Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.12. 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu, Ei 22177 muutettiin vuonna 1954 Eik-sarjaan kahvilaosastovaunuksi nro 22343. Edelleen, vuonna 1975 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01335. | ||||
|
04.12. 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä linjuri minua kiinnosti sen verran että rupesin kaivelemaan lisätietoja: Yle Areenan uutisfilmeistä näkyi bussin kyljessä oleva ESLL:n logo. Kirjassa "Pula-ajan bussit 1945-1956" on luetteloitu Etelä-Suomen Linja-Liikenteen kalustoa: - Sivulla 141 on kaksi mainintaa ESLL:n busseista, joiden korin valmistaja on Wiima, vuosimallin ollessa 1955. Muut saman ajan bussit ovat Akro/Kutter-korisia, joiden takaikkunat puolestaan ovat vanhanaikaisempia kuin kuvassa. Tämän Wiima M-54:n kori oli perinteinen puukori, takaikkunan ja viimeisen sivuikkunan alareunoissa on lievää korkeuseroa. Mahdollisesti on kyseessä joko ESLL # 5, UR-767, alustana Mercedes-Benz OP 311. Tämän alusta oli akseliväliltään aika lyhyt. TAI ESLL # 9, UD-873, alustana Sisu B-68. Kuvan bussin rekkarista ei saa minkäänlaista tolkkua, vaikka kuinka itkisi. Paikkalukuna Sisulla oli 40 ja Mersulla 34. Itse kallistun pitämään kuvan bussia ESLL # 9:nä, eli Sisuna. Mersu siis oli niin sanoakseni tumppibussi. "Z" tuli Uudenmaan läänin rekkarilaattakirjaimistoon vasta vuonna 1958. Suomen Turistiautolla, jota näkyi filmissä ainakin yksi, oli kyllä tällaista Wiimaa paikkurina Helsingissä noihin aikoihin, joten siinä muuten olisi ollut myös takaovi. Tätä paikkuritakaovea ei kuvan bussissa ole. Niin ja STA:n ja ESLL:n maalauskaavion värisävyt ovat turhan lähellä toisiaan: harmaanvalkeaa ja sinistä. STA:n mainittuja paikkureita oli muutama tullut uutena ajoon helmikuussa 1956. Kivana yllärinä filmissä oli nähdä loviisalaisen Hj. Holmströmin Volvo-bussi # 39, UM-399, joka samalla valmistuessaan oli ollut pyöreänokkaisen "Hainhammas"-Kutterin eli korimallin Kutter 2 prototyyppi. Sen pystykalterimaskiakin oli talviverhon raosta nähtävillä sen verran, että tunnistus oli helppoa. Ilmiselvästi loviisalainen jouti tilausajoon vakituisten vuorojensa välillä...? |
||||
|
04.12. 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tytskyn polkupyörässä alumeettipellistä prässätty ylen tyylikäs ketjunsuojus. | ||||
|
|
04.12. 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| V. 1951 Turistin mukaan Kökkelissä ja Tähtelässä veturinvaihtoihin ja ikkunaluukkutalkoisiin oli varattu aikaa yleensä seitsemän - kahdeksan minuuttia junaa kohden. Ja tunnetusti aika on "luikua ainetta", kuten Stephen Hawking aikoinansa trossasi. Oli muuten oikeassa. Ja kyllähän nuo koppalakkijannut näyttävät olevan ihan suomalaisia skoudeja. Lättäjaloistakin tuon nyt näkee! Harmaassa manttelissa ja karvalakissa talsiva setä on taasen näitä "pääkonttorin poikia" kauhean vyönsolkensa kanssa. Niin ja "aatteen miehistä" oli kaikkein arpinaamaisimmat ja naamaan muutenkin haavoittuneita sodan käyneitä ukkeleita valittu vahtimaan "tunnelireissun" aikana vaunujen eteisissä vintovka pykälässä. Eikä arpinaamaisuus suinkaan johtunut "Sotsialiststseskii Reguspatoff" - partateristä... Ainakin saivat amerikkalaiset lehtientoimittajat kauhistella ruskisoltaattien ulkonäköä. Ja niin samalla sai kotomarkilla Joe McCarthy aihetta alkaa hehkuttamaan kommarikauhuaan...! Mitenkä nyt aikaa saikaan tolkuttoman ryyppäämisensä lomassa. |
||||
|
04.12. 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimekiksi lakissa olevat "tereet" eli kapeat valkoiset saumanauhat kuuluivat laivaston univormuihin. Sekä virkapuvun perinteellinen "laivastonsininen" väri, jota käytetään eri maiden merivoimissa joka puolella maailmaa! Usko tai älä, niin Unkarin laivaston amiraali Miklos Horthynkin (sodanaikaisen Unkarin diktaattori) virkapuku oli myös laivastonsininen. Unkarin laivaston toiminta-alueenahan oli Tonava. Valkoisia tereitä EI OLLUT CCCP:n maa- eikä ilmavoimien univormuissa, ei paraatiasuissakaan. Puhumattakaan sisäministeriön (NKVD - MVD - NKGB ja vastaavien) ja rajavartijoiden joukoista. Lakin kokardissa on ankkuri ja ylimpänä pieni punatähti työkaluilla koristeltuna. Muilla aselajeilla lakkimerkit olivat tyystin erilaisia, jopa Aeroflotin lentohenkilöstölläkin. |
||||
|
03.12. 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Länteen, itään, länteen, itään, ei tee mitään, ei tee mitään, kun vain on mieli rohkeaaaarrrrggghh!" - Tauno Palo (englanniksi: "Tyrone Fire") elokuvassa "SF-paraati" (vuodelta 1939). Jolloin suurin osa arvon läsnäolijoista oli Kirkkonummen "Varuboden"-osuuskaupan hyllyssä - margariinipaketissa, hekå hekå! |
||||
|
03.12. 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, mikäli moista sarvipään biologisen habituksen elin-tärkeän osan nimityksellä tarkoitetaan kelluvaa kohoa, joka ennalta määrätyn vedenpinnan alenemisen myötä käynnistää pumpun lisäämään vettä, niin siten asia olisi selvää pässinlih... eikun - munia. | ||||
|
03.12. 12:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, en itse ollenkaan epäilisi salakuljetusaspektia, mitä tulee Kalashnikoviin. Puolalaisia on istutettu pistinten voimalla reaalisosialismiin, jonka "ihanana" saavutuksena olivat ns. "Berjozhkat". Kalashnikovin protostahan saisi melko mukavan tukun kahisevia taaloja, joilla sitten rehvastella ympäriinsä! |
||||
|
02.12. 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John - Yeah, näin voimme lausahtaa. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12. 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Faija kertoi käyneensä moottoripyörällään 1950-luvun puolenvälin tienoilla Kivenlahden sillalla katsomassa puomia ja rajavartijaa. | ||||
|
|
02.12. 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kentsu?, amiraali? Jannu on punaisen laivaston vetimissä. Vaikka talvea eletään, niin herrat patsastelevat koppalakeissa? Katsoin nuo Areenan lyhärit Porkkala-tapauksesta, siten kyllähän puheenpitäjän arvoksi mainitaan kenraalimajuri, nimi on Tshernyshev. Lieneekö ollut rantapyssyporukassa, koska Naissaari - Porkkala kapeikkona oli ollut ennenkin mielenkiinnon kohteena... |
||||
|
02.12. 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa Ci-hyttivaunu, I & II luokkaa. Eli juuri niitä vaunuja, joita Porkkalan ajan jälkeen väsäiltiin Eims-retkeilyvaunuiksi. | ||||
|
|
02.12. 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetureissa tenderin veden lämmittäminen onnistui päästämällä höyryä injektorin läpi, tavallaan "väärään" suuntaan. Oli vaan tarkkaa hommaa, sillä injektorit eivät toimi liian lämpimällä vedellä (suihkulauhdutukseen tarvittava lämpötilaero oli tällöin liian pieni). Vesitorneissa käytettiin kyllä höyrykäyttöisiä pumppuja veden pumppaamiseksi järvestä tornin säiliöön. Kattiloita siis oli olemassa tätä varten. Pumput olivat aika simppeleitä, esim veturikäytöstä tuttu Worthington-mäntäpumppu höyrykoneineen lojui paksussa pintaruosteessa Porvoon tallissa Pikkujumbo 1148 vieressä. Pumppuja alettiin kyllä myös tehdä sähköllä käytettäväksi. Uimurikytkimen "heittäminen" tornin vesitankkiin ei nyt niin hirveän vaativaa teknillistä osaamista tarvinnut. |
||||
|
02.12. 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sieltä oli löytynyt mm. Saksan laivaston asepuvun nappeja, kunhan arkeologit pääsivät alueelle neukkujen poistuttua. | ||||
|
02.12. 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläiset veturit Porkkalan alueella olivat yleensä savutorvi Karjaalle päin. Kuva on tästä todisteena. | ||||
|
02.12. 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa! Päätyikkunat maalattu umpeen! | ||||
|
|
02.12. 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaajan selän takana oli tehtaan portti. 2024 kesällä oli jäljellä enää yksi tolppa, eli se betoninen. Terästolpat olivat kadonneet. Kuvassa näkyy viiruna avonaisen ojarummun sijainti. Radan vasemmalla puolella oli ollut polku, jota pitkin kuljin Milla-bernin kanssa kävelylenkillä joka päivä, heinäkuusta 1986 alkaen. Oikean puolen mäenrinteen niskassa oli ollut Nokia Oy:n toimihenkilöasuintalo (11 asuntoa), eli osoite proosallisesti: "Rivitalo 02490 Pikkala". Nythän se on omana taloyhtiönään: Kaapelitie 71, 02490 Pikkala. Rata purettiin tarpeettomana Vuosaaren suursataman valmistuttua. "Kanttulan" satamasta myösntuli turha. Suunnitteluvaiheessa suursataman sijoittamista Båtvikiin oli kyllä mietitty ja luonnosteltukin. |
||||
|
02.12. 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan tehtaan työterveyspoliklinikka. Legendaarisesta Pikkalan työterveyslääkäristä muisto 1990-luvulta: joku meni valittamaan kipeää selkäänsä. Lääkäri: - "Kyllä se selkä paranee, kun kumartelet herrojen edessä riittävän syvään ja monta kertaa!" Sininen makasiini purettiin 1992. |
||||
|
02.12. 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyttemmin Kirkkonummen aseman ent. junasuorittajan toimiston tiloissa on R-kioski. Jos siellä neukku olisi vielä ollut, niin vaadittaisiinko venäläiseen rulettiin "vahvaa tunnistautumista" Veikkaus-kortteineen? Heko heko. |
||||
|
02.12. 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni: - "Talliinin Joopin" heitettyä lusikkansa nurkkaan maaliskuussa 1953 alkoi tilanne muuttua. Hannu-serkku: - Friggesbyn lentokentällä majaili La-seiskoja ja loppuaikoina Mikojan-Gurevitsh MiG-15 - suihkuhävittäjiä. Se oli ollut aika ikävä yllätys jenkkipiloteille (oli siellä tietysti muitakin: RAF, RAAF, RNZAF.) Korean sodassa. Suomen ilmailutarhassa? Loppuun kuluneita Messerschmittejä ja sittemmin jokunen DeHavilland Vampire ja tärkeimpänä sotalentokonetyyppinä Valmet Vihuri (eli puhdetöinä laaditut "kootut teokset")... |
||||
|
02.12. 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai maantie Kirkolta Obbnäsiin korvattu rautatiellä? Kaikki ne mäet ja mutkat myös! Mutkissa kovasti kiireisillä lomilleen omilla "Amis-Taunuksillaan" kiiruhtavilla "kansiluudalla ratsastaville" (lue: merivoimien varusmiehille ja RannJP:n "merijalkaväelle" myös) muistuivat fysiikan peruslait mieleen joskus pakollisen oppimisen kautta? Eli: varuskunnan komentajalla (kommodori S. Lintula) oli puheen aiheena silloin tällöin: - ajakaa varovasti, ainakin "Pippurin" (lue: Pippurn) mutkissa. |
||||
|
|
02.12. 07:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, veturikattilat ja paikallisetkin kattilat luettiin otsikon "maahöyrykattilat" alle. Lienee johtunut rakenteen yhtäläisyyksistä (silti: tuliputkikattilat vetureissa ja vesiputkikattilat voimalaitoksilla). Kootkin ratkaisivat käyttäjille asetettuja vaatimustasoja. Kuitenkin höyrykattila-asetukset olivat sangen vaativia, ei Saksan sotalait ekassa maailmansodassa mitään näihin verrattuna! Meripuolella oli sitten omat asetuksensa (kattoi yhtäläisesti sotalaivat sekä siviilialukset). Erona oli oikeastaan se, mitä tuli kattiloiden perään: - turbiinit, mäntäkoneet vaiko generaattorit sähköä veivaamassa. |
||||
|
02.12. 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, eikös Tampereen - nääs - Ilives olisi jotain? "Tappara on terästä, Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä!" Eikä mänttäläinen jauhojulppi suinkaan välttynyt kuulemasta tätä iskulausetta, kun paunulainen tilausajo-Ajokki "Vanaja" toi innokkaita faneja takaisin Mänttään Tampereen jäähallilta. Sitä jäähallia kutsuttiin "Tampereen teltaksi" simppelin ulkoasunsa takia. Helsingin jäähallia "kunnioitettiin" nimityksellä "Tomppelien temppeli", kun se oli tullut niin kalliiksi ja oikea arkkitehtikin oli pitänyt päästää suunnittelemaan sen ulkoasua... |
||||
|
30.11. 04:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ni niin, että hienoa! Siis "Ami -Kriegsloks" eli "War-time Austeritys" Still Going Strong! (Jo tutuksi tulleiden Reichsbahn - BR 52:ien ohella.) | ||||
|
29.11. 05:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olympia-kiitojunan (Dm4) vaunuja näkyy vielä olevan seisomassa. Sittemminhän niistä tehtiin johdonvetojunan vaunuja. | ||||
|
|
29.11. 05:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuikohan se kuuden veturin perille menemättömyys Saksan Kriegsmarinen sukellusveneiden aiheuttamasta "pakottavasta estymisestä"...? | ||||
|
27.11. 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä huitaisen sitä nenään, joka kirjoittaa "enään"! Äidinkielenopettajani kääntyi haudassaan... |
||||
|
27.11. 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sotajunassa ei näytä olevan ollenkaan "mullipullmaneja" mokujen kuljettamiseksi...? | ||||
|
27.11. 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, "--- aivan liikaa kalliota --- ?", kysyy Kalliossa kohta neljännesvuosisadan asunut "virnuilija". | ||||
|
27.11. 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Lasse ja John! Ylitse pääsemätön paikka minullakin. "Hei, onks tää nyt ihan oikeesti näin? Konit muuallakin käytössä kuin Wermon karvakorvaspeedwaykisoissa?" |
||||
|
27.11. 04:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Where have all the 'Bärisrootikset' gone, long time passing? Where have all the patrons gone, long time ago? Where have all the factory owners gone, long time passing? Where are all the foremen gone, from Mänttä paper mill? They are resting in graveyards, - Oh, when we all ever learn? Where are all the flowers gone, long time passing? Where are all the roses gone, long time ago? Young girls picked and strew them, on those men's graves. - Oh when we all finally learn...? |
||||
|
26.11. 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se oli siis kaupunkikaasutehdas, jonka jatkumo oli Suvilahdessa. | ||||
|
|
26.11. 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Joenniemi perustettu periaatteessa Mäntän motin ja satunnaisen tavarajunan kohtauspaikaksi? Mäntän asemako säilytti vaihteiden avaimet? Jos kyseessä on silkka laiturivaihde, niin mikä selittää sivuraiteen läpi ajettavuuden? Mielestäni pistoraidekin riittäisi Hirvelän "torpan", Iso-Kälvin tai Niittysen tilojen tavaraliikennetarpeisiin (jos niitä nyt olikaan?). Vaiko Göstaa itseään varten? Siis tehtaalta kartanooonsa. |
||||
|
26.11. 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, eipä vainenkaan kipristele, vaan aaltoilee. Alvariinsa. Kunnes ottavat lusikan kauniiseen käteen ja duunaavat Carraran marmorin simulaationa maalattua betonia!!! Kun se kerran pannaan kelpaamaan itähelsinkiläisille vuokrakasarmien asukeille, niin eikö jo olisi aika olouttaa Töölöönkin asukkaita kohtaamaan todellisuuksia? |
||||
|
25.11. 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| 60 jalkaa pitkä vaunu, metreissä se tekee 18,29 metriä. Siis lyhyempi kuin meidän Valtionrautateidemme muinaiset lanterniinivaunut ja 90-paikkaiset Ei:t. |
||||
|
24.11. 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus: (kieli poskella!) - seuraavan aseman nimeksi Osmonds, jonka asemapäälliköllä (Station master) on isot etuhampaat ja hyvä lauluääni! Heko heko. Poliisiauto ja ja taimmainen siniharmaa perhesedan näyttävät olevan vm. 1950 Plymoutheja...? |
||||
|
24.11. 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylätasanteella on nähtävissä kaksi Dearbornin tuotetta: Hopat vuosimallia 1955 tai 1956. | ||||
|
24.11. 23:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäen höyryveturipuisto tiedottaa: - Olemme karsineet kustannussyistä "oman" Lebedjankamme pois. Lähin samanlainen löytyy Tallinnasta. | ||||
|
24.11. 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen auto, Chevtolet vuosimallia 1953? Juu vallan, "voimapaperia" noinkin jumalattoman ison maailman luominen kysyy/maksaa? |
||||
|
24.11. 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, onko mister Bill sukua Paul Bunyanille? Tuli vaan mieleen hänen ratansa koosta, puoli preeriaa vähintään ainakin! |
||||
|
24.11. 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä yleiskuvat, niissä riittää tuntikausiksi katseltavaa! Näkyy aavistus virkatarvekalustosta ja keskellä "moskovalaisen' runko, melkein tuntee sen kaminoiden piipuista lähtevän kivihiilisavun hajun tai tuoksun...? Jättekiva! |
||||
|
24.11. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös 563 ollutkin maaliskuun alkupäivinä 1940 siinä pohjoiseen menevässä lapsijunassa, kun sattui "linjakohtaus" Iittalan lähellä etelään tulevan 784:n vetämän junan kanssa...? | ||||
|
24.11. 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan kuin aktiiviajalta. Vieläkin muistan Webaston hyrinän... | ||||
|
23.11. 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan herra Lasse, muistiini oli/on juuttunut pysyvästi '34 Hopan ja lättäpään hyvin onnistunut "rakkausavioliitto". Kolmekakkonen lättäpäällä on tietenkin rodimaailmassa myös hyvinkin tunnettu (esim amer. näkemys: ns. "Hi - boy"), mutta kolmeneljä on sitten se varsinainen ikonien ikoni. Sen verran suosittu se on! |
||||
|
|
21.11. 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fordin omatekemä sivuventtiili-V-8 ("lättäpää") on vieläkin suuressa suosiossa rodinrakentajien keskuudessa. Ja mikä ettei, hyvin yksinkertainen (idioottivarma?) konstruktio, johon saa virityspalikoita aika helposti ja hyvin. Kerrotaanpa joidenkuiden pellepelottomien kutitelleen sitä ahtimillakin! Mitäs se nyt oli, etwa 1934 tuli myyntiin ja kansa osteli riemusta kiljuen! Huonosta maineestaan kuulu Clyde Barrowkin suosi V-8 Hoppaa pakomatkoillaan. Sellaisen ratissa hän kohtasi elämänsä lopun, poliisien konepistoolikunnialaukauksiin, jotka oli tähdätty kohti. Lättäpäätä oi myös "Möökjureissa" eli siis Mercuryissakin. Eikä Fordilla tuotantoon 1953 - 54 otettu Y-block V-8 syrjäyttänyt lättäpäätä mihinkään. Mäntän yhteiskoulun poikain liikunnanopettaja A. Elorannan legendaarinen 1950-luvun alkupuolen tummanvihreä Ford Vedette on vieläkin muistijäljessä löplöpttävän käyntiäänensä vuoksi. Vedettehän oli "pesussa hiukan kutistunut sämpylä-Ford"! Aaron Vedette on tiämmä lahjoitettu automuseolle... |
||||
|
20.11. 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoinen toteutus vaihteenlyhdyn valaisemiseksi, jos johdossa kulkee 220 V! | ||||
|
19.11. 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljon mahdollista, herra Tauno. Viimeksi seurasin keskipakopumpun juoksupyörän tasapainottamista kesällä 1983, siis yli 40 vuotta sitten. Toivottavasti joku muistanee tasapainottamisesta paremmin... |
||||
|
19.11. 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai "folköl"- mukia, mister Teppo? | ||||
|
19.11. 08:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siksi laitoinkin pilan päiten Deltan lainausmerkkeihin. Kyseessä onkin Liedossa sijaitseva bussikoritehdas, vaikka jotkut saattaisivat kärryiltä (Carrukselta) pudotakin, heko heko! Omistussuhdekiemuroitahan riittää vaikka muille jakaa... |
||||
|
|
19.11. 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, hyvä, herra Lasse! "Autokori Oy, Turku", jonka perinne elää "Deltalla" ja voi hyvin. |
||||
|
|
19.11. 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo! Vierintälaakereilla on aina oltava jonkin verran välystä säteen suunnassa. Lämpölaajenemisen myötä ehkä voisi ajatella mainitun välyksen jotenkin "elävän", mutta se lämpölaajeneminen onkin samanlaista "elementeille": petilaakerikiekko - laakerirullasto - ulkokehä. Välys vielä auttaa "sietämään" säteen suuntaisia ulkopulelta tulevia iskuja tai jysäksiä. (Tekun sisäpiirin vitsi teräksen lämpölaajenemiskertoimen lukuarvon muistamiseksi: nolla pilkku neljänollaa kaksitoista!) Pääasiassa välystä järjestetään siksi, kun rullien voiteluöljylle on oltava välttämättä tilaa. Se ei kovin iso tarvitse olla. Tavallisia vierintälaakereita akselille asennettaessa rullien/laakerirenkaiden välinen välys on AINA tarkistettava (rakotulkilla eli "liuskamitalla"), että se on laakerivalmistajan antaman (suunnitellun) mitan mukainen. Välystä puolustaa myös rullien keskinäinen halkaisijamitan (mikroskooppista luokkaa oleva) mittavaihtelu. Sopivan herkällä mittarilla tarkasteltuna osoittimet "liioittelevat" mittaeroja, välillä on "Kalliovuoret" ja välillä "Kuolemanlaakso". Tämän mainitun välyksen mitan tarkastaminen (huoltoseisokkien aikana) kertoo myös sen, että onko vaihdolle uuteen tarvista. Kunto selviää käytön aikana puutikulla! Se on: - sopivan kokoisen puutikun (EI terävän!) toinen pää laitetaan laakeripesän ulkokuorta vasten ja toisessa päässä korvan läheinen kohta, näin voidaan ns "luukuulolla" todeta käynnin aikainen ääntely. Kulunut laakeri karjuu pahalla äänellä! Tikun on oltava tiivistä puuta, jotta "kuulovartiointi" onnistuisi. Petilaakerin ulkokehän eli rullaston ulkomitan ja ja laakeripesän välyksen kuitenkin pitää olla olemassa, niin värinän kurissa pitäminen onnistuu. Mitenkään liukulaakerintiukka sovitteen ei tarvitse olla.Kuormituksen laadusta riippuu tiukkuus, veturinmoottori tietysti eri tapauksena kuin "Zhiguli 1200:lla"! Tai meidän Hannu-serkun 302 Mustangilla verrattuna Briggs & Stratton -ruohonleikkuriin. Perheenisillä ja laakerointien suunnittelijoilla onkin sama toteamus: - "ei ole väljän voittanutta". (Näin opetti syksyllä 1980 eräs höyryturbiinien suunnittelussa uraa tehnyt ja kokenut DI V. Perälä meille teknikko-oppilaille!) Nokka-akselithan ovat yleisesti liukulaakeroituja, eivätkä ne niin kovien rasitusten "leipomaksi" joudu.. Kampiakselissa vaikuttavat voimat (sen pyöriessä) ovat sen verran huimat, että siinä kartiokkuus aiheuttaisi staattista epätasapainoa aika raakasti. (Esimerkki tästä: polkupyörän keskiössä poljinakselia nopeasti pyöritettäessa - ketjut irrotettuna - akseli pyrkii kieppumaan, eli juuri staattisen epätasapainon takia. Dynaamisen epätasapainon kertoo jo epäkesko-nimityskin.) Nokka-akselin päämitat ovat sitä luokkaa (ja kun se nelitahtimoottorissa perinteisesti pyörii puolella kierrosluvulla kampiakseliin verrattuna) että siihen se kartiokkuus kuuluukin. Maybachin kiekkomaiset petilaakerit vielä olivat aiheuttamassa hyrrävoimia lisärasitukseksi. Tähän "tautiin" auttaa juuri maksimikierrosluvun madaltaminen. Kysyttävää? Riittääkö tämänkertainen epistola myös amatöörigynekologeille? Varmastiko? |
||||