08.07. 16:40 | Antti Castrén | |||
Mikko tyhjensi pajatson varsin eleettömästi, mutta prikulleen oikein. Muiden kohteiden muassa Nivavaaran aseman aluetta sopimuspohjaisesti 1940-luvun alkupuoliskolla hallinnoinut Nachschub-Leitstelle der Luftwaffe Rovaniemi piti liikennepaikkaa (tai oikeastaan sen luona sijainnutta Armee Betriebstofflager Nivea:a) niin tärkeänä, että rakennettiin moinen lähipuolustusasema. Ja hyvin rakennettiinkin, sillä rakenne on täysin kunnossa (ja hyvin suojassa tähystykseltä...) Pientä hulevesiongelmaa toki on, joten käynti keväällä ennen lattialla olleiden "jääpalojen" sulamista oli ajoitukseltaan onnistunut. Nivea oli Lapin alueen yhtymien tärkein polttoainevarasto, jonne tavara tuotiin Pohjanlahden satamista junilla. (Tiedot haalittu Kalevi Mikkosen sangen seikkaperäisiltä historiasivuilta) |
||||
05.07. 10:39 | Antti Castrén | |||
Kari, bunkkeri ei liene jäänyt kesken, tuossa on eräänlainen katoton ampumapotero varsinaisen betonikaksion etelälaidalla. Siinä sitä on ollut mukava ottaa aurinkoa vartioidessa, sillä rinne viettää etelän suuntaan. Skogbyssä on kyllä bunkkereita, mutta ei tämän näköisiä, eivätkä taida olla ihan "kiskoissa kiinni", kuten tämä kohde. Tarkkasilmäisimmät havaitsevat sähköradan ajojohtimet puiden takana. |
||||
05.07. 10:34 | Antti Castrén | |||
Kiitos Rainer huomiosta, päivämäärä korjattu. Kari, tuo lause kävi mielessä, kun kuvia lisätessä säätelin noita päivämäärävalikoita. Sattui tällä kertaa lipsahtamaan. |
||||
04.07. 19:21 | Antti Castrén | |||
Timon arvauksessa kyllä logiikkaa, mutta kyseessä ei ole Taavetti eikä Tiina. | ||||
19.04. 16:15 | Antti Castrén | |||
Vaikka kyseessä on Esson vaunu, niin taustalla näkyvät säiliöt ovat mitä todennäköisimmin Osakeyhtiö Shell Aktiebolagetin tuontiöljyvaraston pönttöjä. Shellin varasto sijaitsi 750 m lähempänä Kokkolan keskustaa kuin Esson toukokuussa 1973 roihahtanut varasto. Shellin varaston isot pöntöt purettiin vasta 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Valkoinen matala 1960- ja 1970-luvun vaihteen tiilirakennus on vielä jäljellä Metsäkadun länsipuolella. |
||||
19.11.2022 19:50 | Antti Castrén | |||
Papukaijamerkki menee tällä kertaa viidennen kohteen esittäjälle. Hyvä Joonas! Kyseessä on Jämsänkosken kääntöpöytä. Kuva on otettu valitettavan hyvin tuuletetun veturitallin hujakoilta. Otsikossa mainittu HJR on Hämeen jalkaväkirykmentti. Rykmenttiin kuuluneen Jämsän komppanian päällikkönä toimineen kapteenin virkatalona oli Jämsän pitäjän Patalan kylän Skepparla. Jämsänkosken liikennepaikka on lähes kokonaan Skepparlan mailla. |
||||
19.11.2022 18:44 | Antti Castrén | |||
Hyviä arvauksia, mutta vielä ei ole osunut. Arvausten keskimääräinen etäisyys kuvanottopaikkaan on noin 365 km. | ||||
04.07.2022 15:07 | Antti Castrén | |||
Finnasta löytyvä pitäjänkartta ei näytä kolmioraidevarausta vaan kiinteistörajan. Sorakuopaksi ja sen raiteelle kolmioraiteineen pakkolunastettiin vuoden 1903 tienoilla juuri kuvaamasi yhteys. Lyhyemmän, hieman lännempää erkaantuneen sorakuopan raiteen maat sekä lisää aluetta sorakuoppaa varten pakkolunastettiin jo 1921. Tuolloin toimituskarttaan ei ole piirretty vanhaa kolmioraidetta, vaan pelkkä Turun suunnasta kääntyvä raide. Tosin erkanemiskohdasta Tampereelle päin ei ole piirretty mitään, joten kolmioraiteen olemassaolosta tai olemassaolemattomuudesta ei voi tehdä sen perusteella päätelmiä. Sittemmin alueelle sijoittui Kupittaan Saven tytäryhtiö Jäkärlän Savi Oy tiilitehtaineen. Ja nyttemmin sorakuoppa on paikallisten suosittuna uimapaikkana. Länsipuolella on lisäksi Paattistenjoesta padottu Maarian allas, entinen Turun varavesivaranto. |