Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2022 11:54 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
11.12.2021 14:00 | Ilkka Hovi | ||
| Mainio kuva, tavallisuudesta poikkeava ilmajarrujen takia. | ||||
|
10.12.2021 21:31 | Ilkka Hovi | ||
| Epäilen telien olevan venäläisestä tavaravaunusta. Kävin kurkkimassa kirjahyllyä mutta siellä ei ollut riittävästi aineistoa. Samankaltaisia 2 akselisia telejä näkyi muutama. | ||||
|
01.12.2021 23:27 | Ilkka Hovi | ||
| Onhan venäläisestä E veturista (3) ollut H0 sarjaa myynnissä. Minulla ainakin oli yksi, kunnes totesin ettei se sopinut minulle ja tyydyin O-sarjan vetureihin (siis H0ssa) | ||||
|
01.12.2021 17:01 | Ilkka Hovi | ||
| Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksalta vaadittiin sotakorvauksia. Neuvosto Venäjä (ja Neuvostoliitto) oli kansallistanut teollisuuslaitoksia, rautateitä ja pankkeja joita ulkomaalaiset pankit olivat rahoittaneet. (Ranska rautateitä, Belgia terästehtaita ). Nyt jos venäläiset olisivat ostaneet vetureita Saksasta olisi länsivallat takavarikoineet maksu kullan. Ei kultaa ei vetureita. Siksi puolueeton Ruotsi pystyi valmistamaan vetureita ja ostamaan loput tilatuista vetureista Saksasta. Tuollainen pienehkö valmistaja kuin Nohab ei olisi urakasta selvinnyt useaan vuoteen. Näppärä finanssi operaatio. |
||||
|
01.12.2021 16:42 | Ilkka Hovi | ||
| Oikein peruutuspeilillä varustettu veturi. | ||||
|
|
01.12.2021 11:12 | Ilkka Hovi | ||
| Jos on tilattu 1000 veturia on niiden toimittaminen tilaajalle myös melkoinen urakka. Trollhättanista ainakin osa Suomen kautta vaihtopyöräkerroilla, Tallinna kautta ja oletan suurimman osan menneen Riian kautta. Puolan rataverkko oli ehkä vielä huonossa kunnossa sotien jäljeltä ja Puola - Neuvosto Venäjä sota loppui vasta 1921. Tarkennuksia kaivataan. | ||||
|
28.11.2021 19:47 | Ilkka Hovi | ||
| Onpa hienot maisemat ja kuva myös. | ||||
|
28.11.2021 19:46 | Ilkka Hovi | ||
| ... mutta kuva on hieno. | ||||
|
26.11.2021 14:38 | Ilkka Hovi | ||
| Hei, onko kirjassa Valko, olisi kiva nähdä Valkon kaavio 1930-luvulta. Kiitos etukäteen. | ||||
|
|
26.11.2021 14:38 | Ilkka Hovi | ||
| Hei, onko kirjassa Valko, olisi kiva nähdä Valkon kaavio 1930-luvulta. Kiitos etukäteen. | ||||
|
23.11.2021 09:19 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin katolle on asennettu suojalevy ilmeisesti katolla olevien antennien suojaksi. Yksi yksityiskohta lisää mallirakentajille. | ||||
|
26.10.2021 18:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa myös vetureiden mittoja. | ||||
|
Kuvasarja: Radanvarren kesä kukoistaa |
03.10.2021 18:45 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno sarja kasveista junilla maustettuna. Itse olen keskittynyt liiskaamaan hyttysiä junia odotellessa. | ||||
|
03.10.2021 14:04 | Ilkka Hovi | ||
| Kyllä kommentteja luetaan, ovat tietoa lisääviä ja ajatusta herättäviä. (Joskus jopa hieman myöhässä). | ||||
|
03.10.2021 14:00 | Ilkka Hovi | ||
| Voih, onko kyseessä lokakuun idus. (Ainakin selvästi lokakuun päivänä kuvattu.) | ||||
|
02.10.2021 21:40 | Ilkka Hovi | ||
| B1 veturista. Turvallisuus ensin. Rautatiemuseon B1 veturin etumainen vetokoukku on kiinnitetty puiseen etupuskinpalkkiin. Siksipä on parempi vetää "vahvemmalla" takinmaisella vetokoululla, ettei käy kuten museon B1:lle. Puskinpalkki murtuu. Siis kun on opittu antamaan vaihtotyöopasteet junan vasemmalla puolella ja vanhimmat konduktöörit olivat töissä kauemmin kuin vanhat vasemmalta ajettavat veturit, jatkui traditio antaa opasteet vasemmalta hyvään rautatietyyliin. Nykyisin on radiot joten kummalta puolelta huudetaan radioon ei välttämättä ole määräävä asia. | ||||
|
|
01.10.2021 21:14 | Ilkka Hovi | ||
| Kun katsoo vanhoja kuvia Helsingin asemalta, minusta näyttää Helsingissä vaihtotöitä tekevien B1 ja C-sarjan veturien olevan savupiippu Pasilaan päin. Kun Helsinkiin saatiin vetureita, joissa oli kuljettaja oikealla puolella syntyi vaarallisen tilanteen mahdollisuus. Vaikkapa ilta/yö aikaan mistä henkilökunta tiesi kummalle puolelle junarunkoa piti antaa opasteet ? Vaunut saattoi napata seisontaraiteelta B1 jossa oli vasemmanpuoleinen kuljettajan sijainti. Junaveturiksi tuli veturi jonka kuljettaja oli veturin oikealla puolella. Siispä vaihtoveturit ja paikallisjunat veturinkuljettaja samalle puolelle. (Kuten Pr1 etupää Helsinkiin). Tämä on oma päätelmäni, joten se varmaan on oikea. |
||||
|
28.09.2021 16:06 | Ilkka Hovi | ||
| Liian kaunis rakennus säilytettäväksi. Kiva kun varmasti kuin auringon nousu Tapsa lähettää kuvia vorgiin. Jep, ja minkälaisia menneen maailman kuvia. Kiitos Tapsalle. | ||||
|
27.09.2021 19:01 | Ilkka Hovi | ||
| Tässä on mainio ehdotus pienoisrautatien radan vaikka nurkkakohdan maisemointia varten. Satama osuudelle ei paljoa enempää tarvitse. Hieno kuva. | ||||
|
13.09.2021 09:33 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kun viisastellaan. Minulle oli uutta tietoa nuo Gb.. vaunujen erot. | ||||
|
11.09.2021 09:23 | Ilkka Hovi | ||
| Hauska heitto. Tosin nuo rivat on tehty pellin vahvistamiseksi. Ensimmäinen rautatie joka käytti ripakonstruktiota oli Milwaukee RR USAssa. (Koko nimi: Chicago, Milwaukee, St. Paul & Pacific Railroad). Toisen maailmansodan aikana rakenne annettiin sota-apuna itään. Tuttua SZD:n matkustajavaunuista. | ||||
|
10.09.2021 21:00 | Ilkka Hovi | ||
| Eikö näitä ole 2 kappaletta. Entinen Karhula-Sunila Rautatien veturi ja Kymi Oy:n Kuusankoski-Voikkaa väliä ja tehtailla liikkunut Move 90. Silti hyvä kuva |
||||
|
24.08.2021 19:59 | Ilkka Hovi | ||
| Selvästi voimme päätyä TT-Fordin aluskehykseen. Lisää voi myös lukea Resiina 43 lehdestä (2/78). | ||||
|
23.08.2021 10:40 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä tunnelma hyvässä kuvassa. | ||||
|
|
23.07.2021 21:49 | Ilkka Hovi | ||
| Tein tuosta kirjoitelman ja sitä varten kyselin Fordilta alustan mallia. Heidän mielestä tuolloin käytettiin A-Fordin kuorma-auton alustaa. (Valitettavasti pitää luottaa muistiin, joten vastuu jää lukijalle). Näistä mainittiin niiden olevan samanlaisia kuin Kent & Sussex rautatiellä Englannissa. Kyseessä oli Kent & East Sussex normaaliraiteinen yksityinen rautatie. /kts Erkki Nuution linkki Colonel Stephensin rautateihin yllä. Olisiko Raahe ollut viimeinen paikka leveäraiteisella rataverkolla, jossa junan lähtö ilmoitettiin kellolla. Kellon soitto loppui kun rautatie tuli VR:n omaisuudeksi 1.3.1926. |
||||
|
01.06.2021 08:19 | Ilkka Hovi | ||
| Mukavaa kun muistetaan museojunailijoita näin positiivisesti kauniilla kuvalla. Hyvä kesän aloitus. | ||||
|
06.05.2021 15:48 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva ja pienoisrautatiemäinen kaarre. | ||||
|
30.04.2021 11:45 | Ilkka Hovi | ||
| Harvemmin näkee näitä Uac vaunuja. Minkä aineen kuljetuksissa näitä nykyisin käytetään ? Kiva kuva. | ||||
|
28.04.2021 15:08 | Ilkka Hovi | ||
| Muutin vaunun litteran Vgk:ksi. | ||||
|
|
27.04.2021 16:32 | Ilkka Hovi | ||
| Dikikamera aikaan olen ottanut ainakin kolme kuvaa tästä sivusta. Tekstit löytynevät varmaan noin kuukauden kuluttua, pitää lisätä kuvasarjaan. | ||||
|
27.04.2021 16:29 | Ilkka Hovi | ||
| Helsingin lämmityslaitoksessa oli ilmeisesti Hr2 tai Hr3 veturin kattila. En muista käyneeni lämmityslaitoksessa joka tapauksessa kiinnostuksen kohde ei ollut kattilakilpi. | ||||
|
27.04.2021 16:13 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä ajatus, sainpa tällaisen kuvasarjan, täytetään ajan kuluessa. Varmaan parempiakin kuvia löytyy, mennään näillä pikku hiljaa. | ||||
|
26.04.2021 20:29 | Ilkka Hovi | ||
| Erinomaisen mainiota, hieno kuva. | ||||
|
|
25.04.2021 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| Poistan kommentin ja tutkin asiaa muuten. | ||||
|
|
25.04.2021 19:33 | Ilkka Hovi | ||
| Taitaa olla aikaa kun on viimeksi käynyt Kouvolassa, vaan muisti pelaa. Mielenkiintoista miten homma hoituu. Kuka selittäisi. | ||||
|
23.04.2021 16:07 | Ilkka Hovi | ||
| Ulkomailla oli kääntölavoja joiden voimana oli jarrujohdosta saatava paineilma tai vakuumi. Tietenkin veturit olivat suurempia ja niitä käänneltiin enempi, mutta miehistön kannalta ei tarvinnut lykkiä tai vaivata. Katselin kun Merchant Navy sarjan veturi käännettiin tyhjöjarrun tyhjöllä, vaikka veturissa oli myös ilmajarrut. | ||||
|
22.04.2021 22:05 | Ilkka Hovi | ||
| Kysynpä kun en voi asiaa tarkistaa, olisiko tämä veturi perustunut englantilaiseen veturinvalmistajien komitean suunnittelemaan veturisarjaan? | ||||
|
21.04.2021 15:14 | Ilkka Hovi | ||
| Erkki Nuutio perusteli hyvin miksi replika nimitys on väärä. Siis "kori on rakennettu uudelleen alkuperäisen mukaisesti". Ehkäpä englanniksi "Rebuilt". | ||||
|
12.04.2021 12:34 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunu saatiin siirrettyä Pm knp:lle varastoon, muusta historiasta en tiedä. Näin kerran sen Pieksämäellä, ehkei se selvinnut. | ||||
|
24.03.2021 16:41 | Ilkka Hovi | ||
| Onko Eljaksen kirjassa kuvia myös 0-4-0WT ( Bn2) timanttipiippu vetureista. Myös 0-4-2WT (B1'2n) sopii katsottavaksi. | ||||
|
24.03.2021 08:53 | Ilkka Hovi | ||
| Aamulla herätessä muistui lauseen osa, ...syttyi huonosti... . Epäilen että kyseessä oli kuitenkin metallurginen koksi. Hiilessä on kaasumaisia osia joten olisi syttynyt heti kun tulipesään heitettiin. Tapahtuma viittaisi kuitenkin koksiin. Näkömuistini muistaa sivun vaan ei lehden kantta. Kunhan löytyy voin varmistaa. Ruskohiilestä tulee mieleen televisiosarja "Babylon Berlin" jossa ruumiinavauksessa tuleva naispoliisi, oli vielä siviili ja tuppautui mukaan, totesi katsokaa keuhkoja. Vainaja oli joki kaivostyöläinen tai veturinlämmittäjä. Keuhkot olivat täynnä hiilipölyä. Sopii hyvin ruskohiilen aiheuttamaksi. Kts myös edellinen kommentti. |
||||
|
|
23.03.2021 18:58 | Ilkka Hovi | ||
| Etsippä nyt koksiasiaa kohdasta "sähkömootorijuna". Mielenkiintoinen keskustelu ryntää eteenpäin. Tutkimatta enempää ihmettelen voisiko ruskohiilestä saada koksia. Saanto tuskin kummainen. Yllä mainittiin metallurginen koksi. Sen lähtöaine on metallurginen hiili. Jos saan muistelen lehdessä ollutta juttua Amerikoista jossa silloinen lämmittäjä teki lämmityskokeen. Tarina alkoi siitä, juna juuttui opastimiin kun nostosilta oli nostettu laivaliikennettä varten. Nuori lämmittäjä katseli tylsistyneenä hytin ikkunasta kun viereisellä raiteella oli juna jonka hoppervaunuissa oli paljon paremman näköistä hiiltä kuin hänen veturin tenderillä. Kuljettaja kertoi noiden hiilten olevan metallurgiseen käyttöön. Joutessaan lämmittäjä kiipesi viereiseen vaunuun ja lapioi jonkin verran hiiltä omalle tenderille ja sieltä arinalle. Eipä näyttänyt kovin kummalta, syttyi huonosti. Opastimeen syttyi vihreä valo ja sillalle oli pieni nousu joten kuljettaja joutui lähtemään liikkeelle voimakkaasti vetämällä. Sitten syttyi, ensimmäinen varoventtiili laukesi, sitten toinen, lämmittäjä käynnisti imurin, sitten laukesi kolmas varoventtiili ja kuljettaja käynnisti myös oman puolensa imurin. Pain vain nousi, joten kuljettaja päästi vettä lieteventtiilin kautta. Siltaa hoitavalla asetinlaitteella ihmeteltiin mitä tuolla tapahtuu varoventtiilit huutavat ja veturista tuli joka tuutista höyryä. Sillalla alkoivat varoventtiilit sulkeutua yksi kerrallaan ja siitä selvittiin sittenkin. | ||||
|
|
22.03.2021 12:38 | Ilkka Hovi | ||
| Eljas: koksi on kuumennettua kivihiiltä, josta kaasumaiset ainesosat on poistettu kuumentamalla. Koksistakin lähti kovia osia, jotka rikkoivat (hiomalla kulkeutuessa veturien tuliputkiin, jotka 1830-luvulla olivat kuparia, messinkiä tai rautaa. Tuohon aikaan tuliputket valmistettiin "luiskista" jotka olivat leveydeltään tavoitteena olevien tuliputkien ympärysmitan levyisiä. Putki saatiin aikaiseksi juottamalla tai pajahitsaamalla.) Miksi sitten koksia, koksi oli puhdasta hiiltä, kuten antrasiitti. Lämpö oli tasaista, kivihiilellä paremman polttoarvon antaa kaasumaiset ja muut palavat ainesosat. Kivihiilessä on myös muita aineksia kuin hiiltä. Muuten ylempänä oleva kommentti on oikein. |
||||
|
|
21.03.2021 22:46 | Ilkka Hovi | ||
| Olen käsittänyt että koksin käyttö johtui paljolta siitä, että koksi hehkui ja lämpö siirtyi paljolti säteilemällä. Samalla tulipesän suuluukusta pääsi kylmää ilmaa joka rasitti taaempaa tuliputkilevyä ja myös savukaasut olivat "kylmempiä" tuliputkissa. Hiiltä voitiin alkaa polttaa kun keksittiin tulikynnys tulipesään. Tulikynnys estää kylmän ilman suoran virtauksen taaempaan tuliputkilevyyn ja samalla hiilestä tulevat kaasut ennättävät palaa pitemmän tulipesässä viipymisen aikana. Tulikynnys tasaa myös tulipesän lämpötilaa. Höyryvetureiden alkuaikoina oli pulmana myös kipunoiden heitto, joka aiheutti radanvarsipaloja. Samoin hiilenkäyttö savutti radanvarsiasukkaiden mielestä harmittavasti. Tulikynnyksen asentaminen vaati myös tulipesän suurentamista ja samalla saatiin vetureista tehokkaampia. Tulikynnys "Brick Arch" kehitettiin vuonna 1841 mutta tuli käyttöön vasta 1857. Amerikoissa käytettiin koksin lisäksi puuta, joka ei ollut yhtä paha savuttaja kuin erilaatuiset hiilet. |
||||
|
|
21.03.2021 18:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitos Eljakselle tuosta suomalaisia vetureita käsittelevästä artikkelista. Mielenkiintoista oli maininta H7 sarjasta. Luin suomalaisesta lehdestä (Veturimies) maininnan kuinka VR:n väki kävi esittelemässä suomalaisia vetureita jossain UIC:n kokouksessa. Silloin uusimpiin hankintoihin kuului H7 veturien lisäsarja. Kokousväki oli hihitellyt H7 sarjan mitoista kunnes heille kerrottiin ajokilometreistä, polttoaineen kulutuksesta ja ajopäivistä. Sitten se esitelmä ei ollutkaan enää kovin hauskaa. | ||||
|
|
20.03.2021 22:10 | Ilkka Hovi | ||
| Wekkulia on tuo ero Heusingerin ja Walschaertin luisti koneistojen kesken. Näyttävät samanlaisilta, vaan ero löytyy historiasta. Walschaert on ollut saman näköinen koko historiansa ajan, Heusingerin luisti koneiston ensimmäinen variaatio oli ilman niveltankoa (kts Ivalo siv 222). Lisäksi Heusinger luistin Rev.1 liike oli järjestetty tankoviritelmällä, joka on ilman kuvaa waikeata selittää. Siispä tehtiin Heusinger Rev.2 jossa on niveltanko ja vastakampi. Näin ei Saksassa tarvinnut omaksua belgialaista nimeä, maksaa patenttimaksuja ja voitiin ottaa parempi järjestelmä käyttöön. |
||||
|
|
20.03.2021 12:44 | Ilkka Hovi | ||
| EPö puikkaa nyt tuo 3 sivua VR:n vetureita myös vorg-sivustolle. Mielenkiintoista nähdä ulkomaalaisten arvioida vetureista. | ||||
|
17.03.2021 16:55 | Ilkka Hovi | ||
| Paikka on ilmeisesti Lappeenrannan vanhalla asemalla. Tavallisesti raiteella näin Go vaunun joka purki lastiaan viereiselle TB huoltoasemalle. Vaunujen taustalla laskeutui raide kohden Rapasaarta ja kuvan vasemmalla puolella oli puomein (nykyisin automaattinen) tasoristeys. Lappeenrannan vanha asema - Rapasaari oli 2,2 %. Baltiassa ja Venäjälläkin näkee usein samankaltaisia mutta betonisia purkusiltoja. Useimmat eivät enää ole käytössä. |
||||
|
17.03.2021 16:42 | Ilkka Hovi | ||
| Tr1 ei kyllä hevillä voi ottaa Tr:n tenderiä, erilaiset kiinnitykset, ja korkeus sekä stokeri vie tilaa. Minäkin olin paikalla ja todistajana voin sanoa ettemme nähneet Tr2 tendereitä tuolloin Kouvolan varikolla. | ||||
|
16.03.2021 22:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä juna oli varmaan se koulutusjuna jonka takia se ajettiin höyryllä. Helsingissä oli n. 1967 Hr1 vetoinen matkustajajuna, saapui Helsinkiin joskus 9 jälkeen aamulla. Se kulki myös koulutusten takia, ilmeisesti kuljettajat antoivat opinnäyteajon, veturissa oli aina myös matkaneuvoja mukana. Sitten oli tapauksia joissa kohta eläkkeelle pääsevä kuljettaja oli ilmoittanut "hän vaikka lakaisee tallia, mutta ei aja moottorivetureita". Kuvasta tuli myös muisto, Tapio Koskinen ja Vesa Linkama kuvasivat tätä junaa 1975 keväällä 16 mm filmillä. Filmeistä kun päästiin puhumaan myös Reino Kalliomäki kuvasi kaikki kulussa olleet höyrysäiliöveturit 16 mm filmille. Siellä puhkui ainakin Oulu Oy, Ahlström Varkaus, Karhu Kuopio ja Pankakosken Porter. Tiettävästi filmit ovat olleet pankkiholvissa 46 vuotta. Ilmeisesti he tarvitsisivat ammattiapua filmien koostamiseen, minkä nykyaikana luulisi olevan helppoa, ensin rullat digikopioidaan ja noita kopioita työstetään hyvään järjestykseen. Ymmärrän että on myös mukava muistella filmien tapahtumia ja pitää filmit pankkiholvissa. Rehellisesti voin sanoa senkin olevan sallittu ja antavan filmien omistajille tyydytystä. Kyse on harrastuksesta. Unohdin, kiva kuva. |
||||