juuri). Väliaikainen Kerenskin hallitus piti valtaa Venäjällä ja tällöin joutui Sveitsistä Venäjälle saapunut VILenin hankauksiin ja hänestä tehtiin pidätysmääräys, jota ruuditettiin melkoisella palkkiolla. Venäjältä piti päästä pois ja paras tapa oli mennä junalla. Siis veturin apulämmittäjänä naamioituneena aatetoverin kuljettaessa veturia. Takaisin myöhemmin junalla. Venäjällä oli harrastajapiireissä pieni vitsi. "Missä Vladimir I työskenteli vuoden 1917 syksyllä ? Veturinlämmittäjänä Suomen Valtion Rautateillä". |
||||
|
|
18.05.2013 17:36 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva eikä yhtään kommenttia. Kotkassa oli ainakin Shellin ja Esson tuontivarastot. Kuva ajalta jolloin kaikki bensiin piti tuoda maahan. Onneksi on Neste, joka huolehtii Suomen polttonestetarpeista vaikka tuontikin on nykyisin sallittu. Nesteen puhdasta bensiiniä viedään mm. Kaliforniaan. Kotkasta kuljetettiin öljytuotteet ilmeisesti Savon rataa ylöspäin Kuopio, Iisalmi, Varkaus. Historiallisesti on mielenkiintoista, että Lahdenpohja oli aikoinaan suurin öljyjen ja lamppuöljyn tuontisatama. Parviainen Oy:llä oli siellä proomuista purkupaikat venäläisille öljytuotteille. Tuonti loppui viimeistään 1918. |
||||
|
18.05.2013 17:31 | Ilkka Hovi | ||
| Retusoinnista viis, mutta varoventtiilin avaus on jäänyt kuvaan. Olisikohan kuvassa Ackermann varoventtiili? | ||||
|
|
17.05.2013 14:17 | Ilkka Hovi | ||
| Oikeassa alakulmassa näkyy osa isosta katetusta tavaravaunusta. Isompi kuin sen vieressä olevat G-vaunut ja vaikuttaisi Ga vaunuja isommalta. Voisiko olla Hangon yksityisradalta? | ||||
|
13.05.2013 22:34 | Ilkka Hovi | ||
| Kivoja nämä vanhat kuvat kirjoista. Näitä kirjoja oli kirjastoissa kun sain kirjastokortin (manuaallinen leimaus). Lisää ! | ||||
|
13.05.2013 22:32 | Ilkka Hovi | ||
| Waude kuva tuosta imurinlaipan tiivistevuodosta. Aina nuo kuvaajat ovat paikalla kun niitä ei tarvitsisi ! | ||||
|
13.05.2013 22:29 | Ilkka Hovi | ||
| Aika hauska tienviitta. Muistan naureskelleeni Mad-lehdessä ollutta ohjetta jonkin elokuvan parodiassa. "Mene 2 km eteenpäin, sitten 3 desimetriä vasemmalle ja 5 millimetriä eteenpäin. Tämän jälkeen 18 senttimetriä oikealle - ja siinä se on". (Vapaasti muistellen) |
||||
|
13.05.2013 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| Tarkastelin noita Lokomon valmistusnumeroita. Vuoden 1954 ja 1955 välillä on melken 300 numeron hyppäys Tr1 sarjassa valmistusnumerosta 172/1954 ( 1060) numeroon 466/1955 ( 1081) . Ilmeisesti Sotevan PT4 tilauksien numerot oli annettu omaan sarjaansa. Lokomon tilausmäärät olivat surkeita 1935 - 1938. Pari veturia vuodessa. Voisinko tarkentaa, Lokomo 187/1945 oli sarjaa Fl6 (F= Suomi ja l = lokomo, 6 tonnin akselipaino) kuten merkintä oli näissä pienissä tankkivetureissa. Lisäksi Lokomo teki Sotevalle aika epätasapainoista Flm6 sarjaa. Tampellan kapsu tankkiveturi ennen PT4 sarjaa oli Ft4. (Suomi, Tampella, 4 tonnin akselipaino) Harmillisesti joudun tässä samalla toteamaan PT merkinnänstä: Kirjassa "Höyryveturi PT-4, 0-8-0, vdlta 1951) on mainittu PT sarjan tulevan sanoista P = höyryveturi, T = tenderillä. Tämä on kirjallinen lähde, mutta enpä vain pidä sitä oikeana tulkintana. (Ei luovuta !) Ai, niin. Kiitoksen Eljakselle tarkennuksista. Vielä yxi juttu. Puhtaaksi piirsin tussilla muovipaperille jotakin Lokomon veturia. Alkuperäisessä piirustuksessa ei ollut tietoja. Piirrettyäni veturin totesin " ettei kukaan itseään kunnioittava suunnittelija voi suunnitella näin epätasapainoista veturia." Ajattelin. että veturi on kuin minun suunnittelema ja heitin piirustuksen pois. Näin 37 vuoden kuluttua olen todennut piirustuksen esittävän Flm6 veturia. |
||||
|
13.05.2013 16:44 | Ilkka Hovi | ||
| Unohdinkin Uudessa-Seelannissa on kapsua. | ||||
|
|
13.05.2013 10:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hm, oma virhe potkaisi nilkkaan. Toijalan Raskas Sekajuna -kirjassa on annettu valmistusnumeroksi tuo 187/1935. Vyryltä kopioidussa Lokomon listassa se on 18/1935. Varavankiloiden Lokomo veturit, jotka nyt ovat Nykarleby Järnvägillä ovat numeroilla 122 ja 123 vuodelta 1937. Pitäisiköhän huudahtaa: "Eljas apua !" |
||||
|
|
13.05.2013 10:10 | Ilkka Hovi | ||
| Kivaa, brittiläisen näköistä tavaraa. Voisi olla vaikka Etelä-Amerikasta mutta vuorten takia arvaan Uusi-Seelanti. | ||||
|
12.05.2013 22:46 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. | ||||
|
12.05.2013 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Teho 1380 kW on kahdelle moottorille. Yksi moottori puolet tehosta. Moottoriteho on max teho, mutta erääksi luvuksi on annettu 1119 kW, olisiko jatkuva teho ? Dieselmoottorivaunut ovat diesel-sähköisiä. Moottori-generaattori yksikkö tekee 400V tasa (?) virtaa, jonka invertteri muuttaa 750V jännitteelle. Sähkö-Flirt muuttaa 3kW DC virran suoraan moottoreille sopivalle 750V jännitteelle. | ||||
|
12.05.2013 22:31 | Ilkka Hovi | ||
| Vesilasi (ainakin yksi) oli kuljettajan nähtävissä. Joskus myös lämmittäjällä oli oma vesilasi katseltavana. Olivathan K1 (Tk1) veturin vesilasitkin kattilan sivulla, kun veturit oli valmistettu. Koska antrasiitti on pelkkää hiiltä ja palaa hitaasti, ei stokeri ollut hyvä tapa levittää hiiltä arinalle, tuli kasoja. Ilmeisesti siksi käytettiin bitumihiili-antrasiitti sekoitusta viime käyttövuosien nk antrasiittiratojen vetureiden polttoaineena. |
||||
|
12.05.2013 22:24 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä pointti, mutta jos laki tehtiin joskus 1930-luvulla, enpä usko näin olleen. | ||||
|
|
12.05.2013 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| Yksi korjaus. Veturi valmistui 13.8.1935 ja oli Lokomon numero 118/1935. Kaukaalla oli 600 mm rata. Veturi nro 6 oli Henschellin valmistama höyrysäiliöveturi. |
||||
|
12.05.2013 22:18 | Ilkka Hovi | ||
| Timo Lehmunen (höyrykoneyhdistys) kertoi jutun. Työmaalle tuli reppanan oloinen mies ja kysyi töitä. Mestari katseli kaveria ja totesi ettei miehellä ole kankea tai lapiota työkaluksi. Tähän kaveri tokaisi "on miulla kuuppavaunuja ja 3 km kiskoja". Töitä löytyi. |
||||
|
|
12.05.2013 22:15 | Ilkka Hovi | ||
| USAssa on näemmä muutettu lakia. Cagney veturien valmistus loppui kun liittovaltio määräsi, että matkustajia kuljettavien junien höyryvetureissa on oltava kahden hengen miehistö. Ymmärrettävistä syistä tämä rajoitti puisto- ja puutarharautateiden toimintaa. Onko juttu totta, en tiedä mutta ilmeisiä aihetodistuksia on - puistorautatiet olivat harvinaisia. |
||||
|
|
12.05.2013 22:12 | Ilkka Hovi | ||
| Tuosta tuuma jutusta tuli mieleen, että englantilaiset muuttuva metrisiksi "Brittish go metric, inch by inch" | ||||
|
21.04.2013 18:44 | Ilkka Hovi | ||
| Kipin kapin kuvaamaan. Jos alkuperäinen ajatus siitä, että 28.6 kaikki sähköjunat ajetaan Flirteillä onnistuu tai on voimassa, on ER2 raikaa vain 2kk ja viikko. | ||||
|
17.04.2013 17:05 | Ilkka Hovi | ||
| Mietitään noita "tapuleita". Lähellä olevista rakenteista oikeanpuoleisella on painot eri korkeuksilla, mikä oli tavallista noiden kiristimien kohdalla. Kiristimissä tuli johto (rautalanka, vaijeri tms) kourusta, koukkasi kiristimen vastapainon pyörän kautta takaisin kouruun. I ja II raiteen välissä on aita. "Tapuli" on aidan vieressä. Kuinka kiristimet toimisivat jos I raidetta auratessa lumi täyttäisi vaijerikourun. Oletan kourun täyttyneen lumella, jäällä ja vedellä. Toinen syy on tietenkin matkustajien turvaaminen, etteivät matkustajat törmäilisi ja tarttuisi vaarallisiin rautalankoihin, ketjuihin tai vaijereihin. Ajoituksesta: vielä valkoisena loistava Strömberg Oy:n hallin pääty, tuskin oli noin vaalea 50-luvun alussa. |
||||