Kuvasarja: Junaonnettomuus Hämekosken asemalla 1937 |
21.10.2019 16:54 | Pirjo Salo | ||
Kiitos. Ajattelin että selaan tuota sanomalehtiarkistoa mutta jotenkin ei taas lähtenyt toteutus pelkästä ajatuksesta. Ja toi lehdenpäiväyskin on jotain muuta kuin odotin (18.1.1936) | ||||
28.02.2018 13:55 | Pirjo Salo | |||
Oli siinä rakennuksessa ennen noita kone juttuja eli 1960-luvun alkupuolella Järvisen sekatavaraliike, muutti siiten kunnantaloa vastapäätä, oli baari ja eka itsepalvelumyymälä ja myöhemmin asettui sinne missä lienee nytkin. | ||||
09.10.2016 15:55 | Pirjo Salo | |||
Koululaiset käytti Suomelan seisaketta, joka oli muutaman kymmenen metriä täsä kuvasta eteläänpäin eli selän taakse. Kyläkouluissa oli yleensä vain 5 luokkaa, tai 4. Ja oppivelvollisuus oli kuitenkin 16 vuotiaaksi, eivätkä kaikki pääseet/voineet/haluneet mennä yhetiskouluun, piti käydä ns kansalaiskoulu kirkonkylällä. Suomelan seisakkeelta oli lyhyt matka siihen koskenrannalle. Ja jos en ihan väärin muista jokunen ihminen kävi töissä Korkeakoskella ja Suomelasta oli lyhyin matka kotiin. | ||||
09.10.2016 15:49 | Pirjo Salo | |||
Tuossa vasemmalla on entinen Kajanderin kauppa. Kutakuinkin sitä vastapäätä oli muinoin Suomelan seisake. Siihen tuli koululaisia vielä 1970-luvun taitteessa , erityisesti kansalaiskoulun oppilaita (eli 7-8 luokkalaisia, 14-16 vuotiaita). | ||||
27.08.2016 18:09 | Pirjo Salo | |||
No nyt sitä päästiin Nuuksiosta Järvenpäähän ja Lahnukseen ihan hujauksessa. Mutta takaisin Nuuksion järviylängölle, Ruuhijärventielle. Siinä on pääkaupunkiseudun partiolaisten kämppiä ja siistä syystä tästä miniradasta olisi kiva tietää jotakin muutakin kuin raideleveys (5 tuumaa). Jokuhan sillä on ajellut siellä metsässä, omalla kesämökillään. Miniradasta ei tunnu löytyvän mitään kautta tietoa. Ja ihan ollaan ruuhka-Suomessa. (8.12.2016) |
||||
26.08.2016 14:08 | Pirjo Salo | |||
Meidän perheen partiolaiset ovat vuosia puhuneet 'Nuuksion peikkorautatiestä'. Kuvaa eivät ole koskaan toimittaneet mutta sain linkin geokätköilijöiden sivulle jossa on useampia kuvia. Koitin netistä kaivella tietoja radasta mutta ainoa mitä löysin oli joku sivulause 'minijunaharrastan oma mökkirata Espoossa'. Tietääkö joku tarinaa? Kuvan perusteella näyttää olevan noin vaaksan verran raideleveyttä. https://www.geocaching.com/seek/gallery.aspx?guid=ded5f83e-24f5-4591-baef-2617a1021eff |
||||
14.07.2016 13:07 | Pirjo Salo | |||
Jos nyt ihmisellä on 'kotiasema' niinkuin kotikirkkokin on, niin Vilppulan asema on mun kotiasema. Mutta tämä vihreä väri on vastoin kaikkia omia muistojani. Helmenharmaata ja sinervää oli aikoinaan. Sisävessakin on rakennettu ja noiden kalusteiden idea ihan avudu, ei siellä ollut tarkoitus aikaa viettää. Penkkejä oli mutta ne oli seinän vierellä ja muistaakseni kiinteitä. No eipähän tuonne ole vuosiin päässyt sisälle katsomaan kun junaa on odottanut. Ja seuraavaksi ei tarvitse enää junaakaan odottaa kun henkiöliikenne loppuu. | ||||
14.07.2016 13:00 | Pirjo Salo | |||
Vuosilukua en pysty arvaamaan, Myöhemmin (luultavasti 1950-luvun alussa) kahvila siirtyi aseman taakse, taksikopin viereen ja siihen tuli kahvin, höyrymakkaran, I-oluen ja tupakan lisäksi Matkahuolto. Makasiinin ja asemarakennuksen välissä näkyy kioski jollaisia Rautatiekirjakauppa alkoi rakentaa asemille 1933. | ||||
06.06.2016 11:11 | Pirjo Salo | |||
Entisenä vilppulalaisena pikkuisen protestoisin: tasoristeys on paikallisesti tunnettu 'Orpanan ylikäytävänä'. Joskus ennen sotia 'Kajanderin ylikäytävänä'. Siitä pari sataa metria etelään päin oli Suomelan ylikäytävä, joka poistettiin 1950-luvun puolessa välissä kun tieyhteys Mänttään siirtyi kulkemaan Pukinlammen pohjoispuolelta ja rakennettiin alikäytävä, muistaakseni 1954. Orpanan ylikäytävä pelasti 1970-luvulla tukkirekkojen kulun, alikäytävä kun oli ennen korjausta pikkuisen matala. Suomelan seisake oli tästä Orpanan tasoristeyksestä 20-30 metriä etelään. Siihen lättähattu pysähtyi vielä 1960-luvun lopulla, lähinnä kansalaiskoululaisia (nykyiset 'kasit ja ysit') varten, siitä kun oli lyhin matka koululle. Suomelan seisake on täältä löytyvän liikennepaikka luettelon mukaan ollut henkilölikenteen käytössä 1937-1970. |