Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.12.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, vai joutuiko saha tekemään kumipyöräsiirtonsa sen takia, kun VR lähestyi YLIHINNOITETULLA "palvelutarjouksellaan"...? Tämä kuvio näyttää aivan samanlaiselta hullunsirkukselta kuin mitä Mäntässä tehtiin parisen vuotta sitten. |
||||
|
18.12.2024 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 oli entinen makuuvaunu Em 2472 vuodelta 1956. Sen sarjamerkki oli ollut CEm vuoteen 1971 asti. Mutos virkatarvevaunuksi on tehty etwa 1980-luvun puolivälissä. |
||||
|
15.12.2024 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän mallisessa BT - sarjassa on kussakin vaunussa kuusi paikkaa (makuukoijaa). Nrot olivat siis 01313 - 01319 (seitsemän vaunua). Työnjohtajalle (mestarille) oli oma pieni osastonsa makuupaikkoineen kirjoituspöytineen vaunun päädyssä (EI käsijarrupäädyssä). Muistaakseni yksi tällaisen vaunun kori oli myyty yksityishenkilölle mökiksi. |
||||
|
15.12.2024 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlainen oli ollut myös Haapamäen opastinmiesten BT 01318. | ||||
|
15.12.2024 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01316 valmistui vuonna 1955 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
|
15.12.2024 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01317 oli sekin valmistunut vuonna 1955. Heinäkuussa 1991 siitä tuli XT 01624. | ||||
|
15.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01604 oli entinen BT 01315. BT oli valmistunut vuonna 1955. | ||||
|
15.12.2024 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaasalainen Haldin & Rosen - koritehdas myös lopetti toimintansa 1978. Sekin oli tehnyt puukorisia busseja. Kutterin puukoreissaan käyttämä valmistusmenetelmä oli samanlainen kuin englantilaisia de Havilland Mosquito-koneita rakennettaessa, tosin se oli ostanut ruotsalaisen korifirman valmistuslisenssin. Suuren kysynnän vuoksi Kutter oli jatkanut puukorisen Kutter 8-mallinsa valmistusta vielä 1978, vaikka edellisvuoden talvella oli ensimmäiset teräskoriset Kutter 9:t jo valmistuneet. Hankaluuksia oli aiheuttanut vielä valmistuksen siirto Vallilasta Lemuntieltä Espoon Kivenlahteen. |
||||
|
|
15.12.2024 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös Lahden Autokorin mainitaan tehneen Vanajiin ohjaamoita/hyttejä. Herra Erkki, Kiitokori-maininnastasi: - perinteinen tapa oli rakentaa puukori, jonka päälle tehty peltikuori sopi paikalleen kuin hansikas. Tällä tavoin muuten bussinkoreja ennenvanhaan tehtiin. Puurunko tehtiin mm koivusta, jolla oli ikävä tapa lahota verrattain pian. Tamperelainen Kaipio (myös kassakaappitehdas) harrasti tammisia koreja. |
||||
|
14.12.2024 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Eljas. Uskon, että arvauksesi 3 - 6 veturista on sangen lähellä totuutta, olihan Båtvikin laituriin tulleen laivan tuomia kuljetusesineitä (kansalaisista MiG-15 tai 17 kiireettömiin varaosiin?) pitänyt myös siirrellä alueen sisäisinä kuljetuksina. Hmm. Niin milloinkas niitä varhaisia Antonov-kuljetuskoneita tulikaan laivueille käyttöön? Ainakin kaksitasoinen Antonov An-2 (Nato-koodilla "Colt") lensi ensilentonsa 1947. Lieneekö CCCP-lentosotamiehet saaneet ensikosketuksensa ilmailuun Friggesbyn kentällä juuri An-2:illa? Toisin sanoen: sotilastukikohdassa touhua riitti. Hikihän tunnetusti säästää verta ja joutilaisuuden tuomia paheita torjuttiin sulkeisharjoituksilla....? |
||||
|
14.12.2024 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, se kakkonen on palkin valssaukseen liittyvä numero, tyyppinumeroko, vai viittaako se "valmistusmenetelmään nro 2"...? Valmistuseränumerot merkitään tyystin toisella tavalla ja nämä ovat sidottuja ainestodistukseen. Määräys identifiointitavoista on sangen tarkka, vaaditaan myös sulatustodistus, ainestodistus ja viimein vastaanottajan hyväksymismerkinnät. Nämä kaikki siksi, koska kyse on ihmishengistä, turvallisuudesta ja myös suurista aineellisista arvoista. |
||||
|
14.12.2024 15:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikos se lokakuussa 1992 Porvoossa, kun Teve tyrkkäsi tyhjän Mas:in poliisista yli kuin tyhjää vaan! Teven ohjaamossa ei huomattu mitään erikoista... | ||||
|
14.12.2024 15:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko tuossa postin pussihuoneen luukut auki? | ||||
|
14.12.2024 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-Serkku, Tri-Five eli vm 1955 - 1956 ja 1957 koreja tehdään uusiotuotantona. Alustoista vaan en tiedä. Mutta esim Danchuckin osista pystyy kyllä ihan täyden Letukan heittämään kokoon ovipahveja ja Wunderbaumeja myöten. Moottorivaihtoehtojakin löytyy tietenkin: - NOS, matching numbers pikkulohkoa tai vaikka Käkkylä Hearsen 500 cid veekasi! Katsastusmiestä vaan asialle...? Danchuck on takavuosina vaihtanut omistajaa, joten sen putiikin tuoreemmista valikoimista en tiedä sanoa mitään. |
||||
|
14.12.2024 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo karvalakki M/- 39 onkin hyvä hattukeksintö. Båtvikin jäällä tammikuisessa kovassa pakkasviimassa se piti ottaa välillä pois päästä, ettei tulisi henk.koht. sahajauhoista liian kuumaa!!! Ittelläni vielä merivoimien kapiaismalli siniristillä ja ilman kokardia. Rautatiemuseolta ostettu junasuorittajan punainen päällinen paikalleen ja eikun menoksi! |
||||
|
|
14.12.2024 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan monta veturia "CCCP Porkala-udd"-sotilasrautatiellä kerrallaan oli? Ja vielä: - lähtivätkö veturit säännöllisin väliajoin Vyborgiin tai Leningradiin isommalle huoltokäynnille? Ja tietysti sieltä tuli vuorollaan vastaava veturi vuokra-alueen liikenteeseen. Kirkkonummen veturitalli näytti siksi matalalta pytingiltä, ettei siellä vetureita vissiinkään nostoruuvien varaan laitettu (pyöräkerran vaihtoa varten). Sekin seutu kovasti savilillinkipohjainen, ettei sinne kuoppasorvia mielellään heitetty...? Tai mistä sen tietää? |
||||
|
|
14.12.2024 06:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikista vekkuleista kuvista tämä nimenomaan on kaikkein vekkulein! "Kukkuluuruu, täältä minä tulen...! Eikä minua poliisikaan paljoa estele." (Jyrkän kaarteen takaa vieläpä.) |
||||
|
13.12.2024 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, pysyvä tarkoitus on sinne Ukrainaan jäädä, omalle 2 x 1 m tontille, 2 m maanpinnan alapuolelle, tai sitten "sankarina" palata Venäjälle "Cargo 200:na", tuhkauskuormureiden kautta prosessoituina. Pikkusielu-Volodjan yksi tavoite siinä samalla saavutettu: - ruumiit eivät toisinajattele!!!. Baltian maissa nimenomaan toivotettiin että tervemenoa. |
||||
|
13.12.2024 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| M. Mäkipirtin Vanaja-kirjan mukaan: - mitä tulee Sisu-Vanaja fuusioon: Vanajalla rasituksena oli ollut englantilaisten toimitusaikojen venyvyys, mitä moottoreihin tulee. Tehtaalla välillä seisoi runsain määrin puolivalmiita autoja nimenomaan odottelemassa englantilaiskomponentteja. Toisena syynä herra Tor Nesslingin (pää-Sisulainen) harmistuminen kilpailuasetelmasta. Lieneekö osingoissa ollut toivomisen varaa? Niin, ja Vanajissa käytettiin myös Timken - telejä, mutta ne eivät olleet nostavia. Sivumennen: Timken oli/on amerikkalainen firma, tunnettu mm. vierintälaakereistaan. Kuuluisa lienee valokuva, jossa neljä hienosti pukeutunutta neitosta työntää amerikkalaista Timkenillä vierintälaakeroitua isoa höyryveturia nro 1111 liikkeelle, kevyen näköisesti ja kevyen hymyn myötä. |
||||
|
13.12.2024 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, kahdella tai kolmella "hauishiiappiparilla" nostaa mm. MGO V16 BSHR:tä paikalleen? MGO:n öljytilan täyttämiseenkin mennee aika monta Teboil-huoltoasemalta ostettua neljän litran tarjous-moniasteöljykanisteria. Synteettistä, juu vallan! |
||||
|
12.12.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noinkin tuoreiden (1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa valmistuneiden) 26-sarjalaisten hylkyyn pistäminen, aina samaa vanhaa mentaliteettia! Puusilminä tuijotetaan vaan numeroita, EI siis vetureiden numeroita. Mikähän näistä pistetään Hy museolle, vai pistetäänkö mitään? Herra Juha, sanoisin että lisää romua...? Eestulemattomat ektoplasmat korvasivat virkavastuun tulosvastuulla! |
||||
|
12.12.2024 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa Sellun raiteella kutakuinkin viikon kerrallaan (laitteita huoltamassa). Ja pitempään siinä vaiheessa, kun mekaaniset asetinlaitteet korvattiin VR-76 "salamalaitteella" keväällä 1976. |
||||
|
|
12.12.2024 05:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko VR:n talous-"osaajat" neuvoneet odottamaan romuraudan hinnannousua..!? Sr2-sarjan kolmen yksilön näkyminen tällä laanilla on jättimäisen typeryyden monumentti...! |
||||
|
12.12.2024 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| T-paheeseen liittyvää erityistä tuomittavuutta korostaa perinne-esine: "PIIPPU". Siihen liittyvänä täydennyksenä pitäisi vielä kuulua Clan- tai Kilta-piipputupakkapussi. (Omasta mielestäni Clan oli parempaa merkkiä, kun joskus vuoden 1980 tienoilla itse polttelin piippua. "Kaksi puupäätä samassa varressa" , hah hah!) |
||||
|
12.12.2024 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käymälää ei saa käyttää junan kulkiessa...? Käymälää kyttää junan kissa...? |
||||
|
|
12.12.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas! Tyhjien norttiaskien vieressä Venus-kortsupaketti! No, voihan siivoojattaren kanssa varvin vetäiseminen piristää päivää, yhteisestä sopimuksesta? Vilkkaasta junaliikenteestä huolimatta...? |
||||
|
|
11.12.2024 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Sisu perinytkin kuvassa näkyvän nostotelikonstruktion Vanajalta fuusioinnin yhteydessä? | ||||
|
10.12.2024 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hetkinen, eikös yksi jenkkirekkamerkki ollutkin "Freightliner"? | ||||
|
08.12.2024 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe! Oli ilo lukea kommenttiasi! Niinpä jatkaakseni, sanoilla "der Tor" und "das Tor" mainitsemasi ero tulee hyvin selville. "20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipainoa", kyllä, siis yhtä vetoakselia kohden. Yhteensä kolmen akselin akselipaino tekee 60 tonnia. Tämä jaetaan viidellä, niin saadaan veturin summittainen vetovoima eli 12 tonnia. Mitäpä sanoo Dampflok-Archiv 1 (Weisbrod-Müller-Petznik)/Berliini 1976, DDR-puolella. Baureihen 01 bis 39? vetovoimasta: Laskettu kaavalla: Z = (a x d^2 x s x p)/ D [kg], jossa: a = kerroin: 0,65 kaksoiskoneistoiselle ja 0,5 kompondikoneistoiselle [veturille] d = sylinterin halk. [cm] s = iskunpituus [m] p = työpaine [kg/cm^2] D = vetopyörän halk. [m] Huom. 01-sarjan vetureita valmistettiin kauan, vuodesta 1925 alkaen ja sarjassa tehtiin ajan vaatimia muutoksia ja parannuksia. Viimeiset 01:t oli muutettu vuonna 1941 02-sarjasta (2'C1'h4v, 10 veturia). 01 oli siis tyypiltään 2'C1'h2. Vetureita oli yhteensä 241 kpl. Sodan jälkeiset rekonstruoinnit olivat myös osana sarjan historiaa, niin DB:llä kuin DR:lläkin. 01.0 (nrot 01 001 - 01 010): 14 500 kg / sn 120 km/t 01.0 (nrot 01 012 - 01 076): 14 500 kg 01.0 - 1 (nrot 01 077 - 01 101): 12 355 kg (sylinterin halk. pienennetty 50 mm:llä) 01.1 (nrot 01 102 - 01 149): 12 355 kg / sn 130 km/t. Etutelin pyöriä isonnettu 850 mm -> 1000 mm:iin. 01.1 - 2 (nrot 01 150 - 01 232): 12 355 kg (kitkapaino: 59,7 tonnia). Nämä edelliset siis ns. Einheitsloks. Baureihe 02 - sarja muutettiin sarjaan 01 (nrot 01 011, 01 233 - 01 241) vuosina 1937 - 1941 Reichsbahnin Meiningenin konepajalla. Lisää: 01.0 - 01.1 (nrot 01 042, 01 046, 01 112, 01 154 ja 01 192 Umbaulok DB, vuodesta 1950 alkaen): 12 355 kg Näiden kattiloihin oli laitettu Henschel-syöttöveden sekoitusesilämmittimet, turbo-pumpulla. 01.1 - 2 (nrot 01 103 - 01 232 Reko-lok DB, vuodesta 1958 alkaen): 12 355 kg, kitkapaino 57,7 tonnia. Nämä saivat uudet tehokkaammat kattilat. 01.5 (nrot 01 501 - 01 535, Reko-lok DR, vuodesta 1962 alkaen): 12 335 kg. Kitkapaino: 60,4 tonnia. Uudet kattilat, uusia rakenneosiakin, osa sarjasta öljypolttoisia. Kuriositeettina 01:n kolmisylinterinen versio (01.10, 2'C1'h3, virtaviivaistettu päällirakenne!). Sn 140 km/t. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): käytetyllä kaavalla 8 580 kg. Hmm, pistää miettimään, ero on huomattava kaksisylinteriseen verrattuna. Täytyypä kaivaa jostain Henschel-Taschenbuch esiin ja tutkia sieltä. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): 8 580 kg, uudella kattilalla, v:sta 1953, osa sarjasta öljypoltolla, ei enää virtaviivainen. Kitkapaino: 61,0 tonnia öljypolttoisena. Vertailun vuoksi kevennetty näkemys vuodesta 1930 alkaen: BR 03 (2'C1'h2), Einheitslok sekin. 03.0 - 1 (nrot 03 001 - 03 122), akselipaino 17 tonnia eli kolme tonnia vähemmän kuin 01:llä. Kitkapaino: 53,0 tonnia. vetovoima laskettuna: 11 150 kg. Sn 130 km/t. Vanhus, eli ent. preussilainen S 10.1, Bauart 1914, 2'Ch4v, eli tulistin-kompoundikone!!! 17.11 - 12 (nrot 17 1124 - 17 1209): 9 302 kg. (Sn 120 km/t) ja kitkapaino tällä 51,4 tonnia. Entäpä kuuluisa baijerilainen "Maffei - Pazifik", eli S 3/6, eli 2'C1'h4v, bauart 1912: (sn 120 km/t) 18.4 (nrot 18 441 - 18 458): 10 615 kg ja kitkapaino (vetoakselipaino kokonaan): 50,1 tonnia. Muuten, ei ihme, että DRG ja DB tykkäsivät S 3/6-koneista! |
||||
|
08.12.2024 05:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näinpä selvisi vaunun oikea numero. Kiitän arvoisia herroja kommentaattoreita avusta. | ||||
|
08.12.2024 05:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan neukeilla jo olemassa konepistooli PPSh-41, jonka isot pojat kertoivat inspiroituneen Suomi-konepistoolista ja sen menestyksellisestä roolista (tsuhnien käsissä) talvisodassa, eikun anteeksi - ööö - "Pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa"...! AK- 47:llä on muuten aika selvä sukulaisuussuhde saksalaisten Sturmgewehr 44:ään (eli MP 44). Toimintaperiaatteessa vain on selvää eroa. Yksinkertainen rakenne helpon valmistettavuuden kanssa on taannut maailmanlaajuisen suosion. Ameriikan oma näkemys rynnäkkökivääristä on hankalammin ja vaikeammin toteutettu. Mikä ettei, kun asetehtaat saivat rahastettua niin raakasti ja paljon kuin vain kehtasivat! |
||||
|
|
07.12.2024 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Vertti, ikkunan alla on nähtävissä lähiliikennevaunuille tyypillinen lämmitysilmakanava. 22375 oli modernisoitu lähiliikennekäyttöön. En nyt muista näin äkkiseltään, oliko 22380 tehty samanlaiseksi? |
||||
|
|
07.12.2024 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFihän se siinä, numero 22375. | ||||
|
07.12.2024 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja se toinen vaunu? Onko se oikeassa laidassa näkyvä ykkösluokkalainen (CEi, Ci) ? A 41, sehän oli myyty Nokia Oy:lle 1965. Jollain konstilla se kuvan mukaan materialisoitui Båtvikistä Pasilan talleille. Miten, noina vuosina telkkarissa pyörineen Star Trekin siirtosäteelläkö? "Pyhä vaiheinen", totesi tapahtuneen johdosta Dynaamisen Duon Ihmepoika Robin! |
||||
|
07.12.2024 05:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummainen vaunu oli vaakalaudoitettu Pe-sarjan postin apuvaunu. Sarja oli rakennettu vanhoille aluskehyksille. | ||||
|
07.12.2024 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo, Tonniysin vierailu Kökkelissä tehtiin hyvinkin ajoissa kenraaliharjoituksena, mikäli muistellaan noin vuoden takaista Siuntiossa käyntiä? | ||||
|
07.12.2024 05:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai lieneekö toveri "Glavnii starshina baby-face" KGB:n operatiivivaltuutettu? Valvomassa, etteivät toverit normintäyttäjät vaan loikkaisi kesken matkaa tsuhna-Suomeen? Veihän matka kohti Onnelaa... |
||||
|
07.12.2024 05:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ofitser Lebedeffillä kädessään Porkkalan-datshansa viimeisin kaalipenkin "tuote". Otshen harashoo ! | ||||
|
|
07.12.2024 05:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun puolivälillä tuo kyltin teksti "Turun satama" aiheutti tulkintavaikeuksia ulkomaisille turisteille, jopa melkoisessa määrin. "Entschuldigen Sie, aber warum fährt dieses Zug nach Turu Hafen? Gibt's Turku Hafen nie mehr?" Muutos kyltteihin saatiinkin aika rapsakasti: "Turku satama". |
||||
|
07.12.2024 05:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen tunnetuin kirkkonummelainen, (Saksikäsi-Edwardin "salarakastajatar") Riikka Purra ei taitaisi myöntää säästösyistä rahaa vastaavan lokomotiivin saamiseksi muistomerkkiveturiksi Kkn aseman puistoon? | ||||
|
|
07.12.2024 05:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perus-nollaykkönen siis tämä. Numerossa oleva "2" on DDR:n Reichsbahnin lisäys ja tarkoittaa arinaveturia - "Rostlok". Ei siis ruostetta! Pyhä Nikolaus väärentyi jenkeissä Santa Clausiksi, cocainecolanpunaisine kledjuineen. |
||||
|
07.12.2024 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalainen Baureihe "Null- Eins"! Veturien aatelia! | ||||
|
07.12.2024 05:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Rasmus! Hauska toteutus, juu vallan. | ||||
|
06.12.2024 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deutsche Reichsbahn-Gesellschaftin vaunuja "joutui" 2. mms jälkeen ympäri Eurooppaa. Jos nostalgiasyistä niitä haluttiin/tarvittiin "Heim ins Bundesrepublik", niin rahallahan siitä selviää...? Ellei polttopillimiehet ole ehtineet ensin. |
||||
|
05.12.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaiset (etenkin Reichsbahn!) tunnetusti käyttivät vetureitaan iskulausealustoina: NSDAP-aikana: "Räder müssen rollen für den Sieg!" (Pyörät pyöriköön voiton puolesta.) SED-aikana: "Wir fordern Friedensvertrag!" (Vaadimme rauhansopimusta.) |
||||
|
|
05.12.2024 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ct." ei ole "Saint", vaan asema - stantsija. Loput tekstistä kertoo "yhtiön" olevan sotilasrautatie Porkkalanniemellä. Olisikin aika vekkulia, jos vuokra-ajan muiston kunnioittamiseksi kuvan portin replika rakennettaisiin Kirkkonummen asemalle!? Taustan vaalea auto on vuoden 1955 mallinen Chevrolet "One-Fifty" neliovisena. Taisi Letukan legendaarinen pikkulohkoveekasi tehdä maihinnousun myös Suomeemme. |
||||
|
05.12.2024 07:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hymyileviä kissoja - kurrrnnaauuu! Muuten, samanlaiset kolme kattia oli Waffen-SS:n "Britisches Freikorps" (kyllä, luit oikein: Brittiläiset vapaajoukot!) kauluslaatoissa SS-riimukirjainten tilalla, tosin ilman kruunuja. Tämä sakki ei nyt niin iso ollut, olisiko alta kymmenen höperöä kirjoitettuna muonavahvuuslistoille. |
||||
|
|
05.12.2024 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tosi isot emäkelmit matkustivat ministeriautojen takapenkeillä, korkeasti palkittuina "palkintosikoina", suuntana pressanlinna, eikä suinkaan Konnunsuot sun muut. Eikä huolen häivää näkynyt! | ||||
|
05.12.2024 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, tämän perheen varakkuus takasi heille hyvän ja laadukkaan ravitsemuksen, asuinolot ja terveydenhoidon. Ei näiden tarvinnut koskaa pistää suihinsa halvasta tarjousjauhe-"lihasta" (kovia rasvoja 85 %, teurasjäännöksiä 14 % ja 1 % PVC-muovista kuorta) miten kuten räävittyä "ruuanromua", kehnojen ja paleltuneiden kumiperunoiden kanssa. Taatusti elämänkuviot suunniteltiin huolella, kun taas rahvaan tenavilla sääret vääntyivät mutkalle (vinksinvonksin, kuin Pippi Långstrumpalla) riisitaudin runtelemina. Asuinpaikatkin ihan muuta kuin Tenstan ym. slummia, jossa asuivat epätoivo, torailut, lyöntien jytke, kurkunkosken loppumaton kohina ja aromina rappukäytävissä vanhan viinan ja pohjaan kärventyneen silakkalaatikon "tuoksu" virtsalla höystettynä. Seinissä monenlaisten taiteellisten "lahjakkuuksien" loihtimat näkemykset "pirttiviljelytyökaluista" eli genitaaleista, asiaankuuluvine haistatteluineen ym. Niinpä. |
||||
|
|
05.12.2024 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, olinkin aina ihmetellyt, kuinka Hakiksen rauhanpatsaan rauhantahtoiset hahmot tervehtivät ohikulkijoille rauhaa - aina nyrkit pystyssä? Tällaisen funktionalistisen "rauhantahtoisuuden" sanomaa en mitenkään kyennyt selittämään minkäänlaisella mielikuvituksella itselleni - en vain pystynyt!!! |
||||
|
04.12.2024 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Hiljaa hyvä tulee ja maaten vielä parempi." - vanha suomalainen sananlasku. | ||||