Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03.2021 18:58 | Ilkka Hovi | ||
| Etsippä nyt koksiasiaa kohdasta "sähkömootorijuna". Mielenkiintoinen keskustelu ryntää eteenpäin. Tutkimatta enempää ihmettelen voisiko ruskohiilestä saada koksia. Saanto tuskin kummainen. Yllä mainittiin metallurginen koksi. Sen lähtöaine on metallurginen hiili. Jos saan muistelen lehdessä ollutta juttua Amerikoista jossa silloinen lämmittäjä teki lämmityskokeen. Tarina alkoi siitä, juna juuttui opastimiin kun nostosilta oli nostettu laivaliikennettä varten. Nuori lämmittäjä katseli tylsistyneenä hytin ikkunasta kun viereisellä raiteella oli juna jonka hoppervaunuissa oli paljon paremman näköistä hiiltä kuin hänen veturin tenderillä. Kuljettaja kertoi noiden hiilten olevan metallurgiseen käyttöön. Joutessaan lämmittäjä kiipesi viereiseen vaunuun ja lapioi jonkin verran hiiltä omalle tenderille ja sieltä arinalle. Eipä näyttänyt kovin kummalta, syttyi huonosti. Opastimeen syttyi vihreä valo ja sillalle oli pieni nousu joten kuljettaja joutui lähtemään liikkeelle voimakkaasti vetämällä. Sitten syttyi, ensimmäinen varoventtiili laukesi, sitten toinen, lämmittäjä käynnisti imurin, sitten laukesi kolmas varoventtiili ja kuljettaja käynnisti myös oman puolensa imurin. Pain vain nousi, joten kuljettaja päästi vettä lieteventtiilin kautta. Siltaa hoitavalla asetinlaitteella ihmeteltiin mitä tuolla tapahtuu varoventtiilit huutavat ja veturista tuli joka tuutista höyryä. Sillalla alkoivat varoventtiilit sulkeutua yksi kerrallaan ja siitä selvittiin sittenkin. | ||||
|
|
22.03.2021 12:38 | Ilkka Hovi | ||
| Eljas: koksi on kuumennettua kivihiiltä, josta kaasumaiset ainesosat on poistettu kuumentamalla. Koksistakin lähti kovia osia, jotka rikkoivat (hiomalla kulkeutuessa veturien tuliputkiin, jotka 1830-luvulla olivat kuparia, messinkiä tai rautaa. Tuohon aikaan tuliputket valmistettiin "luiskista" jotka olivat leveydeltään tavoitteena olevien tuliputkien ympärysmitan levyisiä. Putki saatiin aikaiseksi juottamalla tai pajahitsaamalla.) Miksi sitten koksia, koksi oli puhdasta hiiltä, kuten antrasiitti. Lämpö oli tasaista, kivihiilellä paremman polttoarvon antaa kaasumaiset ja muut palavat ainesosat. Kivihiilessä on myös muita aineksia kuin hiiltä. Muuten ylempänä oleva kommentti on oikein. |
||||
|
|
21.03.2021 22:46 | Ilkka Hovi | ||
| Olen käsittänyt että koksin käyttö johtui paljolta siitä, että koksi hehkui ja lämpö siirtyi paljolti säteilemällä. Samalla tulipesän suuluukusta pääsi kylmää ilmaa joka rasitti taaempaa tuliputkilevyä ja myös savukaasut olivat "kylmempiä" tuliputkissa. Hiiltä voitiin alkaa polttaa kun keksittiin tulikynnys tulipesään. Tulikynnys estää kylmän ilman suoran virtauksen taaempaan tuliputkilevyyn ja samalla hiilestä tulevat kaasut ennättävät palaa pitemmän tulipesässä viipymisen aikana. Tulikynnys tasaa myös tulipesän lämpötilaa. Höyryvetureiden alkuaikoina oli pulmana myös kipunoiden heitto, joka aiheutti radanvarsipaloja. Samoin hiilenkäyttö savutti radanvarsiasukkaiden mielestä harmittavasti. Tulikynnyksen asentaminen vaati myös tulipesän suurentamista ja samalla saatiin vetureista tehokkaampia. Tulikynnys "Brick Arch" kehitettiin vuonna 1841 mutta tuli käyttöön vasta 1857. Amerikoissa käytettiin koksin lisäksi puuta, joka ei ollut yhtä paha savuttaja kuin erilaatuiset hiilet. |
||||
|
|
21.03.2021 18:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitos Eljakselle tuosta suomalaisia vetureita käsittelevästä artikkelista. Mielenkiintoista oli maininta H7 sarjasta. Luin suomalaisesta lehdestä (Veturimies) maininnan kuinka VR:n väki kävi esittelemässä suomalaisia vetureita jossain UIC:n kokouksessa. Silloin uusimpiin hankintoihin kuului H7 veturien lisäsarja. Kokousväki oli hihitellyt H7 sarjan mitoista kunnes heille kerrottiin ajokilometreistä, polttoaineen kulutuksesta ja ajopäivistä. Sitten se esitelmä ei ollutkaan enää kovin hauskaa. | ||||
|
|
20.03.2021 22:10 | Ilkka Hovi | ||
| Wekkulia on tuo ero Heusingerin ja Walschaertin luisti koneistojen kesken. Näyttävät samanlaisilta, vaan ero löytyy historiasta. Walschaert on ollut saman näköinen koko historiansa ajan, Heusingerin luisti koneiston ensimmäinen variaatio oli ilman niveltankoa (kts Ivalo siv 222). Lisäksi Heusinger luistin Rev.1 liike oli järjestetty tankoviritelmällä, joka on ilman kuvaa waikeata selittää. Siispä tehtiin Heusinger Rev.2 jossa on niveltanko ja vastakampi. Näin ei Saksassa tarvinnut omaksua belgialaista nimeä, maksaa patenttimaksuja ja voitiin ottaa parempi järjestelmä käyttöön. |
||||
|
|
20.03.2021 12:44 | Ilkka Hovi | ||
| EPö puikkaa nyt tuo 3 sivua VR:n vetureita myös vorg-sivustolle. Mielenkiintoista nähdä ulkomaalaisten arvioida vetureista. | ||||
|
17.03.2021 16:55 | Ilkka Hovi | ||
| Paikka on ilmeisesti Lappeenrannan vanhalla asemalla. Tavallisesti raiteella näin Go vaunun joka purki lastiaan viereiselle TB huoltoasemalle. Vaunujen taustalla laskeutui raide kohden Rapasaarta ja kuvan vasemmalla puolella oli puomein (nykyisin automaattinen) tasoristeys. Lappeenrannan vanha asema - Rapasaari oli 2,2 %. Baltiassa ja Venäjälläkin näkee usein samankaltaisia mutta betonisia purkusiltoja. Useimmat eivät enää ole käytössä. |
||||
|
17.03.2021 16:42 | Ilkka Hovi | ||
| Tr1 ei kyllä hevillä voi ottaa Tr:n tenderiä, erilaiset kiinnitykset, ja korkeus sekä stokeri vie tilaa. Minäkin olin paikalla ja todistajana voin sanoa ettemme nähneet Tr2 tendereitä tuolloin Kouvolan varikolla. | ||||
|
16.03.2021 22:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä juna oli varmaan se koulutusjuna jonka takia se ajettiin höyryllä. Helsingissä oli n. 1967 Hr1 vetoinen matkustajajuna, saapui Helsinkiin joskus 9 jälkeen aamulla. Se kulki myös koulutusten takia, ilmeisesti kuljettajat antoivat opinnäyteajon, veturissa oli aina myös matkaneuvoja mukana. Sitten oli tapauksia joissa kohta eläkkeelle pääsevä kuljettaja oli ilmoittanut "hän vaikka lakaisee tallia, mutta ei aja moottorivetureita". Kuvasta tuli myös muisto, Tapio Koskinen ja Vesa Linkama kuvasivat tätä junaa 1975 keväällä 16 mm filmillä. Filmeistä kun päästiin puhumaan myös Reino Kalliomäki kuvasi kaikki kulussa olleet höyrysäiliöveturit 16 mm filmille. Siellä puhkui ainakin Oulu Oy, Ahlström Varkaus, Karhu Kuopio ja Pankakosken Porter. Tiettävästi filmit ovat olleet pankkiholvissa 46 vuotta. Ilmeisesti he tarvitsisivat ammattiapua filmien koostamiseen, minkä nykyaikana luulisi olevan helppoa, ensin rullat digikopioidaan ja noita kopioita työstetään hyvään järjestykseen. Ymmärrän että on myös mukava muistella filmien tapahtumia ja pitää filmit pankkiholvissa. Rehellisesti voin sanoa senkin olevan sallittu ja antavan filmien omistajille tyydytystä. Kyse on harrastuksesta. Unohdin, kiva kuva. |
||||
|
06.03.2021 18:28 | Ilkka Hovi | ||
| Näissä vaunuissa oli varmaan eteinen tai jonkinlainen lämpöverho, kun ovet olivat tuollaisia saranallisia. Vasemmalla oleva jo ruskeaksi maalattu vaunu on varustettu uudenmallisella ovella. Ilmeisesti samanlainen kuin muut Gg... vaunut. | ||||
|
04.03.2021 16:53 | Ilkka Hovi | ||
| Sepä se ja sama veturi. | ||||
|
|
04.03.2021 14:02 | Ilkka Hovi | ||
| Kaksi vuotta aiemmin asemalla oli junien suorituksia. Olimme porukalla liikkeellä ja kävimme kysymässä onko tulossa junia rajanyli. Paikalla oli Rva Kirjuri joka sanoi odottavansa lupapyyntöä. Viereisellä pöydällä oli Morse lennätin, joka alkoi naputtaa, pyysivät lupaa saada lähettää tavarajuna. Ihmettelimme miten lennätin oli yhä käytössä, syy oli kirjallisen dokumentin saaminen, jota puhelinyhteys ei pystynyt jättämään arkistoon. Alle tunnin asemalle tuli SO (CO) sarjan 2-10-0 veturi. Asemamiehet virnuilivat veturin tuulipellissä olevan Speden kuvan. Joo, ihan näytti samalta. |
||||
|
27.02.2021 15:16 | Ilkka Hovi | ||
| Kaikki kohdallaan, eikä lehtiä häiritsemässä. :) | ||||
|
27.02.2021 15:10 | Ilkka Hovi | ||
| Mainiota myös selostus kuvauksen järjestämisestä. | ||||
|
26.02.2021 08:33 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyy hyvin "dome" jolla saatiin vesi rauhoittumaan sillä vesi tuli nopeasti tenderiin. Myös ilmanpoisto putki on tärkeä. Ilmanpoistoputken tärkeys huomattiin kun tankkiveturiin otettiin vettä vauhdissa ja vesisäiliöt halkesivat. Junan nopeutta piti myös vähentää vettä otettaessa. NYC pystyi ottamaan vettä 80 mailia/h eli noin 130 km/h nopeudessa. Suuret 2'4T tenderit oli varustettu usealla tenderin sivulla olevalla putkella joilla veden voimaa voitiin tasata. |
||||
|
24.02.2021 10:57 | Ilkka Hovi | ||
| "...muun yhteiskunnan piikkiin". Ei kait noin koska VR oli kannattava aina 1960-luvun puoliväliin (tieto ei tarkistettu). Miten sitten dieselöinnin kustannukset ja poistot vaikuttivat VR:n tulokseen on toinen asia, jota en ole tutkinut sen enempää. | ||||
|
17.02.2021 09:48 | Ilkka Hovi | ||
| Tuohon aikaan rautatierakennukset olivat Suomen Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen tehtäväpiirissä, kuten kanavatkin. Rautateiden rakennuksesta huolehti Ylihallituksen Rautatienrakennusosasto. VR:n Rautatienrakennusosaston toiminta alkoi vuoden 1923 alusta. | ||||
|
16.02.2021 20:18 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyvä vanha tiilimuuntamo on ehostettu ja selvästi tarkoitus on säilyttää se. Hieno rakennus. | ||||
|
11.02.2021 15:52 | Ilkka Hovi | ||
| Muistin VR 1912-1937 historian osan II sivulla 213 olleen kuvan tällaisesta sora-aurasta töissä. Kopioin ja laitoin vorg:iin, mutta se olikin jo täällä ja ylläpito poisti sen kommenteineen. Minusta on kiinnostava ajatella vedettiinkö tätä laitetta vai työnnettiinkö sitä. Ajattelen tätä vedetyn, sillä rakenne ei näytä kestävän työntämistä. Amerikoissa pengerauroja työnnettiin veturilla, mutta silloin rakenne on tuhdimpi kuin tässä. VR:llä oli 5 kpl näitä vehkeitä. VR 1912-1927 kirjan kuvassa on veturi kuin se olisi työntämässä, sillä kuvassa näkyy höyryveturin savupesä. Veturin kuljettajan kannalta on sama mitenpäin veturi on koska voidaan käyttää sähkösoitto-opasteita auran ja veturin välille tilapäisesti asennetun sähköjohdon / soittokellon avulla. | ||||
|
09.02.2021 13:18 | Ilkka Hovi | ||
| Ovatko nämä yhteen kytkettyjä vai oliko myös jarrusillattomia vaunuja. Mikäli näen oikein ei taaemmassa vaunussa oli portaita jarrusiltaan nousemista varten. | ||||
|
02.02.2021 14:54 | Ilkka Hovi | ||
| Mitenkä työmaan maadoitus on suoritettu. Kuka voi kertoa? | ||||
|
01.02.2021 10:20 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvää tietoa Erkiltä. Mielenkiintoinen pajavajaryhmä. Tekivät myös pieniä hinaajia. Joenvartta alaspäin (kuvattu ylävirtaan) raiteet päättyivät Fiskars Ab:n tehtaille. Valmistivat siellä hydraulinostimia kuorma-autoihin. Kävin siellä noin 1986 jolloin olivat lopettamassa toimintaa, näin paikalla vain yhden henkilön toimistossa. Muistini mukaan nosturituotanto olisi siirretty Salon tehtaalle. Mutta huom kuvassa on kiiltävät kiskot. Niin, tietenkin henkilöliikenne jatkui Porvoon keskustan lähellä olevalle seisakkeelle, Porvoo Keskusta. | ||||
|
26.01.2021 11:48 | Ilkka Hovi | ||
| Waude, tämä on jo toinen replika ? Aika poikia (jos oli tyttöjä mukana mainitaan heidät ensin). | ||||
|
22.01.2021 20:13 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitokset hyvästä selostuksesta ja vaivannäöstä. Minua aina innostaa, tämä on juuri sitä parasta näissä ryhmissä. (Pitäisi kait olla vanha ja arvokas eikä innostua - sitten joskus ollaan arvokkaita, jos ehditään. | ||||
|
22.01.2021 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvää palvelua VR:ltä. | ||||
|
|
21.01.2021 17:04 | Ilkka Hovi | ||
| Mukava tuman vihreä ja hieman patinaa tai värin tummumista. Vihreä väri jota käytetty on ilmeisesti samaa sävyä jolla Pasilassa oleva Gbr vaunu on maalattu. (Tikkurin resepti vuodelta 1938). En saanut selvää mikä tuo tarkastusmerkintä on (lämmitys ?) alhaalla oven oikealla puolella. Aika xx.72 ja paikka Pm. |
||||
|
|
21.01.2021 16:02 | Ilkka Hovi | ||
| Ovat tyylikkäästi suojelleen keskustan ilmettä, rakentamalla moottoritie keskustaan. Ahaa, Hannu ennätti 1 min aikaisemmin. | ||||
|
21.01.2021 14:34 | Ilkka Hovi | ||
| Katso myös kuva https://vaunut.org/kuva/145046 | ||||
|
15.01.2021 17:32 | Ilkka Hovi | ||
| Oletan tämän olevan saksalaismallinen vesiviskuri, silloin tällaisen malli olisi saatavana 1:87. Liikennepaikalla pitää olla hyvä historia, viskuri ollee 1900-luvun alkupuolelta. Kuka tietää saa kertoa muillekin ? | ||||
|
15.01.2021 10:39 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitos Eljakselle, nämä ovat vekkuleita arvauskohteita. | ||||
|
|
14.01.2021 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| C on varmaan jokin vanha asema, koska siinä tuollainen X vaihderyhmä joita tehtiin vuosisadan (1900) alussa. No tämä ei ole minun alaani. | ||||
|
13.01.2021 17:14 | Ilkka Hovi | ||
| Hei täältä tulevaisuudesta (tätä kirjoitettaessa vuosi 2021). Kaikki Ktas - Kv -(Lh) vuorot ajetaan Sm2:lla. Ehkäpä seuraava tulevaisuuden asukki voi päivittää tiedot vaikka 2025 ? |
||||
|
11.01.2021 11:30 | Ilkka Hovi | ||
| Millä junalla 2505 kuljetettiin Kouvolaan, ilmeisesti lauantaina. | ||||
|
|
10.01.2021 13:41 | Ilkka Hovi | ||
| Eilen mie kysäisin kuljettajalta kun hän oli parkkeerannut 3008:n Kotkan asemalle, "mistä sie tähän tupsahdit?". Kertoi jättäneensä vaunut Hovinsaareen ja tullut vain veturilla. Näköjään junassa oli ainakin neljää eri mallia katettuja vaunuja. | ||||
|
28.12.2020 22:07 | Ilkka Hovi | ||
| Tulipa ajatuksena, olisiko tuossa kuormaustavassa kuitenkin jokin ajatus. Kun lautojen mittoja ja paksuuksia katselee, voisi ajatella kuormatun siten, että päällimmäiset lankut jäisivät laivalla (joka voi olla pienikin) alimmaiseksi ja pätkälankut tulisivat keveämpinä kuorman päälle. Vorgin lukijoissa on ammattilaisia joka lähtöön, saisinko kommentteja tai ammattilaisen mielipiteen? | ||||
|
|
28.12.2020 13:29 | Ilkka Hovi | ||
| Vanhan ajan lautakuormat ovat vaikeita mallattavia. Tuota kuormapeitteen asennusta ei kukaan usko. | ||||
|
26.12.2020 19:12 | Ilkka Hovi | ||
| Nopea hyvä vastaus. Yksi tärkeä voidaan lisätä, tulipesän tarkastus, onko vuotavia sidepultteja, onko tulikynnys ehjä, arinoiden kunto. Moppa on kasa hiiltä tulipesän suuluukun kohdalla arinan takaosassa. Mopassa oleva hiili hehkui ja kyti mutta moppa ei ollut liekissä. Liekillä palava moppa kului nopeasti. Siis hieman kuin tervamiilu, kytee rauhassa. Ennen töihin lähtöä arinalle hiiltä ja moppa levitetään, hehkuvat hiilet sytyttävät arinalla olevan polttoaineen. Tapio Keräsen kuva on myös nostalginen, kuin Pasilassa koulupoikana. |
||||
|
22.12.2020 12:38 | Ilkka Hovi | ||
| Taas kuvassa Tampellan ihmeellinen laiteviritelmä kolmannen vetopyöräparin kohdalla. Veturin varoventtiili näyttää olevan jotain minulle uutta mallia ? Toisaalta Tampella piirustukset on hävitetty, joten eipä sitä tarvitse miettiä enempää. |
||||
|
21.12.2020 20:27 | Ilkka Hovi | ||
| Pitää aina kommentoida, jotta kantaa ottamalla ja vastaajien avulla tieto lisääntyy. Siis: Olisiko vasemmalla oleva vaunu F-vaunu, koska katon reunassa ylhäällä on koukku, jollainen oli katetuissa tavaravaunuissa keskellä päätyseinää, kiinnitettynä kahdella pultilla, joista alin oli 1320 mm puskinpalkin yläpuolella. Tähän kiinnitettiin soikea kyltti ylimääräisten ja työjunien kulkua ilmoittamaan. (punainen, valkoinen punaisella X:llä, täysin valkoinen). Matkustajavaunussa mielestäni tarpeeton. | ||||
|
20.12.2020 16:26 | Ilkka Hovi | ||
| Jos olen nähnyt oikke, F-vaunu on kolmiakselinen. | ||||
|
17.12.2020 09:54 | Ilkka Hovi | ||
| Nuo matalakattoiset katetut vaunut hävisivät liikenteestä noin 1975, jolloin Neuvostoliittoon ostettiin paljon viljaa ulkomailta. Katettujen tavaravaunujen kattorakenne vaihdettiin peltiseen korotettuun kattoon varustettuna useammalla pyöreällä luukulla viljan lastausta varten. (Oviaukkoon rakennettiin lautaseinä, jotta vilja pysyisi sisällä ja varmaan lattiat uusittiin tai vähintään paikattiin). Arch Bar - malliset telitkin hävisivät Suomen rataverkolta samoihin aikoihin. |
||||
|
17.12.2020 09:50 | Ilkka Hovi | ||
| Siipiopastimen siipi on vanhaa mallia, siiven rungossa on pystysuorat aukot. Kuvan onnettomuuden syy oli, ratatyöntekijän kiinnostus siihen mitä tapahtuu kun vaihteen yli kuljevan junan alla kääntää vaihdetta. Sehän selvisi, paljon oli puhetta siitä miksi vaihteen lukon avain oli taskussaan henkilöllä joka ei sitä tarvinnut. Tapaus todistaa rautateillä tapahtuneen kaikkia mahdollisia onnettomuuteen johtavia syitä. Hyvä kirjanen on "Red for Danger" josta saa hyvän käsityksen miten Britaniassa turvallisuusajattelu kehittyi. (Muuten: kirjani on lainassa, saisinko mahdollisesti takaisin.) |
||||
|
12.12.2020 13:44 | Ilkka Hovi | ||
| Innostuin noista suurkuormausvaunun edessä ja takana olevista vaunuista. 1960-luvun alussa vaihdettiin kiskoja Huopalahdessa, (ja sitten alle 10 vuotta myöhemmin uudelleen sähköistyksen takia). Tällöin kiskojunissa oli I-vaunuja. Voisiko tuossa tarkentaa kuvasta, näkyykö vaunun littera. Oikeanpuoleinen vaunu vaikuttaisia olevan entinen Ik (?) | ||||
|
09.12.2020 16:57 | Ilkka Hovi | ||
| 50m3 olisi n. 13200 US gallonaa. Jos ajatellaan täyttösuhteeksi 80% olisi 10 500 US gallonaa. Siispä neukku suunnittelua. | ||||
|
09.12.2020 16:53 | Ilkka Hovi | ||
| Taidanpa kirjoittaa toisen kerran, mutta asia sopii tähän. Latviassa on rataosa jonka raideleveyttä on muutettu 5 kertaa maailmansotien aikana. | ||||
|
09.12.2020 16:47 | Ilkka Hovi | ||
| Sattumalta silmäilin VR Käskylehti nro 50 / 1957 jossa maininta: Moottorivaunun liitevaunujen Ei 22401 - 22404 merkinnät. Moottorivaunun liitevaunuista Ei 22401-22404 poistetaan määräys "Kytkettävä junaan viimeiseksi" ja tilalle merkitään Mot. liitevaunu ". (pieni l-kirjain) Vaunujen sijoittamisesta juniin on määrätty aikataulukirjan A-osassa sivulla 52. (Ko n:o 1293/2478, 27.11.1957.) Kl 50/57. 1: |
||||
|
|
08.12.2020 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko -S merkintä tarkoittanut saksalaisissa kuljetuksissa. Hyvä kuva, kiva kun on löydetty. | ||||
|
08.12.2020 21:26 | Ilkka Hovi | ||
| Jos katsotaan kirkontorneja, kyseessä olisi Hietalahti. Viis siitä mutta juna on melkein oikein. Helsingin vaihtotöissä oli 1920-luvulle C1 ja (vähemmän) C2 vetureita, B1:n lisäksi. Jos juna on Katajannokan radalla Hietalahdessa Fazun entisen karkkipajan ympäri taitaa vieläkin mennä ratikka, ainakin paikka sopisi siihen. Tupruttavat savupiiputkin kuuluvat kuvaan, ilmeisesti yksi piipuista kuului valimolle joka nokesi aluetta vielä sotien jälkeen. | ||||
|
08.12.2020 11:33 | Ilkka Hovi | ||
| Bernt Grönblom oli melkoinen kemisti. Hän perusti myös Imatralle Elektrometallurgiska Aktiebolaget AB:n ja sen jälkeen Imatran Rautatehtaan pari kilometriä Imatran voimalaitoksesta "alavirtaan". Elektrometallurgiska valmisti piirautaa ja Wolfram ym rautaseoksia. Paikka on Imatran "tallin takana" oleva Sulattimontie. Paikallisten suussa yhtiön nimeksi tuli Lurtiska. Hänen historiaa voi lukea myös suomeksi Bengt Grönblom ja hänen yrityksensä, Ovako Oy ISBN951-99702-2-3 nid. tai -3-1 sid. 69 siv A4-. |
||||
|
07.12.2020 17:30 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunun päädyssä jarruletku ja höyryletku (paksumpi). | ||||
|
05.12.2020 21:34 | Ilkka Hovi | ||
| On hyvä kuva. Hieno. | ||||