Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.12. 06:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilmari T.: - vaikka maailmalla jo ollaan tuomitsemassa uusliberalismia "vääräksi evankeliumiksi", niin täällä sitä jumaloidaan ja pakkosyötetään aina vaan! Eli uskot uusliberalismin autuaaksi tekevään mahtiin tai sitten itket ja uskot! Kertauksen vuoksi: koko uusliberalismin epäsikiö syntyi, kun Reagan ja Thatcher himosta täristen menivät keskenään sänkyyn! Kumpikin maansa eliitin jäsenet, joiden agendana oli näyttää alemmille luokille näiden oikea paikka ja velvollisuus olla eliitin nöyränä palvelijana. |
||||
|
22.12. 05:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, mitenkäköhän minulle tulee käsitys, että Taxellin toiminnan pohjana oli suojella "Onnellisten svedupetterien laaksoa" "mongolisuomalaisten" invaasiolta? Toisin sanoen, mikäli Sisu olisikin lähtenyt kasvun tielle, se olisi merkinnyt tuootannon volyymien kasvamista. Eli kasvamista myös työntekijämäärällä? "Fy fan, detta finnjävelsaatanat naturligtvis röstar på SKP, och så lagom murha våra käraste RKP. Det passar väl INTTE!" |
||||
|
21.12. 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korostaa perspektiiviä aika raakkuleesti, herra Jimi. | ||||
|
|
21.12. 07:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kommentti, herra Juha K.! Tämän painajaisunen rinnalla väikkyy näkymä läntisistä naapurimaistamme, joissa pyöreänokkaisilla Nohabeilla junia ajetaan kuin tyhjää vaan! |
||||
|
20.12. 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi rautatieopiston oppilaiden majoitukseen. Miten se nyt menikään, olisiko asemamiesharjoittelijoille kuuluva peruskurssi kestänyt kutakuinkin kuusi viikkoa. Pääkaupungin asuntopulaon aina merkinnyt vuokrien heivaamista ylöspäin, yhä kalliimmaksi. Virkatarvemakuuvaunuissa majoitus olikin melkein luontoisetu. Ja mikä ettei, ruokapaikkojakin riitti lähiympäristössä, snagareista alkaen. Lisäksi: vanhoista I & II luokkien lanterniinimakuuvaunuista: - niitä muutettiin v. 1942 Ei-sarjaan III luokan päivävaunuiksi. Sittemmin niistä tuli XEi - vaunuja, numeroiden (22001' - 22011') eteen lisättiin nolla. Näitäkin saatettiin käyttää mm. kouluretkeläisten tilapäismajoitukseen Helsingissä, jossain ratapihan laitamilla. Virkatarvemakuuvaunuista tarkemmin: BEm: 02701 (v. 1962), ex Cm 2149 (v. 1918), hylätty v. 1965. 02702 (v. 1962), ex Cm 2150 (v. 1918), hylätty v. 1965. BCm 02164 (v. 1968), ex Cm 2164 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02165 (v. 196X), ex Cm 2165 (v.1930). Sittemmin uusi sarjamerkki: XCm, numero entisellään. Aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunuun Oe 71'962. XCm 02160 (v. 1968), ex Cm 2160 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02161 (v. 1968), ex Cm 2161 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02162 (v. 1968), ex Cm 2162 (v. 1930), aluskehys käytetty vaunuun Oe 71'973 v. 1970. 02167 (v. 196X), ex Cm 2167 (v. 1929), hylätty ilmeisesti v. 1979. BCm (lyhyt aluskehys) 02169 (v. 1965), ex Cm 2169 (v. 1938). Hylätty v. 1979. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Cm 2104 (v. 1898). 02170 (v. 1965), ex Cm 2170 (v. 1938). Hylätty v. 1973. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Ei 22004 (v. 1924, nro vuoteen 1931 ollut 2941). Alunperin tämä oli ollut Em 2706 (v. 1901), alkuper. nro 956, kun vaunu valmistui v. 1899. XCm 02172 (v. 1973), ex Cm 2172 (v. 1940). Hylätty v. 1975. XCm 02175 (v. 1972), ex Cm 2175 (v. 1941). Hylätty v. 1978. XCEm 02451 (v. 1970), ex CEm 2451 (v. 1937), aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunun kuormausvaunuun XOe 070002 v. 1975. 02452 (v. 1970), ex CEm 2452 (v. 1937), hylätty v. 1975. 02453 (v. 1970), ex CEm 2453 (v. 1940), hylätty v. 1978. 02455 (v. 1970), ex CEm 2455 (v. 1940), hylätty v. 1978. XEm 02749 (v. 1973), ex Em 2749 (v. 1940), hylätty vuonna 1978. X tarkoitti sitä, että vaunulle piti tehdä kuntotarkastus ("katsastus") ennen matkajunaan liittämistä. B "juorusi" vaunun olevan säännöllisestä kunnossapitokierrossa mukana. |
||||
|
20.12. 07:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun nykypolitikoitsijoiden mielestä toverit JKP ja UKK olivat niiiiin kommunismia! En itse millään tavoin kykene harhautumaan niin syvälle viemäriin, että uskoisin nykyhallituksen ("kykypuolue" ja "perusjuomal -", eikun ööö - perussuomalaiset) edes harkitsevan moista. Kun eivät mitenkään kykene lukemaan/propagoimaan koko juttua omakseen. |
||||
|
20.12. 07:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe 070005 oli valmistunut vuonna 1975, entisen retkeilyvaunun Eim 21906 aluskehykselle. Vaunu oli ollut alunperin vuonna 1932 valmistunut I & II luokkien 8 + 33-paikkainen hyttivaunu Ci 2249. Muutostyö Eim-sarjaan oli tehty vuonna 1955. | ||||
|
|
20.12. 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2172 muutettiin sarjaan XCm, numeroksi 02172 vuonna 1973. Hylätty syksyllä 1975. | ||||
|
20.12. 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat John ja Leevi, olisikohan ollut fiksumpaa että "Euroopan unionin" sijasta Suomi olisi liittynyt "Fennoskandian unioniin"? EU:hun liittymisen aikoihin julistettiin, että Suomi-leijonan turkki alkaisi kiiltää. Mutta: - katsokaapa ympärillenne, että kiiltääkö vaiko ei? (Huomenna on Hurstin ruokajakelu klo 10 alkaen, Helsinginkadulla. Sen jono kiertää korttelien ympäri.) Taisi "Keminmaan Jalasmökkimies" (Paavo V.) sittenkin nähdä kehityskulut oikein, hän kun näki silmillään keskiviikkona molemmat sunnuntait...? |
||||
|
19.12. 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, vai joutuiko saha tekemään kumipyöräsiirtonsa sen takia, kun VR lähestyi YLIHINNOITETULLA "palvelutarjouksellaan"...? Tämä kuvio näyttää aivan samanlaiselta hullunsirkukselta kuin mitä Mäntässä tehtiin parisen vuotta sitten. |
||||
|
18.12. 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 oli entinen makuuvaunu Em 2472 vuodelta 1956. Sen sarjamerkki oli ollut CEm vuoteen 1971 asti. Mutos virkatarvevaunuksi on tehty etwa 1980-luvun puolivälissä. |
||||
|
15.12. 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän mallisessa BT - sarjassa on kussakin vaunussa kuusi paikkaa (makuukoijaa). Nrot olivat siis 01313 - 01319 (seitsemän vaunua). Työnjohtajalle (mestarille) oli oma pieni osastonsa makuupaikkoineen kirjoituspöytineen vaunun päädyssä (EI käsijarrupäädyssä). Muistaakseni yksi tällaisen vaunun kori oli myyty yksityishenkilölle mökiksi. |
||||
|
15.12. 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlainen oli ollut myös Haapamäen opastinmiesten BT 01318. | ||||
|
15.12. 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01316 valmistui vuonna 1955 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
|
15.12. 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01317 oli sekin valmistunut vuonna 1955. Heinäkuussa 1991 siitä tuli XT 01624. | ||||
|
15.12. 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01604 oli entinen BT 01315. BT oli valmistunut vuonna 1955. | ||||
|
15.12. 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaasalainen Haldin & Rosen - koritehdas myös lopetti toimintansa 1978. Sekin oli tehnyt puukorisia busseja. Kutterin puukoreissaan käyttämä valmistusmenetelmä oli samanlainen kuin englantilaisia de Havilland Mosquito-koneita rakennettaessa, tosin se oli ostanut ruotsalaisen korifirman valmistuslisenssin. Suuren kysynnän vuoksi Kutter oli jatkanut puukorisen Kutter 8-mallinsa valmistusta vielä 1978, vaikka edellisvuoden talvella oli ensimmäiset teräskoriset Kutter 9:t jo valmistuneet. Hankaluuksia oli aiheuttanut vielä valmistuksen siirto Vallilasta Lemuntieltä Espoon Kivenlahteen. |
||||
|
|
15.12. 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös Lahden Autokorin mainitaan tehneen Vanajiin ohjaamoita/hyttejä. Herra Erkki, Kiitokori-maininnastasi: - perinteinen tapa oli rakentaa puukori, jonka päälle tehty peltikuori sopi paikalleen kuin hansikas. Tällä tavoin muuten bussinkoreja ennenvanhaan tehtiin. Puurunko tehtiin mm koivusta, jolla oli ikävä tapa lahota verrattain pian. Tamperelainen Kaipio (myös kassakaappitehdas) harrasti tammisia koreja. |
||||
|
14.12. 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Eljas. Uskon, että arvauksesi 3 - 6 veturista on sangen lähellä totuutta, olihan Båtvikin laituriin tulleen laivan tuomia kuljetusesineitä (kansalaisista MiG-15 tai 17 kiireettömiin varaosiin?) pitänyt myös siirrellä alueen sisäisinä kuljetuksina. Hmm. Niin milloinkas niitä varhaisia Antonov-kuljetuskoneita tulikaan laivueille käyttöön? Ainakin kaksitasoinen Antonov An-2 (Nato-koodilla "Colt") lensi ensilentonsa 1947. Lieneekö CCCP-lentosotamiehet saaneet ensikosketuksensa ilmailuun Friggesbyn kentällä juuri An-2:illa? Toisin sanoen: sotilastukikohdassa touhua riitti. Hikihän tunnetusti säästää verta ja joutilaisuuden tuomia paheita torjuttiin sulkeisharjoituksilla....? |
||||
|
14.12. 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, se kakkonen on palkin valssaukseen liittyvä numero, tyyppinumeroko, vai viittaako se "valmistusmenetelmään nro 2"...? Valmistuseränumerot merkitään tyystin toisella tavalla ja nämä ovat sidottuja ainestodistukseen. Määräys identifiointitavoista on sangen tarkka, vaaditaan myös sulatustodistus, ainestodistus ja viimein vastaanottajan hyväksymismerkinnät. Nämä kaikki siksi, koska kyse on ihmishengistä, turvallisuudesta ja myös suurista aineellisista arvoista. |
||||
|
14.12. 15:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikos se lokakuussa 1992 Porvoossa, kun Teve tyrkkäsi tyhjän Mas:in poliisista yli kuin tyhjää vaan! Teven ohjaamossa ei huomattu mitään erikoista... | ||||
|
14.12. 15:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko tuossa postin pussihuoneen luukut auki? | ||||
|
14.12. 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-Serkku, Tri-Five eli vm 1955 - 1956 ja 1957 koreja tehdään uusiotuotantona. Alustoista vaan en tiedä. Mutta esim Danchuckin osista pystyy kyllä ihan täyden Letukan heittämään kokoon ovipahveja ja Wunderbaumeja myöten. Moottorivaihtoehtojakin löytyy tietenkin: - NOS, matching numbers pikkulohkoa tai vaikka Käkkylä Hearsen 500 cid veekasi! Katsastusmiestä vaan asialle...? Danchuck on takavuosina vaihtanut omistajaa, joten sen putiikin tuoreemmista valikoimista en tiedä sanoa mitään. |
||||
|
14.12. 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo karvalakki M/- 39 onkin hyvä hattukeksintö. Båtvikin jäällä tammikuisessa kovassa pakkasviimassa se piti ottaa välillä pois päästä, ettei tulisi henk.koht. sahajauhoista liian kuumaa!!! Ittelläni vielä merivoimien kapiaismalli siniristillä ja ilman kokardia. Rautatiemuseolta ostettu junasuorittajan punainen päällinen paikalleen ja eikun menoksi! |
||||
|
|
14.12. 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan monta veturia "CCCP Porkala-udd"-sotilasrautatiellä kerrallaan oli? Ja vielä: - lähtivätkö veturit säännöllisin väliajoin Vyborgiin tai Leningradiin isommalle huoltokäynnille? Ja tietysti sieltä tuli vuorollaan vastaava veturi vuokra-alueen liikenteeseen. Kirkkonummen veturitalli näytti siksi matalalta pytingiltä, ettei siellä vetureita vissiinkään nostoruuvien varaan laitettu (pyöräkerran vaihtoa varten). Sekin seutu kovasti savilillinkipohjainen, ettei sinne kuoppasorvia mielellään heitetty...? Tai mistä sen tietää? |
||||
|
|
14.12. 06:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikista vekkuleista kuvista tämä nimenomaan on kaikkein vekkulein! "Kukkuluuruu, täältä minä tulen...! Eikä minua poliisikaan paljoa estele." (Jyrkän kaarteen takaa vieläpä.) |
||||
|
13.12. 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, pysyvä tarkoitus on sinne Ukrainaan jäädä, omalle 2 x 1 m tontille, 2 m maanpinnan alapuolelle, tai sitten "sankarina" palata Venäjälle "Cargo 200:na", tuhkauskuormureiden kautta prosessoituina. Pikkusielu-Volodjan yksi tavoite siinä samalla saavutettu: - ruumiit eivät toisinajattele!!!. Baltian maissa nimenomaan toivotettiin että tervemenoa. |
||||
|
|
13.12. 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| M. Mäkipirtin Vanaja-kirjan mukaan: - mitä tulee Sisu-Vanaja fuusioon: Vanajalla rasituksena oli ollut englantilaisten toimitusaikojen venyvyys, mitä moottoreihin tulee. Tehtaalla välillä seisoi runsain määrin puolivalmiita autoja nimenomaan odottelemassa englantilaiskomponentteja. Toisena syynä herra Tor Nesslingin (pää-Sisulainen) harmistuminen kilpailuasetelmasta. Lieneekö osingoissa ollut toivomisen varaa? Niin, ja Vanajissa käytettiin myös Timken - telejä, mutta ne eivät olleet nostavia. Sivumennen: Timken oli/on amerikkalainen firma, tunnettu mm. vierintälaakereistaan. Kuuluisa lienee valokuva, jossa neljä hienosti pukeutunutta neitosta työntää amerikkalaista Timkenillä vierintälaakeroitua isoa höyryveturia nro 1111 liikkeelle, kevyen näköisesti ja kevyen hymyn myötä. |
||||
|
|
13.12. 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, kahdella tai kolmella "hauishiiappiparilla" nostaa mm. MGO V16 BSHR:tä paikalleen? MGO:n öljytilan täyttämiseenkin mennee aika monta Teboil-huoltoasemalta ostettua neljän litran tarjous-moniasteöljykanisteria. Synteettistä, juu vallan! |
||||
|
12.12. 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noinkin tuoreiden (1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa valmistuneiden) 26-sarjalaisten hylkyyn pistäminen, aina samaa vanhaa mentaliteettia! Puusilminä tuijotetaan vaan numeroita, EI siis vetureiden numeroita. Mikähän näistä pistetään Hy museolle, vai pistetäänkö mitään? Herra Juha, sanoisin että lisää romua...? Eestulemattomat ektoplasmat korvasivat virkavastuun tulosvastuulla! |
||||
|
12.12. 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa Sellun raiteella kutakuinkin viikon kerrallaan (laitteita huoltamassa). Ja pitempään siinä vaiheessa, kun mekaaniset asetinlaitteet korvattiin VR-76 "salamalaitteella" keväällä 1976. |
||||
|
|
12.12. 05:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko VR:n talous-"osaajat" neuvoneet odottamaan romuraudan hinnannousua..!? Sr2-sarjan kolmen yksilön näkyminen tällä laanilla on jättimäisen typeryyden monumentti...! |
||||
|
12.12. 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| T-paheeseen liittyvää erityistä tuomittavuutta korostaa perinne-esine: "PIIPPU". Siihen liittyvänä täydennyksenä pitäisi vielä kuulua Clan- tai Kilta-piipputupakkapussi. (Omasta mielestäni Clan oli parempaa merkkiä, kun joskus vuoden 1980 tienoilla itse polttelin piippua. "Kaksi puupäätä samassa varressa" , hah hah!) |
||||
|
12.12. 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käymälää ei saa käyttää junan kulkiessa...? Käymälää kyttää junan kissa...? |
||||
|
|
12.12. 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas! Tyhjien norttiaskien vieressä Venus-kortsupaketti! No, voihan siivoojattaren kanssa varvin vetäiseminen piristää päivää, yhteisestä sopimuksesta? Vilkkaasta junaliikenteestä huolimatta...? |
||||
|
|
11.12. 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Sisu perinytkin kuvassa näkyvän nostotelikonstruktion Vanajalta fuusioinnin yhteydessä? | ||||
|
10.12. 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hetkinen, eikös yksi jenkkirekkamerkki ollutkin "Freightliner"? | ||||
|
08.12. 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe! Oli ilo lukea kommenttiasi! Niinpä jatkaakseni, sanoilla "der Tor" und "das Tor" mainitsemasi ero tulee hyvin selville. "20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipainoa", kyllä, siis yhtä vetoakselia kohden. Yhteensä kolmen akselin akselipaino tekee 60 tonnia. Tämä jaetaan viidellä, niin saadaan veturin summittainen vetovoima eli 12 tonnia. Mitäpä sanoo Dampflok-Archiv 1 (Weisbrod-Müller-Petznik)/Berliini 1976, DDR-puolella. Baureihen 01 bis 39? vetovoimasta: Laskettu kaavalla: Z = (a x d^2 x s x p)/ D [kg], jossa: a = kerroin: 0,65 kaksoiskoneistoiselle ja 0,5 kompondikoneistoiselle [veturille] d = sylinterin halk. [cm] s = iskunpituus [m] p = työpaine [kg/cm^2] D = vetopyörän halk. [m] Huom. 01-sarjan vetureita valmistettiin kauan, vuodesta 1925 alkaen ja sarjassa tehtiin ajan vaatimia muutoksia ja parannuksia. Viimeiset 01:t oli muutettu vuonna 1941 02-sarjasta (2'C1'h4v, 10 veturia). 01 oli siis tyypiltään 2'C1'h2. Vetureita oli yhteensä 241 kpl. Sodan jälkeiset rekonstruoinnit olivat myös osana sarjan historiaa, niin DB:llä kuin DR:lläkin. 01.0 (nrot 01 001 - 01 010): 14 500 kg / sn 120 km/t 01.0 (nrot 01 012 - 01 076): 14 500 kg 01.0 - 1 (nrot 01 077 - 01 101): 12 355 kg (sylinterin halk. pienennetty 50 mm:llä) 01.1 (nrot 01 102 - 01 149): 12 355 kg / sn 130 km/t. Etutelin pyöriä isonnettu 850 mm -> 1000 mm:iin. 01.1 - 2 (nrot 01 150 - 01 232): 12 355 kg (kitkapaino: 59,7 tonnia). Nämä edelliset siis ns. Einheitsloks. Baureihe 02 - sarja muutettiin sarjaan 01 (nrot 01 011, 01 233 - 01 241) vuosina 1937 - 1941 Reichsbahnin Meiningenin konepajalla. Lisää: 01.0 - 01.1 (nrot 01 042, 01 046, 01 112, 01 154 ja 01 192 Umbaulok DB, vuodesta 1950 alkaen): 12 355 kg Näiden kattiloihin oli laitettu Henschel-syöttöveden sekoitusesilämmittimet, turbo-pumpulla. 01.1 - 2 (nrot 01 103 - 01 232 Reko-lok DB, vuodesta 1958 alkaen): 12 355 kg, kitkapaino 57,7 tonnia. Nämä saivat uudet tehokkaammat kattilat. 01.5 (nrot 01 501 - 01 535, Reko-lok DR, vuodesta 1962 alkaen): 12 335 kg. Kitkapaino: 60,4 tonnia. Uudet kattilat, uusia rakenneosiakin, osa sarjasta öljypolttoisia. Kuriositeettina 01:n kolmisylinterinen versio (01.10, 2'C1'h3, virtaviivaistettu päällirakenne!). Sn 140 km/t. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): käytetyllä kaavalla 8 580 kg. Hmm, pistää miettimään, ero on huomattava kaksisylinteriseen verrattuna. Täytyypä kaivaa jostain Henschel-Taschenbuch esiin ja tutkia sieltä. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): 8 580 kg, uudella kattilalla, v:sta 1953, osa sarjasta öljypoltolla, ei enää virtaviivainen. Kitkapaino: 61,0 tonnia öljypolttoisena. Vertailun vuoksi kevennetty näkemys vuodesta 1930 alkaen: BR 03 (2'C1'h2), Einheitslok sekin. 03.0 - 1 (nrot 03 001 - 03 122), akselipaino 17 tonnia eli kolme tonnia vähemmän kuin 01:llä. Kitkapaino: 53,0 tonnia. vetovoima laskettuna: 11 150 kg. Sn 130 km/t. Vanhus, eli ent. preussilainen S 10.1, Bauart 1914, 2'Ch4v, eli tulistin-kompoundikone!!! 17.11 - 12 (nrot 17 1124 - 17 1209): 9 302 kg. (Sn 120 km/t) ja kitkapaino tällä 51,4 tonnia. Entäpä kuuluisa baijerilainen "Maffei - Pazifik", eli S 3/6, eli 2'C1'h4v, bauart 1912: (sn 120 km/t) 18.4 (nrot 18 441 - 18 458): 10 615 kg ja kitkapaino (vetoakselipaino kokonaan): 50,1 tonnia. Muuten, ei ihme, että DRG ja DB tykkäsivät S 3/6-koneista! |
||||
|
08.12. 05:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näinpä selvisi vaunun oikea numero. Kiitän arvoisia herroja kommentaattoreita avusta. | ||||
|
08.12. 05:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan neukeilla jo olemassa konepistooli PPSh-41, jonka isot pojat kertoivat inspiroituneen Suomi-konepistoolista ja sen menestyksellisestä roolista (tsuhnien käsissä) talvisodassa, eikun anteeksi - ööö - "Pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa"...! AK- 47:llä on muuten aika selvä sukulaisuussuhde saksalaisten Sturmgewehr 44:ään (eli MP 44). Toimintaperiaatteessa vain on selvää eroa. Yksinkertainen rakenne helpon valmistettavuuden kanssa on taannut maailmanlaajuisen suosion. Ameriikan oma näkemys rynnäkkökivääristä on hankalammin ja vaikeammin toteutettu. Mikä ettei, kun asetehtaat saivat rahastettua niin raakasti ja paljon kuin vain kehtasivat! |
||||
|
|
07.12. 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Vertti, ikkunan alla on nähtävissä lähiliikennevaunuille tyypillinen lämmitysilmakanava. 22375 oli modernisoitu lähiliikennekäyttöön. En nyt muista näin äkkiseltään, oliko 22380 tehty samanlaiseksi? |
||||
|
|
07.12. 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFihän se siinä, numero 22375. | ||||
|
07.12. 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja se toinen vaunu? Onko se oikeassa laidassa näkyvä ykkösluokkalainen (CEi, Ci) ? A 41, sehän oli myyty Nokia Oy:lle 1965. Jollain konstilla se kuvan mukaan materialisoitui Båtvikistä Pasilan talleille. Miten, noina vuosina telkkarissa pyörineen Star Trekin siirtosäteelläkö? "Pyhä vaiheinen", totesi tapahtuneen johdosta Dynaamisen Duon Ihmepoika Robin! |
||||
|
07.12. 05:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummainen vaunu oli vaakalaudoitettu Pe-sarjan postin apuvaunu. Sarja oli rakennettu vanhoille aluskehyksille. | ||||
|
07.12. 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo, Tonniysin vierailu Kökkelissä tehtiin hyvinkin ajoissa kenraaliharjoituksena, mikäli muistellaan noin vuoden takaista Siuntiossa käyntiä? | ||||
|
07.12. 05:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai lieneekö toveri "Glavnii starshina baby-face" KGB:n operatiivivaltuutettu? Valvomassa, etteivät toverit normintäyttäjät vaan loikkaisi kesken matkaa tsuhna-Suomeen? Veihän matka kohti Onnelaa... |
||||
|
07.12. 05:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ofitser Lebedeffillä kädessään Porkkalan-datshansa viimeisin kaalipenkin "tuote". Otshen harashoo ! | ||||
|
|
07.12. 05:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun puolivälillä tuo kyltin teksti "Turun satama" aiheutti tulkintavaikeuksia ulkomaisille turisteille, jopa melkoisessa määrin. "Entschuldigen Sie, aber warum fährt dieses Zug nach Turu Hafen? Gibt's Turku Hafen nie mehr?" Muutos kyltteihin saatiinkin aika rapsakasti: "Turku satama". |
||||
|
07.12. 05:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen tunnetuin kirkkonummelainen, (Saksikäsi-Edwardin "salarakastajatar") Riikka Purra ei taitaisi myöntää säästösyistä rahaa vastaavan lokomotiivin saamiseksi muistomerkkiveturiksi Kkn aseman puistoon? | ||||
|
|
07.12. 05:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perus-nollaykkönen siis tämä. Numerossa oleva "2" on DDR:n Reichsbahnin lisäys ja tarkoittaa arinaveturia - "Rostlok". Ei siis ruostetta! Pyhä Nikolaus väärentyi jenkeissä Santa Clausiksi, cocainecolanpunaisine kledjuineen. |
||||
|
07.12. 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalainen Baureihe "Null- Eins"! Veturien aatelia! | ||||