Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	22.10. 09:04	Esa J. Rintamäki
		Herra Kaima, hyvin havaittu. Kuva on jokseenkin rakeinen, joten brittihoppa-Zephyrin takavalojen tienoon kromikylläisyyden määrää on siitä vaikea nähdä. Kuitenkin, sen muotokieli on vm. 1956 - 62 Ford Consul - Zephyr - Zodiac Mk 2 - malliperheen mukaista. Netissä näkyy kyllä kuvia ja esitteitäkin on nähtävissä, kaikkine ajan kuvaan kuuluvine ylisanoineen - eiku - ööö, anteeksi, liioitteluineen. Onkohan nuo "rynnäkköpäärynät" Saab 95 (vasen) ja Saab 92 (kuvassa Zephyrin ja "pyörillä kulkevan kaasukammion" - eiku - ööö tuota - "kansanvaunun", ruotsiksi: "Folka") välissä...? Duetteissa ja muissakin kupla-Volvoissa oli muuten vekkuli ja havainnollinen nopeusmittarin näyttämätoteutus. Taisi olla vielä "Mattssonneissakin" (lue: Amazon).
	22.10. 02:40	Esa J. Rintamäki
		Sekin pointti lienee ajateltavissa, että vaikka ilmaston lämpiämispuheet eivät kovin perusteltuja olisikaan, niin olisi kyllä aika noloa joutua yllätetyksi housut nilkoissa. "Ku ne oli vaan sitä wokea ja pullasuttuituhippejä, joka siitä aina lujaa vaahtosivat!" Eihän se vara enää kaatunutta venettä kaada...?
	22.10. 00:22	Esa J. Rintamäki
		Taitaa olla kalkkikiveä lastina...?
	21.10. 19:52	Esa J. Rintamäki
		Herra Juha, kaikki riippuu "täy - ,täyrellisesti eshitetyis - tä kyshymyk - sishtä" sanoi Paavo Hakala elokuvassa "Pohjanmaa". Jotkut tahallaan kysyvät vääriäkin kysymyksiä, odottaen (lue: edellyttäen) "oikeita" vastauksia. Semminkin, jos kysyy porukalta, jonka mielestä nykyisen korkean elintason perusteita sopisi välillä epäillä. Tämä näyttää olevan monellekin ylipääsemätön rasti.
	21.10. 19:39	Esa J. Rintamäki
		Komea on Pellavatehtaan Jumbo! Tv1 939 odotti riisuttuna kohtalonsa täyttymistä Leppäveden sivuraiteella muiden Jumbojen mukana romujonossa syys - lokakuun vaihteessa 1978. Eräs Vilppulalainen vek muisteli aikoinaan, että viimeisiä höyryvetoisia tavarajunia olisi näkynyt Vilppulan kautta kulkevina vuonna yhdeksäntoistasataakuusikymmentä ja kahdeksan (= 1968), Ristoilla ajettuna.
	21.10. 19:26	Esa J. Rintamäki
		Aivan, herra Tapsa. Jäykistyssikit postivaunun ulkokatossa erottuvat selvästi. Vanhemman sarjat vaunuissa oli sileät katot. Asiasta kukkaruukkuun: - tämän kuvan kommenteissa aprikoitiin Fo - ja Fot - vaunujen esiintymistiheyttä. Omat rikkani rokassa seuraavaksi: 14.5.1985 kävin Ilmalan varikolla, uteliaisuuskäynnillä: Tulokset havainnoista: pitkät rivit puuvaunuja: sarjaa A: 100, 94, 19, 91, 99. Sarjaa Em: 2761, 2754, 2185, 2181, 2182, 2767, 2183, 2186. Sarjaa Eikd: 22348. Sarjaa Ei: 22233, 22797, 22793, EFi 22400. Kysyin poistoon menevistä: ne ovat nämä: EFi 22396, Ei 22759, 22605, 22630, 22622, 22640, 22632, 22601, 22602, 22753, 22779, 22615. Fo 22531 (j. 61/62), 22545 (j. 62/61), 22542 (j. 10/9), 22549, 22548 (j. 63/64) 22536 (j. 71/72), 22541 (j. 72/71) ja 22547 (j. 63/64). Po9823, 9822, 9927 (kulj,vaunu), 9811 ja 9826. Olin myös aikoinaan merkinnyt muistiin valmistusajankohtia uusista VEB Waggonbau Passlingenin (lue Psl knp) valmistamista teräsvaunuista. Nämä oli kehystettynä merkitty vaunujen sivuseinien alaosaan, lähelle päätyä. Samaan tapaan ja paikkaan oli merkitty täyskorjausajankohdat. Siten Fot - sarja: 23901 = 10.84 23902 = 9.84 23903 = 12.84 23904 ei nähty, 23905 = 11.84 23906 ei nähty 23907 = 11.84 23908 ei nähty 23909 = 12.84 23910 = 1.85 23911 = 1.85 23912 = 2.85.
	21.10. 19:04	Esa J. Rintamäki
		Herra Raimo, pienillä mailla, kuten vaikkapa just meillä, on mahdollisuus kuitenkin tehdä erilaisia valintoja. Niillä on vaikutuksensa isompiinkin maihin, eikö totta?
	21.10. 17:24	Esa J. Rintamäki
		No 3005 hylättiin joulukuussa 1970. Herra Tapsa, mikä tuon CEi:n numero on? Kuvasta ei näy onko CEi tavallinen vaiko mulatti. 2-luokkamerkin alapuolella näyttäisi olevan maalattuna teksti: "hylätty - (vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa). Yksistään 1965 - 66 hylättiin CEi-vaunuista nrot: 2531, 2634, 2536, 2540, 2452, 2543 (meni Vammalaan, Kiskokabinetille), 2547, 2559, 2560, 2584, 2586, 2587, 2588, 2591 ja 2597. Kaksi viimeistä mulatteja. Virkatarvevaunuiksi (tietenkin kaupallisesta liikenteestä jo hylätyt) meni 1965 - 66 tienoilla nrot: 2532, 2544, 2549, 2557, 2558, 2564, 2568, 2592, 2593, 2596, 2597, 2599, 2603 (-> A 22), 2604, 2605 ja 2606. Nrot 2592 -> on mulatteja.
	21.10. 16:57	Esa J. Rintamäki
		Mielestäni Elokapinan tekee kiusalliseksi se, etteivät sen kannattajat enää ota todesta "vaurastumis-evankeliumin" (lue: uusliberalismin) oikeellisuutta, jota eri "vaurastumisylipapit" ovat yrittäneet pakkosyöttää sitä meille kurkuistamme väkisin alas. Elokapina muistuttaa meitä siitä, että edessä on päivä, jolloin joudumme toteamaan olevamme umpikujassa. Herra Erkille: Kun viimeinenkin puu on kaadettu, kun viimeinenkin eläin on tapettu sukupuuttoon, kun viimeinenkin joki on myrkytetty, niin vasta silloin valkoinen mies tajuaa: - rahaa ei voi syödä.
	21.10. 16:44	Esa J. Rintamäki
		Herrat Jimi, Kari ja Eljas: - Ruukin vanhaa asemataloa on käytetty/käytetään paikallisena Lars Leevi Lestadiuksen uskonkäsityksenharrastajien "Rauhanyhdistys"-kokoontumistilana
	21.10. 09:59	Esa J. Rintamäki
		Hyvin tehty, Hannu-serkku! Tässä kuvassa hyvinkin vahva merkityksellinen tuntu: ei tiedä vielä, mitä tai mikä mutkasta kaartaa esiin... Syksyinen teema sopii hyvin, kuin suutarin nyrkki räätälin silmään! Ilmassa sähköä, ajolangassa siis!
	21.10. 09:52	Esa J. Rintamäki
		Ihminen, tuo "syntinen saatana kurja" on melkoisen ahkera ja aikaansaapa olento.
	21.10. 09:48	Esa J. Rintamäki
		Mustavalkoisella taustalevyllä varustettu opastin on esiopastin. Rata lienee kaartuva, kun opastin on ikäänkuin väärällä puolella ruotsalaisten käytäntöön verrattuna.
	21.10. 09:45	Esa J. Rintamäki
		Mielenkiintoisen näköinen ratkaisu raiteensuluissa.
	21.10. 09:38	Esa J. Rintamäki
		Herra Jimi, aikataulukirjan nro 128 (voimassa 28.5.1961 alkaen) rataosaselostuksen mukaan: km 705+262.
	21.10. 09:31	Esa J. Rintamäki
		Hieno! Vekkuli idea yksityiskohdaksi ovat nuo räystään pyöreät ikkunat. Ilmeisen helppo nakki tuon aikaisille raksamiehille, kattopeltisepistä puhumattakaan.
	21.10. 09:27	Esa J. Rintamäki
		Ei minunkaan mielestäni, mitä tulee mittasuhteisiin ja muutenkin yleiseen ulkoasuun. Ainoa suomalaista designia edustava "elementti" on aseman nimikyltti.
	20.10. 01:24	Esa J. Rintamäki
		Herra Ari, ei muuten sovi. Vr5:n akselipainot ovat liikaa Olli - Porvoo - rataosalle (K 30-kiskotus). Jollain poikkeusluvalla lienee mahdollista, mutta tosiasiassa Vr5 on liian painava.
	19.10. 09:07	Esa J. Rintamäki
		Tämä vaunu 22157 on nykyisin HVM 1009:llä, siniseksi maalattuna matkustajavaunuja.
	19.10. 09:03	Esa J. Rintamäki
		Po 9964 poistettiin vuonna 1970.
	19.10. 08:51	Esa J. Rintamäki
		Lätän numero vaikuttaa oleva 4128. Ei 22221 valmistettiin vanhalle aluskehykselle ja hylättiin vuonna 1972.
	19.10. 08:46	Esa J. Rintamäki
		Fo 22501 ja 22505 muutettiin vuonna 1969 Johdonvetojuna 2:ta varten BG-sarjaan, numeroiksi 040073 ja 040072. Muut Jvv-2:n vaunut: BG 040068 (ex Ei 22066) ja 040071 (ex Fo 22504). [Jvv = Johdonvetovaunusto.]
	19.10. 03:29	Esa J. Rintamäki
		F 3680 valmistui vuonna 1935 ent. F 3176:n aluskehykselle. Vuonna 1959 se ilmoitettiin muutetun virkatarvevaunuksi BF 03135. Hylätty vuonna 1971. Herra Katajiston laatimien kirjojen mukaan 03135 oli ollut Kokkolan varikon palojunan kalusto- ja miehistövaununa. .
	19.10. 03:18	Esa J. Rintamäki
		No 3005 (vuodelta 1936) oli hylätty vuonna 1970. Se oli rakennettu entisen taitekattoisen ja neliakselisen työläisvaunun T 1237 aluskehykselle. T 1237 taasen oli tehty entisen O-sarjan avovaunun 70058:n aluskehykselle.
	19.10. 03:00	Esa J. Rintamäki
		No 3001 hylätty vuonna 1970. No 3001 - 3003, niiden paikkaluku oli ollut 50. Vaunut 3004 ja 3005 olivat hiukan paranneltuja: - paikkaluku oli 48. Korin ulkopuolinen leveys nroilla 3001 - 3003: 2784 mm.
	19.10. 02:59	Esa J. Rintamäki
		No 3002 (vuodelta 1932) hylättiin vuonna 1968.
	19.10. 02:55	Esa J. Rintamäki
		Kuvauspäivänä elettiin keskiviikkoa.
	19.10. 02:53	Esa J. Rintamäki
		KEi 22438:sta oli pieni pätkä jäljellä Röykässä, romuttamon toimistotilana 1990-luvun alussa.
	19.10. 02:49	Esa J. Rintamäki
		Vaunua ei 22722 korjattu, vaan se meni hylkyyn vuonna 1974.
	19.10. 02:47	Esa J. Rintamäki
		Po 9840 oli valmistunut vuonna 1959.
	19.10. 02:23	Esa J. Rintamäki
		Ei 22641 (tehty ent. Ei 22626:n aluskehykselle!). Hylätty vuonna 1987. 22641:n takana on näköjään Eik 2391 (ent. Cik vuodelta 1961, ent. CEi 2566 vuodelta 1930). Hylätty vuonna 1977. Valtionrautateiden sisäisessä lehdessä VT34/70 - 3 ilmoitettiin otettavan koekäyttöön uusi junien tarkastusmenetelmä 30.8.1970 alkaen. Ohessa luettelo liukulaakeroiduista vaunuista: Sarja A: nrot 22, 23, 25, 26, 29, 94 ja 100. Sarja Ci: nro 2340. Sarja CEi: nro 2627. Sarja No: nro 3005. Sarja Po: nrot 9906, 9907 ja 9908. Sarja F: - kaikki Sarja Eims: nrot 21501 - 21510. Sarja NEi: nro 22137. Sarja Ei: nrot 22197, 22221, 22317, 22320 ja 22328. Sarja Fo: nrot 22510, 22516 ja 22518. Sarja Ei (lähiliikenne): nrot 22602 - 22606, 22609, 22610, 22612, 22614, 22616, 22617, 22619 - 22624, 22627, 22629 - 22631, 22633 - 22635, 22637, 22638, 22640 ja 22641.
	19.10. 02:12	Esa J. Rintamäki
		Tut mir Leid, mein geehrte Herr Miitre, hab' eine Schreibfehler gekratzt !!
	18.10. 01:10	Esa J. Rintamäki
		Johan nyt! Täällä yksi ilmoittautuu intopinkeänä jo nyt Eslinkerimatkustajaksi. Horridoh!!! Herra Miitre, toivottavasti Pirhalle löytyy sopivasti joutilas Tka 7, ellei jo olekin...?
	17.10. 09:09	Esa J. Rintamäki
		Herra Petri, mistäköhän syystä se hinta ei ollut "kilpailukykyinen"...? Parivetodeeverin vetämä juna versus sata rekkaa, mikähän mahtaa "puhua" rekkaliikenten puolesta? Vaikka Vlp sahalla on "dynaamista" ratapihaa niin maan raakkuleesti? Mäntässä Valtatien tasoristeys on jo hävitetty tai poistettu, ihan kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Tehdasratapihalla ruoste senkun kukoistaa ja vallitsee. Virtasalmen sillalla kasvaa hukkakauraa. Näitä "dynaamisia" keissejä on takuulla tulossa lisää ja paljon. Onko lopulta odotettavissa, että raiteiden kohtalo on saada dynamiittia niin maan "dynaamisesti"? Savonlinna - Huutokoski - välillä dynaamisen sillan puuttuminen jne...? Kaikkein halvin junahan on se, jota ei ajeta, ja jota ei ole olemassakaan. Sama juttu kaikkein halvimmalla rautatiellä.
	16.10. 20:09	Esa J. Rintamäki
		Herra Matti, kiitän sinua erinomaisesta ja mielenkiintoisesta kommentistasi, koskien Vilkasta. Muistetaanpa vielä, että Pohjolan Liikenteen suosion Hki - Turun välillä oli käynnistänyt Porkkalan vuokra-aika omine erityisvaatimuksineen.
	16.10. 20:05	Esa J. Rintamäki
		Vielä siitä "dynaamisesta" hinnoittelusta: - se aiheutti Mäntän radan tavaraliikenteen loppumisen. Edelleen on uutisoitu Vilppulan sahan liikenteen siirtyvän rekoille. Puhuivat jopa sadasta rekasta päivässä. Kulkevat vieläpä lähikoulun vierestä. Taasko dynaamista hinnoittelua? Mitenkähän dynaamiseksi VR suunsa pistää, kun ensimmäinen koululainen kuolee sahatavararekan pyörien alle? Tuli vaan mieleen, että onkohan kauppakorkean väki unohtanut sen mukavan pikkutosiasian, että ympäröivää yhteiskuntaa riittää ympärillä ja paljon? Sekä myös sen, että talous onkin vain yksi työkaluista, eikä ihmiset ole talouselämää varten. Kauppakorkeiden ihmisoletettujen maailmankuva onkin silkkaa matalaa!!!
	16.10. 13:53	Esa J. Rintamäki
		Liian suureksi mitoitetun makuuvaunukaluston vastakohtana on tietenkin äkäiset vuodatukset yleisönosastoissa. Aikoinaan VR:n kirjasto kokosi lehdistä kaikki artikkelit, jotka vähänkin sivusivat rautatien asioita. Nämä lehdistökatsaukset kiersivät koko rautatiehallituksen, konttorihuoneesta toiseen, jakelulistan mukaisesti. Siten rautatiehallitus pysyi jotenkin kärryillä yleisön mielialoista ja siitä, mitkä rautatietä koskevat asiat kulloinkin olivat sanomalehdissä esillä. Entä nyt? Hoh herpes sentään... Mitä Onni Vilkkaaseen tulee, hän onnistui saamaan henkilökuntansa mukaan yrityksensä menestystä edistämään. Myös sillä, että kohteli porukkaansa kunnolla. Olen kuullut juttua, jonka mukaan hänen kuoltuaan johtajaksi ylennetty Jari ei kunnolla hallinnut hommaansa. Aprikointia oli siitäkin, kuinka Onnin tytär Arja olisi osannut paremmin, olihan tällä kokemusta Vilkkaan oman matkatoimiston vetämisestä. (Kumpikin 1940-luvulla syntyneitä.) Vinttikoirabussifirmalla oli brändääminen kutakuinkin kunnossa. Onni Vilkkaan onnistuneesta brändäämisestä kertoo sekin, kun hän ajoi itse ensimmäisen turistibussireissun v. 1958 neuvosto-Viipuriin, niin paikalliset tiukkasivat, että miksi bussissa oli nimi? (Neuvostobusseissa sen sijaan oli numerointi.) Opas oli selittänyt, että nimi on bussin omistajan. Yleisö oli tentannut, että millainen kapitalisti se mies oikein on? Opas: - tuollahan se on, bussinsa sisällä siivoamassa. Vilkas tuli ulos lattiaharja kädessään ja viipurilai- eikun vyborgilaiset kohahtivat. "Töitä tekevä kapitalisti" meni heidän ymmärryksestään yli. Koko juttu (dynaamisesta hinnoittelusta alkaen) riippuu siis julkisuuskuvasta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että VR satsaa paukkujaan vain IC-juniinsa, joiden rinnalla Dm12-kalusto on silkkaa silmille pissimistä. Eikä liikennettä saada suosituksi pelkästään yhtä asiakasryhmää kosiskelemalla, kuten esim. Tunninjunakeississä on käynyt. Olenkin ihmetellyt koko ajan sitä hehkuttamista, miten "Pyhille Liike-Miehille" oli pedattu nopeaa yhteyttä rantaradalla. Jopa siinä määrin, että Tolsan seisakkeen kohdalla mietittiin otsat rypyssä radanoikaisua läheisen mäen läpi tunnelia pitkin. Ajansäästö? Lyhimmillään kahdeksan (8!) sekuntia... Inkoon lähijunayhteyksien likvidointi? Ajansäästöä noin 20 sekuntia, kun Turun Iiceen kohtaus Y-junan kanssa poistettiin. Nyky-VR:n julkisuuskuva näyttää väkisinkin kylmältä ja ylimieliseltä, tällaisen kohta seitsenkymppisen äijänkähjäleen silmissä. Ideologisten lasien läpi katsottuna, juu vallan. Junakilometrejä tällä "ideologisella silmälasikäärmeellä" koossa tällä hetkellä 151 425 km. Aloituspvm.: perjantaina 22. helmikuuta 1974. Get over it.
	16.10. 05:57	Esa J. Rintamäki
		Mitkä telit kussakin Not - vaunussa oli? Kuvan vaunussa A7, mutta miten muissa? Niiden aluskehysten kerrottiin olleen koottuja useiden hylättyjen eri vaunujen osista (vaunukorttien mukaan).
	15.10. 23:21	Esa J. Rintamäki
		Siihen aikaan pikavuorobusseissa oli olemassa liikenneministeriössä hyväksytetyt lipunhinnat ja aikataulut myös (liikennelupajärjestelmä!). Alennuksia tietenkin oli: - opiskelijalippua, eläkeläislippua, yms. Hinnat olivat yksityisillä bussifirmoilla presiis samat ja matkan pituuden mukaisia.. Yleisesti saattovuorosysteemiä käytti tietenkin muutkin kuin Vilkas. Olisikohan pääsyynä ollut kokemusperäinen tietämys bussikalustotarpeesta välillä muutenkin vilkkaasti liikennöidyllä yhteysvälillä Tampere - Lahti, valtatie 12:lla? Ja vielä viikonloppu painamassa päälle. Siellähän liikennöivät Paunut, Koivarit, ja Pekolatkin, puhumattakaan vakiovuoroa ajavista bussifirmoista. Vilkas ja Paunu olivat yhteisesti ajaneet Tampereen - Lahden - Kouvolan - Kotkan linjaa jo toukokuusta 1955. Toisin sanoen - yksityisillä linja-autoliikennöitsijöillä oli valmius vastata matkustajatulviin nopeammin kuin Valtionrautateillä. Esimerkiksi se Vilkkaan saattovuoron auto lähti Lahdesta Kouvolan suuntaan siirtoajona. Seuraavana lauantaina mahdollisesti oli heti aamusta lähdettävä Kouvolasta Kotkaan Anjalan kautta vakiovuorona tai edelleen Kotkasta Virojoelle ja sieltä pikavuorona Helsinkiin ja niin edespäin...? Entäpä junilla? Esimerkiksi P 42 Seinäjoelta Haapamäen kautta Helsinkiin, tuloaika klo 14.00. Sieltä junarunko sitten illalla P 11:nä Imatralle. Seuraavana aamupäivänä takaisin P 12:n aikataululla (ja lievä myöhästys Kouvolassa, kun piti liittää kolme satapaikkaista puuvaunua lisää runkoon kiinni) ja sitten puoli neljältä P 41:nä Helsingistä Tamperetta kohti ja Haavan kautta Seinäjoelle. Ei kauppakorkean käyminen tällaisessa auta yhtään mitään, kun liikennesuunnittelusta ja kalustokierron optimoimisesta on kyse. Saati matkustajalaskennasta. Tunnetaanko koko termiä nyky-VR:llä enää? (Konduktöörit ennenvanhaan tekivät tätä kahdesti vuodessa.) Nyky-VR:n tolskaaminen liimaa väkisinkin ideologiset silmälasit nenänvarteen lujasti kiinni. Ei elämän onni ja tarkoitus lähde yksistään markkinavoima-apostoleiden tolkuttomista puheista tai "sääntelynhajoittajien" ylistetystä nerokkuudesta. Sitä paitsi, olen siinä uskossa, että kun talouskasvu törmää kattoon lopullisesti tässä rajallisessa maailmassamme, niin silloin häviää kaikki kaupustelijat, markkinavoima-pelastussaarnaajat, sekä ne jotka pistävät toivonsa homeisiin kolikoihin ja pehkuuntuneisiin setelinippuihin, tai pikemminkin - niiden sisältämään arvovaltaan. Tämä kaikki pettää teidät, meidät - kaikki. Kapitalismista häviää silloin sen "ideologinen" pohja (niin mikä? - ahneus!). Kaikki nykyiset epäjumalat: Nallet, Orpot, Trumpit, Muskit sun muut ahnehtijat kukistuvat ja menettävät uskottavuutensa - lopullisesti. Heistä tulee pelkästään naurunalaisia. Mikä tulee sitten sen jälkeen voittamaan? Itse toivon oikeudenmukaisuuden voittavan. TOIVOTTAVASTI murroksesta selvitään ilman sotaa. Sekö on oikeudenmukaisuutta, että joku jannu ymmärtää ostaa junalippunsa pikkurahalla jo tänään, matkapäivän ollessa vaikkapa uudenvuodenpäivänä. Kun taas joku piruparka joutuu lähtemään Tornioon työmatkalle käskytettynä viiden minuutin varoitusajalla ja joutuu viimekädessä maksamaan lipustaan tuhatta ja miljoonaa. Matkalaskut sitten myöhemmin...? Tai firman luottokortti? Dynaaminen hinnoittelun keksijä pitäisi taluttaa korvalehdestä kiinni pitäen perjantaina aamukymmeneltä katsomaan Helsinginkadulle Hurstin ruokajakelun jonon ihmisiä. Saarnatkoon sitten suu vaahdossa siitä, kuinka markkinavoimat pelastavat ja johdattavat paratiisin iloihin - eivät muuten johdata. "Paratiisi" pakenee koko ajan kauemmas. Ja mitä täällä tehdään sen sijaan? Puhutaan toistensa ohi ja lietsotaan pelkoon ja vihaan. Ei ihmisiä pidä pakottaa olemaan lampaita lampaiden vaatteissa. Mielettömyyden edessäkään. Jätetään se dynaaminen hinnoittelu vaikka ilonaisten harrastukseksi! Siellä sen jotenkin hyväksyy - heko heko! Kaipa ne on ne minun ideologiset silmälasini syynä siihen, että haluan auringon paistavan joka ikisen ojan pohjalle, joka ikiseen risukasaan, joka ikisen tuvan ikkunasta sisään ja että joka ikisen tuvan pöydällä olisi lautasellinen lämmintä, valkoista ja makeaa puuroa nälkäiselle syötäväksi. Miten ideologiset silmälasit onkaan sellaisilla ihmisillä, jotka kustannus- tai säästösyistä lärpättämällä kieltävät haaveilemastakaan edellä mainituista auringonpaisteesta ja puurolautasista...? Hehän haluavat vaan laskea kaljaiset kuset itseään tyhmemmiksi rääkymiensä ihmisten silmille. Minä vaan kysyn...? Olkoonkin että olen joku vi*un kommari, mutta entä sitten? Kommunismitkin muuttuvat - viimeistään pakon edessä, mutta ahneus ei koskaan katoa..Aina löytyy niitä jotka luulevat hyötyvänsä siitä. "Markkinavoimat"... Just joo.
	15.10. 17:22	Esa J. Rintamäki
		Bussifirmoissa varauduttiin ennen vanhaan varsin kätevästi lisäautoilla, eli ns. saattovuoroilla. Esim. 1980-luvun alussa Onni Vilkkaan Tampereelta iltapäiväviideltä lähteneen kotkalaisen mukana oli perjantaisin sangen usein saattovuoro Lahteen. Perusmuotoisessa pikavuoroon käytetyssä Kutter 9-bussissa oli yleisesti hiukan alle 50 istumapaikkaa. Herra Erkki, mielipiteesi rautatieopiston hävittämisestä ja sen seurauksista: - olen presiis samaa mieltä kanssasi. Osaaminen hukattiin kerralla. Herra Petri: - mitä kauppakorkean läpi haahuilleisiin normiporvarispenikoihin tulee, niin epäilen hyvin vahvasti näiden "pätevyyttä", mikäli ajatellaan rautatielaitoksen nimenomaan strategista puolta. Ei rautatielaitosta voi mitenkään verrata mihinkään paskapaperitehtaaseen! Tuotantosuunnitelmineen ja myyntikonttoriponnisteluineen kaikkineen. Olen vahvasti sitä mieltä että nämä "talousosaajat" repivät hiuksia päästään kiukkuisten ärräpäiden kera jokaikinen kerta kun sotaväestä tulee puheluita sotilasjunien tilaamiseksi. Vai tuleeko sieltä puheluita enää? En ihmettelisi. Sitäpaitsi, mistäköhän johtuu sangen yleinen käsitys, että talous"tiede" on sellaista, että se antaa SAMAAN KYSYMYKSEEN e r i a i k o i n a aina tyystin erilaiset vastaukset? Näin ollen on täysin turhaa puhua mistään eksaktista tieteestä. Sen sisältämät päättelyt on oman kokemukseni mukaan ihan samanlaisia kuin: A) kasakka varastaa kaiken, mikä ei ole kunnolla kiinni. B) tunnettu julkkis Viktor K. on kasakka. C) päätelmä: - siis Viktor K. pöllii kaiken mikä ei ole kunnolla kiinni. Tämähän ei vastaa todellisuutta mitenkään (- anteeksi Viktor K.). Mutta vanha totuus on sekin, että silkka riistäminen on aina, kautta vuosisatojen yritetty milloin mitenkin oikeuttaa erilaisilla tieteellisen näköisiksi verhoilluilla legendoilla. Siinä muuten syy, miksi Karl Marxin toitotetaan olevan Chico, Groucho ja Harpo Marxin partainen broidi. Lisäksi, herra Petri: - siis asiakasta "palkitaan", kunhan hän vain noudattaa käskytystä käyttäytymisensä ohjailusta. Ja vastaavasti rangaistaan sangen ankarasti, mikäli hän ei käskytykseen alistu?
	15.10. 08:11	Esa J. Rintamäki
		Herra Leevi, kuvan veturi ei ainakaan näytä panssaroidulta. Itse en tosiaan ihmettelisi, mikäli Heeresfeldbahn - (armeijan kenttärata) vetureita olisi panssaroitu. Ensimmäinen maailmansota oli lännessä paikalleen jämähtänyttä juoksuhautasotaa "paksu-Bertta"- mörssäreineen ja tykistöineen. Kenttäratoja tarvittiin nimenomaan ammusten kuljetuksiin selustassa. (Asiasanat: Verdun ja Somme, muiden muassa.) Ankaralla tykistötulituksella molempien osapuolien typerät kenraalit yrittivät peittää totaalisen osaamattomuutensa ja impotenssinsa. Sotakouluissa kun ennen sotaa paasattiin vain ja ainoastaan hyökkäämisestä. Puolustus ei ollut riittävän "herrasmiesmäistä"... Idän puolella rintamat olivat liikkuvampia.
	14.10. 17:32	Esa J. Rintamäki
		Bulgaria kuului ensimmäisen maailmansodan aikana ns. keskusvaltoihin. Näitä olivat keisarillinen Saksa, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, Bulgaria ja nykyistä Turkkia edeltänyt Ottomaanien valtakunta (imperiumi). Muuten, raideleveys näyttäisi olevan 600 mm.
	14.10. 08:53	Esa J. Rintamäki
		Ei luulisi olevan liian kallista päivitettäväksi. Kuvan vanhentuneen aikataulun institutionaalisuus on silkkaa vittuilua! On niin täyttä oblomovilaisuutta tapaninpäivästä jouluun. Ei hyvä!
	14.10. 08:48	Esa J. Rintamäki
		Heeresfeldbahn - veturi? Ainakin varustettu itävaltalaismallisella Rihosek-kipinänsammuttajalla.
	14.10. 08:44	Esa J. Rintamäki
		Onnibussi on varsin hyvä brändi toteutuksenaan. Suosittelen.
	14.10. 08:42	Esa J. Rintamäki
		Haapakosken asematalon laajennus- ja muutostyöt tehtiin samoilla piirustuksilla kuin Iisvedellä. Kumpikin siis "Oulun rautatien pysäkkejä".
	14.10. 00:15	Esa J. Rintamäki
		Se pelle, joka sai lobattua "dynaamisen hinnoittelun" purematta niellyksi, pitäisi tuomita elinkaudeksi Vaasan linnahan tai Siperiaan! Sen verran pahalta sen epäoikeudenmukaisuus haisee!
	14.10. 00:12	Esa J. Rintamäki
		Herra Tuomas, eikös km 332 mäki olekin Huttulan mäki? Alamäkeen ajettaessa lättäjunan sai siinä juoksemaan aika reipasta haipakkaa.
	13.10. 16:19	Esa J. Rintamäki
		Nyt lähti menemään pieleen! Saako Ruotsin kansalaisetkin nyt tuta "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua, kaikella ankaruudella?
	13.10. 12:14	Esa J. Rintamäki
		Skoda-satsiako kuvan juna tuomassa? Neljä pyörää ja loota, helppo purkaa ja koota, sellainen on Skoota. Äiti työntää, isä ohjaa, lapset kantavat pohjaa.
	13.10. 09:16	Esa J. Rintamäki
		FMP 1996:n mukaan veturi 2811 valmistui huhtikuussa 1991. Toivotaan, että teknisiä ongelmia ei 34- vuotta vanhalle veturille tulisi.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset