Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2008 22:05 | Ilkka Hovi | ||
| Ajoitusapua. Veturi näyttää olevan märkähöyrykone ja haloilla. Siis veikkaan 1920 lukua. |
||||
|
13.02.2008 17:02 | Ilkka Hovi | ||
| Täyden tietämättömyyden antamalla voimalla on kiva arvailla. Tuollainen kuupan muoto ehkä tyhjenee hyvin ja jäätynyt rahti voidaan saada irti melko helposti. Miten sitten kuupan tyhjennys tapahtuisi ettei kuorma äkisti purkaudu (13 m3). Nopea purkautuminen voi aiheuttaa vaunun runkoa vääntäviä voimia, jouset voivat rikkoontua ja vaunu vaikka hypähtää raiteilta kun toinen kuuppa on vielä täynnä. Vaunun painopiste tulee myös melko korkealle, voisiko vaunu alkaa heilua kaarteiden tai radan epätasaisuuksien takia? Millä energialla kuupat taas suoristettiin? Lumen alta ei näe missä laakerointi, jos tarpeeksi korkealla on kuuppa voinut itse "suoristaa" itsensä mutta onko tällöin taas purkauksessa tullut ongelmia? |
||||
|
09.02.2008 13:42 | Ilkka Hovi | ||
| Jos olen hieman nenäkäs, toteaisin mikäli veturimies ei palvele Kouvolan ratapihalla, vaan linjajunissa, on hyvin todennäköistä, että on löytänyt itsensä Viipurista, ainakin ajoittain. Olettaisin kuvan otetun Viipurin knp:lla koska kaikki koeveturit olivat Viipurin alueelta. Miksi raijata veturi Helsinkiin kun paja pötkötti aivan varikon vieressä? | ||||
|
|
03.02.2008 10:01 | Ilkka Hovi | ||
| Sarjamerkin ja nopeuden maalaamisesta hytin kylkeen tuli määräys v. 1915. Veturi valmistui 1917. Sitäpaitsi pitää muistaa, että veturit pidettiin puhtaana. Arvaan veturin olevan konepajalla ja toinen arvaus on, että merkintää ei ole vielä ehditty maalata esim hyvin maalauksen takia. | ||||
|
|
02.02.2008 09:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa "Radoilta ja ratojen varsilta" (SKS 1963 ) voinemme sivulta 92 lukea, veturinkuljettaja Arvo Leinosen muistelmista."Näitä laitteita ei olut Suomessa kuin neljässä veturissa, Viipurissa olivat numerot 604 ja 612, Sortavalassa oli kaksi." Nyt rupesi askarruttamaan, muistinko oikein ? | ||||
|
|
01.02.2008 15:38 | Ilkka Hovi | ||
| EPö huomio ! Etkös ole mukana tekemässä sitä Suomen Veturit kirjaa ? Katso kässäriä ja kerro mitä siellä sanotaan Worthington esilämmittimestä. (Sanoma ei silllä vinoilua ) | ||||
|
|
31.01.2008 22:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoa. Kuva otettu juuri tuon Worthington esilämmittimen takia. Näitä taisi olla pari kappaletta kokeilussa. Turhan painava laite, Knorr esilämmitin oli helpommin tasapainoitettavissa veturissa. Näkyisiköhän alkuperäisessä kuvassa veturin sarjamerkki ja onkohan ilmapumppu siirretty oikealle puolelle kattilaa (siis väärälle puolelle normaalikäytäntöön nähden :) ) juuri tasapainoitussyistä ? | ||||
|
30.01.2008 14:37 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs äänimaailma, joka on hävinnyt oli tehtaiden vihellykset. Muista Lappeenrannasta: ensi vihelsi Chymos, sitten Viipurin Vaneritehdas ja kun ne lopettivat alkoi Kaukaan vihellys kuulua vaimeana. Viimeksi kuulin tehtaan pillin 80 luvun alussa Outokummun Porin tehtaalla. Aamuvihellyksen pyysivät työntekijät lopettamaan - mutta klo 16 vihellys oli iloisempi se sai jäädä. Myöhemmin kuulin, että höyrykeskus lopetettiin ja sinne se viheltelykin loppui. | ||||
|
28.01.2008 10:16 | Ilkka Hovi | ||
| Kirkonmaan ex veturi on ÄSR5, joka on muistomerkkinä Äänekoskella. | ||||
|
28.01.2008 10:15 | Ilkka Hovi | ||
| Veturit pidettiin enne puhtaina. Selvästi puhdistaja töissä. Kun koneisto oli puhdas, oli helppo havaita viat tai vuodot ja hiekka ei mennyt laakereihin. Veturi näyttää kyllä saaneen kalkkipesun, olisiko käynyt Loukolammella. Tavallisesti tuohon aikaan pystyi peilaamaan sylinterin vuorauspellistä tai kattilapellistä siksi kiiltäviä ja puhtaita ne olivat. Itse en muista mutta tarkistakaapa vanhoista valokuvista. |
||||
|
26.01.2008 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Vaikka ensimmäiset vaunut jotka erotti katetusta ja avovaunusta olivat lämminvaunut Gg, niin nämä olivat niitä ensimmäisiä moderneja vaunuja, jotka pystyi tunnistamaan. ... vanhoja ? |
||||
|
26.01.2008 22:42 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin numerokilvestä annettiin määräys v. 1928. Hytin sarjamerkista ja suurimmasta nopeudesta annettiin määräys v. 1915. Vihreäksi määrättiin veturit maalattavaksi vuonna 1931. Siispä veturi on voinut olla sininen ja numerokilvellinen. Kiva kuva |
||||
|
21.01.2008 11:45 | Ilkka Hovi | ||
| Tämänkös ne laittoivat väärään töpseliin ? | ||||
|
05.01.2008 19:40 | Ilkka Hovi | ||
| Ei ole isoisän työkirjoja jäljellä ? 8.1947 olivat 339 Pasila ja 177 Oulu. Siis olivat jäljellä, joten myös 1946/1947 on mahdollinen vuosiluku. Lukeeko tässsä kuvassa hytin sivussa Sk3 ? |
||||
|
02.01.2008 08:11 | Ilkka Hovi | ||
| Tilanne ei olisi ollut aivan noin vakava, sillä suunnanvaihtoa oli mahdollista käyttää myös höyryllä. Tätä varten on yhde kattilasta. Höyrykäytöllä pulmana on lauhdevesi, minkä takia ei käyttöä voi suositella ainakaan pitemmäksi aikaa. Noin talllla siirtelyyn ja vastahöyryllä jarrutteluun se sopii hyvin. Sijoituksista sen verran, että Tr2 oli varmaan hyvä kone mäkiselle Pm-Hpk välille. |
||||
|
02.01.2008 08:06 | Ilkka Hovi | ||
| Joskus on väitetty, että Tr2 oli maalattu mustaksi. Kun vanhoja kuvia tarkastelee voi huomata, että musta väritys johtui kattilan päälle karstoittuneesta hiilestä. Stokeri hienontaa hiiltä, joka tulee kattilasta palamatta ulos savutorven kautta. | ||||
|
|
01.01.2008 11:03 | Ilkka Hovi | ||
| Listasta sain 1312 Ri 9.1947 > Psl 4.1952 > Ri 7.1952 > Pm 5.1960 > hylkäys 3.1966. Pikahistoriana alussa kaikki Ri (paitsi 1318 - 1319 Psl) n.1959 1300-1309 Kv ja v. 1962 1305-1315 Pm alkupää Kv ja loppupää Ri, kunnes viimeiset toimivat Ri. Esim 1304, 1307 ja 1310 olivat kulussa elokuussa 1967. |
||||
|
01.01.2008 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Ihan hyvä vuoden aloituskuva ! Vuotta 2008 vain kaikille. |
||||
|
|
28.12.2007 21:25 | Ilkka Hovi | ||
| No voi, yritin tehdä korjausta ja kaikki tekstini hävisivät. Hyvä näin, tällätavoin voinkin korjata virheeni. Ensinnä tiedetään että 1318 tuli Pasilan varikolle TA:Eonsuun minulle antaman ja 15.6.1969 päiväämän luettelon mukaan 8.1947. Pasilassa veturi pysyikin sitten vuoteen 1953 (8.1953). Edelliset sepustukset kuvanottovuodesta olivat vääriä sikäli, että mahdollisesti Haagassa otettu tyyppikuva v.1950 näyttää veturin ilman tyhjönestoventtiiliä ja ilman männänvarren etupäänohjausta. Männänvarren etupään ohjauksia alettiin tehdä vasta v. 1950 (EPö-tiedote nro 25, jossa kopio KTT:n 27.12.1949 päivätystä kirjeestä). Siispä uusi aika-arvaus 1951-1952. | ||||
|
|
28.12.2007 21:03 | Ilkka Hovi | ||
| Löytyipä tuossa lista Tr2 vetureiden siirroista, jonka on tehnyt TA:Eonsuu Helsinki 15.6.1969. Siinä on mainittu 1318 siirretyn Pasilaan 8.1947.(VR:n lista päivätty 16.08.1947) Koska stokerin höyryputkien lauhteenpoistot suhisevat hytin alla ja tenderillä on veturi ilmeisesti lähdössä ajoon. Ja voinemme päätellä että paikka on Pasila. Vielä kun noin lonkalta tuntuisi, että Pr2:n kuva näyttäisi otetun Psl:n eteläiseltä tallilta. |
||||
|
27.12.2007 16:11 | Ilkka Hovi | ||
| Taustalla väliaitaa ja yleensä veturit kulkivat etupää edellä Helsingin suuntaan. Missä voisi olla tuollainen mäki taustalla ? | ||||
|
|
27.12.2007 16:09 | Ilkka Hovi | ||
| Aikaisin veturin käyttöhistoriassa on tämä kuva otettu. Savupesä on likaantunut ja kattilan päällä on nokisia valumajälkiä, joten veturi on ollut käytössä. Veturissa on yhä kolme varoventtiiliä, tyhjönestoventtiili puuttuu sylinterin päältä ja kattilan jalan etuosassa on kolmella pultilla kiinnitetty laippa jossa myöhemmin oli ulospuhallusventtiili. VR tyyppikuvasi vetureita vuonna 1950 (epävarma tieto vuosiluvusta). 1318 on tyyppikuvassa ja tällöin siinä on jo tyhjönestoventtiili ja ulospuhallusventtiili ( luistiventtiili ? ) kattilan jalassa. Koska veturi ei ollut sijoituksissa vielä elokuussa 1947 voidaan arvata kuvausajankohdaksi vuodet 1948 - 1949 ( - 1950 ). Myöhemmin kattilan jalkojen ulospuhallusventtiilit oli putkitettu ja putket johdettu hytin alla olevaan äänenvaimentajaan tai pitäisikö mieluummin sanoa suihkunhajoittajaan. Tämä putkitus on tapahtunut noin 1950-luvun puolivälissä. | ||||
|
29.11.2007 14:36 | Ilkka Hovi | ||
| 5A:lla ollee H317 (?) 15.25 Kirkkonummelle. | ||||
|
21.11.2007 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Kiskot näyttävät kapsuilta. Tällöin arvaisin Karhula. | ||||
|
10.11.2007 18:55 | Ilkka Hovi | ||
| Olisikohan Hy knp yhteys ollut viimeinen avosiltaisia matkustajavaunuja käyttävä "vaki"juna. Minulla on kuva vuodelta 1957 jossa Hyvinkäällä pari avosiltaista matkustajavaunua. Matti Vuorisalo ( pienoisrautateillä kunnostautunut) kertoi, että joululiikentessä 1959 tai 1960 oli pari avosiltaista Hki - Ri paikussa. | ||||
|
30.10.2007 18:38 | Ilkka Hovi | ||
| Jostain luin että keisarinvallanaikana Terijoelta matkusti kesäaikaan päivittäin 5000 henkeä töihin Pietariin ja perhe vietti kesää "mökillään". |
||||
|
29.10.2007 20:49 | Ilkka Hovi | ||
| Kaavio vuodelta 1923 joten vasta 1944 jälkeen tarvittiin tallia ? |
||||
|
29.10.2007 20:48 | Ilkka Hovi | ||
| Eiköhän sokeritehtaan rata ollut vielä tuolloin kapearaiteinen. ( 1000 mm + lavettivaunut. ) | ||||
|
29.10.2007 20:46 | Ilkka Hovi | ||
| Voisivatko nämä etualan raiteet mennä varikolle ? | ||||
|
29.10.2007 11:22 | Ilkka Hovi | ||
| Sorvalissa "kaksipuolinen" siipiopastin ! | ||||
|
26.10.2007 19:50 | Ilkka Hovi | ||
| Mikäs tuo Hangöstä tulevan raiteen pääopastimen tyyppi ? Onko lukituksesta riippumaton kun on tuollainen pompula maston vieressä ? Eikö näihin merkintöihin ole selostuksia ? | ||||
|
26.10.2007 19:49 | Ilkka Hovi | ||
| Mustion talli oli kuitenkin suorakaiteen muotoinen. Ennen radan perusparannusta läytyi hyvällä yrityksellä koivun katveessa oleva entisen tallin paikka. Talli purettiin aika aikaisin (sotien välillä ?) Tallista en ole nähnyt kuvaa, yhdessä kuvassa on näkynyt kulma ja vesikouru. Kun rataa perusparannettiin, samalle kohti kasattiin sepeliä suuri kasa. Mustion sähkörataa ei ole merkitty. Siirtokuormaus 435m pitkän raiteen vierellä. |
||||
|
|
26.10.2007 19:43 | Ilkka Hovi | ||
| Lappeenrannassa tallista satamaan päin oikealle oleva sivuraiteen viereen on merkitty ilmeisesti halostuspaikkan. Noille tienoille tuli 1950-luvulla Vainikkala- Lappeenranta motti. Ilmeisesti Dm koska katto oli sileä. |
||||
|
24.10.2007 21:07 | Ilkka Hovi | ||
| Hoplaksista sen werran; kaaviossa näkyy alikulkutunneli asemalla ja käynti myös välilaiturille. 1960 luvun alussa ja ennen sähköistystä oli raide I purettu, III laiturin vierestä oli poistettu raide (tässä numeroin 4ksi )ja laiturin päässä oleva pätkä oli lumiauran säilytystä varten, ilman vaihteita raiteelle 4. Tk3-895 kuva (kts vaunut.org)on juuri tuon tasoristeyksen vieressä, olkoon vaikka raide 5. Koska 1960-luvulla ja nykyisin raiteet kaartuvat vasemmalle asemalta lähdettäessä Sockenbackkaan päin, on tämä oikealle kaartuva linjaus ilmeisesti alkuperäinen linjaus, jolle myöhemmin rakennettiin Otavan ja Pärnänen & Co varastot. Kaaviossa oleva vetopätkä jäi jäljelle. | ||||
|
24.10.2007 11:51 | Ilkka Hovi | ||
| Huom ! Porvoon kaaviossa on kolme tallia, joitka ovat merkitty tyhjällä kolmiolla. Näistä kolmioista kaksi on tiilisiä. Mitä tästä pitäisi ajatella? | ||||
|
24.10.2007 11:47 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoista, Sjundeåssa ja Ingåssa sai wettä ja puuta. | ||||
|
|
24.10.2007 11:43 | Ilkka Hovi | ||
| Onkohan Köklaksissa talli ? Kirkkonummella näkyy olevan samanlainen tyhjä kolmio. Karjaalla taasen selvästi mustattu ympyrätallin sektori. Siis olisikohan tällainen kolmio a) yxi pilttuinen ja b) puinen talli (-nen)? | ||||
|
|
24.10.2007 11:41 | Ilkka Hovi | ||
| Pitäjänmäellä Helsingistä tultaessa ( kait se on vasemmella) oli levyesiopastin. Siis ilmeisesti ympyrä, jossa on piste on tällainen. Siis olisiko Pitäjänmäeltä lähtevä esiopasin nk levysignaali ? |
||||
|
09.08.2007 21:40 | Ilkka Hovi | ||
| Messinki kuuluu varavoidekuppiin, joka myöhemmin piilotettiin vaikkapa pienen puisen "kartion" sisään. Mutta, nokikaapin kyljessä on (juuri siinä mihin kaide loppuu ) tulistajavetureissa alkuaikoina yleinen sylinteri. Lieskaputkien kohdalla oli läppä, joka suljettiin kun veturissa ei ollut höyryn kulutusta eli höyryä tulistimessa. Tämä varotoimenpide oli etteivät tulistinputket kuumene liikaa ja mene piloille. Kun valtaventtiili avattiin höyry virtasi sylinteriin joka avasi läpän jolloin savukaasut pääsivät virtaamaan myös lieskaputkien kautta. Ennen en ole nähnyt kuvaa, jossa tuo "impulssihöyryputki" on kattilan ulkopuolella melkeinpä piilossa kaiteen takana. Lisää asiasta Airaksen Höyryveturit - kirjassa | ||||
|
08.08.2007 22:46 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaankin osa vaunuista kaksiakselisia Ek vaunuja. Rantaradalla muistaakseni 8 - 9 vaunuisia junia pisimmillään. | ||||
|
31.05.2007 20:06 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoista. Tulistuskone, ilmajarrut ( säiliö hytin edessä ) sekä ilmeisesti turvepoltto. Tiettavästi halkoja alettiin vyöryttää vasta 1940-luvulla. Lisäksi jos avovaunujen pylväitä laskee, olisiko toinen vaunu Hdk tms. |
||||
|
08.05.2007 22:35 | Ilkka Hovi | ||
| Eipä siinä niin pitkän aikaa sitten ajattelin, että Hki raitiovaunut ovat kaikki näitä vihreita NrI ja NrII mallisia. Nyt on kuitenkin raiteilla varsinainen väriryöpsähdys ja kirjo erimallisia ratikoita. | ||||
|
06.05.2007 18:32 | Ilkka Hovi | ||
| tai sitten noin arkisemmin entinen Kundan sementtitehtaan veturi O&K 4843/1911. http://avia.russian.ee/travel/eesti/lavassaare/lavassaare_3.jpg | ||||
|
01.05.2007 09:59 | Ilkka Hovi | ||
| Oekea on wappusää ! | ||||
|
13.04.2007 20:48 | Ilkka Hovi | ||
| C-veturin jälkeinen toinen vaunu? ONko ensimmäisiä osalstollisia matkustajavaunuja? Mielenkiintoinen korkeusero Ga vaunuun nähden. |
||||
|
13.04.2007 20:47 | Ilkka Hovi | ||
| H1 tai H2 hiilipoltolla, siis Pietari - Wiipuri - Helsinki väliltä? | ||||
|
12.04.2007 22:07 | Ilkka Hovi | ||
| Oho, SKS kiivennyt opastimeen ja jättänyt sinne täginsä. | ||||
|
09.04.2007 18:47 | Ilkka Hovi | ||
| Palokalustovaunu ollee C5 sarjasta. | ||||
|
06.04.2007 22:17 | Ilkka Hovi | ||
| Siinä se ex Ännä liukui hallitusti sisälle konepajan halliin, tämän edellä Raidenalle jäi jälkeen kun piti sulkea portti jälkeen. Sattumoisin ajoin taxilla asemalta ohi konepajan, mutta en ehtinyt nappaamaan kuvatusta Ttm1:stä. | ||||
|
05.04.2007 19:41 | Ilkka Hovi | ||
| Resiinalehdessä mainittiin ettei Tv2 ja Tr2 vetureissa ollut paineilmatoimista kelloa. Näissä vetureissa oli paineilmatoiminen kello, Wilskeissä oli pieni heiluttelusylinteri kellon jalassa kuskinpuolella. Tässä voi hyvällä tahdolla erottaa kuvasta sellaisen. Tr2:ssa taas kilkuttelulaitteisto oli kellon sisällä. Vain kellon vasara (?) vain heilui, normaalisti itse kello pysyi paikallaan. |
||||
|
21.03.2007 22:39 | Ilkka Hovi | ||
| 773 varmaan käynyt äskettäin Kouvolassa ? | ||||
