Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	27.01. 05:39	Esa J. Rintamäki
		Herra Veikko, ehdotukseni: XG.
	27.01. 05:38	Esa J. Rintamäki
		Vanhan linjan siltajänteen pituus 28 metriä.
	25.01. 19:48	Esa J. Rintamäki
		Herra Markku: - asiasana: "kääntötunneli".
	25.01. 03:03	Esa J. Rintamäki
		Linnanmäen vuoristoradan puurakenteista uusitaan kuulemma joka vuosi yksi viidesosa. Siten sen puurakenteet ovat kokonaan uusittuna joka viides vuosi. Just, herra Markku, ihan vekkuli laitoshan tuo vuoristorata tuoksuineen on, ei siinä mitään.
	24.01. 14:13	Esa J. Rintamäki
		Herra Markku, olet oikeassa. Kyllä tämä vanha Pohjanmaan rata (kulkiessaan pitkin kovin kruttuusta maisemaa) aina Linnanmäen vuoristoradan päihittää. Heko heko.
	23.01. 09:40	Esa J. Rintamäki
		Sm2 + Eioc paino (ilman matkustajia?) 76,0 tonnia, tietää Suomen veturit 2 kertoa. Oman arvioni mukasn painavimmat komponentit ovat vetotelit ja tarpeellisten muuntajien sisuskalut.
	21.01. 23:23	Esa J. Rintamäki
		Lenin ei kuollut kuppaan, arvoisa herra Erkki. Hänellä oli vaikea verenpainetauti. Suomeksi sanottuna verisuonten kovettuminen (sanottu myös kalkkeutumiseksi eli arterioskleroosiksi). Historiasta muistetaan, että muuan neitonen Fanny Kaplan ampui Leniniin kolme luotia elokuun lopulla 1918, joista niskaan jäänyt ei suinkaan mikään vitamiinipilleri ollut. Parit sydärit vielä päälle ja niin Iljitsh väistyi puolipakolla kulisseihin, siinä vuoden 1921 tienoilla. Se, että kuppaa hoetaan Leninin kuolinsyynä, on silkkaa oikeistolaisten kokoon keittämää yrittelemistä madaltaa Leninin mainetta. Onhan tunnettua, että juuri jenkkien ahneimman riistäjäsakin mielestä amerikkalaiselle unelmalle ("vaurastumisesta") EI SAA edelleenkään olla minkäänlaista vaihtoehtoa. Leninin politiikkaa pidettiin maailmalla juuri vaihtoehtona tälle. Siten ei pidä ihmetellä häneen kohdistettua ihailevaa hehkutusta täällä koti-Suomessa. Saati muuallakaan maailmassa. Se jenkkiläisen näkemyksen ja neuvostosysteemin sovittamaton ristiriita juuri oli kylmän sodan pääsyynä. Samalla tyhmänylpeydellä ryyditettyä asennevammaisuutta jenkit tölhöilevät esim. Kuuban kanssa vieläkin. Mahtaa raharikkaita harmittaa pahasti, kun pres. Fulgencio Batistan järkkäämä ilotalo- ja uhkapelisaari muuttuikin bolsulaksi, jota johtivat "kastroloogit"...? Kumma sinänsä, että CCCP:n romahduksen jälkeenkin Kuubassa riittää systeemin ystäviä...? Oma käsitykseni Leninistä on se, että fiksuhan se oli, ei siinä mitään. Ja samalla kyyninen ja piittaamaton rahvaasta. Lupasi sodan aikana rauhaa ja maata, mutta rauhan tultua lupaus maasta ikäänkuin "unohtui", kun systeemiin pystytettiin kolhoosit. Pakkokollektivisointi oli verinen luku siellä. Aikamoinen osa Leninin mielipiteistä oli suoraan sanottuna - vastuuttomia. Ja niitä Leninin vastuuttoman "munkkilatinan" tulkitsijoita riitti Suomessakin - aina surkuhupaisiksi taistolaisiksi asti.
	21.01. 16:50	Esa J. Rintamäki
		Maassamme tekemällä tehdyn lamaantumisen seurauksena, en itse usko että noista romuista saavasta alumiinista maksettiin juuri mitään kummempaa. Puoli miljoonaa vanhoista sähköjunista? Kuulostaa silkalta ylimieliseltä rosvoukselta. Jos Suomen Lähijunille oli tarkoitus kaupitella tyhjiksi hylsyiksi riisutut rangat, niin tempun tarkoituksena lienee ollut: - te muut yritteliäät, älkää edes haaveilko!
	21.01. 16:32	Esa J. Rintamäki
		Neuvosto-Venäjä oli juuri saanut sisällissotansa lopetettua. Sillä oli tosissaankin valtavan isot ongelmat selvitettävänään, eikä yksistään rautatieliikenteen suhteen. Nälänhätä uhkasi vakavasti, vuosien 1920 ja 1921 sadot oli menetty, kato oli käynyt. Talous oli täysin kuralla, sotakommunismi ei enää toiminut, bolsevikit koettivat parantaa tilannetta sallimalla osittaista markkinataloutta "uudella talouspolitiikalla" eli NEP:illä. Neuvostojen suosiotakin piti herätellä viheliäisimpiinkin peräkyliin saakka. Tarvittaessa Tsekan komennuskunnan avulla... Vekkuli piirre neuvostohallituksessa oli sekin, kuinka kaikki sen jäsenet (Stalinia lukuunottamatta) olivat saaneet hyvin korkean yliopistokoulutuksen ja sivistyksen! Bolsevikkien arvioitiin olleen noihin aikoihin kaikkein pisimmälle koulutettua hallitusporukkaa koko Euroopan tasolla tarkasteltuna. Nyt piti teoretisoinnin sijasta oppia käytännön pyörittämistä. Kahvilaväittelyissä menestyminen, Pariisissa Seinen varren ulkoilmakahviloissa ei enää auttanut juuri mitään. Sitten, Lenin antoi tehtäviä kansankomissariaateille. Rautatieliikenteen kansankomissaariksi nimitettiin muuan Lazar Kaganovitsh. Ja Lazar sai hommansa jotenkin käyntiin. Alkuvaikeuksia tosin riitti. Sama jannu vastasi Moskovan metron rakennustöistäkin. Sekin meni putkeen, sikäläisten kannalta katsottuna. Ja Kaganovitsh itse oli siis juutalaista syntyperää, sukunimensä perustui nimeen Kahan, joka taas jenkeissä oli ja on myös muotoa Cohn... Mikäs se Trumpin iskän suosiman loijarin (lawyer) nimi nyt olikaan, juu, - Roy Cohn. Ovelana ja häikäilemättömänä tunnettu. Toisin sanoen: - maailma onkin järisyttävän peini ja pienenee koko ajan.
	20.01. 12:49	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, rataosalla Hampuri - Travemünde nimenomaan oli lyhyet laiturit asemilla, kun rautatieyhtiö LBE (Lübeck - Büchen Eisenbahn) näitä vaunustoja hankki ja kolme tehtävään sopivaa veturia Henscheliltä. Asiaan vaikutti myös sekin että matkustajia näihin juniin riitti, Travemünden sataman laivaliikenteen myötä. 1.1.1938 Deutsche Reichsbahn osti tämän LBE - yhtiön ja liitti itseensä. Herra Markus, Jacobsin telin valintaan vaikutti sekin että kaarteissa vaunujen korien päätyjen sivuittainen siirtyminen vaatii sen oman, vaikkakin niukan lisälevityksen läpikulku-ulottumaan. "Levitys" on sitä suurempi, mitä pitempi vaunupituuden ylitysmitta telin keskiöstä on, ja mitä pienempi on kaarteen säde. Jacobsin teleillä tämä sivuittaissiirtymä on huomattavasti pienempi kuin perinteellisellä telivaunulla. Lisäksi kunnossa pito on - sanoisinko - kutakuinkin hallitumpaa, kun pyöräkertoja on vähemmän kuin perinteellisessä telivaunujunassa. Huonona puolena taasen on erityisen rakenneratkaisun tarve vaunujen päädyissä ja telissä itsessään. Ja sekin, että vaunumäärä on kiinteä. Mutta muutoin ratkaisu on varsin hyvin toimiva (muun muassa meidän Sm5 "flirttailujunat", ranskalainen TGV, sekä aiemmin mainitut Saksan pikamoottorivaunujunat = "lentävät hampurilaiset").
	20.01. 12:32	Esa J. Rintamäki
		Herra Ari, itselleni tuttu BT 01144 oli myös oli wanhasta 1. luokan makuuvaunusta (Cm 2146) muutettu, mutta työntekijäin majoituspuolella ei mainittuja liukuovia ollut. Siinä oli mieluumminkin makuualkovit joissa oli neljä makuusijaa per alkovi, siis kaksi puolellaan. Työkunnan mestarin huone oli vaunun toisessa päässä, kirjoituspöytineen ja kaappeinen sekä yksi laverisänky. Vaunussa oli tietenkin myös tarpeellinen keittiö liesineen ja vesisäiliöineen oleskelutilan yhteydessä.
	20.01. 10:57	Esa J. Rintamäki
		Sillalla viidenkympin nopeusrajoitus.
	20.01. 07:44	Esa J. Rintamäki
		BT 01154, vuodelta 1959 oli entinen Cm 2151 vuodelta 1920. Hylätty vuonna 1988. BT 01155, vuodelta 1959 oli entinen Cm 2157 vuodelta 1920. Nyttemmin vaunu kuuluu HMVY:lle. BG 04740 vuodelta 1963 oli entinen Ge 30'238 vuodelta 1940. Hylätty vuonna 1979. Muinais- Ge olisi vieläkin aika mukava lisä nykyisiin museojuniin. Montaakaan aihiota ei vain enää taida olla jäljellä.
	19.01. 20:59	Esa J. Rintamäki
		Ei on se siniseksi maalattu 22157.
	19.01. 11:06	Esa J. Rintamäki
		Harppi-Saksan Reichsbahn valmistutti Görlitzissä 2-kerrosvaunustoja, joita käytettiin työmatkaliikenteen ruuhkajunissa. Vaunustotyyppiä myytiin myös muillekin itä-blokin maille. Puolaan ja Tsekkoslovakiaan nyt ainakin.
	19.01. 11:02	Esa J. Rintamäki
		Reichsbahnin numerolaattoja tähän veturiin ei kiinnitetty, vaikka numerointisuunnitelmissa se oli numerokseen saanut juuri: 15 001.
	18.01. 12:26	Esa J. Rintamäki
		Pölvästi naukkaillut liiaksi "korpikuusen kyyneleitä" ja lähtenyt sitten vähän ajaa turuuttelemaan...?
	18.01. 12:18	Esa J. Rintamäki
		Ilmasilta Baltiaan, jos se yksi kohjo siellä Kremlin kellaribunkkerissa...jne? Jos post-neukut/ryssät rupeavat ampumaan alas ilmasillan aseettomia "Rosinenbombers" - ilmasiltakoneita, niin samalla he taatusti pilaavat oman maineensa miljooniksi vuosiksi, elkeivät sitä jo ole tehnytkin. Ovathan he harhoissaan jo hyvin harjoitelleet aseettomien siviilikoneiden kanssa (OH-ALL "Kaleva", Korean Air Lines 007, MH 17 ja muitakin.)! Helppoa tienata kunniamerkkejä ja ylennyksiä, on kuin ampuisi autonsa sisältä ikkunasta vasikoita hakaansa saadakseen "suurmetsästäjän" arvonimen. Ukrainalaisten kärsimyksiä pahentaa länsimaiden tolkuton pelkuruus ja arvovaltakinastelut.
	16.01. 22:35	Esa J. Rintamäki
		Ja taustan rakennuksista tuli mieleen Kontrollin agentti nro 86:n, Maxwell Smartin tokaisu: - "Taas vanha paloportaita-pitkin-pakoon-temppu!" Vihollinen, siis Kaaosin agentti kun oli päässyt livahtamaan karkuun! Niinpä, Hannu-serkku! Tuo haalistunut lyijymönjän (pohjamaalin) värisävy - hyvin säistetty!
	16.01. 21:02	Esa J. Rintamäki
		Osanotto minulta myös, herra Joni. Tiedän, miltä sinusta tuntuu. Mutta, jos tunnet koiran ja kissan omistajien keskuudessa tutun tarinan "Sateenkaarisillasta", niin siitä lienee jotakin lohtua... (Minullakin kaksi berniä ja 9 kiskulia - miauu - odottavat siellä päivää, jolloin sen sillan ylitän. Enkä tule palaamaasn tälle puolelle...)
	16.01. 20:53	Esa J. Rintamäki
		Herra Veeti, valitettavasti kuvan tiedoissa, kohdassa '"Puukori" on ilmiselvästi pari kijroitusvihrettä.
	16.01. 05:26	Esa J. Rintamäki
		Etenkin, kun harrastellaan paljon vaihtoehtoisia faktoja, esim.: - fakta: - Hauki on kala - vaihtoehtoinen fakta: - Eikä muuten ole! Turpa kiinni tai alkaa läski tummua!
	15.01. 19:46	Esa J. Rintamäki
		Sir Johnin mainitsema BR 76 (eli pr. T 10) oli kyllä aikamoinen pyydys veturiksi: se oli nimittäin ulkonäöltään sen näköinen kuin Hv1:stä olisi tenderi poistettu, värkätty vesitankit kattilan sivuille ja eikun liikkeelle. Isoilla pyörillä taaksepäin ajettaessa alkoi heikompia hirvittää - ei minkäänlaista teliä muualla kuin etupäässä. Ei siis ihme, että hyppelehti pois kiskoilta silloin tällöin.
	15.01. 07:35	Esa J. Rintamäki
		Apropos, sir John, oletko muuten itseni tavoin hämmästellyt saksalaisten veturinsuunnittelijoiden keskinäisiä eroja? Siitäkin huolimatta että teknisissä korkeakouluissa oppi - ja luentomateriaalit olivat jokseenkin yhteneväisiä, niin silti? Adolf Wolff - suunnitteli muun muassa BR 05:n. Robert Garben preussilaiskoneet olivat sangen teknisen näköisiä, putkistoja oli kuin kerrostalon kellarissa. Garben tyyli toistui myös Reichsbahnin alkuaikojen yhtenäisyysveturimalleissa: BR:t 01, 44, 86 ja 62 muun muassa.Garben tyyliä kiiteltiin kylläkin "taudiksi". Kuvan P 8 / BR 38.10 on just Robert Garben luomus ja pitkäikäiseksi sen teki edullinen teho-paino-suhde. Ja vielä Maffeilla työskennellyt voimakaksikko Anton Hammel ja Richard Leppla: kuvankaunis baijerilainen nelisylinterinen S 3/6 (BR 18.4) - Pazifik!
	14.01. 21:37	Esa J. Rintamäki
		Ammetendereitä kytkettiin molempiin Kriegslok-sotaveturisarjoihin BR 42 ja BR 52. Jotenkin muistan, että nämä Wannentender- ammetenderit tehtiin nimenomaan sopivan mallisista säiliövaunuista... Mene tiedä. Liittotasavallan puolella Kriegslok-veturit hylättiin siinä vuoteen 1960 tullessa. Hyväkuntoisia tendereitä käytettiin sittemmin P8 / BR 38:ssa ja nimenomaan sitten, kun osa sarjan P8/BR 38 - vetureita muunnettiin heilurijunaliikenteeseen sopiviksi.
	14.01. 19:20	Esa J. Rintamäki
		Relelogiikka onkin jokseenkin helposti ymmärrettävissä ja valmistettavissa. Mikropiireille on sitten omat taikuri Merlininsä.
	14.01. 19:17	Esa J. Rintamäki
		Paikun ja 22763:n takana oleva vaaleanharmaa rakennus oli vaunukorjaamo.
	14.01. 13:13	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, ja onkin vähän köppäästä hommaa haeskella pienoismallin kyljestä Pysinki - kissankuvaa.
	14.01. 13:09	Esa J. Rintamäki
		Friedrich Kruppin tehtaan suunnittelemia, joten kyllä, samanlaisia olivat. Deevereissä lisenssillä tehtyjä. Tosin sillä kuuluisalla 89 mm erolla...
	14.01. 06:44	Esa J. Rintamäki
		Ach, mein Gott! Kuumailmapallokin taivaalla! Se se on sitä alkuperäisintä ilmailua, montgolfieeraamista, meinaan! Mahtavaa, Hannu-serkku! Hyvä kuvasarja, jossa riitti paljon katsomista. Vielä nuo viehättävät alppimaatalot: yhdenkin pihaan voisi laittaa vaikkapa berninpaimenkoiran pihavahdiksi? Nyt eikun Straussin Ein - ZUG - smarsch (operetista "Zigeunerbaron") soimaan kuvan ja tämän aamun kunniaksi!
	14.01. 06:34	Esa J. Rintamäki
		Toivottavasti Bahnbetriebswerk (varikko) Thalhausen on huolehtinut nollaykkösten numerokilpien kunnosta riittävällä tavalla? Kaksi samannumeroista veturia ei oikein vakuuta...?
	14.01. 06:29	Esa J. Rintamäki
		Juu vallan, jos tuonne joskus matkailemaan pääsisi, niin teatterikiikari mukaan katseluavuksi!
	14.01. 06:28	Esa J. Rintamäki
		Ohhoh! Ammetenderistä tehty lumiaura!
	13.01. 17:18	Esa J. Rintamäki
		Oberammergausta pieni kansanlaulupätkä: "Heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut! Über-aber-ober Oberammergau, über-aber-ober Unterammergau, heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut!"
	13.01. 17:00	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, Laatokalla oli pyöriskelemässä myös italiaanoja moottoritorpedoveneillään. Se työ ei kauaa kestänyt. Aatun jäykkäniskaisuus erillisrauhojen suhteen johtui hänen "elintila" - haaveistaan. Haaveista, joita hän teki julkisiksi jo 1925 "Mein Kampfissaan". Se, että sen aikaiset ihmiset suhtautuvat asiaan säälinsekaisella hymyilyllä, luen näille ihmisille raskaaksi synniksi. Varoituksen ääniä (niitäkin sentään oli - jo silloin) ei kuunneltu: "Katsokaa - tuolla miehellä on Chaplinin viikset - hahahaahaa!" Lemberg on samaa kuin Lvov tai Lviv... (Riippuen omistavasta valtiosta). Ne saksalaiset vuoristojoukot (mukana myös joku SS-vuoristojoukot) näyttivät pohjoisen hyttysiä kuhisevissa risukoissa taisteluarvonsa: luokkaa olematon! Komentajasta, SS-Brigadeführer Demelhuberista kenraalimme Hj. Siilasvuo totesi: - en huoli edes keittiömieheksi! Herra Erkki, se Molotov - Ribbentrop - sopimuksen synnyttämä "sydämellisyys" oli hieman väkinäisen oloista. Enemmän sydämellisyyttä löytyy nykyisestä First Ladystä rapakon takaa paaaljon enemmän ja helpommin. Talvisodan lopulla muuten Göring oli vihjaissut suomalaisille, että saavat kaiken menettämänsä korkojen kanssa takaisin, mikäli tekevät rauhan neukkujen kanssa ja - pian!
	13.01. 04:59	Esa J. Rintamäki
		Herra Noah, en oikein usko, koska 1009:n edelllisellä Helsingin-käynnillä (kesäkuussa 2023) eräs henkilökunnan jäsenistä kertoi minulle siitä, kuinka viimeinen englantilainen veturihiiltä louhinut kaivos lopetti toimintansa noin kahta kuukautta aiemmin. Mielestäni Tonniysin porukan pitäisi varmaan pohtia puupolton käytön (elleivät sitä jo ole funtsineet) aloittamista...?. Eikös Nigel Sill porukoineen jo hieman muutelleetkin aikoinaan nokipesän sisuskalujen rakenteita...?
	13.01. 04:54	Esa J. Rintamäki
		Hieno aloituskuva ja tervetuloa mukaan, herra Kaarne. Hyvin lähtee!!! T. 1974 aloittanut konkarintapainen.
	12.01. 03:20	Esa J. Rintamäki
		Jälleenkö laavapesä? Toisin sanoen: - kivihiilen laatu ei ollut veturikäyttöön sopivaa.
	12.01. 03:16	Esa J. Rintamäki
		Kuvan 38 2884 oli vuoden 1968 numerointiuudistuksessa saanut uudeksi numerokseen 038 884 - 3. Muuten KPEV: parilliset numerot tyypeissä = tulistajaveturi ja pariton = märkähöyry. P6 oli Mogul-tyyppiä, eli 2 - 6 - 0 pyörästöllä. Näillähän P8/38:lla ajettiin pitkiä kokonaisajokilometrimääriä: esimerkiksi Bundesbahnin 38 1373 (valm. 4.7.1912, hylätty 10.10.1967): kilometrit 3'341'023 ! Vekkulia on sekin, kun DB otti käyttöönsä BR 23:n, jonka filosofiana oli olla P8:n korvaaja ja seuraaja. Kuitenkin, jotkin P8:t elivät vielä myöhemmin kuin just BR 23! Itse epäilen kuvan veturin vantringilla olevan Knorrin pöntön (lämmönvaihdin) punaista väriä.
	12.01. 02:43	Esa J. Rintamäki
		Ausgezeichnet, Herr Uwe und schönen Dank!
	12.01. 02:06	Esa J. Rintamäki
		05 003 suunniteltiin hiilipölyä polttavaksi. Koeajoissa saavutetut tulokset eivät vastanneet odotuksia. Niinpä veturi käännettiin ympäri ja muutettiin tavallista palahiiltä polttelevaksi vehkeeksi. Kyllä se Mallardin virtaviivainen muotoilu oli kehitetty tuulitunnelikokeiden avulla. Ja nimenomaan 05 nyt ainakin! Kumpikin lisäksi oli kolmisylinterisiä. 05:n keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli tavanomaista mallia, kun taas englantilainen sir Nigel Gresley oli suunnitellut nerokkaan ja yksinkertaisen vivustosysteemin omiin vetureihinsa.
	12.01. 01:45	Esa J. Rintamäki
		Tämä!!! Monet kiitokset, Hannu-serkku! Tästä "Schnelltriebwagenista" eli pikamoottorivaunusta se trendi alkoi ja herätti suunnatonta kiinnostusta rautatiepiireissä ympäri maailmaa. Meidän oma tästä inspiroitunut "Lentävä Tamperelaisemme" edustama konfiguraatio oli aikoinaan alku suomalaiselle kehityskululle: Dm4 + kiitojunarunko, Porkkanat ja nyttemmin Pendolinot. Ja aika pian myös rapakon takana alkoivat mm. "Burlington Northern" kavereineen kiitää kiskoilla. Se vaan, kun dieseljunissa paikkalukuun ei voitu paljoakaan vaikuttaa, niin sitten keksittiin rinnalle mm. LNER:n "Silver Jubilee" ja LMS:n "Coronation Scot" ja Saksassa BR 05 ja 61 Henschel-Wegmann-junansa kanssa. Puhumattakaan sitten myöhemmistä - Jaappanin poikain Shinkansenista! Ja Ranskan SNCF:n TGV... Ja TEE - systeemin (Trans Europ Express) kiitureista! Oman tulkintani mukaan Reichsbahnin 05 002:n ja LNER:n 4468 Mallardin 200-nopeusajot juontavat juurensa nimenomaan tästä. Siitäkin huolimatta että noihin aikoihin yhdelläkin Reichsbahnin Schnelltriebwagenilla päästeltiin koeajoissa noin 230 km/t! Ja jos vielä aprikoiden pengotaan Lentävän Hampurilaisen alkua ja motiivia, niin suuriko oli vaikutus Ernst Heinkelin lentokonetehtaan suunnittelijoilla, mm. Güntherin veljeksillä? Näiden kynän jälkiä oli se yksimoottorinen salamannopea matkustajakone Heinkel He 70 "Blitz", ensilento (1.12.1932) jo ennen "Hampurilaisen" asettamista yleiseen liikenteeseen (15.5.1933). [Ernst Heinkelin poikkeuksellinen ymmärrys aerodynamiikkaa kohtaan näkyi jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa kaksitasoisissa Albatros-hävittäjissä - uskokaa tai älkää! Ero muihin aikalaisiin on valtava. Verratkaapa vaikka Albatros D Va:ta Sopwith Cameliin.] He 70 oli ollut vastaus Lockheedin varhaiselle matkustajakonemallille, jossa jo nähtiin sileätä pintaverhoilua ja sisään vedettävät laskutelineet. Kömpelömpää muotoilua Lockheed silti edusti Heinkelin "Blitziin"verrattuna. Jatkoahan sitten seurasi: Boeingin model 247 ja monet muutkin tyypit. Aaltopeltiset Fordin "Tin Goose" eli Peltihanhi ja Junkers Ju 52/3m (Tante Ju) jäivät kauneuskilpailussa auttamatta hännille, muista ansioistaan huolimatta. Vai meneekö kilpailuasetelma "henkilöauto vastaan juna" vieläkin kauemmas? Fordin A-mallin (T-hopan seuraajana) tulo markkinoille vuonna 1928 houkutteli ostajia rautatielaitosten edustajien mielestä liikaakin? Chevrolet oli esitellyt uuden suoran kuutosensa vuoden 1929 mallissa. Lentävässä Hampurilaisessa dieselmoottorit (6-syl. Maybach) generaattoreineen olivat kummassakin päädyn telissä. Ratamoottorit olivat keskimmäisessä, Jacobin telissä. Tuo katolla oleva "tötsä" on pakoputki. Huomatkaa muuten kuvan Hampurilaisen vetokoukku! Myöhemmissä junissa vetokytkimet olivat Scharfenbergin mallia. Siten Schnelltriebwageneita voitiin kytkeä yhteisajoon. Ja niin SVT:tä tuli muitakin: der Fliegende Kölner, Bauart Leipzig ja ja Bauart Berlin myös. Joissakin SVT-tyypeissä voimansiirto oli hydraulinen. Kun liittotasavallan Bundesbahn alkoi saada modernimpia moottorijunia käyttöönsä, lahjoitti se vuoden 1959 - 1960 tienoilla ylimääräisiksi jääneet SVT:nsä DDR:n Reichsbahnille. Joihinkin juniin itä-Reichsbahn vaihtoi omat dieselmoottorinsa ja matka jatkui taas. Tämä "Lentävä" junatyyppi on kiinnostanut minua jo kauan.
	11.01. 17:01	Esa J. Rintamäki
		Jassoo, onkohan kotoisen VR:mme puuvaunujen emalinumeroiden fontti Svea-mamman maasta lähtöisin...? Sokea Reetta näkee jo otsallaankin, että kolmatta istumavaunuluokkaa tuo kuvan rekkules erustaa. Ruotsi luopui kaasuvalosta jo 1918 yhden ikävännäköisen onnettomuuden seurauksena. Useampikin vaunu otti tulta vuotaneista kaasusäiliöistä. Onnettomuuspaikkakin oli keskellä-ei-mitään. Juna oli kipannut mukkelismakkelis korkealta penkalta alas. Rumihia tuli ja sairahat oli lujas!
	11.01. 12:24	Esa J. Rintamäki
		Vanhat aluskehykset, joita ei voitu lyhentää tuon lyhyemmiksi...? Saksmannithan ottivat aika lailla sotasaalista valtaamiltaan alueilta. Lujuuden kannalta tuo akselien sijoitus EI OLE niitä kaikkein ihanteellisimpia.
	11.01. 12:14	Esa J. Rintamäki
		Hannu-serkku, olin joitakin kuukausia sitten ostanut kirpputorilta pikkurahalla kirjan: P. Huhtala: "Reserviupseeri". Painatusvuosi on 1940. Mutta! Sen omistajamerkintä on Aarne Juutilainen, eli juuri se tunnettu "Marokon kauhu" talvisodan Kollaalta. Aarnen nuorempi broidi oli just se lentomestari "Illu" Juutilainen, kahden Mannerheim-ristin tienannut hävittäjälentäjä-ässä (94 ilmavoittoa). Mainitun kirjan sivulla: 4. Kuormauksen suoritus (koskien sotilasjunaa). Kohta "Miehistövaunut ja niiden sisustus" Vaunuissa voidaan kuljettaa päiväkuljetuksena: Ga - vaunussa 36 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä yökuljetuksena: Ga - vaunussa 26 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä. Edelleen: Gb - vaunu: varustukseen kuuluu 48 istuinlautaa sekä kaksi ovilautaa ja kaksi kivääritelinettä. Yökuljetusta varten kuuluu miehistövaunuun kuuluu kaksi lyhtyä kynttilöineen. Yökuljetuksena Gb - vaunussa miehistö makaa limittäin, päät vaunun pituussuunnassa. Ylälavereille mahtuu 12 + 12 ja alalavereille 11 + 2 + 11 miestä. Hevosia mahtuu: Ga - vaunuun kuusi, Gb - vaunuun kahdeksan ja Gd - vaunuun kahdeksan. Miehistövaunuja kutsutaan sarjamerkeillä Gas -, Gbs - ja Gds - vaunuiksi. Lämmityskautena kuuluu näihin vaunuihin lisäksi kamina, jolloin vaunuja kutsutaan Gask -, Gbsk - ja Gdsk - vaunuiksi. Jokseenkin tyypillisen sotilasjunan kokoonpano (vuonna 1940!) oli: Veturi H - vaunuja ajoneuvoja varten H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella (sijoitettuna ajoneuvovaunujen keskelle) Ga - vaunuja (riittävä määrä) hevosille Gd - vaunuja soppatykeille eli kenttäkeittiöille G - vaunu polkupyörille ja/tai suksille E - vaunuja alipäällystölle Gds - vaunuja miehistölle D - vaunu päällystölle Jälleen Gds - vaunuja miehistölle H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella Lisää Gds - vaunuja miehistölle. Hännänhuippuna junailijan vaunu. Kaaviosta laskin täyden junan pituudeksi 55 vaunua, eli 110 akselia, jos D - vaunu myös on kaksiakselinen.
	11.01. 10:10	Esa J. Rintamäki
		Lieneekö tätäkin vaunua käytetty "Endlösung"-juniin...?
	11.01. 09:59	Esa J. Rintamäki
		Näitä merikalajunia varten kehitettiin Saksassa yleisveturi BR 41. Sen pyörästö oli 1'D1' eli sama mikä tuli myöhemmin valituiksi Ristoihin. Sen vetopyörien halkaisija oli sopiva kompromissi: 1600 mm ja suurin sallittu ajonopeus 90 km/t. Kattilapaine oli alkuun ollut 20 kg/cm2, mutta se alennettiin 16:een kg/cm2. Käyttöön otto vuonna 1936. Tr1 Ristolla vetopyörien halkaisija oli se sama 1600 mm, ajonopeus tosin 80 km/t. Merikalajunat olivat nopeita, rannikon satamista suit sait sukkelaan sisämaan kaupunkeihin antamaan sakujen ruokalautasilla lisämakua tavanomaisten Bratwurstien ja perunoiden ohella - heko heko! Vaunussa näkyy olevan merkintä (suomennettuna: yksisuuntavaunu, Bremerhaven kalastussatama. Mielenkiintoisena yksityiskohtana merkintä: DR Brit-US-Zone. Sarjamerkki: Tnfhhs: T = jäähdytysvaunu (lähteenä Märklin HO und ihr grosses Vorbild) n = ei pakastetulle tavaralle f = vain merikalojen kuljetukseen hh = höyrylämmitysjohto tai - laitos s = Saksan sisäiseen liikenteeseen, suurin sallittu nopeus 100 km/t, kunhan viimeisestä tarkastuksesta (konepajakäynnistä) ei ole kulunut 1 - 2 vuotta kauempaa aikaa.
	11.01. 09:25	Esa J. Rintamäki
		Hannu-serkku, johan pistitkin mielenkiintoisen vaunun kuvan! Junan pituus puskimineen 46 140 mm, vaunujen korien pituus: 19 730 mm. Korkeus kiskonselästä: 4 320 mm. Matkustajapaikkoja: II luokassa 38 (2 + 2 - järjestys), II luokan osasto oli juuri tuo kuvassa oleva keltaisella maalattu! III luokassa 244 (2 + 3 - järjestys) ja seisomapaikkoja tai alaslaskettavia lisäistuimia 18:lle matkustajalle. Junan kokonaispaino tyhjänä 71 tonnia. Ohjausvaunuissa kauko-ohjaus oli hoidettu sähkösoittokellolla ja parilla merkkilampulla, joilla kuljettajan antamien viestien mukaan lämmittäjä työnturissa tiesi valtaventtiiliä säädellä. Nrot: 30 001 - 30 008 ja valmistanut Linke - Hofmann Breslaussa (nyk. Puolan Wroclaw) ja käyttöön otto vuonna 1936. Junan sarjamerkistä minulla ei ole tietoa, ei edes siltäkään ajalta, kun Deutsche Reichsbahn Gesellschaft otti Lübeck-Büchen-rautatien omistukseensa vuonna 1938.
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	11.01. 08:56	Esa J. Rintamäki
		Sehr geehrte Herr Stefan, toivottavasti lisäämistäni tiedoista on vähänkin apua ja informatiivista arvoa...? Kuvasarjasi on hieno! Rälsbussitietolähde: Svenska rälsbussar, kirj. Arne Hällqvist, julk. v. 2017.
	11.01. 08:55	Esa J. Rintamäki
		Rälsbussi YBo6 1109 valmistui Linköpingissä tammikuussa 1957. Y6-sarjamerkin se sai 1970. Vaunu hylättiin kesäkuussa 1983 ja museoitiin. Tammikuussa 1961 se oli ollut sijoitettuna Ystadiin. Helmikuussa 1973 se oli kirjoilla Halmstadissa. Y6:n matkustajaosaston penkeissä oli matalat selkänojat.
	11.01. 08:47	Esa J. Rintamäki
		Yo1s oli hieman kookkaampi versio uumajalaisen Hilding Carlssonin lanseeraamasta telirälsbussista. Istumapaikkoja tässä on 46. Vaunun korin pituus on 13 180 mm. Moottorina Scania-Vabis D802, 155 hummaa pyörimässä. Vaunu 626 valmistui Carlssonilla elokuussa 1949. Alkuun se oli sijoitettuna Vännäsiin, ja siirrettiin sieltä etelämmäs Kristinehamniin tammikuussa 1954. Hylättiin toukokuussa 1960. Vuonna 1966 nro 626 myytiin TGOJ:lle. Näitä myytyjä oli kahdeksan, joista seitsemän TGOJ muunsi omaan virkatarvekäyttöönsä. 626:tta ei muunnettu. Se oli 1960-luvun lopulla rataosaston käytössä, mutta sitten se sai seistä monta vuotta TGOJ:n tallissa Vannebodassa. Se siirrettiin SJ:n rautatiemuseolle Gävleen, perusteellisen kunnostuksen jälkeen vuonna 1983.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset