Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.09.2009 11:24 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kuvia. Näistä muistuukin mieleen kuinka paljon puhtaampana Kouvola piti vetureitaan, vaikka olikin käyttö loppumassa. | ||||
|
20.09.2009 11:23 | Ilkka Hovi | ||
| Tuolta se siis olisi näyttänyt, ellei tätä veturia olisi korvattu Dr12 veturilla koska tenderi oli alkanut vuotamaan. Siispä jäi Vs-Sk välin höyrymatka kokematta myös maaliskuussa 1974. |
||||
|
19.09.2009 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Pankakosken viitonen (Baldwin) oli varustettu Tampellan tekemällä kattilalla ja satulatankki oli korvattu sivutankeilla. 0-4-2ST oli muutettu 0-4-2T tyyppiseksi. Toinen huomautus koskee lausetta Tirvan tehtailta siirrettyä moottoriveturia. Enso osti Tirvan tehtaat vasta 1940-luvulla joten veturi myytiin. Kolmas huomautus koskee itse höyrysäiliöveturia. On mielestäni ainoa Suomessa oleva Joy-luistikoneistolla varustettu veturi. Viläpä sisäpuoleinen sellainen. |
||||
|
19.09.2009 12:10 | Ilkka Hovi | ||
| Onpas nopeata. Tiedot ilmeisesti oikein. Vaunut nähty Tallinnä ülemiste ratapihalla. Ajattelin että loppuopaste auttaa paikallistamaan ja ratapiha on helppo arvata. Siellä oli kaksi Hkba vaunua, toinen on 126557-4 | ||||
|
17.09.2009 15:47 | Ilkka Hovi | ||
| Ylläolevaan kysymykseen vastaamatta, mutta ehkäpä hieman liittyen pieni muistelus. Kun Toijalan veturimuseota oltiin perustamassa heräsi myös ajatus mahdollisuudesta saada vanha junarunko pelastettua. Mahdollisena pidettiin noin 6 vaunun runkoa. Vaunut oli tiedossa seuraavasti: Vilppula, jollakin puolustusvoimain varikolla 2 kpl avosiltaisia henkilövaunuja (olivat hajoamistilassa), yksi 3 akselinen (?) henkilövaunu Rovanimellä tai Kemissä. Taisi olla puusepän varastona. (Oli poltettu H.Uligaanin toimesta). Kemissä tai Rovaniemellä oleva henkilövaunu (oli romutettu). Ga vaunu suojavaunuksi Kaskisista (romutettu kts vaunu.org). En muista missä piti olla mutta kaarevalla korokkeella varustettu F (oli myös siirtynyt intiaanilaakson rautateille), ja kuvittelin vielä saavani mukaan postin museo P vaunun (ei kysytty). Vielä oli kuvitelmissa yksi E joka kuulemma oli jossain rataverkolla (Närpiö tai museon E ). Yritettiin ainakin. | ||||
|
10.09.2009 20:00 | Ilkka Hovi | ||
| Voisiko siinä olla vielä puuklossitkin ? | ||||
|
10.09.2009 19:57 | Ilkka Hovi | ||
| Sillä halolla istui rautatieharrastaja John taisi tulla joko Karkkilasta tai Läyliäisistä mutta urheasti kesti räntäsateen! | ||||
|
10.09.2009 19:49 | Ilkka Hovi | ||
| Resiinassa oli veturien huippunopeuksista, sieltä voi laskea todennäköisen huippunopeuden. Käytännössä ei yli 6 kierrosta / sek ole todennäköinen. Siispä Hk1 olisi 106 km/h ja Sk1-2 86 km/h. | ||||
|
02.09.2009 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| Mie olin koneenpäällä Kouvolan ratapihalla varikko - mäki ja melkoista heilumista kulku oli. Ehkä olisi ollut vakaampaa vaunujen kanssa. Muistaakseni (Ivalo alakerrassa) kiinteä akseliväli on vain 2500 mm eli II ja IV pyörien välinen etäisyys. Kukon pitikin taipua vaihdekujissa ja mäkityöskentelyssä ei nopeudella ollut tarvetta. | ||||
|
23.06.2009 21:39 | Ilkka Hovi | ||
| Samassa nipussa jossa oli tämä kuva ja kaksi kuvaa 2215:stä oli myös saatelappunen. Saanen kopioida sen tähän. "Kun kaksi suurta Kirjokivessä voimiaan koetteli, kävi näin. Kuten näkyy, Pekka on vasta vähän töyssystä pörhöllään, muttta vastapelurin läkkipellit on jo melkoisesti rutussa. Niin se on, että vanha rauta kestää. Terveiset täältä työmaalta ja Onnittelut. Esa P." Esan mielipiteeseen yhtyvät Jaska, Aimo ja Otto. PS. Konetoimistossa on kova mieskierto tällä hetkellä. Työt senkun lisääntyy." Lappunen on lähetetty Matkaneuvoja evp Reino Haltialle. Muistaakseni Kirjokiven siipiopastimen lanka oli jäätynyt kiinni ja opastin ei pudonnutkaan seis-asentoon. | ||||
|
22.06.2009 12:48 | Ilkka Hovi | ||
| Valitsinkin huonot kuvat. Veturissa on puskimet ja normaali ruuvikytkin, joten sillä suoraan ei voine kuljettaa noita hopper-dosatoreita (sepelivaunuja) |
||||
|
21.06.2009 23:19 | Ilkka Hovi | ||
| Myös kaikki suomalaiset vaunu? Mikähän vaunu siellä ensin suistui (en tiedä) ? | ||||
|
|
21.06.2009 21:51 | Ilkka Hovi | ||
| Näitä kuvia katsellessa tulee mieleen, onkohan veturinkuljettaja ajanut junansa pusikkoon. Automaattikytkimillä varustetuilla vaunuilla voi tälläista jälkeä tehdä jopa suoralla radalla. Jujun juoni on saada runkoon haitariliike joka tullessaan kasaan voi suistaa kevyen vaunun kiskoilta tai vaunut voivat suistua kaarteessa tai vaihteen kaarteessa. Helppo tapa saada haitaria on äkisti lisätä veturin tehoja kun runko vielä kiemustelee vaihdekujalla. Automaattikytkimien välys pitää lopusta huolen. |
||||
|
29.11.2008 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Jos numerosarja on Y 7101 - Y 7310 on kyseessä Bdh veturi, taasen Y 7001 tai Y 7401- Y 7888 ovat Bdm | ||||
|
17.02.2008 18:46 | Ilkka Hovi | ||
| Aina kuvittelin, että Dm8-9 jää melko lyhytaikaiseksi koska runkorakenne vaikutti senverran kevyeltä, jotta kun laskettu elinikä saavutetaan ei näiden käyttöaikaa pysty korjaamalla pidentämään. Samoin moottorien tyypin vaihtamisessa olisi voinut tulla ongelmia. Voisiko kukaan ottaa kantaa ? |
||||
|
17.02.2008 18:35 | Ilkka Hovi | ||
| On se Hämekosken 600 mm kapearaide. Alunperin tehtaalta vietiin tuotteet pohjoiseen Jänisjärven rannalle, josta proomuilla Wärtsilään ja junaan. Talvella hevosvoimin Karjalan radan jollekin asemalle. Hämekoskella ollut mm "Aline" 0-4-0ST Baldwinin tekemä veturi. | ||||
|
|
17.02.2008 14:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva, jota voi kommentoida. Sk sarjan veturissa on halot kasattu mielenkiintoisesti etupainoitteisesti. Epäilen että tavaravaunustossa on myös K-vaunu (laidaton avovaunu päätypylväin) neljäs oikealta ja Mp soravaunu kuudes oikealta. Olisiko tuo viimeisin matkustaja vaunu II/III luokan vaunu kun siinä on värieroa (?) |
||||
|
17.02.2008 14:23 | Ilkka Hovi | ||
| Tulistajaksi muuttamisen jälkeen tasoluistikaappi korvattiin valulla, jossa oli mäntäluisti ja ohitusputki. Tämä näkyy selvänä erona märkähöyrykoneeseen. Olihan joitankin Sk1-2 sarjan vetureita tasoluisteilla ja tulistinkattilalla. Kuitenkin muistitiedon mukaan tasoluistit kuluivat nopeammin tulistinkoneissa. Lisäksi Tk1:ä on ollut ainakin myös Kokkolassa yksi kappale lyhyen aikaa. Eikö tuo tallin oikeanpuoleinen yksi pilttuinen osa auta tunnistuksessa? | ||||
|
|
16.02.2008 22:05 | Ilkka Hovi | ||
| Ajoitusapua. Veturi näyttää olevan märkähöyrykone ja haloilla. Siis veikkaan 1920 lukua. |
||||
|
13.02.2008 17:02 | Ilkka Hovi | ||
| Täyden tietämättömyyden antamalla voimalla on kiva arvailla. Tuollainen kuupan muoto ehkä tyhjenee hyvin ja jäätynyt rahti voidaan saada irti melko helposti. Miten sitten kuupan tyhjennys tapahtuisi ettei kuorma äkisti purkaudu (13 m3). Nopea purkautuminen voi aiheuttaa vaunun runkoa vääntäviä voimia, jouset voivat rikkoontua ja vaunu vaikka hypähtää raiteilta kun toinen kuuppa on vielä täynnä. Vaunun painopiste tulee myös melko korkealle, voisiko vaunu alkaa heilua kaarteiden tai radan epätasaisuuksien takia? Millä energialla kuupat taas suoristettiin? Lumen alta ei näe missä laakerointi, jos tarpeeksi korkealla on kuuppa voinut itse "suoristaa" itsensä mutta onko tällöin taas purkauksessa tullut ongelmia? |
||||
|
09.02.2008 13:42 | Ilkka Hovi | ||
| Jos olen hieman nenäkäs, toteaisin mikäli veturimies ei palvele Kouvolan ratapihalla, vaan linjajunissa, on hyvin todennäköistä, että on löytänyt itsensä Viipurista, ainakin ajoittain. Olettaisin kuvan otetun Viipurin knp:lla koska kaikki koeveturit olivat Viipurin alueelta. Miksi raijata veturi Helsinkiin kun paja pötkötti aivan varikon vieressä? | ||||
|
|
03.02.2008 10:01 | Ilkka Hovi | ||
| Sarjamerkin ja nopeuden maalaamisesta hytin kylkeen tuli määräys v. 1915. Veturi valmistui 1917. Sitäpaitsi pitää muistaa, että veturit pidettiin puhtaana. Arvaan veturin olevan konepajalla ja toinen arvaus on, että merkintää ei ole vielä ehditty maalata esim hyvin maalauksen takia. | ||||
|
|
02.02.2008 09:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa "Radoilta ja ratojen varsilta" (SKS 1963 ) voinemme sivulta 92 lukea, veturinkuljettaja Arvo Leinosen muistelmista."Näitä laitteita ei olut Suomessa kuin neljässä veturissa, Viipurissa olivat numerot 604 ja 612, Sortavalassa oli kaksi." Nyt rupesi askarruttamaan, muistinko oikein ? | ||||
|
|
01.02.2008 15:38 | Ilkka Hovi | ||
| EPö huomio ! Etkös ole mukana tekemässä sitä Suomen Veturit kirjaa ? Katso kässäriä ja kerro mitä siellä sanotaan Worthington esilämmittimestä. (Sanoma ei silllä vinoilua ) | ||||
|
|
31.01.2008 22:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoa. Kuva otettu juuri tuon Worthington esilämmittimen takia. Näitä taisi olla pari kappaletta kokeilussa. Turhan painava laite, Knorr esilämmitin oli helpommin tasapainoitettavissa veturissa. Näkyisiköhän alkuperäisessä kuvassa veturin sarjamerkki ja onkohan ilmapumppu siirretty oikealle puolelle kattilaa (siis väärälle puolelle normaalikäytäntöön nähden :) ) juuri tasapainoitussyistä ? | ||||
|
30.01.2008 14:37 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs äänimaailma, joka on hävinnyt oli tehtaiden vihellykset. Muista Lappeenrannasta: ensi vihelsi Chymos, sitten Viipurin Vaneritehdas ja kun ne lopettivat alkoi Kaukaan vihellys kuulua vaimeana. Viimeksi kuulin tehtaan pillin 80 luvun alussa Outokummun Porin tehtaalla. Aamuvihellyksen pyysivät työntekijät lopettamaan - mutta klo 16 vihellys oli iloisempi se sai jäädä. Myöhemmin kuulin, että höyrykeskus lopetettiin ja sinne se viheltelykin loppui. | ||||
|
28.01.2008 10:16 | Ilkka Hovi | ||
| Kirkonmaan ex veturi on ÄSR5, joka on muistomerkkinä Äänekoskella. | ||||
|
28.01.2008 10:15 | Ilkka Hovi | ||
| Veturit pidettiin enne puhtaina. Selvästi puhdistaja töissä. Kun koneisto oli puhdas, oli helppo havaita viat tai vuodot ja hiekka ei mennyt laakereihin. Veturi näyttää kyllä saaneen kalkkipesun, olisiko käynyt Loukolammella. Tavallisesti tuohon aikaan pystyi peilaamaan sylinterin vuorauspellistä tai kattilapellistä siksi kiiltäviä ja puhtaita ne olivat. Itse en muista mutta tarkistakaapa vanhoista valokuvista. |
||||
|
26.01.2008 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Vaikka ensimmäiset vaunut jotka erotti katetusta ja avovaunusta olivat lämminvaunut Gg, niin nämä olivat niitä ensimmäisiä moderneja vaunuja, jotka pystyi tunnistamaan. ... vanhoja ? |
||||
|
26.01.2008 22:42 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin numerokilvestä annettiin määräys v. 1928. Hytin sarjamerkista ja suurimmasta nopeudesta annettiin määräys v. 1915. Vihreäksi määrättiin veturit maalattavaksi vuonna 1931. Siispä veturi on voinut olla sininen ja numerokilvellinen. Kiva kuva |
||||
|
21.01.2008 11:45 | Ilkka Hovi | ||
| Tämänkös ne laittoivat väärään töpseliin ? | ||||
|
05.01.2008 19:40 | Ilkka Hovi | ||
| Ei ole isoisän työkirjoja jäljellä ? 8.1947 olivat 339 Pasila ja 177 Oulu. Siis olivat jäljellä, joten myös 1946/1947 on mahdollinen vuosiluku. Lukeeko tässsä kuvassa hytin sivussa Sk3 ? |
||||
|
02.01.2008 08:11 | Ilkka Hovi | ||
| Tilanne ei olisi ollut aivan noin vakava, sillä suunnanvaihtoa oli mahdollista käyttää myös höyryllä. Tätä varten on yhde kattilasta. Höyrykäytöllä pulmana on lauhdevesi, minkä takia ei käyttöä voi suositella ainakaan pitemmäksi aikaa. Noin talllla siirtelyyn ja vastahöyryllä jarrutteluun se sopii hyvin. Sijoituksista sen verran, että Tr2 oli varmaan hyvä kone mäkiselle Pm-Hpk välille. |
||||
|
02.01.2008 08:06 | Ilkka Hovi | ||
| Joskus on väitetty, että Tr2 oli maalattu mustaksi. Kun vanhoja kuvia tarkastelee voi huomata, että musta väritys johtui kattilan päälle karstoittuneesta hiilestä. Stokeri hienontaa hiiltä, joka tulee kattilasta palamatta ulos savutorven kautta. | ||||
|
|
01.01.2008 11:03 | Ilkka Hovi | ||
| Listasta sain 1312 Ri 9.1947 > Psl 4.1952 > Ri 7.1952 > Pm 5.1960 > hylkäys 3.1966. Pikahistoriana alussa kaikki Ri (paitsi 1318 - 1319 Psl) n.1959 1300-1309 Kv ja v. 1962 1305-1315 Pm alkupää Kv ja loppupää Ri, kunnes viimeiset toimivat Ri. Esim 1304, 1307 ja 1310 olivat kulussa elokuussa 1967. |
||||
|
01.01.2008 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Ihan hyvä vuoden aloituskuva ! Vuotta 2008 vain kaikille. |
||||
|
|
28.12.2007 21:25 | Ilkka Hovi | ||
| No voi, yritin tehdä korjausta ja kaikki tekstini hävisivät. Hyvä näin, tällätavoin voinkin korjata virheeni. Ensinnä tiedetään että 1318 tuli Pasilan varikolle TA:Eonsuun minulle antaman ja 15.6.1969 päiväämän luettelon mukaan 8.1947. Pasilassa veturi pysyikin sitten vuoteen 1953 (8.1953). Edelliset sepustukset kuvanottovuodesta olivat vääriä sikäli, että mahdollisesti Haagassa otettu tyyppikuva v.1950 näyttää veturin ilman tyhjönestoventtiiliä ja ilman männänvarren etupäänohjausta. Männänvarren etupään ohjauksia alettiin tehdä vasta v. 1950 (EPö-tiedote nro 25, jossa kopio KTT:n 27.12.1949 päivätystä kirjeestä). Siispä uusi aika-arvaus 1951-1952. | ||||
|
|
28.12.2007 21:03 | Ilkka Hovi | ||
| Löytyipä tuossa lista Tr2 vetureiden siirroista, jonka on tehnyt TA:Eonsuu Helsinki 15.6.1969. Siinä on mainittu 1318 siirretyn Pasilaan 8.1947.(VR:n lista päivätty 16.08.1947) Koska stokerin höyryputkien lauhteenpoistot suhisevat hytin alla ja tenderillä on veturi ilmeisesti lähdössä ajoon. Ja voinemme päätellä että paikka on Pasila. Vielä kun noin lonkalta tuntuisi, että Pr2:n kuva näyttäisi otetun Psl:n eteläiseltä tallilta. |
||||
|
27.12.2007 16:11 | Ilkka Hovi | ||
| Taustalla väliaitaa ja yleensä veturit kulkivat etupää edellä Helsingin suuntaan. Missä voisi olla tuollainen mäki taustalla ? | ||||
|
|
27.12.2007 16:09 | Ilkka Hovi | ||
| Aikaisin veturin käyttöhistoriassa on tämä kuva otettu. Savupesä on likaantunut ja kattilan päällä on nokisia valumajälkiä, joten veturi on ollut käytössä. Veturissa on yhä kolme varoventtiiliä, tyhjönestoventtiili puuttuu sylinterin päältä ja kattilan jalan etuosassa on kolmella pultilla kiinnitetty laippa jossa myöhemmin oli ulospuhallusventtiili. VR tyyppikuvasi vetureita vuonna 1950 (epävarma tieto vuosiluvusta). 1318 on tyyppikuvassa ja tällöin siinä on jo tyhjönestoventtiili ja ulospuhallusventtiili ( luistiventtiili ? ) kattilan jalassa. Koska veturi ei ollut sijoituksissa vielä elokuussa 1947 voidaan arvata kuvausajankohdaksi vuodet 1948 - 1949 ( - 1950 ). Myöhemmin kattilan jalkojen ulospuhallusventtiilit oli putkitettu ja putket johdettu hytin alla olevaan äänenvaimentajaan tai pitäisikö mieluummin sanoa suihkunhajoittajaan. Tämä putkitus on tapahtunut noin 1950-luvun puolivälissä. | ||||
|
29.11.2007 14:36 | Ilkka Hovi | ||
| 5A:lla ollee H317 (?) 15.25 Kirkkonummelle. | ||||
|
21.11.2007 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Kiskot näyttävät kapsuilta. Tällöin arvaisin Karhula. | ||||
|
10.11.2007 18:55 | Ilkka Hovi | ||
| Olisikohan Hy knp yhteys ollut viimeinen avosiltaisia matkustajavaunuja käyttävä "vaki"juna. Minulla on kuva vuodelta 1957 jossa Hyvinkäällä pari avosiltaista matkustajavaunua. Matti Vuorisalo ( pienoisrautateillä kunnostautunut) kertoi, että joululiikentessä 1959 tai 1960 oli pari avosiltaista Hki - Ri paikussa. | ||||
|
30.10.2007 18:38 | Ilkka Hovi | ||
| Jostain luin että keisarinvallanaikana Terijoelta matkusti kesäaikaan päivittäin 5000 henkeä töihin Pietariin ja perhe vietti kesää "mökillään". |
||||
|
29.10.2007 20:49 | Ilkka Hovi | ||
| Kaavio vuodelta 1923 joten vasta 1944 jälkeen tarvittiin tallia ? |
||||
|
29.10.2007 20:48 | Ilkka Hovi | ||
| Eiköhän sokeritehtaan rata ollut vielä tuolloin kapearaiteinen. ( 1000 mm + lavettivaunut. ) | ||||
|
29.10.2007 20:46 | Ilkka Hovi | ||
| Voisivatko nämä etualan raiteet mennä varikolle ? | ||||
|
29.10.2007 11:22 | Ilkka Hovi | ||
| Sorvalissa "kaksipuolinen" siipiopastin ! | ||||
|
26.10.2007 19:50 | Ilkka Hovi | ||
| Mikäs tuo Hangöstä tulevan raiteen pääopastimen tyyppi ? Onko lukituksesta riippumaton kun on tuollainen pompula maston vieressä ? Eikö näihin merkintöihin ole selostuksia ? | ||||
|
26.10.2007 19:49 | Ilkka Hovi | ||
| Mustion talli oli kuitenkin suorakaiteen muotoinen. Ennen radan perusparannusta läytyi hyvällä yrityksellä koivun katveessa oleva entisen tallin paikka. Talli purettiin aika aikaisin (sotien välillä ?) Tallista en ole nähnyt kuvaa, yhdessä kuvassa on näkynyt kulma ja vesikouru. Kun rataa perusparannettiin, samalle kohti kasattiin sepeliä suuri kasa. Mustion sähkörataa ei ole merkitty. Siirtokuormaus 435m pitkän raiteen vierellä. |
||||
|
|
26.10.2007 19:43 | Ilkka Hovi | ||
| Lappeenrannassa tallista satamaan päin oikealle oleva sivuraiteen viereen on merkitty ilmeisesti halostuspaikkan. Noille tienoille tuli 1950-luvulla Vainikkala- Lappeenranta motti. Ilmeisesti Dm koska katto oli sileä. |
||||