Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.09.2025 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä. Juohtuipa tässä Sleepy Sleepersin "Mr. Dampax": - "Hei kaikki beibit, unohtakaa teipit..." Vaikka asiayhteys ei juniin liitykään. |
||||
|
10.09.2025 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisi ollakin ihan vekkuli toteutettavaksi kesämökkinä? Samoin minäkin kiitän Muijalaa kuvanneita. |
||||
|
10.09.2025 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muijalan laituritalo oli muistaakseni vuodelta 1908. | ||||
|
10.09.2025 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, kansakoulukaverilla (kollipuolinen) oli hieman tuon näköinen punainen polkupyörä, jonka merkkiä en kykene muistamaan (oli vuosi noin 1967!). Se kuitenkin muistutti amer. Schwinn-pyörää kelpo lailla. Erikoista siinä oli kolmivaihteinen kappavaihde, jonka valitsin oli automallinen, T-kahvalla. Valitsimen rasia oli sijoitettu ylärunkoputkeen. Sen pyörät olivat pienemmät kuin kuvan pyörässä. Mahtoi olla kalliimpikuin kuin jokin kotimainen "Pyrkijä". Eikä vissiin ihmekään kun kaverin mutsi oli GAS:llä töissä valkoisessa talossa, R.Erikin sihteerinä. Herra Jouni, joitakin aikoja sitten täällä Helsingin Kalliossa joku skuutteihin hermostunut tiukkasi niistä jarruvivut pohjaan nippusiteillä. |
||||
|
10.09.2025 10:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mika T.: IsoHerra Leonid olikin niinpalio isoo, notta hänestä puhuttaessa kutsumanimen "Ljonka" käyttäminen tiäsi 25 vuatta kovennettua tyäleiriä Siperiassa ilaman kirieenkiriootuslupaa. "Älä turhaan lausu herrasi, Keskuskomitean Toveri Pääsihteerin nimeä, sillä Toveri Pääsihteeri ei jätä rankaisematta sitä onnetonta musikkaa, joka Hänen Pyhää nimeään turhaan lausuu." |
||||
|
09.09.2025 22:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Arto, noudattaako VR myös siellä "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua? | ||||
|
|
09.09.2025 22:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Salpietaria", herra Pasi? | ||||
|
08.09.2025 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, herra Juha. | ||||
|
08.09.2025 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilkka, mikäli muistosi ovat 1950-luvun ajalta, tai pian sen jälkeen, niin Someron Linjalla oli 1949 alkaen otettu käyttöön Leyland Comet-alustoille rakennettuja linjureita. Kun Someron Linjan johtajalla oli jonkinlaista omistussidettä turkulaiseen Autokori Oy:hyn, niin linjurialustat koritettiin siellä. Laskin "Pula-ajan bussit 1945 - 1956"-kirjasta "Leukku" Comet-alustoja olleen siinä 14 - 15 kpl. Nämä (keskimäärin 34 - paikkaiset) poistettiin juuri 1960-luvun alussa. Likimain samanlaisia "neliruutuisia" rakennettiin yhtiölle lisää vuoden 1954 tienoilla, nyt alustana oli Leyland LOPSU:t eli "Tiger Cub"-merkkiset. Näitä oli neljä. Rek.: EC-955, EC-956, EO-575 ja EO-580. Istumapaikkoja näissä oli 35 tai 37. Ne poistettiin 1960-luvun alkupuoliskon aikana. Tiedot: Bussidata, kuvasivut ja kalustoluettelot, sekä kirja Pula-ajan bussit 1945 - 1956 plus vielä korimallikuvasto (1992), joka ei tällaista varhaista mallia tuntenut. Nokkamallisiakin Leyland Cometeja oli Autokori Oy korittanut. Bulldog-Cometeja oli myös sellaisia, joissa oli vaan kaksiruutuiset tuulilasit. Ota nyt näistä selvää. Sekoitin ajatuksiani vielä "Autokuvastolla" vuodelta 1950. |
||||
|
|
08.09.2025 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Jari. Samaan aikaa omaa 1524 mm kalustoa "kunnostetaan tai edellytetään dynaamisesti" polttopillimiehillä. No, kait se VR:lle tuikitärkeä kassavirta näinkin hoituu, mutta silti alkaa mietityttää... |
||||
|
07.09.2025 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muijala - (Käringsby, heko heko). Joku tuskainen teini-ikäinen korkin päälle tallonut pipipää tuhopoltti tämän 1990-luvulla. Paikalliset asukkaat olivat olleet juuri neuvottelemassa tätä kyläyhteisötuvaksi. |
||||
|
07.09.2025 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieber Herr Uwe, oman teknisen "sivistykseni" pohjalta arvioisin kaapelin olleen kovassa sykkivässä rasituksessa mainitsemasi kahden vuoden aikana. Toisin sanoen, rasitus EI OLE tasainen tai "lepäävä". Vaijerin uskon olleen punottu korkealaatuisista terässäikeistä, jolle tuo kahden vuoden kestänyt rasitus on aiheuttanut virumista. Äkkiseltään muisteltuna viruminen tarkoittaa säikeen sisäisen kiderakenteen kestokyvyn heikentymistä väsymisilmiöllä. Se voisi aiheuttaa säikeen lujuutta koskevan mitoitusrajan lähenemistä. Tätä rajaa ei saa koskaan ylittää, kun kerran on ihmisten hengistä kyse. Väsymistä ilmiönä käytetään hyväksi esimerkiksi silloin, kun rautalankaa katkaistaan edestakaisin poikkisuunnassa nitkuttamalla. Herr Uwe, vaikka tietäisitkin tämän entuudestaan, kirjoitin tämä nuorempien vorgilaisten iloksi ja huviksi. |
||||
|
07.09.2025 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| On siinä kanssa pidetty nuhapumpulle ristiäiset: - Kostaja! Pitikö sen päntiönään aina olla kostamassa se, kun joku kehtasi jollain Rutiloffilla päästellä ohitse? |
||||
|
06.09.2025 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Opastelippu paikassa, jossa sen löytää aina. | ||||
|
06.09.2025 09:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jees, herra Paavo. Mäntässä automallia kutsuttiin nimellä "Datsun Miljoona Öö". | ||||
|
05.09.2025 12:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, jossa sumuinen tiistaiaamu luo vielä hälveneviä muistoja viikonlopun riehakkuudesta. On alkanut arki, jo edellisaamuna, ja nisupullan sijaan tullut reikäleivät. |
||||
|
05.09.2025 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Pasi, oliko ennenvanhaan tunnettu munanmuotoinen Ooppeli Kadett kuinka läheistä sukua tälle mallille? Itse en sitä tiedä. Herra Kari: onhan sinne matkaa, sanoi kana kun kuuta katseli. Muuten, Siikamäen kampiasetinlaite oli muinaistakin muinaisempi toteutus, olikohan sen siipiopastimissa jopa kaasuvilkkuvalo? |
||||
|
04.09.2025 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö nuo molemmat "P"-merkit kertomassa kulkutien päätekohdasta? | ||||
|
03.09.2025 06:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kruttuunen maisema. | ||||
|
03.09.2025 04:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan huikean hyvä kuva! Olikohan Loviisaan yleensäkään ajettu vakituisen liikenteen aikana pitempää kuin veto-liite-veto -lättäjunia? |
||||
|
03.09.2025 04:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, ei nuo nyt kovin kummoista "filosofointia" itsessäni herätä - kaalihäkit ja äiti-Volgan neliakseliset proomut ... ? | ||||
|
03.09.2025 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, mitä muita merkittäviä maalitehtaita täällä "vesietelässä" on ollut? Winter? Enkä kysymykselläni maalitehtaista suinkaan tarkoita Teemu Selännettä ja muitakaan jääkiekonpelaajia - heko heko! |
||||
|
02.09.2025 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilomielin notkistan polveni hovikumarrukseen Prinsessan edessä. | ||||
|
01.09.2025 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, oletan sinun tietävän Säröbanan-rautatien historiasta myös sen pikantin yksityiskohdan: - sen Y6-rälsbusseja laivattiin Afrikkaan, Liberiaan, LAMCO-kaivosyhtiön radalle henkilöliikenteessä käytettäväksi. Parin pyöriltään nostetun rälsbussin koriin sisustettiin junakäytön loputtua ravintola. Ruotsi oli mukana LAMCO:ssa, yhtenä osaomistajana. |
||||
|
31.08.2025 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitokset, arvon herrat. Minulla vaan on sellainen oppi sähköstä, että missä sitä on paljon, niin sormet pidetään kaukana. |
||||
|
31.08.2025 20:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoista. Sakkolasta on tosiaankin jokseenkin reilusti matkaa Haapamäelle ja edelleen Lylyyn... | ||||
|
31.08.2025 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin on Hurulla sileä kylki, juu vallan. Jonkun Hy knp-vierailun yhteydessä konepajan eräs toimihenkilöistä kertoi, että paksuimmillaan Huruilla oli ollut noin 15 mm vahvuudelta pakkelia kyljissään. Ja sitten kun ensimmäiset Sr1-kaalihäkit tulivat verstaskäynnille, niin niiltähän "aatteen mies" ei kylkiä ollut silotellut mitenkään. Konepajalla saivatkin aiheen hämmästellä "kolhoosien perunapeltojen sileyttä"... |
||||
|
|
31.08.2025 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeassa yläreunassa näkyy ajolangoissa Y-muotoisia lisävarusteita. Ovatko ne erotusjaksojen "johtokatkoskohtia" ? | ||||
|
31.08.2025 01:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| 27.5.1978, arkistopenkojaisten tulos: (aikoinaan puhtaaksi kirjoittamani A5-kokoinen kansio, nyk. Rautatiemuseolla!) Edellisenä perjantai-iltana (siis 26.5.1978) ajettiin pikajunalättähattu P 98 Haapamäeltä Tampereelle viimeisen kerran: Dm7 4071 + 4046. Viimeinen P 104 Haapamäen kautta, tuona lauantaipäivänä: vet. Dv12 2703 + Ei 22793 + 22269 + Eit 23106 + Eht 23321 + EFit 23509 + CEhit 26010. Viimeinen Naantalin satama - Haapamäki - Jyväskylä - Porkkanajunapari: P 101 / P 106: Dm8 5007 - CEikv 5504 - Dm8 5008. Viimeisen kerran P 93 Helsingistä Haapamäen kautta Jyväskylään: kahden rungon Porkkana: Dm9 5119 - CEiv 5610 - Dm9 5120 + Dm9 5113 - CEiv 5607 - Dm9 5114. Ensimmäinen päiväjuna-P 43 (28.5.1978) Tpe -Hpk-Sk: Dm9 5107 - CEiv 5604 - Dm9 5108. Lähtö Vlp klo 11.43. Ensimmäinen P 44: veturina Dv12 2740 ja vaunustona Eit + Eht. P 44:ssä alkoi Porkkana kulkea lauantaisin, illansuussa: 3.6.1978: P 44: Dm9 5121 - CEiv 5611 - Dm9 5122. Ja lisäksi: samana päivänä (28.5.) jatkettiin H 513:n reittiä Haapamäelle asti: junassa H 513 kaksi vetovaunua: Dm7 4020 + 4144. EDIT: lisätty tiedot koskien junia P 98 ja H 513. |
||||
|
30.08.2025 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jani, se ruotsin "kolmen jalan" raideleveydelle tarkoitettu junakalusto sai sarjamerkkeihinsä lisämerkin "p". Miksi "p" ? Se tulee ruotsinkielen sanasta "Pytteliten". Siten H. Carlssonin väsäämät kapsulätän vetovaunut saivat merkikseen YBo5p. Liitevaunuilla jotakuinkin sama. 1067 mm ratojen samantyyppiset kapsulätät merkittiin YBo5t. Toukokuun 1970 sarjamerkkiuudistuksen jälkeen: YP ja Y5T. |
||||
|
30.08.2025 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Skenaario: ensi vuonna joku silmäilee tätä Samia ja kohauttaa tarkoitushakuisesti olkapäitään ja käsiään levitellen toteaa: - " Voi voi. Kyllä se on nyt niin pahassa jamassa, ettei niinku tule enää kalua..." Eikun lusikoiksi vaan - vanhaan, hyvään ja koeteltuun tapaan. Ja se siitä sitten. Miksi ihmeessä mentiinkin haaveksimaan "kivasta vanhasta retkisähköjunasta", kun todellisuutta EI KUKAAN HALUA ENTRATA mihinkään suuntaan? |
||||
|
30.08.2025 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kolmonen suorittanut pysähdyksen - ..." Erinomaisen mielenkiintoinen sanavalinta. Luvalla sanoen: - suorittaisin tämän ilmaisun kernaasti omaan verbaaligeneraattorivarastooni. Hienoa, mikäli saan luvan. |
||||
|
30.08.2025 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jyväskylä, 20. marraskuuta 1977: Tv1 933, Vr2 957 ja 958, sekä Vr3 754. |
||||
|
30.08.2025 11:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Leppävesi, romuveturit 1.10.1978: Tv1 918, 920, 936, 939, 941, 924, 921, 923, 934, 919, 942, 929 ja 940. Parista viimeisestä oli hytin kylkinumerot polttoleikattu irti, joten numerot piti tarkistaa esim. suunnanvaihtopyörään meistetystä numerosta. |
||||
|
30.08.2025 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Leppälahti, romuveturit 30.9.1978: Hv3 996, 999, 991, Tv1 928, 935, 947, 1202, 1201, 1208, Hv3 993, Tv1 1209, Hv3 783, Tv1 1210, Hv3 785, Vr2 962, Tv1 927, Hv3 992, Tv1 937, Hv3 997, Tv1 931, Hv3 994 ja Tv1 930. Veturit olivat tässä järjestyksessä, Lievestuoreen suunnasta katsottuna. |
||||
|
30.08.2025 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Metsolahti, romuveturit 29.9.1978: Tv1 1205, 1203, 1207, 1206, 1204 ja Hv3 782. |
||||
|
21.08.2025 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö piirustuksissa nimi: - Jarl Ungern? | ||||
|
21.08.2025 04:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kultaisten muistojen sävyttämältä liukulaakeroitujen vaunujen aikakaudelta. | ||||
|
21.08.2025 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mallikas Bruno Granholmin kynästä lähtenyt asematalo. | ||||
|
21.08.2025 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se silta on vissiinkin niin matala, että peltoveturin, eikun traktorin kuskiksi sopisi mannaryyni kyykkysillään? | ||||
|
21.08.2025 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mas-vaunujen aluskehykset olleetkin enimmäkseen Ga:sta peräisin? Eikun viimeinen Mas museolle sitä varten. Vaikka Porvoosta, jos sieltä suinkin joutaa? | ||||
|
20.08.2025 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jostain olen lukenut, että Lgd oblastin paikkakunnat ristittiin kaatuneiden ryssänsoltaattien nimien mukaisesti. Siten jotenkin tajuttavissa esim. Säkkijärven nimeksi "Kondratjevo" ja Vahvialan ollessa nykyinen "Jasino". Jonkun verran kyllä hämmästyttää entisen Galitzinan ollessa nykyisin "Ljeipjasjuo" (vääntely tahallinen). Karjalan sosialistisen "autonomisen" karjalais-bolsutasavallan alueella suomikkonimet muutettiin kyynillis-kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetuksi ("Pjitkjarjanta" eli ent. suomalainen Pitkäranta). Nuo soltaattinimet, niissähän EI OLE kirgiisi-, ei juutalais-, ei ukrainalais- eikä myöskään ostjakkityylisiä sukunimiä. Mitenkähän olisi, jos joku "suuren ja mahtavan" suurlähetystöstä lukisi tästä parit ehdotukset suomalaissyntyisten punaupseerien nimistä: Aksel Anttilan mukaan "Anttilagrad" tai Toivo Antikaisen mukaan "Antikaishviliburg"...? |
||||
|
20.08.2025 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, Hannu-serkku. Osaava bordercollie on lampaiden kanssa tunnetusti erittäin loistava työkalu, mitä tulee lampailta toivotun "käytöksen" ohjailuun. Saattaapa borderi, jopa tietoisesti säästää lampuriparan tappioluetteloiden laatimiselta. |
||||
|
20.08.2025 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radio-Kipinää hoiti aikoinaan Nippalan pariskunta. Diesel-Widex-kuulolaitteeseen sopivan useammankin sinisen Hellesens-sormiparistom olen rouva Nippalalta ostanut. Diesel-Widex = tanskalaisvalmisteinen Widex 600 D, savukerasian kokoinen, taskussa pidettävä hökötys. |
||||
|
|
20.08.2025 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lampaat ovat tietäääkseni myös varsin tehokas "laitteisto" kasvillisuuden kurissa pitämiseen...? | ||||
|
20.08.2025 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka muistaa vielä "Malaporo"- mainoksen, jossa patsasteli lasileukainen ukkeli Stetson päässä ja rööki huulessa? Kuvausrekvisiittana vielä metwurstitehtaan saaliiksi joutuva hevoskaakki? Se sama ukkeli, "Marlboro-mies" heitti veivinsä jokseenkin pian - tietenkin - ja vielä keuhkosyöpään ! Mainoksen mielikuvaheräte: - miehille, jotka kulkevat omia polkujaan. Nyt vaan tuppaa polut olemaan hukassa. |
||||
|
20.08.2025 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo kotelo, jossa repeämä on, olekin moottorikotelo? Jos näin on, niin ei ihme, että tämän mallin moottorivaunut ei kelvanneet kenellekään muulle kuin Suomeen! |
||||
|
|
19.08.2025 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, se surkeus loppui tyystin, kun FDR itse älysi kuolla kääkähtää pois. Herra Erkki, puoliksi vitsinä: - Braunausta Dachaun kautta historiaan (pahiksena) ja niin Pillausta tuli ryssän raastamana Baltijsk. |
||||
|
19.08.2025 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka, kyllä se panssarijunan vaikutus oli myös todellinen. Moraaliseksi se tuli kyllä, kun väsyneet punikit näkivät "tultasyöksevän hirviön", josta lahtarien kuularuiskunluodit kimpoilivat taivaan tuuliin aiheuttamatta muuta, kuin maalin raapiutumista... Lahtarit nöyrtyivät kumman kerkeästi junan tykin jyskyttäessä. |
||||
|
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa |
19.08.2025 05:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zum hohen Stiefeln, Hannu-serkku! Wunderschön!!! "Ich hab' mein Herz in Bodensee verloren, im einen lauen Sommernacht!!!" Jopas oli mahtavan kiva kuvasarja! Monet kiitokset, sillä Saksan karttoja (ja myöskin Googlemapsia) tutkiessani, juuri Bodenseen tienoot olivat sangen kiehtovia! Olipa kartat ajalta ennen tai jälkeen "NSDAP-jefreitterin" aikakautta. Sir John! Monet kiitokset myös sinulle, nyt sitten selvisi 18 478:n tilanne! Nimittäin uskon itse tuon nelisylinterisen kaunottaren aikanaan vetäneen aktiivivuosinaan kuulua "Rheingold"-loistojunaa myös. Tuon baijerilaisen S3/6:n konfiguraatio oli hyvin mielenkiintoinen ja myös hyvin onnistunut kun kerran Reichsbahnkin vielä jatkoi sitä (kaksi- ja kolmisylinterisiin koneisiin perustellusti päätyneenä) sarjalla 18.5 ja pistämällä Henschelin rakentamaan niitä vielä 1927 aikoihin. 18 478:han oli ns. MAFFEI-Pazifik, ja sellaisena erottui ulkonäöltään preussilaisista Robert Garben suunnittelemista vetureista (mm. P8 eli BR 38.10), joissa putki- ja laitehässäkät korostivat vetureiden teknisyyttä. Anton Hammel oli tehnyt S3/6:sta silmiä hivelevän kauniin luomuksen. Uusien kattiloiden myötä näistä tuli sitten 18.6:sia, tunnetusti ajettiin pikajunissa vielä 1960-luvun lopulle. Mielenkiintoisen näistä nelisylinterisistä tulistin-yhdyskone-vetureista tekee sekin, kun Reichsbahnilla alettiin suunnitella ensimmäisiä uusia "Einheitsloks" eli yhtenäismallisia vetureita (mallia BR 01 pikajuniin, BR 44 tavarajuniin), niin samalla päätettiin tilata koesarja nelisylinterisiä versioita eli BR 02:ta. Kuitenkin 01:een päädyttiin ja nimenomaan rakenteen yksinkertaisuuden (ja siten helppouden) takia. Koeajoissa 01:llä ja 02:lla ei höyrytaloudessa niin kovin suurta keskinäistä eroa ollut, joten... BR 02:t entrattiin sittemmin 01:n tyyppisiksi. Tällaisia kirvoitti Hannu-serkun Lindaun-reissu tätä omatekoista "Deutschmeisteriä" kirjoittamaan baijerilaisvetureista, sir Johnin "yllyttämänä"! Niin vielä kartasta: - tuo pengerrys Lindau Insel-asemalle, sehän on joskus kantanut nimeä "Hafendamm". Voi vain kuvitella, millainen kuvauspaikka se oli ollut Weimarin tasavallan aikana... 01 oli kaksisylinterinen tulistajaveturi ja 02 noudatti 18.4:n rakennetta. BR 44 oli kolmisylinterinen. |
||||
|
18.08.2025 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole vissiin niin nerokkaasti suunniteltu, että raiteettoman aavejunan kanssa toimisi...? | ||||