Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.06.2021 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1976 Gd:tä ei tavannut muualla kuin virkatarvekäytössä ja nekin vähät raadot XG-litteralla. | ||||
|
25.06.2021 04:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni VR-logon yksinkertaistettu versio. | ||||
|
24.06.2021 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, sirkusjunaan liitettynä kirppusirkuksen show-kirput matkustivat tässä...? Uskoakseni enin käyttäjäryhmä taisi olla kananpoikaset. Possujen ja isompienkin possujen ruuansulatuksen toiminta minun mielestäni johti hygieniavajeeseen...? |
||||
|
23.06.2021 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitaten edelliseen kommenttiin: - ratkaisu tiedetään, ongelmat tiedetään, mutta toteutus jää AINA tekemättä. Muistissa on Hr11:n erään kuvan nälkävuoden pituinen kommenttiketju fiksuine ratkaisuehdotuksineen. Eikä mikään silti muutu! Myönnän itse, ettei minusta ole primus motoriksi, terveys asettaa esteet. Mutta juuri tätä varten edes yhtä kokopäiväistä päällepäsmäriä tarvittaisiin! |
||||
|
23.06.2021 03:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Em 2747, vuodelta 1940 oleva olympiavaunu, ei sitten kauaa palvellut "virassa" kuvanoton jälkeen: hylättiin 1972. | ||||
|
23.06.2021 03:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9838 m/1958 -> BG 040138 ja Po 9839 myös m/1958 -> BG 040139, kumpikin muutos tehty 1981 tienoilla. 9839 oli vuonna 1978 pistänyt omiin pupilleihini siten, että sitä oli käytetty Jyväskylästä Haapajärven suuntaan kulkevassa järjestelyjunassa konduktöörivaununa. Veturina oli ollut Dv12. |
||||
|
22.06.2021 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Elias koordinaateista. Likimain Otavan kirjapainon vaihteen kohdilla kuvattu. | ||||
|
22.06.2021 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäki - Myllymäki. | ||||
|
22.06.2021 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, varsin todennäköistä olisi myös se, että perusvaunu oli ollut neuvostoliittolainen sotasaalis. Vaunun numerostakin voisi päätellä jotain. Umpivaunukaan se ei ole ollut, sillä sivulaitojen alareunassa on selvästi nähtävillä saranat. Päällysrakenteen muodosta helposti kyllä saa rikkavaunumielleyhtymän. Kasvihuoneen ovi on yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva! |
||||
|
22.06.2021 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan kukaan anabolisilla terästetty bodari koettanut nostaa noita pyöräkertoja? | ||||
|
|
22.06.2021 02:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö Tyrisevänjärveltä otettu kuva? | ||||
|
22.06.2021 02:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa holvin muodostavien kivien paksuuden muutos! Ennen oli hyvä järjestys, maksoi mitä maksoi. Nyt pitää olla järjestys, joka ei saa maksaa mitään! Niinpä, järjestystä se on huonokin järjestys... | ||||
|
22.06.2021 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kalkki-Petterin firman, eli Lohjan Kalkin vaunu. Petter Forsström kuului sisällissodan 1918 aikana valkoisten tukijoihin. | ||||
|
22.06.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän radalla ovat kulkeneet ainakin myös Bm1 nro 2 sekä Ds2 7. Viime vaiheessa ennen henkilöliikenteen lakkauttamista 1953 keväällä käytössä oli Dm2 14. Silloin kun 14 oli huollossa, sitä tuurasi 13, eli juuri kuvan vaunu. Tuon Ds2:n tapauksesta sen verran, että siis vuoden 1933 aikataulun mukaan Ds2 lähti Mäntästä aamulla 7 aikaan Tampereelle, teki siellä ollessaan kaksi reissua Orivedelle (toinen vuoro jatkoi Oripohjaan). Tampereelle paluun jälkeen se lähti sitten kolkuttelemaan kohti Mänttää. Joka marjapaikan koluttuaan motti saapui puolenyön aikaan Mänttään ja vielä siirtoajo virkajunana Vilppulaan talliin. 14 aikoinaan kulki myös Haapamäeltä Porin suuntaan. Kerran elokuussa 1949 motti lähti illansuussa Mäntän asemalta kohti Vilppulaa. Konduktööri hämmästyi, kun motti meni pysähtymättä Koskelan seisakkeen ohi, vaikka sieltä olisi ollut kyytiin tulijoita. Mentyään ohjaamoon konduktööri totesi kuljettajan kuolleen ohjaimiin. Pumppu oli pettänyt. Sen verran konduktööri oli oppinut motin pysäyttämisestä, joten hän sen sitten pysäytti. Motissa oli ollut kyllä kuolleen miehen kahva, mutta se oli ollut sidottuna nahkahihnalla kiinni tehonsäätökahvaan. Tapauksesta uutisoitiin pitäjänlehdessäkin (Kuorevesi-Mänttä-Wilppula). Äitinikin muisti tapauksen, oli 13-vuotias koulutyttö silloin. |
||||
|
|
21.06.2021 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jonkun kertoneen, että tämä Motti aikoinaan seisoi Kirkkonummen tallissa ja että herra T. Saalasti käski siirtää sen pois sieltä, ettei ole hänen pajansa jaloissa. | ||||
|
21.06.2021 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin kuvaa tuon fiiatin kohdalla, ja luulen sen olevan ihan peruskusiainen. | ||||
|
21.06.2021 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennepaikkojen välimatkakirjoja on toki varhaisempiakin. Koko juttu alkoi 1926 teoksella: Epäitsenäiset liikennepaikat. Kiertokirjeissä kerrottiin muutokset ja lisäykset. Epäitsenäisistä oli vuosikerrat 1930 ja 1936. Liikennepaikkojen välimatkat - luettelon ensimmäinen painos ilmestyi 1942. Uusia painoksia ilmestyi myös ainakin vuosina 1954, 1955, ja 1963. Vuodesta 1971 jo Jukka V. mainitsikin. Viimeinen kokonaisuus sitten oli vuonna 1977 ilmestynyt irtolehtikansiomuotoinen toteutus. Livään tehtävistä muutoksista tiedotettiin VR:n Käskylehdillä ja Virallisilla tiedotuksilla. Useaimmiten muutokset piti tehdä kynäkorjauksilla. Uusia lehtiä ei julkaistu siten kuin esim. JT:n korjauslehdet. Epäitsenäiset liikennepaikat olivat paikkoja, joiden tilinpito eräässä mielessä "kuului" päällystöasemille. |
||||
|
|
21.06.2021 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se siitä sitten. Motin tarina on taputeltu... | ||||
|
21.06.2021 08:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään tuo tieliikenteen "seis"-levy ei velvoita veturinkuljetustyöläistä tottelemaan! | ||||
|
20.06.2021 23:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotakin mainitakseni: suunnanvaihtolaitteet olivat lättähatusta, ovet, vaihdelaatikot ja moottorit HKL:n linja-autoista. Moottorit (2 kpl) olivat Volvon mallia, joita käytettiin Volvon B59-59-takamoottoribussialustassa, tyypiltään THD100. Olivat siis vuodelta 1976! Vaihteistot olivat Voith 506-tyyppiä, siis automaattisia. Tiedot kirjoista Suomen veturit osa 2, vuodelta 1995 ja Sinisen bussin tarina II/Stadin dösät 1968-1991, vuodelta 2009. Niin ja Salama oli melkoisen pitkä (31 150 mm), verrattuna aihioonsa (26 400 mm puskimenpäitse). |
||||
|
20.06.2021 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miellyttävän näköiset mittasuhteet vasemmanpuoleisessa seinässä, esimerkikisi ikkunat ovat mittasuhteiltaan hyvin istuvat suhteessa seinän mittoihin, ei liian isot tai liian pienet. B. Granholm oli näemmä oikeassa paikassaan suunnittelijana. | ||||
|
20.06.2021 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen kampiasetinlaite. Kampien asennonilmaisimet ovat näemmä kääntyviä nuolia. Lieneekö kulkutiekankia kaksi per pääty? | ||||
|
20.06.2021 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturikattilassa ja miksei muissakin tuliputkikattiloissa lisäksi on ominaisuutena kiehutettavan veden jäähdyttävä vaikutus. Voimalaitoksissa käytetään kattiloissa ja putkissa (vesiputkikattilat!) yleisesti tulenkestäviä teräksiä, esimerkiksi 15Mo3:aa (vanhan testamentin aikana). Sama koskee voimalaitoskattiloiden sisäisiä varustimia, muun muassa nuohoimia. Muistan kun kerran vietiin varastoon käyttöikänsä saavuttaneita nuohoinputkia. Yksi putkista putosi vahingossa ja se hajosi sirpaleiksi kuin lasi. Syynä oli se, kun se oli ollut tulen koskettamaa ja siten "sairastanut" hiilikatoa kiderakenteessaan. Kyseisessä voimalaitoksessa oli turbiineille menevän höyryn lämpötila keskimäärin 534 ast. Celsiusta, painetta en tähän hätään muista. |
||||
|
|
20.06.2021 11:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, aivan samanlaisia kokemuksia oli itsellänikin viime työpaikassani. Eräälläkin "aluemyyntipäälliköttärellä" ei ollut niin minkäänlaista tekniikan tajua. Aikaa piti sitten käyttää jopa perusasioiden selittämiseen. Hänellä oli vielä tapana vetää toimitusajat erittäin kireiksi, johtuen em. seikasta. Ihmisenä oli mukava ja sympaattinen. | ||||
|
|
20.06.2021 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junttilan Salama = der Dorftrotteler Blitz, hah hah! Tai: the Yokelian Lightning. | ||||
|
20.06.2021 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaakkoissuomalaista rapakiveä voi murentaa jopa sormin! Ettei se mikään ihme ollut ettei kelvannut rautatiekäyttöön. Rapakivellä oli myös terästetty vanhan valtatie 7:n päällystettä, se oli helposti tunnistettavissa punertavasta väristään. Tiemestaripiirin vaihtumisen kyllä näki! | ||||
|
19.06.2021 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2160 oli vuodelta 1930. Vuonna 1968 se alennettiin sarjaan XCm, numerolla 02160. Hylkäys tuli vuonna 1970. Kun kuvan vaunussa on luokkamerkintänä II, I luokan lipun ostaneelle myytiin yksi paikka II luokan makuuhytistä. Tämä selittää C-sarjamerkin käytön. Ci 2234 valmistui vuonna 1922 ja hylättiin 1942. Onnettomuusko aiheutti hylkäämisen? Panun kommentissa 4.5.2020 klo 14:28 mainittu CEm 2450 näyttää samoin siltä, että I luokan lipulla myös sai makuupaikan tästä vaunusta, siitä huolimatta että luokkamerkinnät olivat II ja III. Mikäli II/III luokan makuuvaunujen paikat olisi tosiaan olleet myynnissä ainoastaan II/III-luokkina, niin sarjamerkkinä olisi mielestäni ollut DEm. Tunnettiinhan II/III - luokkien päivävaunut sarjana DEi. |
||||
|
18.06.2021 15:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ohutvartiset" puskimet tunnetaan yleisnimellä varsipuskin. Mäntäpuskimet taasen ovat tukevampaa tekpa ja mielestäni erittäin onnistunut keksintö, mitä tulee käyttöominaisuuksiin. Eri korkeudelle sattuvien puskimien sattuessa voimalla yhteen varsipuskimilla oli ikävä taipumus vääntyä. Mäntäpuskimiin oli helpompi sovittaa kunnollinen jousitus. |
||||
|
16.06.2021 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis että täh? Junalauttaliikennettä Keurusselällä? | ||||
|
16.06.2021 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menisin väittämään, että 5.91. Silloin oli jonkinlainen XT-buumi päällä muutenkin. | ||||
|
16.06.2021 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dr20 on huomattavasti paremman näköinen tästä kulmasta. | ||||
|
16.06.2021 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, tosi on, mustaa autoa ei saa puhtaaksi millään. Mitä sanoin valkoisesta autosta, minulla on omakohtaista kokemusta 1983 Honda Civic Wagonista. | ||||
|
|
16.06.2021 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoista veturia ja autoa ei ikinä saa puhtaaksi pesussakaan! | ||||
|
16.06.2021 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asemapäällikön asunto on oikeanpuoleisessa päässä ja yksi odotushuoneen ikkunoista on poistettu. Vasemmanpuoleinen ovi on myöhempää lisäystä. Muuten asematalo on Tku-Tl/Hl-Tpe-radan IV luokan tyyppipiirustusten mukaan rakennettu. Knut Nylander oli suunnitellut nämä. | ||||
|
16.06.2021 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo vasen siipirakennus on mölön näköinen! | ||||
|
16.06.2021 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vitsi: Arabian WC-istuimet ovat valtavassa suosiossa Israelissa. | ||||
|
15.06.2021 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja olihan yksikin lätän vetovaunu käynyt Moskovassa jossain näyttelyssä, niihin aikoihin kun Kennedy tuli USA:n presidentiksi. Sitä en tiedä, menikö se sinne ajamalla. |
||||
|
15.06.2021 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleinen vaunu on Cik/Eik. Nestekaasupullokomero oli näissä tehty eteisen kohdalle. | ||||
|
15.06.2021 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kuva, kiitos Tapio! Oletan, että tämän telimalliin keskiötappi on keskellä. Laakeripesien joustoliikkeet menee ilmiselvästi kierrejousille. Sivutyynyjen jousitus näköjään on jaettu lehtijousille. Muistelisin että vuonna 1927, vaunun tullessa Suomeen, oli alkuperäisinä teleinä kaksiakseliset, jotka lyhyen ajan kuluttua vaihdettiin näihin. Ja että syynä olisi ollut vaunun melkoinen paino. |
||||
|
14.06.2021 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumma juttu, talvisodan jäljiltä toivuttaessa oli varaa rakentaa käytännöllisesti katsoen keskelle-ei-mitään rapattu tiilirakennus(?). Ei silti, puurunkoisiakin rapattuja rakennuksia on kyllä olemassa, vaativat vain huolellisempaa työtä rakennusvaiheessa. Myös Kosken uudempi asematalo oli "saman hengen lasten" suunnittelema. |
||||
|
13.06.2021 16:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu oli aikoinaan ensimmäinen puuvaunutyyppinen vaunu DEm - (myöh. CEm - ) sarjassa. DEm 2413 on myös pienoismallina rautatiemuseolla. Oli myös Porvoon Museorautatien vaununa. |
||||
|
12.06.2021 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihrein valinta. Just joo. | ||||
|
12.06.2021 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirpaisi oikein, kun katsoi tätä kuvaa, kun lämmin kesäkuun illansuu on tuolla ikkunan toisella puolella! | ||||
|
11.06.2021 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnistuisi varmaan hyvällä kirvesmiesporukalla. Saattaa tosin olla hintavaa, ellei kelpuuta rautakaupan ikkunoita ja ovia...? Hirsirakennustyön osaajia luultavasti joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa, mikäli tämä nyt hirsirakenteinen onkaan. |
||||
|
10.06.2021 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Televisiosta katsottuna muuten mielestäni OK, paitsi että herra Sorsakoski kunnioitti yleisöä olemalla kännissä kuin peikko! | ||||
|
09.06.2021 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joko maa painaa parrelleen kaalihäkkien kohdalla? | ||||
|
|
09.06.2021 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uron laituritupa lienee nykyisin siirrettynä jossain syrjässä ja yksityisomistuksessa. Jossain aikakauslehdessä oli ollut juttua tästä. | ||||
|
09.06.2021 14:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan nähneeni tämän vaunun joskus 1970-luvun jälkipuoliskolla, ja silloin siinä oli normaaliin puuvaunutapaan emalikirjaimet VR 92 SUOMI. | ||||
|
|
09.06.2021 04:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 92, entinen ylilääkärin virkavaunu, sittemmin terveystarkastusvaunu oli muutettu vuonna 1945 Di - vaunusta 2305. Se taas oli vuosimallia 1921. Vaunu oli lyhyttä mallia ja siinä oli 4 istumapaikkaa henkilökunnalle. Telin malli A7. | ||||
|
08.06.2021 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996:n mukaan 2504:n syntymäpäivä oli 8.5.1964, eli siis luovutuspäivä VR:lle. Ei helkkari, olin kuusivuotias tuolloin! Lieneekö aluskehys ja valmistajalaatat ainoita alkuperäisiä osia? |
||||
|
08.06.2021 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieksämäki Temussa rikkonaisten Dm12:ien kokoontumis-"ajot"...! | ||||