Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.09. 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinä sen sanoit, herra Raimo! A4:nä huikea idea! Tästä kuvasta myyntiartikkeliksi ympäri maata ja rahat talteen Pullahuru 1950:n kunnostamiseksi? KCik 2071:lle myös? Muitakin hyviä kuvia löytynee. Mitä tuumaa ideasta herra J. Katajisto, meidän "Grand Old Manimme" ja kuvan oikeuksien omistaja...? Tässä lähistölläni on entisen Franzeninaukion Siwan tiloissa aika hyvä savipaja, ollut jo vuosia. Miten olisi Pullahuru-reliefi väreillä, sivusta tai nokasta? Itselläni kun on Valmetin piirustuksen kopio moisesta värkistä. Faneerialustalle liimattuna se sopisi hyvin vaikkapa Jumalanäiti-ikonin vierelle seinään ripustettavaksi. Sen savipajan tuotesuunnittelija tosin ottaa maksun muotin suunnittelusta, mutta ei siihen vissiin maailma kaadu, jos kokoluokasta vaan sovitaan. 1:50 ? 1:87 ? Lättähattu, Hurut 12 tai 13? Ehdotan keskustelun aloittamista. |
||||
|
23.09. 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo Geoab:in takana seisoskeleva postiliite olisikin PFoab 10113? Noihin aikoihin sen numeroinen odotti Riihimäellä kohtaloaan. |
||||
|
23.09. 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm / Em 2179 valmistui vuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
|
22.09. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| No nyt minä hämmästyn - Ranskan SNCF:n 241A Tsekissä! No, mikä ettei. Huisin mahtavaa!!! |
||||
|
22.09. 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, kotkalainen Onni Vilkas, joka hallitsi PR-toiminnan, oli olympiavuonna 1952 tilannut paitsi uudet Scania-Vabikset olympiakuljetuksiinsa, niin myös henkilökunnalleen virkapuvut, ja tietysti vinttikoirankuvat rintapielessä. Finnasta löytyy joitakin kuvia aiheesta. Nykykonduktöörit ovat minun mielestäni jotenkin siviilimäisiä. Ja heidän moderninmuodikas neonvihreytensä - hampaita alkaa särkeä!!! Pitäisi kai ehdottaa "Oyj:lle", etteivät nämä turhaan seisoskelisi La Rav-intolavaunun vierellä, muuten eivät erotu sen seinästä... Minäpä vielä kehtaan ehdottaa "Oyj:lle", että ostaisivat tukulla jonkin konkan tehneen rintaliivitehtaan jäännösvaraston, erityisesti kokoluokkaa "voi-hyvä-tavaton". Nämä kun värjättäisiin neonvihreiksi ja käytettäisiin parittain kulkevilla konduktööreillä yhteiskäyttötyöhattuna. Leukahihnatkin olisi jo valmiina... |
||||
|
|
21.09. 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole konnari. Koneosaston kokardi lakissa, että kyllä tämä setä lättäkuskina oli. | ||||
|
19.09. 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 784:hän törmäsi 1940 kevättalvella pohjoiseen menevään lapsijunaan Iittalan tienoilla. Ja rumihia tuli ja paljon. Ja se koeromutettiin Kiljavan sorakuopalla joskus 1977 aikoihin? |
||||
|
19.09. 08:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| R - kioskista: Tästä ei ole kauaakaan, kun menin läheiselle R-kioskille ostamaan jotakin, mistä nyt sitten tarvis olikaan. Kysäisin samalla kovin nuoren oloiselta myyjättäreltä: - "Yksi kysymys, arvoisa neiti: - vaatiiko venäläisen ruletin pelaaminen myös Veikkauksen edellyttämää vahvaa tunnistautumista? Myyjätär: - Kyllä vaatii. Minä: - Asia selvä. Kiitos tiedosta ja näkemiin. Muita asiakkaita ei ollut kuulemassa tätä, enkä pyrkinyt tieten tahtoen nolaamaan häntä. Asiaan liittyy vanha totuus - ellei homma mene niin sanotusti "putkeen" , niin ainakin syntyy hyvä juttu. |
||||
|
18.09. 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, jotenkin vaan välähti mieleen, kuinka saksalaiset veturimiehet kuvailivat Mekydroa nimellä "RATSCH - BUMM" - vaihteisto... | ||||
|
18.09. 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nys sitten pääsee Raitio-Nyssellä ihailemaan Hervannan silmiähivelevän ihanaa ja hurmaavaa arkkitehtuuria. Portland-"simenttiä" säästelemättä! |
||||
|
|
17.09. 07:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Into, puhut täyttä asiaa. Ottaen huomioon nykyisen, "talousosaajista" kootun hallituksemme huseeraamisen, varainkeruu olisi tänä päivänä hyvinkin työlästä. Ihmisillä menee kaikki huomio nykyisin hengissä pysyttelemiseen. Suurkiitos vaan sakset kädessä poseeraaville!!! |
||||
|
16.09. 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos palio, herra Kari! Simpsiönvuaren kokoonen kivenjötkäles putosi mun syrämmeltäni notta kuuppiluijaa! No, kunhan ny ainakin paikalliset vissihin osaavat trossata, notta mihinä sitä kukakin mumma ja paappa asuuloo! Onneksi ei oo tuas oven takana fankiföörari orottamas, että koska hairaasis tämänkin rumaasen valtionkyyril Vaasan linnahan taikka Poseliiniahan (fankisiirtolahan Siperiaan). |
||||
|
|
16.09. 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin kyllä yritellyt muokkaamisvaiheessa saada tämän immelmannin oikaistua, ei onnistunut! Parisen päivää sitten tuli tähän 4 kk sitten käyttöön ottamaani "sampsunkiin" tosi iso ohjelmapäivitys, joka samalla pilasi tästä helvetinkoneesta parisen muutakin usein käyttämääni juttua. Harmillinen takaisku, lievästi sanottuna. Tekisi kyllä mieleni tarjota tälle ihmevärkille "Tohtori Kengän" tarjoamaa terminaalihoitoa, että RÄKS -vaan ja vähemmän haikeat hyvästit. Toivottavasti erot tapauksissa "olla kusella" versus "olla kusessa" joskus kirkastuvat...? |
||||
|
|
16.09. 05:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin mitenkäs se nyt olikaan se 1990-luvun yksikerros-IC - vaunujen rappeutumisten kanssa? Kun niitä piti niiiiin kovalla kiireellä pilkkoa romuiksi, joitakin vuosia sitten? Alkaa hyvin vahvasti näyttää siltä, että niillä kultaista vasikkaa kumartelevilla talouspuolen epäjumalilla ei näytä olevan harmaintakaan hajua tekniikkapuolen asioista...? Saati mahdollisuuksista. Eikä heidän Olympos - vuortaan peittävä sumu hälvene milloinkaan... |
||||
|
16.09. 03:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upea kuva teksteineen. | ||||
|
15.09. 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulia: suurin sallittu kulkunopeus vaunulle 40 km / tiima! | ||||
|
15.09. 10:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mänttä, Länsi - Koskela: Osoitteseen Puistokatu 31 valmistui vuonna 1966 kauppalan vuokratalo, 5 rappua, 33 asuntoa. Itsekin asuin siinä jonkin aikaa kansakouluikäisenä räkänokkana. Olin tilaisuudessa kerran päästä huoltomiehen mukana sen pannuhuoneeseen: valtava öljykattila, jonka punaisen öljypolttimen nimen muistan vieläkin: Bentone. Silloin tällöin talon päädyssä vieraili säiliöauto tuomassa öljyä: ohjaamon kyljessä luki K. Mesiranta, Kangasala. Talon jatkoksi valmistui parisen vuotta myöhemmin Puistokatu 33, pääty päätyä vasten. Virallisesti talokompleksia myöhemmin kutsuttiin "Pitkä-Louhelaksi", mutta epävirallisesti tehtaalaiset kutsuivat sitä "Mulkkulaksi", kun sen talon perheillä oli paljon lapsia! Sittemmin sen asukkaita alkoi muuttaa pois, monet rakentamaansa omakotitaloon, jotkut pois paikkakunnalta, jotkut toiseen taloon Mänttällä ja monet vanhainkotiin (niistäkin yksi oli hautausmaan naapurissa - nimellä "Lähtölava"!). Myös Pitkä-Louhela muutettiin kaukolämpöverkkoon. Paikkakunnan taantuessa talo tyhjeni, rapistui ja viimein purettiin syksyllä 2023. |
||||
|
14.09. 20:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tut mir leid, Herr Uwe. Ich hat eine nachlässiger Komment geschrieben. Die Flüssigkeitsgetriebe ist doch gerner eine Drehmomentenumwandler, im seinen vollständige Einfachkeit. Juu vallan, kanssakommentoijat, edellä lievää harjoitelmaa (oman operaationi, "Seelöwen" merkeissä). Saattekin käännöstehtävän ja - HAZAA - luvan käyttää tekoälliä. Ylenpalttinen jenkkianglisismin tyrkyttäminen tuhoaa omaa kieltämme yhä laajenevassa määrin. Nyt on ollut jo näkyvissä haaveksintaa lisätä englanti kolmanneksi kieleksemme. Valitan, jos kapinallisuuteni ei näy kielellisesti virheettömänä suorituksena. Jumprahuiti! |
||||
|
14.09. 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olinkin jo ihmetellyt muinaisen Weimarin tasavallan aikaisen Saksan veturitehtaiden valokuvamaalauksia. No, nythän ilmiölle löytyi nimi ja peruste. Monet kiitokset, herra Petri! |
||||
|
14.09. 11:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, Tampere ja Turku liittyivät jokseenkin kiinteästi yhteen vetokaluston sijoitteluissa. Toisaalta, jotkin lätän vetovaunun huoltotoimenpiteistä oli helpompi tehdä tallin suojissa - moottoriöljyn vaihto vaikkapa? Mitäpä lukee Valmetin (P. J. Riipola) kansiossa "Moottorivaunu Dm7, rakenne, käyttö ja huolto" (toinen painos, heinäkuu 1963): Luku V. Huoltotoimenpiteet: Aluskehyksen tarkastus Aluskehykseen kiinnitettyjen osien kiinnityspulttien ja -ruuvien tiukkuus tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Samalla tarkastellaan aluskehyksen palkkeja kiinnityskohtien ympäristössä ja niiden hitsausliitoksia. Ikkunaverhojen ja matkatavarahyllyjen tarkastus 10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että ikkunaverhot ovat ehjät ja puhtaat sekä verhotankojen kiinnitykset tiukat. Tarkastetaan matkatavarahyllyjen kannattimien kiinnitys. Kiristetään niissä olevat hyllyputkien kiristysruuvit. Tarkastetaan, että teräsverkon kiinnittimet ovat tiukat. Näitä tarkastuskohteita riittää ja paljon. Joitakin otteita: Käymälän tarkastus 10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että käymälän sisustusesineet ovat ehjät ja siistit. Ylikulkusillat ja suojusportit Ylikulkusiltojen ja suojusporttien saranat voidellaan öljyllä 5 000 ajokilometrin jälkeen. [Telin] hiekoituslaitteet Tarkastetaan päivittäin, että hiekkaputket ja niiden kiinnitykset vetoteleissä ovat kunnossa. Jarrunesteen määrä tarkistetaan joka 5 000 ajokilometrin jälkeen. Huomattavampi nestepinnan aleneminen merkitsee, että järjestelmässä on vuoto, joka on heti etsittävä ja korjattava. Lämminilmakanavat 10 000 ajokilometrin jälkern puhalletaan vaunussa olevat lämminilmakanavat puhtaaksi paineilmalla. Moottori: Kiilahihnat Tarkistetaan päivittäin kompressoria ja tuuletinta käyttävien kiilahihnojen kunto ja kireys. Venttiilien välykset tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Kylmässä moottorissa on imuventtiilin välyksen oltava 0,35 mm ja pakoventtiilin välyksen 0,45 mm. Öljynvaihto suoritetaan 5 000 ajokilometrin jälkeen. Vanha öljy lasketaan ulos moottorin ollessa lämmin. Öljynvaihdon yhteydessä puhdistetaan öljysiivilä ja suoritetaan moottorin huuhtelukäyttö huuhteluöljyllä. Että silleen. Paljon lätässä oli töitä huoltomiehistölle. Ja myös sellaisia, joita ei voinut tehdä "ison tähtilipun alla". Eipä siten ihme, että Perkiön tallit otettiin aika rapsakasti käyttöön...? |
||||
|
14.09. 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omien havaintojeni mukaan: (sairaan tiheässä, koskien junaa H 507!) 7.12.1975: H 507:ssä Dm7 4143 + EFiab 11558. 30.5.1976: H 507:ssä Dm7 4028 + EFiab 11551. 30.1.1977: H 507:ssä Dm7 4067 + 4028. 27.3.1978: H 507:ssä Dm7 4135 + 4152. Jälkimmäinen keltanokkaisena. Tuona päivänä oli pääsiäismaanantai. Onko kuvassa siirtorunko Perkiön varikolta Tpe henkilöasemalle? Märehdinpä Turistikirjaa (kesä 1973), koskien kuvan kellonviisareita: (Jamppa Tuomisen hitti-iskelmästä: "Minkä aamu toi, sen ilta aina vei".) Arkiaamuisin H 487 Toijalasta, tulo Tpe klo 8:20. Entä illalla? H 447 Riksusta (joka päivä) tulo Tpe klo 18:32 - ei sovi kuvaan. Päivän viimeinen iltapäivälättä pelkästään Toijalaan, H 486 lähtö klo 17:50. Ei käy. H 538 Tampere - Naantalin satama: lähtö klo 20:20. Pysähdykset: Toijala, Urjala, Humppila, Loimaa ja Turku (jonne tuloaika klo 22:55) ja Naantalin satamaan klo 23:18. Kulussa joka päivä. Kuvan kellonajalle aika täpärällä! Lähtöön olisi aikaa ehkä vain parisen sekuntia? Etummainen vaunu, 4031, "asui" kirjojen mukaan Tampereella. Porin tien suuntaan: H 463 työpäivisin klo lähti klo 6:30. Ei tämä. Seuraava lättä: H 465, lähtö Tpe klo 10:25. Eikä tämä ainakaan! Illalla sunnuntailättä H 473, lähtö klo 20:40. - No vot! Ja sitten Haapamäen tien lättäjunista: Tosiaankin - sunnuntailättä H 507, lähtöaika klo 8:40. Sen jälkeen seuraava lättä olisi jokapäiväinen H 509 Orivedelle, lähtö klo 11:10. Näiden välissä oli Porkkana P 101 Bredat jyristen juossut kohti Jykylää, lähtöajalla 10:25. Toiseen suuntaan? Työläislättä ("Duunari Express", heko heko) H 508 Orivedeltä, tulo Tpe klo 8:30 - ei täsmää. Haapamäeltä tuleva aamun lättä H 510, tulo klo 9:05. Täsmää vielä huonommin! Illalla, klo 19:30 Orivedeltä saapunut H 522. Ei käy tämäkään. Saanen kunnioittavasti ehdottaa arvoisia herroja läsnäolevia miettimään kuvaan liittyviä aspekteja. |
||||
|
|
14.09. 10:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elikkä "Flüssigkeitsgetrieben" ymmärrän hydrauliseksi voimansiirroksi. Weissach on länsi-Saksassa, suunnilleen Pforzheim - Stuttgart - välisen "linnuntien" puolivälissä. |
||||
|
13.09. 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi Otto Willen kommariporukka käyttää Tokoin tappamisessa ns. "hidasta menetelmää", kun Oskari itte kuoli vasta huhtikuussa 1963 USA:ssa, 89 - vuotiaana... Ja sitten Otto Ville himself heitti oman lusikkansa nurkkaan reilun vuoden verran Oskarin perässä, Moskovassa. |
||||
|
13.09. 05:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kesäturisti 1973, voimassa 3.6. - 29.9. Kuvauspäivänä elettiin keskiviikkoa. Vasemmalla näkyvä "Antennilättä" tai "Maksiraitsikka" tai "Sakari-Matti" on lähdössä Kirkkonummelle klo 14.45. Se oli kulussa arkisin. Alstommijuna lienee klo 15.05 Kouvolaan menevä P 25. Hurujuna on klo 15.10 lähtevä P 41 Seinäjoelle, Haapamäen kautta. Keravan paikun lähtöaika olisi 14.50. Riihimäen puu-Ärrän lähtöaika klo 15.15. Vai päivystystäkö Sr12 on harrastamassa? Idästä olisi tulossa P 10 Moskovasta makuuvaunuineen, tuloaika Helsinkiin klo 15.05. Siinä tuleva makuuvaunu jatkaisi kohti Turun satamaa - klo 16.05, junassa P 127. Turusta oli tullut P 136, mutta sen tuloaika oli ollut klo 13.15. Seuraava Turusta tuleva olisi P 122 kello 14.55, mutta taulun mukaan se kulki Porkkanana. |
||||
|
13.09. 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs retkikunta vain koki tiukkoja aikoja, kauan sitten. Niinkin tiukkoja, että hengissä pysyäkseen rupesivat syömään toisiaan. Se reissu tosiaan söi miestä, ihan kirjaimellisesti! |
||||
|
12.09. 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja voimalaitoslakon, eli "Reinin lakon" aikana loppusyksystä 1977, kulussa oli "Lakkonia"...! Heko heko! |
||||
|
|
12.09. 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älkää hyvät herrat vaan alkako juttua Donnerin solasta! Munt tekke hirviä huano! |
||||
|
12.09. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, onko kellään kuvaa siitä kirkasvärisestä Gb:stä (57'549?) joka ol kokeeksi koritettu filmiliimatulla vanerilla? | ||||
|
|
12.09. 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, muuten, lähettikös se Oskari Tokoi viisi viljajunaa hakemaan sitä Siperiasta asti? | ||||
|
11.09. 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vielä kiittelee "yhteisestä matkasta"..? Hävytöntä verbaalimekaniikkaa kerrakseen! Itse Josef Goebbelskin kääntyy haudassaan. |
||||
|
11.09. 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuollaista, kolmion eli triangelin mallista kelloa on kutsuttu myös "pimpparaudaksi". | ||||
|
|
11.09. 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1 000 puutaa = 16,38 tonnia suomeksi. Eikös tuo vaunu ollutkin "periaatteessa" jarrusillallinen Gd? Kevyempikantoiset olivat sitten GeeAaVee (Gav). |
||||
|
10.09. 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu -serkku, vahvistan kokemuksesi. Itselläni oli Milla-vainajan aikana pari Honda Civiciä, Lada 2104 farmari ja sittemmin Toyota Liteace - bensapaku. Piti tosiaan nostaa hänet ja viimeiselle reissulle vietäessä (imusolmukesyöpä!), hän hyppäsi itse Tojopakuun. Milla tiesi, mihin reissuun oltiin menossa...! Muistan vieläkin leveän bernimäisen hymyn, kun sai "hussen" passaamaan itseään ! Silti, parempaa koiraa ei ole. Eikä tule! Lojaaliudessaan ylittämätön. |
||||
|
|
10.09. 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, sinulla tietenkin on kaikki loukkaamattomat oikeudet olla eri mieltä. Kannustan siihen muitakin, juu vallan! Se vaan, että mihin se perushelsinkiläinen, joka hyvin harvoin poikkeilee Kehä III:n ulkopuolelle, sitä oikein tarvitsee? Karavaanareille se sopii hyvin, mutta että reitillä Merihaka - Katajanokka? Tai Topeliuksenkatu - Bulevardi? Keinutie - Itis? Tällaiseen "maastoajeluun" kelpaisi hyvin vaikka Messerschmitt KR 200 - kääpiöauton nykyversio tai klooni. Jos nyt vaikka ratikassa tai metrossa harmittaa kohdata pahanhajuisia lähimmäisiä...? Ihmisiä oman kuplan ulkopuolelta? |
||||
|
10.09. 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisustusjärjestystä koskevia piirustuksia (myös ehdotuspiirustuksiakin!) on ollut maailman sivu. Niin ja eka CEmt valmistui tosiaankin vuonna 1970. Niistä riitingeistä saattaa olla apua... |
||||
|
10.09. 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinäpä lättäjuna kaartaa komeasti mennessään. Nappilaukaus, herra Oula! |
||||
|
10.09. 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan hauskaa. Veturin tulipesä muuntaa kivihiiltä tuhkaksi kuskatessaan "vedyn tuhkaa", eli palanutta vetyä...! Eli divetymonoksidia - aivan kauheaa myrkkyä! Siihen on moni ihmisparka hukkunut. Koitui myös Titanicin tuhoksi myös, sekä on kohtalokasta myös monelle suomalaiselle, pahimmin juhannuksena? Ja samalla aikaa - kaiken elämän edellytys. |
||||
|
10.09. 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajattelen, että Tampereen valitsemalla raideleveydellä on huomattava osuus suosioon, kulku on miellyttävää! Weitermachen, Tampere!!! |
||||
|
Kuvasarja: Japanin rautatiemuseot |
09.09. 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi omanko, kun on tosissaankin mielenkiintoinen kuvasarja! Arigatoo, Stefan-san! (Omanko EI OLE tehostus- tai apusana sillä tavoin kuin se hyvin usein kuultu v-sana täällä Suomessa. Vaikka sitä itse tässä käytin. Siis kaikessa "nominatiivisuudessaan."] |
||||
|
09.09. 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut kattilan katsastuksesta kyse, kun höyrykupu on ilman verhoilua? | ||||
|
09.09. 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo piparkakun näköinen esine veturin keulalla kuvaa krysanteemin kukkaa - onkohan tällä koneella kuljetettu auringonjumala Amaterasun jälkeläistä alenevassa polvessa, eli keisari Hirohitoa omassa keisarillisessa salonkivaunussaan? | ||||
|
09.09. 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| On siinä hauskan näköistä muotoilua! Onko peltiä kuritettu kovastikin vaiko lasikuitua heitetty turvanokan verhoksi? |
||||
|
09.09. 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö C62:n raideleveys 1067 mm...? Ainakin omien silmieni mukaan. | ||||
|
09.09. 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| On taidettu suunnitteluvaiheessa jonkun verran suhisuttaa teknillisen korkeakoulun tuulitunnelissa...? | ||||
|
09.09. 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan suorat tuulilasit, vissiinkin panssarilasia, kuten isoissa matkustajalentokoneissa. Kun kahtasataa kaahattaessa ei oikein olisi väliä siitä, että jaappaninkurki mäjähtäisi tuulilasiin! |
||||
|
09.09. 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän mennä porukalla shanghaijaamaan tuon aseman piletinmyöjä ja pistetä tänne Helsingin laiturivaihteen lippukoppiin? | ||||
|
|
09.09. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen kyllä sitä ihmetellyt, kun ennen vanhaan ihmisille kelpasi loistavasti "Ihvat", pompannappi-Fiiatit, pikku-Corollat (vm. 1966), takatuuppari-Sokotat, Ladat, riisipussit, Angliat ja sun muutkin sen aikaiset kaappariovilla varustetut ihmeet. Nyt ihmiset on höynäytetty ostelemaan liki panssarivaunun tyylisiä kaupunkimaastureita. Humveestä alkaen! Ja miksi sitten: ne maasturit simuloivat teräskuorineen jumalattoman turvallista "äidin kohtua", jyskyttävän musiikin simuloidessa äidin sydämenlyöntejä? Ei pääse paha maailma sisään häiritsemään itserakkaita pikku setämiehiä. Touhu mennyt jo naurettavaksi, etenkin kun niiden pääasialliset omistajat ovatkin rahoitusyhtiöitä! Helsingin kaupunkimaastureilla patsastelijat tiukasti mahastaan kiinni näissä ihmeautoissaan... |
||||
|
|
09.09. 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei sentään ole varustettu suomalaisentyylisillä ja puuduttavilla rautakaupan ovilla! Onneksi. | ||||
|
09.09. 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva silläkin, että kuvan vaunu on säilyttänyt ns. "Norrlandsploginsa" eli pohjois-Ruotsin lumiauran! Ruotsin SJ halusi korvata ikääntyneet ruotsinlättänsä modernimmalla kalustolla. Joidenkin koevaunujen jälkeen tilattiin Italiasta Fiatilta uutta Y1-sarjaa. Osan vaunuista valmisti Kalmar Verkstädernä lisenssillä. Niiden numerointi: 1267 - 1324, 1337 - 1366. Ne vaunut, joissa oli pieni matkatavaraosasto ja sarjamerkki siten YF1 oli: 1325 - 1336. Lukumäärät siis: Y1: 88 vaunua ja YF1 taasen 12 vaunua. Ensimmäinen vaunu, Y1 nro 1267 otettiin käyttöön vuonna 1979. Ensimmäisten 25 vaunun istumapaikkaluku oli ollut 76, mutta ahtaudesta johtuvien valitusten jälkeen ne muutettiin 68-paikkaisiksi. 12 vaunua varustettiin muutostöinä tavaraosastolla ja niiden istumapaikkaluku oli 48. Y1-vaunun suurin pituus: 24 400 mm, suurin nopeus SJ:llä oli 130 km/t. Niiden alkuperäiset Fiat-moottorit vaihdettiin sittemmin hiukan puhdikkaampiin Volvoihin, eli 2 x 210 hummaa, eli hästar på svenska. Paino oli 45 tonnia ja akselijärjestely (1A)'(A1)'. Kuusi vaunua voitiin kytkeä yhteen, (moniajoon), mutta käytännössä niillä ajettiin enimmäkseen nelivaunuisina junina. Niiden kusumanimiksi tuli: "Pizzaracer" ja "Spagettitåg, syntyperästään johtuen ! Niillä kehuttiin olevan hyvät kulkuominaisuudet, myös huonokuntoisillakin palakiskoradoilla. Lääninliikenneuudistuksen myötä, 1980-luvun lopulla saivat lääninliikennepuulaakit (länstrafikbolag) hoitaakseen alueellisia liikennetehtäviä. Tämän vuoksi näissä moottorivaunuissa nähtiin kovin monen kirjavia ulkoasuja! Vaunutarpeen vähennyttyä niitä myytiin ulkomaille: Kroatiaan ja Serbiaan. Vaunuista kolme osti Norjan NSB. Kaikkiaan vuosina 1996 - 2001 myytiin ulos maasta vietäväksi 28 kpl Y1/YF1-vauna ja sittemmin vielä joitakin lisää. Östgötatrafiken myi viisi vaunuaan Uruguaihin, siis etelä-Amerikkaan! Viimeisen Ruotsissa olleen YF1:en (nro 1325), muutti Svensk Tågteknik vuonna 2007 apu/hinausvaunuksi norjalaiselle Jernbaneverketille. Vuonna 1996 Ruotsin Banverket osti yhden vaunun ja muutti sen konferenssomoottorivaunuksi PMV 2000. Nyt se on Trafikverketin käytössä: Y1S nro 1363, uudella punaiseksi maalatulla ulkoasullaan. Käytetään siis konferenssivaununa ja myös tilausliikenteessä. Viimeiset Y1:t poisti Västtrafik joulukuussa 2019, ne korvattiin tyypin Y31/Y32-moottorivaunuilla. Inlandsbaananilla (ei -banaanilla!) on vielä neljä Y1:tä liikenteessä. DVVJ ajaa kahdella vaunulla kesäliikennettä välillä Mellerud - Bengtsfors. Vaunuista kaksi on museoituna: Järnvägsmuseetilla Y1 nro 1343 ja nro Y1 1359 Malmbanans Vänner / Norrbottens Järnvägsmuseumilla. Tiedot keräsin Ruotsin sivustolta "järnväg.net". Kauan eläköön pakkoruotsi eli tvångsvenska, kiljuivatpa perusJuomalaiset mitä hyvänsä! |
||||
|
09.09. 07:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kroatiaa kutsutaan omalla kielellään nimellä: Hrvatska. Jos joku ihmettelee sen etymologista mielleyhtymää kravatista, on oikeassa. Kroaatteja sielläpäin kutsuttiin tosiaankin kravattikansaksi, uskokaa tai älkää. Tämän kertoi eräs tuttavani, joka oli suorittanut maisterintutkinnon (venäjänkielestä) slaavilaisten kielten osastolla, Helsingin yliopistolla. |
||||
|
09.09. 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisten "tulkintojen" korjaamiseksi oli tavara-asemilla olemassa selvittäjä. Olin 1970-luvun lopulla tilaisuudessa tutustua selvittäjän toimintaan Vaasassa; sukulaismies oli sellaisessa tehtävässä. Silloin oli kyseessä erään Hk - vaunun etsintä, kun matkalla sen numero oli merkitty saatepapereihin väärin! Tehtävä vaati runsasta puhelinliikennettä. Saipa siinä välillä kaukokirjoitinkin eli telex raksuttaa jonkun kerran. Asia selvisi kuitenkin. |
||||