04.10. 18:14 | Marko Anttila | |||
Erittäin samaa mieltä. Pari (maksumuuri)linkkiä asemarakennuksesta, Aseman saunan myynti, (korkein tarjous oli n. 3000 euroa) https://www.tervareitti.fi/artikkelit/korkeimman-tarjouksen-tehnyt-saa-satavuotiaan/727d051c-4352-4b95-ad53-b0e05d2d4277 Huutokauppa asemalla (kylätalolla), https://www.tervareitti.fi/artikkelit/huutokauppavaki-taytti-kylatalon-nuojualla/c4e0c930-b4d8-42b4-a6a1-e4fd60479e14 |
||||
27.09. 19:15 | Marko Anttila | |||
Ravintolarakennus oli rakennettu 1936 (Rautatierakennusten piirustusarkiston hakemistokortin tieto) | ||||
29.06. 13:29 | Marko Anttila | |||
Väärät tunnisteet tässä kuvassa? Tunnisteissa on "Törmä (uusi)" liikennepaikkana, mutta Törölästä kirjoitetaan teksteissä. Törölä lienee oikea, koska siellä on muuntajankuormausraide. | ||||
29.10.2023 21:19 | Marko Anttila | |||
ns. rautatiepakettimerkki, tämä kyseinen on vuodelta 1950, jos ja toki kun uskomme alan klassikkokirjaan: Hellman & Saarinen, Suomen rautatiepakettimerkit, 1993 https://finlit.finna.fi/Record/fikka.3564488 |
||||
21.10.2023 18:02 | Marko Anttila | |||
Sen verran joudun tarkentamaan, että vielä 1980-luvun alussa tämän kapean kohdan läpi kulki liikenne Nastolaan ja Kouvolan suuntaan. Lehtimäen liikenteen kyydissä ehdin monta kertaa ihmettelemään tähän tullutta jyrkkää alamäkeä Lahdesta päin ja tätä maantieliikenteelle ahdasta siltaa. | ||||
18.09.2023 11:10 | Marko Anttila | |||
Tästä aiheesta on tehty myös tutkimus, joka on julkaistu 2011, ja jossa on viittauksia vaunut.org'iin kuvien muodossa. Suomen vanhojen rautatieasemien ulkokellojen inventointi, Heikkilä, Paula (2011), ja on ladattavissa luettavaksi, https://www.theseus.fi/handle/10024/35181 |
||||
17.01.2023 11:27 | Marko Anttila | |||
Tasoristeyspalvelu on tainnut muuttua ainakin osoitteen osalta, käykääpä tuolta sivulta hakemassa ajantasainen linkki, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat |
||||
01.11.2022 13:32 | Marko Anttila | |||
Tampereella vain reunakivet ovat erilaiset (viistottu rotvalli) niiden ylityskohtien kohdalla, eikä muita merkintöjä. Käsittääkseni näitä on vain Hämeenkadulla. | ||||
31.10.2022 13:42 | Marko Anttila | |||
https://www.rompetori.info/tapahtuma/kiikan-vanhan-aseman-v-1895-irtaimiston-myyntipaivat/all/ https://www.tyrvaansanomat.fi/elamanmeno/art-2000009020569.html ("vain tilaajille") |
||||
16.03.2022 12:53 | Marko Anttila | |||
Vai että harrastajia... onpa varakkaita harrastajia kun raatsivat ostaa oman ic junan käydäkseen vaan ajelemassa rataosan pätkän edestakaisin (ironinen virnistys perään). Katteeks melkein käy. Kai tämä nyt kuitenkin on joku ammattilaisten koeajojuna tms. vastaava? |
||||
06.03.2022 13:37 | Marko Anttila | |||
Raivausauto ja 2 autonosturia valmiina nostoon olivat äsken n. 13:10 paikalla. | ||||
19.02.2022 17:51 | Marko Anttila | |||
Tupos oli laituri 1898 - 1926 (noin), laiturivaihde 1926 - 1955, seisakevaihde 1955 - 1958 ja 1926 rakennettiin sivuraide liikennepaikalle. Rautatierakennusten piirustusarkiston luettelokorttien mukaan vasta 1938 olisi laiturirakennus tehty ja myyty myöhemmin saman kortin mukaan. | ||||
19.02.2022 17:37 | Marko Anttila | |||
Ai tämä on siis Lappeenrannan aseman itäpuolella km 288+630 ja edellinen silta oli valmistunut 1978. | ||||
31.01.2022 16:20 | Marko Anttila | |||
Laitetaanpas vihdoin lainaus tasoristeys-palstalta näkyviin tähän ihan selväkielisenä: Fh 3330-8:sta muutetun mittausvaunun näkyvimmät muutokset ovat siniseksi maalattu koppi ja katolle lisätyt neljä antennia. Vaunulla mitataan GSM-R -verkon kuuluvuutta eri rataosilla ja erityisesti tunneleissa. GSM-R eli Raili-radiot tulevat pakollisiksi ratatöissä 1.10.2009 sekä junaliikenteessä ja vaihtotyössä 1.5.2010. Vanha linjaradiojärjestelmä suljetaan näillä näkymin 1.5.2010 lukien. [Tasoristeys 4/2008] |
||||
31.10.2021 22:59 | Marko Anttila | |||
1888 perustettiin (poistumis)laituri (afstigningsplatform) km:lle 201 (Halimaajärvi) ja rakennettiin odotushuone ja vahtitupa. Laituripiljettejä Halimaalle/lta myytiin yhteensä 1423 kpl. [lähde Rautatiehallituksen kertomus 1888] | ||||
24.07.2021 20:30 | Marko Anttila | |||
Tästä rakennuksesta en tiedä, mutta Isonkyrön nimellä "laituri ja sivuraide" avattiin matkustajaliikenteelle jo 15.8.1886 ja tavaraliikenteelle 15.10.1886. Tosin rakennuksista on mainittu että Isokyröön on tuotu ratavartijan rakennus vuonna 1887 Sydänmaan ja Kouran väliltä. Mutta en veikkaa liittyisikö kuvan rakennukseen. |
||||
21.07.2021 18:37 | Marko Anttila | |||
https://www.nastola.fi/vapaa-aika/patsaat-ja-muistomerkit/radanrakentajien-muistokivi/ Linkin lisäksi on teos Kaikkien Aikojen Salpausselkä (Päijät-Hämeen Tutkimusseura 2016), jossa on luku radan varren kalmistoista. Arolan kalmiston kivipaasi on Nastolan kunnan ja seurakunnan yhteistyönä pystyttämä, em. 1990 vuonna. Myös rististä on kuva kirjassa, ja kerrotaan että alkuperä on tuntematon. |
||||
05.05.2021 08:27 | Marko Anttila | |||
Kangasvuokkoja oli kohtalaisen paljon Nastolan Nastonharjulla 1980-luvulla, mutta nyt siellä on taloja. | ||||
10.02.2021 09:37 | Marko Anttila | |||
Lisäys omista muistiinpanoistani: Henkilöliikenne lakkautettu 1.6.1948 [Käskylehti 15/48]. |
||||
05.02.2021 12:42 | Marko Anttila | |||
On se vaan tosi tärkeää saada sushin myynnille paikka matkakeskushalliin (kirjoittajan huomautus:lue ironisesti edellinen)! Keskisuomalaisen mukaan sellainen ravintola avaa tähän lipunmyynniltä vapautuvaan tilaan maaliskuussa. Uutisen näin paperilehdessä. | ||||
16.11.2020 20:09 | Marko Anttila | |||
Näiden kuvien jälkeen maski päällä Nyssessä istuminen on suorastaan koomista. Turvaväli on kadulla muuttunut turpaväliksi. | ||||
10.09.2020 07:51 | Marko Anttila | |||
Vielä tämän rakennuksen juuri ja juuri junan ikkunasta näkee. | ||||
08.09.2020 17:02 | Marko Anttila | |||
Viime marraskuussa Po 9826 Urjalassa saakka käväisi http://vaunut.org/kuva/135767 | ||||
18.04.2020 19:02 | Marko Anttila | |||
Röykän liikennepaikka oli laituri vuoteen 1909, jolloin se korotettiin arvoltaan asemaksi. Samana vuonna oli valmistunut asemarakennus vuosikertomusten mukaan. Kuva on varmaan otettu ennen tätä odotushuoneen tms. edestä. Näistä Hankoradan liikennepaikoista oli tietoa ja kuvia Rautatiemuseon näyttelyssä, ainakin jokunen vuosi sitten. | ||||
18.04.2020 18:44 | Marko Anttila | |||
Voisikohan tämä olla Ruutanassa sama tontti, jossa on ollut Osuusliike Voiman myymälä ainakin 1964 alkaen, https://finna.fi/Record/werstas.M011-1212219 Werstaan kuvassa talon takana taustalla olen näkevinäni kiskot. |
||||
29.01.2020 22:11 | Marko Anttila | |||
Nyt varmaan jo voisi päivittää kuvan tiedot? ;-) | ||||
24.12.2019 14:48 | Marko Anttila | |||
Kangasvuokkoon vastaus pitkän ajan jälkeen: ei saa tehdä mitään. Paitsi viranomaiset myöntävät joskus poikkeuslupia. Koneet siis kauas kangasvuokoista. Kotiseudultani Päijät-Hämeen salpausselän harjulta ovat siltikin harmillisesti hävinneet rakentamisen leviämisen myötä. | ||||
25.09.2019 20:01 | Marko Anttila | |||
Pitkän ajan jälkeen osittainen korjaus edelliseen kommenttiini (26.1.2015): "Nyt olemme saaneet tietää ettei asia ole niin. Hra Linder on tosin tarjonnut keksintöänsä Ruotsin hallitukselle ja pyytänyt siitä 500 kruunua, mutta vastaus ei liene vielä tullut." [Uusi Suometar, 30.06.1885, nro 147, s. 3] Edellisen kommenttini lähde oli sama lehti 10 päivää aiemmin. |
||||
02.09.2019 15:16 | Marko Anttila | |||
Jossain vaiheessa on tehty muutos suunnitelmiin Hermiankadun kohdalla, koska raitiotien katusuunnitelmissa tätä vaihdetta ei ole, vaan rata jatkuisi kahtena raiteena alas asti varikolle saakka. https://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/suunnitelmat-ja-selvitykset.html |
||||
19.07.2019 10:24 | Marko Anttila | |||
Tiistaina (9.7.) uuden sillan työmaalla kellui lautan päällä autonosturi. | ||||
15.07.2019 10:43 | Marko Anttila | |||
Tässähän kohtaa km-luku 459 vaihtuu nopeasti km:iin 462 noin 200 metrin matkalla aika lähellä tuota mainostolppaa. | ||||
03.07.2019 22:14 | Marko Anttila | |||
Rakennukset olivat Valmetin ja Rikkihappo Oy:n hallinnassa sotien jälkeen. Raiteen nimikin muuttui Ammuslataamon raiteesta Lataamon raiteeksi. http://www.savilahti.com/ammuslataamo-ja-asevarikko http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1232 |
||||
23.06.2019 13:35 | Marko Anttila | |||
Yo. keskusteluun nimetyistä junista, en tiedä onko tarkoituksella jätetty express-junat pois. Esim. 19.8.1985 aloitti Imatra Express ("VR:n uutuustuote", suurin nopeus 140 km/h), ja tätä ennen oli jo Botnia Express Seinäjoelle. Suunnitteilla oli silloin Jyväskylä Express joka voisi alkaa 1987. Lähde: Rautatieuutiset 15/1985, etusivun juttu. En nyt lähtenyt muita lähteitä kaivelemaan. |
||||
20.06.2019 17:44 | Marko Anttila | |||
Aurajoki Oy:n raide, 1974. | ||||
Kuvasarja: Jyrängönvirran sillan kansirakenteet uusittu |
13.03.2019 20:49 | Marko Anttila | ||
"Tuttu näköalapaikka saattaa sulkeutua" oli Itä-Häme lehden pääkirjoitus aiheesta, https://www.itahame.fi/mielipide/paakirjoitukset/art2506367 | ||||
10.03.2019 10:48 | Marko Anttila | |||
Ei sen aikaisemmin kuin 1992, ole siis Dr13 2301 romutettu. Lähteenä SV2 eli Suomen veturit 2. | ||||
24.01.2019 19:15 | Marko Anttila | |||
Olisiko toinen vetureista kuljetettu osina Tampereelle kasattavaksi kuten ao. uutinen antaa ymmärtää, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/434491?page=1&term=rautatielle&term=rautatiet (31.10.1874 Satakunta no 44 s. 1) ja saman kertausta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/428982?page=2&term=ty%C3%B6weturi (06.11.1874 Uusi Suometar no 130 s. 2), "etta Helsingin rautatieltä pitkin kanawatietä proomilla kuljetettava ja Tampereella kokoon pantawa työweturi jo marraskuun alussa alkaa työssä liikkumaan. Tarkoitus on tällä höyryhewosella kuljettaa santaa rautatien täyttämiseksi ja tasoittamiseksi.". Veturin tilanteesta löytyi vielä maininta joulukuulta 1874, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442493?page=2&term=Rautatien&term=rautatien (24.12.1874 Satakunta no 52 s. 2). "Höyrymeturi, joka Helsinki — Hämeenlinnan rautatien mckaanitehtaasta syksyllä saatiin valmiiksi ja sitten kanawan kantta aluksessa tuotiin tänne soran kulettamista warten, on wielä tähäll asti pidetty suojassa Sorin ahteen alla, missa saa odotella siksi että silta, joka tehdään poikki Wiinikan jokea ja joka myöskin wielä kaipaa rauta-aineitaan, saataisiin malmiiksi, jotta tasottamistyöt Sorin ahteen törmällä pantaisiin alkuun." |
||||
10.01.2019 22:28 | Marko Anttila | |||
Toki, lisäsin kuvan (hieman epätarkan kylläkin) http://vaunut.org/kuva/130690 | ||||
10.01.2019 17:24 | Marko Anttila | |||
Kyllä vaan, kuvasin huputtomana 14.10. | ||||
19.11.2018 00:20 | Marko Anttila | |||
Tampereella on sentään Ratina ja Jyväskylässä Seppä (kauppakeskuksia siis) - vielä löytyy tolkkuakin nimien käytössä. | ||||
Kuvasarja: Kaluston kotiutus |
21.08.2018 09:49 | Marko Anttila | ||
Mukavaa että myös rautatieinfrasta ja sen muutoksista olette laittaneet kuvia. | ||||
11.07.2018 00:08 | Marko Anttila | |||
Lapponia, tämä on Lapponia... | ||||
22.06.2018 19:19 | Marko Anttila | |||
No ilmankos oli erikoisen oloinen liikennetiedote: "Muutoksia junaliikenteessä Ylivieska-Iisalmi välillä! H494 Ylivieska-Iisalmi klo 14:14 sekä H 495 Iisalmi-Ylivieska klo 16:47 korvataan bussilla sähkökatkon vuoksi." Näin sähkökatko näköjään vaikutti poikkiradan liikenteeseen, kun kalusto joutui muualle. |
||||
11.06.2018 17:04 | Marko Anttila | |||
Mukulakivistä bussien alla on todellakin syytä päästä eroon, niin karmeita ne Hämeenkadulla ovat matkustajia täristäessään. Diskovaunusta junassa olen kuullut, mutta diskoraha on ihan outoa kieltä, vaikka Tampereella olen pitkään roikkunut. Ei taida se rahakeskustelu enää kuulua tälle rautatiefoorumille lainkaan? |
||||
31.05.2018 23:02 | Marko Anttila | |||
Tätä lätkäareenaa mainostettiin aikoinaan kauniilla sanoilla siten että halliin tullaan joukkoliikenteellä ja siksi sijoituspaikaksi piti saada tämä. Ja hah mitä valehtelua! Kannen päälle kannattaisi rakentaa laadukas ja tilava matkakeskus, jossa kaikki joukkoliikenne kohtaisi, myös paikallisliikenne. Jo olisi nyssestä junaan ja junasta nysseen vaihto sujuvaa. Ja ratikkakin kulkee sopivasti aseman alta. |
||||
13.05.2018 00:14 | Marko Anttila | |||
"Vanhat lysoolivaunut oli hylätty heikkokuntoisina. Konetoimisto oli varustanut lysoolivaunuiksi Gg-vaunut 32701, 726, 729, 737, 739, 740, 744, 746, 749, 750." muistiinpano VR käskylehdestä 33 vuodelta 1959. | ||||
10.05.2018 21:57 | Marko Anttila | |||
Jaa kuka Ilsa, joku itänaapurin ihmetär? | ||||
09.03.2018 22:53 | Marko Anttila | |||
Lapalie oli tämän lähellä, muistaisin lunttaamattakin, sillä nimi on jäänyt mieleen. Ei kuvaa siitäkään täällä, vaikka oli huomattavasti pitkäikäisempi kuin Törmälä. | ||||
01.03.2018 17:51 | Marko Anttila | |||
Taidettu purkaa 2015 - 2016 välillä raporttikuvien perusteella, http://www.tasoristeys.fi/raporttihaku?reportId=27749 | ||||
01.02.2018 12:27 | Marko Anttila | |||
Vertailun vuoksi Veturimuseon pihalta 2005 Rau-Rto 1 http://vaunut.org/kuva/16623 ja keulakuva 2004 https://photos.app.goo.gl/cXUWfiFaxakL9Mnw1 Vanajan merkki puuttuu, punaiset merkkivalot eri kohdassa ja yms. eroja riittää. Nykyään on siis Porhan hallinnassa Oulussa. |
||||
23.12.2017 23:15 | Marko Anttila | |||
Tämä kone (TYO 70859) jarrutteli junien kulkua seisoskelemassa Vanattarassa läntisellä raiteella alkuiltapäivällä. Esimerkiksi 174 juna kiemurteli 3-raiteelle Lempäälässä matkustajia ottamaan ja jättämään. |