101-62685 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.07.2013 17:56 Ilkka Hovi  
  Voihan se olla Heikki. Kertoisin kuitenkin, että 1966 alkaessani kerätä veturien lempinimiä, Kouvolassa
Hv1-3 tunnettiin viipurilaisella nimellä Mörssi. Vaikka Pieksämäellä en Hv1-3 vetureita nähnytkään kulussa,
oli Hindenburgin (Hv3, Schwarzkopff) lisäksi tunnettiin Mörssi. Pitänee muistaa etteivät lempinimet olleet
virallisia. Olihan kuulemma Vr5 Tampereella Hertta. Herttanen sentään !
kuva 03.07.2013 16:12 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva.
kuva 02.07.2013 20:53 Ilkka Hovi  
  Nam, hiilipiippuinen Hv4.
kuva 17.06.2013 15:31 Ilkka Hovi  
  Nyt on mieli hehkuttaa vorgin parasta puolta, eli lisätietojen saamista eri asioista. Tämä tieto Jokioisten sillasta on hyvin mielenkiintoista. Kun silta piti purkaa, sen teki jokin yrittäjä, joka yksinkertaisesti veti traktorillaan sillan kumoon radan suuntaisesti. Kuulemma koko silta tuli alas nätisti ja siitä vaan pätkimään se sopiviksi palasiksi. Tuossa se salaisuus sitten oli, miten sillan jalat taipuivat nätisti maahan. Samalla tuli mieleen miksi nurkkalaudat ja oven pieliset laudat on maalattu valkoisiksi. Entisajan hämärillä näkyi ovi ja talon nurkka paremmin.
kuva 15.06.2013 22:20 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoinen huomio. Pitää melko hyvin paikkansa. Ilmeisesti näillä ihmisillä on tyylitajua.
kuva 14.06.2013 23:54 Ilkka Hovi  
  But - but, mutta mutta, oikeanlaidan vaunulla näyttäisi olevan ulkopuoleiset tukirakenteet. Ilmeisesti koko täsmää kauempana roikassa oleviin Ga vaunuihin. Tosin toinen vaunu roikan päästä lukien olisi samanlainen kuin tämä ihmetteleväni vaunu. Ei tunne, tai siten kuvan ajoitus on liian aikainen. Olisin silti
1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kannalla.
kuva 14.06.2013 23:50 Ilkka Hovi  
  Brittien saarilla on näemmä myytävänä mielenkiintoinen kirja öljypalmu plantaasien kapearaiteisista rautateistä. Palmuöljyä käytetään tietääkseni mm. saippuoiden ja joidenkin einestuotteiden aineksena.
Tietenkin kilpaileva palmuöljyn käyttötarve nostaa hintaa, minkä vuoksi kansainväliset toimijat voivatkin
olla pahoillaan. Onneksi oranssit apinat voivat toimia bulvaaneina.
kuva 13.06.2013 22:20 Ilkka Hovi  
  Muistelen lättähatun kuljettajan sanoneen, että Kuopion ja seuraavan aseman välillä oli vain 78 metriä (tai 98 m tai jotain muuta pientä matkaa) suoraa rataa. Kuulin tästä elokuussa vuonna 1975 ja silloin näytti siltä, että rataoikaisu olisi valmis seuraavana vuonna tai sen vuoden lopulla. En vain muista mikä aseman nimi on ja Radan Varrelta kirjakin on lainassa.
kuva 13.06.2013 22:10 Ilkka Hovi  
  Tammerfors Linne och Jern Manufaktur Ab, Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy, Tampereen Konepaja, Tampere. Nimi oli yhtiön virallinen nimi aina vuoteen 1960, jolloin nimi vaihdettiin virallisesti Oy Tampella Ab:ksi. Yhtiötä kutsuttiin Tampellaksi jo varhain. Ensimmäiset kiskoliikennekaluston valmistajanlaatat, joihin nimeksi oli merkitty Tampella, tehtiin vuonna 1934
kuva 10.06.2013 18:44 Ilkka Hovi  
  Iso asemarakennus. Haapakoskella oli ilmeisesti valimo, joka varmaankin toi jonkin verran liikennettä.
Olenko ymmärtänyt oikein, että valimo oli sivuradan päässä ? Vuoden 1967 kesällä näin pilkottujen Tv2 veturien sylintereitä vaunussa Pieksämäellä menossa Haapakoskelle. Ilmeisesti tuohon valimoon, jonka
luulen olleeni paikkakunnalla.
kuva 10.06.2013 10:30 Ilkka Hovi  
  Onpa kova kundi ja tehnyt hienoa työtä. Kiitos kuvakoosteesta !
kuva 10.06.2013 10:28 Ilkka Hovi  
  Kuvittelen tämän Romeon olevan saman höyrylotjan, joka oli Helsingin Hietalahdessa monia vuosia.
Tuo rautarunkoinen alus myytiin tänä vuonna ja tiettävästi ajettiin kaljoittelijoiden tukialukseksi Joensuuhun. Paikalliset voinevat tarkistaa olenko oikeassa. Olen antanut itselleni kertoa, että laivassa olisi ollut polttomoottori voimanlähteenä.
kuva 29.05.2013 17:47 Ilkka Hovi  
  A4 veturin tenderi, uudet telit ja ylärakenne.
kuva 20.05.2013 22:26 Ilkka Hovi  
  VILenin pakomatkat senkun mutkistuvat. Miksi olisi paennut Suomesta Venäjälle? Mielestäni hän pakeni Venäjältä Suomeen. Ensin oli nk porvarillinen-sosiaalidemokraattinen vallankumous (keksin termin juuri).
Väliaikainen Kerenskin hallitus piti valtaa Venäjällä ja tällöin joutui Sveitsistä Venäjälle saapunut VILenin
hankauksiin ja hänestä tehtiin pidätysmääräys, jota ruuditettiin melkoisella palkkiolla. Venäjältä piti päästä pois ja paras tapa oli mennä junalla. Siis veturin apulämmittäjänä naamioituneena aatetoverin kuljettaessa veturia. Takaisin myöhemmin junalla. Venäjällä oli harrastajapiireissä pieni vitsi. "Missä Vladimir I työskenteli vuoden 1917 syksyllä ? Veturinlämmittäjänä Suomen Valtion Rautateillä".
kuva 18.05.2013 17:36 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva eikä yhtään kommenttia. Kotkassa oli ainakin Shellin ja Esson tuontivarastot. Kuva ajalta jolloin kaikki bensiin piti tuoda maahan. Onneksi on Neste, joka huolehtii Suomen polttonestetarpeista vaikka
tuontikin on nykyisin sallittu. Nesteen puhdasta bensiiniä viedään mm. Kaliforniaan. Kotkasta kuljetettiin öljytuotteet ilmeisesti Savon rataa ylöspäin Kuopio, Iisalmi, Varkaus. Historiallisesti on mielenkiintoista,
että Lahdenpohja oli aikoinaan suurin öljyjen ja lamppuöljyn tuontisatama. Parviainen Oy:llä oli siellä proomuista purkupaikat venäläisille öljytuotteille. Tuonti loppui viimeistään 1918.
kuva 18.05.2013 17:31 Ilkka Hovi  
  Retusoinnista viis, mutta varoventtiilin avaus on jäänyt kuvaan. Olisikohan kuvassa Ackermann varoventtiili?
kuva 17.05.2013 14:17 Ilkka Hovi  
  Oikeassa alakulmassa näkyy osa isosta katetusta tavaravaunusta. Isompi kuin sen vieressä olevat G-vaunut ja vaikuttaisi Ga vaunuja isommalta. Voisiko olla Hangon yksityisradalta?
kuva 13.05.2013 22:34 Ilkka Hovi  
  Kivoja nämä vanhat kuvat kirjoista. Näitä kirjoja oli kirjastoissa kun sain kirjastokortin (manuaallinen leimaus). Lisää !
kuva 13.05.2013 22:32 Ilkka Hovi  
  Waude kuva tuosta imurinlaipan tiivistevuodosta. Aina nuo kuvaajat ovat paikalla kun niitä ei tarvitsisi !
kuva 13.05.2013 22:29 Ilkka Hovi  
  Aika hauska tienviitta. Muistan naureskelleeni Mad-lehdessä ollutta ohjetta jonkin elokuvan parodiassa.
"Mene 2 km eteenpäin, sitten 3 desimetriä vasemmalle ja 5 millimetriä eteenpäin. Tämän jälkeen 18 senttimetriä oikealle - ja siinä se on". (Vapaasti muistellen)
kuva 13.05.2013 22:26 Ilkka Hovi  
  Tarkastelin noita Lokomon valmistusnumeroita. Vuoden 1954 ja 1955 välillä on melken 300 numeron hyppäys Tr1 sarjassa valmistusnumerosta 172/1954 ( 1060) numeroon 466/1955 ( 1081) . Ilmeisesti Sotevan PT4 tilauksien numerot oli annettu omaan sarjaansa.
Lokomon tilausmäärät olivat surkeita 1935 - 1938. Pari veturia vuodessa.
Voisinko tarkentaa, Lokomo 187/1945 oli sarjaa Fl6 (F= Suomi ja l = lokomo, 6 tonnin akselipaino) kuten merkintä oli näissä pienissä tankkivetureissa. Lisäksi Lokomo teki Sotevalle aika epätasapainoista Flm6 sarjaa. Tampellan kapsu tankkiveturi ennen PT4 sarjaa oli Ft4. (Suomi, Tampella, 4 tonnin akselipaino)
Harmillisesti joudun tässä samalla toteamaan PT merkinnänstä: Kirjassa "Höyryveturi PT-4, 0-8-0, vdlta 1951) on mainittu PT sarjan tulevan sanoista P = höyryveturi, T = tenderillä. Tämä on kirjallinen lähde, mutta enpä vain pidä sitä oikeana tulkintana. (Ei luovuta !)
Ai, niin. Kiitoksen Eljakselle tarkennuksista.
Vielä yxi juttu. Puhtaaksi piirsin tussilla muovipaperille jotakin Lokomon veturia. Alkuperäisessä piirustuksessa ei ollut tietoja. Piirrettyäni veturin totesin " ettei kukaan itseään kunnioittava suunnittelija voi suunnitella näin epätasapainoista veturia." Ajattelin. että veturi on kuin minun suunnittelema ja heitin piirustuksen pois. Näin 37 vuoden kuluttua olen todennut piirustuksen esittävän
Flm6 veturia.
kuva 13.05.2013 16:44 Ilkka Hovi  
  Unohdinkin Uudessa-Seelannissa on kapsua.
kuva 13.05.2013 10:15 Ilkka Hovi  
  Hm, oma virhe potkaisi nilkkaan. Toijalan Raskas Sekajuna -kirjassa on annettu valmistusnumeroksi tuo 187/1935. Vyryltä kopioidussa Lokomon listassa se on 18/1935. Varavankiloiden Lokomo veturit,
jotka nyt ovat Nykarleby Järnvägillä ovat numeroilla 122 ja 123 vuodelta 1937. Pitäisiköhän huudahtaa:
"Eljas apua !"
kuva 13.05.2013 10:10 Ilkka Hovi  
  Kivaa, brittiläisen näköistä tavaraa. Voisi olla vaikka Etelä-Amerikasta mutta vuorten takia arvaan Uusi-Seelanti.
kuva 12.05.2013 22:46 Ilkka Hovi  
  Jep, samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa.
kuva 12.05.2013 22:44 Ilkka Hovi  
  Teho 1380 kW on kahdelle moottorille. Yksi moottori puolet tehosta. Moottoriteho on max teho, mutta erääksi luvuksi on annettu 1119 kW, olisiko jatkuva teho ? Dieselmoottorivaunut ovat diesel-sähköisiä. Moottori-generaattori yksikkö tekee 400V tasa (?) virtaa, jonka invertteri muuttaa 750V jännitteelle. Sähkö-Flirt muuttaa 3kW DC virran suoraan moottoreille sopivalle 750V jännitteelle.
kuva 12.05.2013 22:31 Ilkka Hovi  
  Vesilasi (ainakin yksi) oli kuljettajan nähtävissä. Joskus myös lämmittäjällä oli oma vesilasi katseltavana.
Olivathan K1 (Tk1) veturin vesilasitkin kattilan sivulla, kun veturit oli valmistettu. Koska antrasiitti on pelkkää hiiltä ja palaa hitaasti, ei stokeri ollut hyvä tapa levittää hiiltä arinalle, tuli kasoja. Ilmeisesti siksi käytettiin bitumihiili-antrasiitti sekoitusta viime käyttövuosien nk antrasiittiratojen vetureiden polttoaineena.
kuva 12.05.2013 22:24 Ilkka Hovi  
  Hyvä pointti, mutta jos laki tehtiin joskus 1930-luvulla, enpä usko näin olleen.
kuva 12.05.2013 22:23 Ilkka Hovi  
  Yksi korjaus. Veturi valmistui 13.8.1935 ja oli Lokomon numero 118/1935. Kaukaalla oli 600 mm rata.
Veturi nro 6 oli Henschellin valmistama höyrysäiliöveturi.
kuva 12.05.2013 22:18 Ilkka Hovi  
  Timo Lehmunen (höyrykoneyhdistys) kertoi jutun. Työmaalle tuli reppanan oloinen mies ja kysyi töitä. Mestari katseli kaveria ja totesi ettei miehellä ole kankea tai lapiota työkaluksi. Tähän kaveri tokaisi
"on miulla kuuppavaunuja ja 3 km kiskoja". Töitä löytyi.
kuva 12.05.2013 22:15 Ilkka Hovi  
  USAssa on näemmä muutettu lakia. Cagney veturien valmistus loppui kun liittovaltio määräsi, että matkustajia kuljettavien junien höyryvetureissa on oltava kahden hengen miehistö. Ymmärrettävistä syistä
tämä rajoitti puisto- ja puutarharautateiden toimintaa. Onko juttu totta, en tiedä mutta ilmeisiä aihetodistuksia on - puistorautatiet olivat harvinaisia.
kuva 12.05.2013 22:12 Ilkka Hovi  
  Tuosta tuuma jutusta tuli mieleen, että englantilaiset muuttuva metrisiksi "Brittish go metric, inch by inch"
kuva 21.04.2013 18:44 Ilkka Hovi  
  Kipin kapin kuvaamaan. Jos alkuperäinen ajatus siitä, että 28.6 kaikki sähköjunat ajetaan Flirteillä onnistuu tai on voimassa, on ER2 raikaa vain 2kk ja viikko.
kuva 17.04.2013 17:05 Ilkka Hovi  
  Mietitään noita "tapuleita". Lähellä olevista rakenteista oikeanpuoleisella on painot eri korkeuksilla, mikä oli tavallista noiden kiristimien kohdalla. Kiristimissä tuli johto (rautalanka, vaijeri tms) kourusta, koukkasi kiristimen vastapainon pyörän kautta takaisin kouruun. I ja II raiteen välissä on aita. "Tapuli" on aidan vieressä. Kuinka kiristimet toimisivat jos I raidetta auratessa lumi täyttäisi vaijerikourun. Oletan kourun täyttyneen lumella, jäällä ja vedellä. Toinen syy on tietenkin matkustajien turvaaminen, etteivät matkustajat
törmäilisi ja tarttuisi vaarallisiin rautalankoihin, ketjuihin tai vaijereihin.
Ajoituksesta: vielä valkoisena loistava Strömberg Oy:n hallin pääty, tuskin oli noin vaalea 50-luvun alussa.
kuva 16.04.2013 20:57 Ilkka Hovi  
  Voisimme tutkia kuvaa: Koska Huopalahden tulosuunnalla on siipiopastin, voidaan arvella asemalla olleen
(aseman ulokkeessa ) mekaaninen asentinlaite. Raiteita tutkien voidaan olettaa laiturin lännenpuolella (kuvaajan puolella) olevan toisen linjaraiteen. Jos katsellaan naisia jotka kantavat ilmeisesti mattoa, voisi vaatteista päätellä, että on 30 - 40 luku. Pistoraiteella olevassa Ga vaunussa on valkoinen kolmio, joten se on likaavassa käytössä. Oikeassa reunassa kurkkaa Strömbergin tehtaan uusi halli. Vikipedosta ei löytynyt kunnon aikaa tehdashallin valmistumiselle, arvaukseni on 1935 - 1937. Silloin voidaan ajoittaa 1930-luvun lopulle.
Vielä lisäisin että 1960-luvulla Pitäjänmäellä risteili Kisko-Kalle. Tve taisi tulla kuvioihin vasta vuosikymmenen lopulla tai 1970 luvun alussa. Kaksoisraiteesta voi lukea VR 1937-1962 historiikistä.
Olen oppinut sen, että maailmassa on muutakin kuin vain se, jota olen nähnyt. Maailma ei ole standardoitu vaikka VR olikin melko pitkällä standardoinnissa. (Positiivinen kommentti)
kuva 14.04.2013 22:53 Ilkka Hovi  
  Katselin tuossa kirjasta, jossa oli kuvia Itävävallasta 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alkupuolella. Itävävalta oli jaettu eri miehitysvyöhykkeisiin. Neuvostoliittolaisella vyöhykkeellä oli hauskasti merkitty höyryveturien sarjanumeron eteen T-kirjain. Varmaan tarkoittamaan "transport", jotta huomataan kysymyksessä olevan veturin.
kuva 13.04.2013 17:04 Ilkka Hovi  
  Toukokuun 22. 1971 kulki silloin virallinen viimeinen höyryvetoinen matkustajajuna Pm -Kv. Ymmärsin, että
tällöin olisi loppunut myös Kv - Kta Dm4 liikenne. Höyryt 1020 ja 1021 työskentelivät jonkin aikaa Sk - Vs henkilöjunissa vuonna 1974, joten höyryliikenne ei loppunutkaan. Dm4 liikenne kyllä.
kuva 12.04.2013 22:41 Ilkka Hovi  
  Näyttävät olevan kytkettyjä johtimeen. Olisivatko lämmitysvetureita, vaunujen sähkölämmitystä varten.
Voidaan tietenkin kysyä onko tässä esimerkki yli-investoinnista. Muuntajan saaminen huoltoon ollee
helposti tehtävissä.
kuva 12.04.2013 11:23 Ilkka Hovi  
  Pennsylvainia rautatieyhtiö valmisti näitä vetureita vv. 1926-1935 42 kpl, joista 28 kpl PRR:lle ja 14 kpl PRR:n omistamalle Long Island Railroadille. Mekaaniset osat valmisti PRR:n Juniatan konepaja ja sähkölaitteet toimitti Westinghouse. Veturien sarjamerkintä oli BB1 (vaihtovirtaveturit) ja BB2 (tasavirtaveturit). Ensimmäinen valmistuserä käsitti 12 kaksoisveturia, tämän takia sarjamerkintä BB1
tai BB2. Kun veturit erotettiin omiksi yksiköikseen tuli veturien sarjamerkiksi B1, sillä BB2 veturit oli muutettu
11000 V vaihtovirralle. Vuonna 1935 toimitettiin viimeiset sarjan veturit. Veturien teho oli 570 hv (410 kW) ja paino 157 045 naulaa eli 71,25 t. Vetureita käytettiin lähinnä vaihtotöihin, mutta myös työjunissa.
Sarjamerkintä PRR:llä oli pyörästön mukaan. B oli 0-6-0 pyörästön merkintä (tai tässä tapauksessa C pyörästön merkintä).
Lisäksi huomasinkin toisesta lähteestä, että Long Island Railroadilla oli muutama vaihtovirta sähköveturi, joiden sarjamerkki oli ensin BB3, sitten yksinäistettynä B3. Ymmärsin, että lopuxi kaikki olivat sarjaa B1.
kuva 12.04.2013 09:43 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoinen kuvasarja. Mikä jäi epäselväksi onko Fau-vunuja vielä ja jos on kuinka monta. Entä näitä
muita tyyppejä ?
kuva 11.04.2013 15:51 Ilkka Hovi  
  Katselin häkkyrää tallin katolla. Olisi ollut edellisten tositoimien aikainen ilmavalvontapaikka ?
kuva 11.04.2013 15:47 Ilkka Hovi  
  Määräyskokoelman IV osassa osiossa 51.9 on kohta 1 "tenderin takaseinään keskimmäisen lyhdynpitimen yläpuolelle kiinnitetään numerolevy. Sen pohja sivellään mustalla öljymaalilla, jotavastoin kirjaimet ja numerot jätetään maalaamatta. Veturin numerot lyödään levyn yläosassa olevaan suorakaiteeseen 10 mm korkeilla numeroilla " Kop 365/ 1919
Kohta 2. "Veturien savupesään on kiinnitettävä numerokilpi piirustuksen N:o 124/11972 mukaan, jotavastoin etumaiseen puskinpalkkiin tähän saakka maalattu numero jätetään pois" Ktt. 160/1928.
Kohta 3. "Veturin kuljettajasuojuksen seinään maalataan messinginkeltaisella öljyvärillä piirustuksessa
N:o 124/7680 osoitettuun paikkaan veturin sarjamerkki (littera) sekä sen suurin sallittu kulkunopeus."
Kt. 709/1915.
Siis: tenderinlaatta vuodesta 1919. Numerolaatta savupesässä vuodesta 1928. Sarjamerkki ja nopeus vuodesta 1915.
Ylläoleva myös selvittää miksi näin Kouvolassa tenderin, jonka laatta oli litteraa D1.
kuva 11.04.2013 15:38 Ilkka Hovi  
  Amerikan meininkiä purkutyössä. Tässä pistetään koko rakennus päreiksi eikä myydä materiaalia uusiokäyttöön. Mielenkiintoiset kommentit yläpuolella liitosten kestävyydestä.
kuva 10.04.2013 20:59 Ilkka Hovi  
  Ehdotan Viipuria, raiteisto sopii malliltaan kaupungin satamaan. Veturi luovutettiin NL:oon v. 1940, joten sekin sopisi kuvaan. Ensimmäiset L1:t (Vr1) sijoitettiin Pietarin varikolle 1910 - luvulla.
kuva 10.04.2013 12:37 Ilkka Hovi  
  Hyvän kokoista hiilta tenderillä.
kuva 07.04.2013 18:16 Ilkka Hovi  
  Erään lähteen mukaan lisäkaupat esti Yhdysvaltain Kongressi ja 1950-luvun puolivälissä lisätilauksen
valuuttapula ja uudet Tr1:t
kuva 07.04.2013 18:14 Ilkka Hovi  
  Jäikö Tr2 ulos vai pitääkö sittenkin laittaa spraypurkit kassiin ja odotaa uutta tilaisuutta ?
kuva 07.04.2013 10:24 Ilkka Hovi  
  Well, jälleen vaihteessa suistunut junarunko jossa kevyt hakanen ja sen jälkeen automaattikytkimellä varustettuja vaunuja. Hyviä kuvia ja rungon jakaminen kolmeen osaan selitysmielessä selkeytti tilannetta.
Ei kuvia ole kuitenkaan koskaan liiaksi, joten hyvä asia jos tarjonnut myös tätä sarjaa tutkijoille.
Napakkaa kuvaustyötä !
kuva 06.04.2013 18:33 Ilkka Hovi  
  Museoilla on ollut taipumus saada kokoelmiinsa erikoisuuksia. Vaunut, joita on tuhansia, puuttuvat usein
kokoelmista. Onneksi Rautatiemuseolla on nykyisin Ga kori, Gd vaunu ja Gb vaunuja. Silti vaikka tämä vaunu on erikoista sarjaa, kuvastaa se minusta hyvin vanhaa rakennussarjaa. Pystylaudoitus, yksipuolinen vipujarru ja puinen kehys. Ilmeisesti laakeripesänohjaimet on korvattu uusilla, ovathan pyörätkin umpipyöriä. Vanhan laakeripesän ohjaimien kiinnitykset on jätetty kehykseen. Kaikkiaan hyvin tehty modernisointi, jotta vaunua on voitu liikuttaa. Tietenkin voisi rutista ovessa olevasta ilmajarrut - merkinnästä. Onkohan siinä jarrujohto vain toisessa päässä. Olen aina ohittanut tuon vaunun sen enempää tutukimatta. Onkos siinä puiset puskinpalkitkin (onhan kehys puuta).
kuva 29.03.2013 22:57 Ilkka Hovi  
  Lisätään hieman tietoa veturista. Veturin numerointi kertoo veturin olevan teholuokkaa 3 (1500 - 1999 hv) ja kolmas tämän luokan veturityyppi. 202 merkitsee alasarjaa 2 ja siitä toinen veturi. Sarjamerkintä on
tällöin 33/2. Veturit sarjaa 33 valmistettiin vuosina 1960 - 1962 , Sulzerin suunnitteleman moottorin teho oli 1550 hv (1156 kW). Pyörästö oli B'B'de. Sarja 33/2 oli valmistettu kapeammalla korilla Hastingsin linjan käyttöä varten. Tuolla linjalla oli kapea tunneli (tai kaksi), joita ei oltu suurennettu ja kuormulottuma oli normaalia ulottumaa pienempi. 33/2 sarjan työpaino oli 76.5 tonnia (long ton Englannissa eli 75,3 metristä tonnia. Vuoden 1979 veturilistan mukaan näitä vetureita oli kirjoilla 95 kpl. Tämä numerointijärjestelmä otettiin BR:llä käyttöön vuonna 1972.
kuva 22.03.2013 09:15 Ilkka Hovi  
  VR:n veturi tiedotteissa oli maininta, että Edo olisi Helsingin asemalla 16.4. (osallistu arvontaan ja
pääse tutustumaan uuteen ohjausvaunuun !)
<<   >>