|
|
05.02.2006 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi on ilmeisesti tuon piston vaihteen päällä. Ilmeisesti pistoraide oli vanhinta rantarataa. Pistolla oli Otavan kirjavarasto, minne meni Gb melkein päivittäin ja sen jälkeen myös vasemmalla puolella pistoa Pärnänen & Co varasto, jossa oli rakennuskoneita. Kuvaajan takana oli tasoristeys ( nykyisin paikalla alikulku) ja siitä edelleen Vallilan Puutavaran varasto (pisto tien vieressä ja varasto tien toisella puolella), tavaramakasiini ja Elannon halkotarha, jossa kenttärataa "mandraulic" työntyreillä. Elannon halkotarhan kohdalla sivuraiteiden ja linjan välissä oli pistoraide, johon jemmattiin Huopalahteen sijoitettu lumiaura. | ||||
|
|
05.02.2006 21:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvausaika on noin lokakuu 1966 | ||||
|
|
27.01.2006 20:30 | Ilkka Hovi | ||
| Voi pahus ! Vaikka naureskelen mukaville kuvateksteille mitä täällä näkee, ovat höykkärit näemmä niin vakava asia, että tämä oli jo toinen vitsi jota en ymmärtänyt. Mutta silti "Tatjana" on Ov ja 0-8-0. | ||||
|
|
26.01.2006 21:36 | Ilkka Hovi | ||
| Tatjaana oli Tv3 eli 0-8-0 yleisimmin vielä yhdyskone. Veturi on selvästi E sarjaa eli 0-10-0 "Iso Ryssä" (lempinimi ainakin yhden lähteen mukaan.)Sarjamerkkikin taisi olla Tr2 mutta varmaankaan kuvan yksilö ei päässyt VR:n käyttöön. | ||||
|
|
18.01.2006 19:34 | Ilkka Hovi | ||
| Onkos näissä vehkeissä jonkinlainen kipinäntuhooja pakoputkessa? | ||||
|
|
06.01.2006 10:37 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvastapa juolahti mieleeni ajatus, millainen ääni veturin viheltimestä lähtee? Muitakin äänittämisen arvoisia visloja löytyy esim B1:n nro 9 vislat ja mixei Äänekosken 5:n "kukkopillin" visla. Pitää vain kokeilla höyryllä, varmaan 8 - 10 bar antaa oikeantuntuisen äänimaailman. Onko Suomessa yhtään vislafriikiä ? |
||||
|
|
27.12.2005 20:23 | Ilkka Hovi | ||
| Historiikeissa on välistä tällaisia yleisiä sanontoja "pienin koneistomuutoksin". Mitähän ne olivat ? Hytin kylkeen maalattiin uudet nopeudet ? | ||||
|
|
13.12.2005 17:56 | Ilkka Hovi | ||
| Kun sota loppui ja välit viilenivät USAn ja NL:n välillä ei jo tehtyjä vetureita lähettykään, vaan jäivät tehtaalle. VR olisi ostanut lisää mutta USAn senaatti ei antanut myyntilupaa kommunistivaltioon. Viroon olivat menossa Pr2 veturit. Yksi harvemmin mainittu juttu stokerista on, laite hienontaa putkessa kulkevaa hiiltä ja hienot hiilen osat virtaavat syttymättä kattilan läpi ja savupiipusta ulos. Veturin jälkeen jäi pientä hiiltä satava pilvi. Kommentti kun 1319 siirrettiin Ri. " Tommonen se aina pilasi minun pyykkipäiväni." | ||||
|
|
11.12.2005 21:13 | Ilkka Hovi | ||
| Eipä kait konepajalle isoa porukkaa päässyt. Radan varressa ja hinausta katsomassa oli kyllä kuvaajia. |
||||
|
|
10.12.2005 20:31 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni vietiin suojaan Ri talliin. Mitenkäs SRM:n laajennus avattiinkaan. Resiinat esiin ! | ||||
|
|
10.12.2005 19:18 | Ilkka Hovi | ||
| Minäkin haluan sanoa sanasen vaikka vähän myöhässä ollaankin. Ensin tsekkasin kattilan jalasta tulevat ulospuhallusputket, jotka lisättiin vasta joskus 1950-luvulla. Siis ei ole uusi. Vasemmalla oleva rakennus on tiilivuorattu elementtirakennelma kuten jo edellä on todettu. Sopivan museaalliset haalarit taka-alan työntekijöillä ! |
||||
|
|
04.12.2005 22:32 | Ilkka Hovi | ||
| Mitäs Sos on pitänyt sisällään ? | ||||
|
|
02.12.2005 14:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kysymyksiä. Oliko / onko läpiajettava ? Miten toiseen pilttuuseen, vain kääntöpöydän kautta vai vaihteella ensimmäisen pilttuun raiteelta ? | ||||
|
|
24.11.2005 09:29 | Ilkka Hovi | ||
| A1/2:n kommentti ihan hauska vitsi kun huomaa sen. Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias. | ||||
|
|
24.11.2005 09:29 | Ilkka Hovi | ||
| A1/2:n kommentti ihan hauska vitsi kun huomaa sen. Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias. | ||||
|
|
23.11.2005 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| Röykkä - Korpi 0.5 km ? Vasemmalla oleva vaihde on Röykän Lohjan puolen tulovaihde. |
||||
|
|
23.11.2005 18:15 | Ilkka Hovi | ||
| Tolppia kaikkiaan 3 kpl ja värit vaihtuvat kuten opastimissa. Punainen valo kuuluu järjestelmään, kolman valo pitäis näkyä oikeanpuoleisen tasoristeys varoitusvalojen oikealla puolella. Opastimissa oli myös keltainen-keltainen |
||||
|
|
06.11.2005 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Muisti tekee tepposet. Olin varma, että noin 76-77 olen nähnyt 4 junaa Kirjokivellä yhtaikaa, mutta ei sinne mahdu kuin kolme. Eli siellä oli vain tavarajuna sivulla, pikajuna kohtaamassa toista ( P75 / P ?? ) ja ennen kuin tavara on lähtenyt tuli toinen tavara kohtaamaan sivulla olleen tavarajunan. Joka tapauksessa ruuhkaisin ilta. |
||||
|
|
01.11.2005 21:29 | Ilkka Hovi | ||
| Muistelen että ainakin v. 1966 oli suora pikajuna Hki - Kta oliko P13 ?. Muistan kun liftasin Psl:aan Hr11:sta lähti Kta juna Hkistä neljällä Dm4:llä + kiitojunarunko + pari Ei vaunua.Joka moottorivaunussa kuski + apulainen ja jokainen moikkasi meidän miehistöä. Oli ilmeisesti jonkin pyhän palautus Kouvolaan. |
||||
|
|
26.10.2005 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs tapa jarruttaa näitä vaunuja oli laittaa raiteen väliin kisko ( tai puuparru ) , joka nosti vaunun pyöräkerran ylös, vierintä tapahtui pienisäteisemmän akselin varassa. Ensin vauhti hidastui vaikka akseli pyöri yhtä lujaa. Entäpä kun jarrutus loppui ja pyörät koskettivat jälleen kiskoja? Ilmeisesti kuupan pitäsi syöksähtää eteenpäin pyörät kirskuen ? | ||||
|
|
23.10.2005 17:00 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tämä Kanan kuva esittää veturin sellaisena kuin sitä harvoin museoliikenteessä näkee. Hieman pölyisenä ja hiilelle sekä öljylle tuoksuvana. Kun koneisto oli lämmin antoi se veturille erilaisen olemuksen kuin kevyessä museoliikenteessä käytetyt veturit ovat. Lisäksi savun haju oli pinttynyt kaikkiin ympäröiviin rakenteisiin sekä maaperässä tuoksui hiilikuona ja voitelyöljy. Lisätään vielä useampi veturi lämpimänä tallialueelle, saadaan kokemus, jota ei nykyisin pysty jäljittelemään. Nimikkoaikana veturit pidettiin puhtaina, kuvissa on näkynyt kuinka sylinterin kyljestä on voinut peilata itsensä ja metsänraja on heijastunut kattilan kyljestä. Silti väitän, ettei museoveturit saavuta samaa tunnetta kuin mitä pitkään työssä olleiden koneiden vierellä sai kokea. |
||||
|
|
23.10.2005 15:50 | Ilkka Hovi | ||
| Niin se on. | ||||
|
|
22.10.2005 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Olinpa torvi. Kyse on turpiinisavutorvesta, piiputtaa aina kun puhun savupiipusta ( smoke stack, schornstein mutta itävaltalaisittain Rauchfang !) Turpiinisavutorvi voisi täten olla saksalaisittain Funkenfänger, itävaltalaisittain Kobelrauchfang ja englanniksi spark arresting chimney. |
||||
|
|
22.10.2005 18:10 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan 1940-lukulaisissa Veturimieslehdissä ollen paljon pohdintaa siitä, voiko halkoja laskea vyörytyslaitteelta, ilman ettei tenderin pohja mene rikki. Kokeilujen tuloksena todettiin, pohjalla olevien halkojen suojaavan tarpeeksi putoavien halkojen iskuilta. Halostus tuli nopeammaksi mutta tenderille ei mahtunut puita yhtä paljon kuin latomalla. Arvaisin, että silloin tehtiin lisäkorotuksia tenderien häkkeihin, jotta puuta tai nevaa (turvevehkeet) olisi tarpeeksi mukana. |
||||
|
|
22.10.2005 18:06 | Ilkka Hovi | ||
| nk halkopiippua kutsuivat VR konetstossa turpiinipiipuksi. | ||||
|
|
22.10.2005 18:03 | Ilkka Hovi | ||
| Eräissä kapsuissa oli konepeiton päällä polttoainetankki ( BLW USA sotakapsut) mutta tämä pönikkä näyttäisi painelaitteelta. Eräissä Deutzeissa oli paineilmakäynnistys, esim Tervakosken paperitehtaan kaksisylinterisen Deutzin toinen sylinteri voitiin muuttaa kompressoriksi, jolla paineasäiliö voitiin ladata työn päätteeksi. Sitten vain seuraavana aamuna paineilmalla käyntiin. ( Näin on kerrottu, en ole itte nähnytt.) |
||||
|
|
18.10.2005 15:11 | Ilkka Hovi | ||
| Hieman muunneltu B1 myös uudenmallisella kattilalla. B1 olivat tsaarinvallan aikana käytössä Hki ja Pb (taisi olla joku Wpi ). Silti arvaisin paikaksi Hki koska kun L1 vetureita tuli käyttöön, olivat kaikki B1:t Hkissä. Myös hiilipoltto viittaisin pääkaupunkiseutuun. Vuosittaiset veturikatsahdukset, joita on Rautatiemuseossa antavat hyvän läpileikkauksen polttoaineisiin ja missä veturit olivat kirjoilla. V 1914 ne muuttuivat salaisiksi. Kuvassa olevat raiteet eivät olle läpiajettavia joten paikka voisi olla Hki eikä Psl pikkutalli ? |
||||
|
|
18.10.2005 11:50 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, tuo palkki onkin ripustettu vaunun kehykseen, ei telin osa. | ||||
|
|
17.10.2005 19:56 | Ilkka Hovi | ||
| Minkä tyyppinen on tuo vasemmanpuoleinen teli ?? | ||||
|
|
10.10.2005 19:06 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko tämä muualta kuin Psl:sta? Taustalla näkyy oleva tehdasrakennus, siis Viipuri ? |
||||
|
|
04.10.2005 20:58 | Ilkka Hovi | ||
| Yksi muisto. Alkuaikoina kulkivat Sm1 rungot usein "pareittain" siten että esim 6001+6010, 6002+6012 muodostivat kahden rungon junan. samoin vielä kun lukumäärä lisääntyi. Järjestys meni "sekaisin" kun Sm2 runkoja alkoi valmistua. |
||||
|
|
31.08.2005 21:01 | Ilkka Hovi | ||
| Voisi olla hyvinkin pääkaupunkiseudulta, sillä vaunussa on loppuopastelevy ! Kuvan omistajaa ei ollut tarkoitus piilotella, koska erityisesti kysyttiin voidaanko auttaa. Kuva on alkujaan Tammisaaren Museosta, kuvan on ottanut se tammisaarelainen jeppe, joka kuvasi A4 vetureita Tammisaaressa. Ilmeisesti käynyt muuallakin. Kuvan koodi VL11.tif ( tiffi kait tiedosto, minun rompulla koko 8M ) |
||||
|
|
30.08.2005 21:25 | Ilkka Hovi | ||
| Minua häiritsee oikealla oleva kioski. Oliko samankaltainen kysely jossakin harrastajafoorumissa jo esillä? Note tulistinmittari savupiipusta seuraavana kattilan oikealla puolella ylhäällä. |
||||
|
|
05.07.2005 10:51 | Ilkka Hovi | ||
| En tunne romanialaisia vetureita, mutta voisiko kuitenkin olla entinen preussilainen P6 2-6-0 ?? | ||||
|
|
09.06.2005 21:23 | Ilkka Hovi | ||
| Teksti Eurosib ilmeisesti hakkeen kuljetusta varten. Eurosibillä on myös box careja ja jos oikein muistan UPM-Kymmene omistaa osan tästä yhtiöstä. RZD antaa 15% alennuksen omien vaunujen käyttäjille. | ||||
|
|
09.06.2005 21:21 | Ilkka Hovi | ||
| nopeata toimintaa kuvan lähetyksessä ja kiva kuva | ||||
|
|
03.06.2005 08:35 | Ilkka Hovi | ||
| VR ei myy. Yritettiin pelastaa ja rahatkin olisi ollut katon korjausta varten, vaan kun eivät myy. Kahdesti kysytty on kait pakko uskoa. Odottanee hetken "korjausta" sitten onkin jo hyvä romuttaa kuten muutkin Pasilassa jonottavat Ei:t. | ||||
|
|
29.05.2005 23:15 | Ilkka Hovi | ||
| Punainen tötterö Pintsch kaasuvalaistuslaitteiston täyttöventtiili. Painemittari ja samanlainen vet oikealla puolella, kaasusäiliöt ( 2 kpl ) tenderin peräpään alla. | ||||
|
|
18.05.2005 09:16 | Ilkka Hovi | ||
| 13.3 Lahdessa oli 510. Olisi kiva tietää missä muut Luuhaavat. Sijoituksia ollee Kv 504,508,510 Pm knp 507,511,513 Siinä vasta 6 kpl ja jos niitä olisi 10 kpl, joista 501 hylätty kahta uupuu ? |
||||
|
|
18.05.2005 09:14 | Ilkka Hovi | ||
| "heitto" Eduskuntatalon tyylisuunnasta ei kestä tarkastelua. Eduskuntatalo vihittiin 7.3.1931 ja "Aatu" tuli valtaan v. 1933. Portaat pyrkivät antamaan vaikutelmaa vallasta, kaksi samanlaista esimerkkiä ovat ex. IVOn ex. pääkonttori Vantaalla ja ex Nesteen pääkonttori Espoossa. Arkkitehtuuria tuntevat voisivat esittää mielipiteensä tästä asiasta. |
||||
|
|
12.05.2005 21:09 | Ilkka Hovi | ||
| Hmm! 600mm raileveydelle ja yxi piilossa oleva vaunu pitäisi olla Kaukalla. Siis ent Kaukaan tehtaat Lappeenranta. | ||||
|
|
12.05.2005 15:21 | Ilkka Hovi | ||
| Näistä tyttö ja juna kuvista putkahtikin muistiini englantilainen kirja jossa on busseja ja kadulla tepastelevia typyjä. Näissä kokoelmissa alkaa olla aineistoa kilpailevaa julkaisua varten. (OK, OK luvat ja yms - eisitte :( ) | ||||
|
|
10.05.2005 20:06 | Ilkka Hovi | ||
| Outokummum kaivoksilla pidettiin usein "SM-tason" porauskilpailuja. Näitä varten tehtiin betonisia järkäleitä. Yhden sellaisen päällä on kaivosjuna muistomerkkinä Pyhäsalmen kaivoksella. |
||||
|
|
30.04.2005 11:46 | Ilkka Hovi | ||
| Eikös Uuteenkaupunkiin tule ammoniakkia Kemiralle ja tänne nestekaasua? |
||||
|
|
29.04.2005 20:37 | Ilkka Hovi | ||
| Kuva on Esson eli Exxon-Mobilin nestekaasuvarastolta Uudestakaupungista. Vaunujen purkauspaikalla pitää olla vesivalelu, jolla tulipalotilanteessa voidaan jäähdyttää vaunuja. | ||||
|
|
26.04.2005 08:35 | Ilkka Hovi | ||
| Himmel! Darth Wader ratikka ! | ||||
|
|
20.04.2005 20:57 | Ilkka Hovi | ||
| Jos vasemmanpuoleinen lieriötä niittaava on n. 150-160 cm pitkä olisi kattilan halkaisija lähes 2 m. Aika iso veturikattilaksi. Höyrykuvun laippa on korkealla, venäläisissä vetureissa tällainen lähtölaippa oli matalammalla. Jos ei ole maakattila voisi olla laivasellainen vaikka epäilen. Oikella olevalle henkilölle voisi sanoa "elä pudota" niitti normaalitilanteessa punahehkuinen. | ||||
|
|
20.04.2005 08:59 | Ilkka Hovi | ||
| Ei välttämättä huonoja otoksia, mielenkiintoisia kuvakulmia, joita ei tavallisesti tule itse ajatelleeksi. Tämäkin kuva näyttää erilaiselta 40 v kuluttua. |
||||
|
|
18.04.2005 14:55 | Ilkka Hovi | ||
| Hämmästyttävää! Sota-aikana pyrittiin tuhoamaan vaihteista ristikappaleet, koska olivat hankalasti vaihdettavia ja korvattavia osia. Tässä hyvä esimerkki rauhanaikaisesta tihulaistyöstä eli tehty juuri päinvastoin. |
||||
|
|
17.04.2005 09:22 | Ilkka Hovi | ||
| Parempaa tietoa odotellessa, kuulemani mukaan näitä ei tehty lisää koska ratamoottorit olisi jouduttu eristämään / käämittämään uudelleen pitempää käyttöaikaa ajatellen. Kaitpa muutostyötkin ovat maksaneet enemmän kuin on arveltu. Jos näitä olisi ollut enemmän olisivatko Dr13 veturit poistuneet aikaisemmin? |
||||
|
|
14.04.2005 21:07 | Ilkka Hovi | ||
| ensimmäinen kuulemani lempinimiehdotus on "Paarma" pörisee kuulemma samalla tavoin. |
||||