4589-142889 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.03.2021 22:11 Esa J. Rintamäki  
  Tällaista kalustoa on jossain määrin siirretty virkatarvevaunuiksi BG tai XG.
kuva 06.03.2021 13:47 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Ig - sarjan alkuperäinen sarjamerkki ollutkin Ggig? Kuka tietää ja kertoo?
kuva 05.03.2021 18:03 Esa J. Rintamäki  
  Markku hyvä, vastaus kysymykseesi siitä, että milloin kaasuvalaistuksen käyttö loppui henkilöliikenteessä löytyy Resiina - lehden n:o 2 / 1987 sivulta 43.

Martti Hellsténin artikkelissa "Puukoriset henkilövaunut" on kuva vaunusta Eis 22708, jonka yhteydessä olevassa kuvatekstissä lukee näin:

"Eis-vaunu 22708. Keskellä vaunua olevassa sairasosastossa oli kahdeksan istumapaikkaa. Tämän vaunun hylkäämisen aikoihin 1969 loppui kaasuvalaistuksen käyttö matkustajajunista. Kuva: Tapio Keränen."

Mainittakoon lisäksi, että vaunua 22708 EI muutettu virkatarvevaunuksi. Sen sisaruksia kylläkin. Lisätieto: 22708 hylättiin joulukuussa 1969 sarjansa viimeisenä liikenteessä olleena vaununa. Vaunuissa 22701 - 22703 oli sähkövalo, ja vaunuissa 22704 - 22710 Pintsch - korkeapainekaasuvalo. Paikkalukuna 86/8.
kuva 05.03.2021 13:11 Esa J. Rintamäki  
  Erkki, vielä kun muistetaan Stalinin käyneen patistelemassa sosialidemokraatteja tekemään nyt vihdoin sitä vallankumousta. Maltillinen enemmistö epäröi ja mainitsemasi Kuusinen ja Manner eivät epäröineet.

Ruotsikkoaatelisto on aina pitänyt suomikkorahvasta halpana, enkä usko asenteen juurikaan muuttuneen vielä nykyäänkään...
kuva 05.03.2021 13:04 Esa J. Rintamäki  
  22611 valmistui vuonna 1939 ja hylättiin 1984.
kuva 04.03.2021 20:28 Esa J. Rintamäki  
  Jukka, BG 040109:n perusvaunu on CEi 2613, valmistusvuosi on 1938. Virkatarvevaunuksi se muutettiin aivan 1970-luvun lopulla.

Kuvan vaunun aluskehyksen jäykistysansaat näyttävät vanhan malliselta. Telikään ei ole vaunusarjassa käytetty A8, mutta ei se telinvaihtokaan toisen tyyppiseksi suinkaan mahdottomuus ole.
kuva 03.03.2021 15:40 Esa J. Rintamäki  
  Keerran tekussa ollessani laskin omaksi huvikseni kiskojen lämpölaajenemista tyyliin: Seinäjoki - Oulu, 334 km, laskettuna 12 m kiskoilla. Lähtölämpötila +20 ast. Celsiusta, lämpö laskee 20 astetta, tulee siis nollakeli.

Sitten Oulun päästä alkaen työnnetään kiskonpäät yhteen, siis jatkosraot umpeen aina Seinäjoelle saakka. Tulos noin 400 metriä rautatietä junan kuljettavaksi ilman kiskoja. Ystäväni hämmästelivät tätä tulosta.

Vaihteita ja raideristeyksiä ei otettu huomioon (vaikka niitäkin tuolla rataosalla riitti!).
kuva 03.03.2021 04:19 Esa J. Rintamäki  
  Sodan ajan sairasjunissa oli sairaanhoitohenkilökunnan majoituksena "Olympia"-vaunuja Cm numerosarjasta 2171 - 2173 (siis oletettavasti), ja Em numerosarjasta 2743 - 2749 (samoin oletettavasti). Em-vaunuja käytettiin miehistöarvoisten henkilöiden, lähinnä sotilaiden ja myöskin rautatieläisten majoitukseen.

Näiden mainittujen vaunujen valmistusvuosi oli 1940. Vanhempiakin vaunuja oli ollut sairasjunissa. Esimerkkinä Ei-vaunut, joissa kuljetettiin myös istuvia potilaita paaripotilaiden lisäksi. Näihin ne sopivat hyvin alaslaskettavien ikkunoiden takia.
kuva 02.03.2021 11:46 Esa J. Rintamäki  
  2454 valmistui vuonna 1940 (olympiavaunuksi?). Hylättiin 1972.
kuva 02.03.2021 11:45 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu 2455 oli valmistunut vuonna 1940. Paikkalukuna 10/15. Vuonna 1970 siitä tuli XCEm 02455. Hylkäys koitti vuonna 1978.

2473 valmistui vuonna 1956. Senkin paikkaluku oli 10/15. Tässä vaunussa myös oli parranajokosketin. Poistettiin liikentteestä vuonna 1981, 1982 siitä tuli BG 040156 Johdonvetojuna 7:ää varten.
kuva 02.03.2021 11:39 Esa J. Rintamäki  
  CEm 2456 valmistui vuonna 1952, sarjansa 21 180 mm pitkien makuuvaunujen ensimmäisenä. Siinä oli mm. parranajokosketin 220 V sähköpartakoneita varten. Lievää ylellisyyttä siis!

Vuonna 1981 se muutettiin vaunuksi BG 040155 Johdonvetojuna 7:ää varten.
kuva 02.03.2021 11:34 Esa J. Rintamäki  
  Tämä vaunu, 2485, oli viimeinen valmistunut CEm. Valmistusvuosi oli 1957 ja vuonna 1981 siitä tuli BT 01165.

Mainittakoon, että tässä vaunussa, makuuvaunuaikoinaan oli kuuma pesuvesi.
kuva 01.03.2021 16:55 Esa J. Rintamäki  
  Kurt, miten minä muistan, että muinoin radan päälysrakenteen (Oberbau) soratukikerrosta kutsuttiin joskus ballastiksi...?

Varmaa on, että purjealusten painolastina ollutta kivilastia on kutsuttu myös ballastiksi, murteellisesti paarlastiksi.
kuva 01.03.2021 16:49 Esa J. Rintamäki  
  Vauxhall Cresta oli Veloxin ylellisempi versio.
kuva 28.02.2021 15:51 Esa J. Rintamäki  
  Selvitin tuon farmariauton tyypin. Takaovien ikkunoiden muoto oli hämännyt minua, sillä tuon muotoiset ikkunat olivat olleet Hillman Super Minxissä, Singer Voguessa ja Humber Sceptressä. Näissä ei kuitenkaan ollut Ameriikan ihmeellistä panoraamatuulilasia.Totta on, että 1960 Hillman Minx oli pienempi ja pyöreämuotoisempi auto.

Lopputulemanani on, että tuo farkku on Vauxhall PA Velox, jota valmistettiin vuosina 1957 - 62. Siinä oli kuusisylinterinen moottori ja se oli tarkoitettu kuusisylinterisen Ford Zephyrin kilpailijaksi, kuin myös Austinin Westminster-mallille. Mainittakoon, että tuota Vauxhallin farmarimallia valmisti Friary Basingstokessa.

Anteeksi äkkinäisyyteni.
kuva 28.02.2021 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Korostan, että olen tutkinut nimenomaan Pohjanmaan ratoja, siis Vaasan ja Oulun ratoja. Lähteenäni olen käyttänyt Rh:n kirjastosta löytyneitä kiertokirjekokoelmia ja VR:n käskylehtiä ja Virallisia tiedotuksia.

On myös selvästi havaittavissa, kuinka cirkuläärien julkaiseminen ja kiertoon laitto hiljeni 1930-luvulle tultaessa. Käskylehtiä alkoi ilmestyä pian sotien jälkeen (tarve oli oikeastaan huutava). Liikennepaikkojen välimatkat - julkaisut eri vuosilta olivat lisäyksineen hyvänä apuna, samoin Epäitsenäiset liikennepaikat - kirjat. "Tarpeellisen" sosiaalipornoannoksenkin sai varhaisista Käskylehdistä, joissa julkaistiin kelvottomien ja rautateiltä erotettujen (konnuutta harrastaneiden) alokkaiden nimiä!

Nämä olkoon lievänä lähtökohtana hänelle, joka haluaa tutkia vastaavasti muita rataosia. Laiskana lötjäkkeenä EN harrastanut pölyn nieleksimistä valtionarkistossa (- köh - !).
kuva 28.02.2021 01:25 Esa J. Rintamäki  
  Sääskiniemi avattu liikenteelle 1.5.1932 seisakkeena, tapa Hil visseille junille, Sm 5 km, Alw 17 km.
Sääskiniemi, uusi liikennöintitapa on oleva HrlT 1.1.1934 lukien. Epäitsenäiset liikennepaikat 1930 - julkaisu, lisäys 11, 11.11.1931.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Sääskiniemi, laiturivaihde, HrlT, Sm 5 km, Sk 28 km, Hpk 90 km.
Ssk avataan R-liikenteelle 1.1.1948 lukien. KL56/47-13. R - merkintä tarkoittaa, että rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla. Rahdin maksajaa ei tällöin tarvinnut osoittaa maksamaan päällystöasemalle. Ssk pstöasema: Sydänmaa.
Liikennepaikkojen välimatkat 1954 - julkaisussa nimi oli Sääksniemi, joka oli PAINOVIRHE.
Sydänmaan aseman alainen Sääskiniemen laiturivaihde alennetaan 1.11.1963 lukien saman aseman alaiseksi seisakevaihteeksi, tapa: HilTt. KL43/63-4.
Ssk tapamerkintään lisätään TpA. Tapa on siis oleva HilTtTpA. KL13/65-4.
Sääskiniemen seisakevaihde alennetaan Sydänmaan aseman alaiseksi seisakkeeksi 1.6.1967 lukien. Tapa: HilTpA, Sm 5 km, Nii 7 km, Sk 28 km, Hpk 90 km. KL18/67-8.
Sääskiniemen uusi päällystöasema on Niinimaan aseman alentamisen johdosta Koura 12 km. Voimassa 1.8.1970 lukien. VT29/70-4.
Uusi tapa on 1.10.1976 lukien oleva HilTt (Tp poistettu). VT39/76.
Sääskiniemi lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 28.02.2021 01:01 Esa J. Rintamäki  
  Niinimaa afstigningsplattform (Alavus 10 km, Sydänmaa 11 km) avataan tänään matkustaja- ja tavaraliikenteelle täysin vaunulastein. Cirk. 21/5424, 14.7.1896.
Niinimaa laskettava olevaksi Alavudelta 10 km ja Sydänmaalta 12 km. Cirk. 2/44, 8.1.1898.
Niinimaan liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva HrlT 2.8.1928 lukien. Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 8. (Ollut henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä ja täydellinen tavaraliikenne.)
Liikennepaikkojen välimatkat 1954 - julkaisu: Niinimaa, pysäkki, täydellinen henkilö- ja tavaraliikenne.
Niinimaan merkinnät muutettu: HrlT, päällystöasemana Alavus 10 km. Voimassa 1.8.1970 lukien. VT29/70-4.
Nii, uusi tapa on oleva HilTt 1.6.1974 lukien. VT18/74-3.
Niinimaa, tapa muutettu: Hil T ratapiirin päällikön luvalla 27.5.1988 lukien. VT19/88.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 28.02.2021 00:40 Esa J. Rintamäki  
  Avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883 nimellä ALAVO.

Nimi muutettu: ALAVUS 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Alavuden asemalle on asennettu 1-siipiset semaforit etelän tulosuunnalle 468 m päähän ja pohjoisen tulosuunnalle 495 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että molemmat Alavuden semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Alavuden aseman lennätinhuuto on oleva Alw. Cirk. 19/1439, 28.4.1927.
Alw aseman alaisena avataan liikenteelle Osuusliikkeen raide, täysin vaunukuormin, Alw 1 km. KL35/54-3.
Alw asema korotetaan IV luokasta III luokan asemaksi 1.6.1956 lukien. KL21/56-4.
Alavuden asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2.
Alw aseman alainen soraraide on purettu, joten se poistetaan Liikennepaikkojen välimatkat - julkaisusta. KL39/57-1.
Alavuden aseman alainen Sahan raiteen tariffikilometri on 1.12.1958 lukien oleva 1 entisen 2 sijasta. KL48/58-5.
Alw linjaradion tukiasema otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL2/65-1.
Alavuden uusi nimilyhenne Alv, otetaan käyttöön 30.5.1965 lukien. KL15/65-5.
Alavus on oleva Seinäjoen satelliittipaikka RAP-järjestelmässä. VT2a/75.
Alavuden nimen ruotsinnos (Alavo) on poistettu 15.3.1983 lukien. VT9/83.
Alv uusi liik.tapa on oleva 1.10.1976 lukien HTt. VT39/76.

PYNTÄR:

Pyntär avattu vaihteena yleiselle liikenteelle tänään täysin vaunulastein Alavuden alaisena, Alavus 7 km, Sydänmaa 15 km. Cirk. 49/7047, 1.7.1902.
Nimi on oleva PYNTTÄRI. Cirk. 5/640, 15.1.1909.
Rautatiehallituksen määräyksestä on Pynttärin vaihde heti suljettava kaikelta liikenteeltä. Cirk. 10/749, 8.3.1912.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu: vaihde, liik.tapa TtTp.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 9, seisakeluettelossa mainittu Pynttäri 12.10.1932 lukien.
Pynttäri mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1936-julkaisussa 1.10.1936 lukien seisakkeena ja vaihteena, tapa HilTt , "Bränntorvkonsortiet i Vasa - toiminimeä varten. Pikkutavaraliikennettä Vaasasta, Tampereelta, Alavudelta ja Helsingistä samaa toiminimeä varten."
Pynttäri muutettu vaihteeksi 1.6.1948 lukien. (Oli seisakevaihde.) KL29/48-2.
Pynttärin vaihde avattu liikenteelle 4.5.1951 lukien, tapa Tt, päällystöasemana Alavus 7 km, Sm 15 km. "Bränntorvkonsortiet i Vasa -toiminimeä varten. Tp Vaasasta, Tampereelta, Alavudelta ja Helsingistä samaa toiminimeä varten." KL24/51-4.
Pynttärin vaihde: poistettu "Bränntorvkonsortiet i Vasa ---" 15.1.1958 lukien. KL3/58-6.
Alw aseman alainen Pynttärin vaihde on purettu sivuraiteineen. Lkoj. Lt 2701 23.11.1962. KL48/62-4.

Pynttäri sijaitsi aikataulun 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan km:llä 380 + 747.
kuva 27.02.2021 17:14 Esa J. Rintamäki  
  Vlp veturitalli valmistui muistaakseni 1932. Sinne oli raideyhteys sataman raiteelta, eikä siinä ollut kääntöpöytää. Talli itse oli kolmipaikkainen ja siellä majaili Mäntän motti, eli puukorinen moottorivaunu. Mottiliikenteen päätyttyä se muutettiin linja-autotalliksi. Viimeksi siellä säilytti autojaan Liikenne Mäkelä.
kuva 27.02.2021 17:00 Esa J. Rintamäki  
  Tuuri vexel avattu tänään matkustaja- ja tavaraliikenteelle (Töysä 10 km, Alavo 7 km). Cirk. 14/4158, 5.6.1896.
Tuuri (Tuu) asema avataan yleiselle liikenteelle 1.1.1909 lukien. Cirk. 86/17299, 24.11.1908.
Tuurin asema avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa ja Keisarikunnassa 1.11.1909 lukien. Cirk. 86/12997, 1.10.1909.
Tuurin asemalle on asennettu 1-siipiset semaforit pohjoisen tulosuunnalle 445 m päähän ja etelän tulosuunnalle 450 m päähän tulovaihteista. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että Tuurin molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Tuurin asema on korotettu V luokasta IV luokkaan 1.5.1946 lukien. KL18/46-3.
Tuu asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1962 lukien. KL12/62-4.
Tuurin liikennöintitapa on muutettu, uusi tapa on oleva HrlTR 1.6.1969 lukien. Päälystöasemana on Alavus, 7 km. KL20/69-7.
Tuuri on ilmoitettu olevan Seinäjoen satelliittipaikka RAP-järjestelmässä. VT2a/75.
Liikennöintitavan muutos Tuurissa 1.10.1976 lukien, uusi tapa: HrlTt. VT39/76.
Uusi liik.tapa, Tuuri: HilT 27.9.1987 lukien. VT36/87.
Jälleen liik.tavan muutos, Tuuri: Hil, T amk:n luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/90.
kuva 27.02.2021 16:34 Esa J. Rintamäki  
  Töysä on avattu telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välille 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Töysä on alennettu vaihteeksi, Tuurin aseman alaisuuteen, 1.5.1909 lukien. Cirk. 48/5188, 4.5.1909.
Töysän asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.11.1909 lukien. Cirk. 86/12997, 1.10.1909. (Tuurissa se aloitettiin samana päivänä.)
Koskan Töysän laituria ja vaihdetta tullaan ensi toukokuun 1. päivänä voimaan astuvan aikataulun mukaan liikennöimään myös ohikulkupaikkoina, on rautatiehallitus määrännyt, että puheena olevilla paikoilla, joita pidetään asemien veroisena, saa järjestää junakohtauksia. Lennätinhuuto on --- Töysä: Tö. (Muut olivat Siitama ja Hirsilä.) Cirk. 39/1566, 25.4.1916.
Töysään on asennettu 1-siipiset semaforit, pohjoisen suunnalle 447 m päähän ja etelän suunnalle 451 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Tö vaihdetta on 1.4.1919 lukien liikennöitävä pysäkkinä. Tällöin tulee välimatkataulukkoon merkitä Töysän kohdalle tähti (*). Liikennöintitapan on siis HT. Cirk. 17/928, 28.2.1919.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on Rh päättänyt, että Töysän vaihteen eteläinen semafori pidetään edelleen käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. (Vaihteen? Eikö cirkuläärin kirjoittaja tiennyt, että Töysä oli ylennetty pysäkiksi?)
Seuraava puusemafori on poistettu: Tö pysäkin Ähtärin puoleinen. Täten on cirkulääri 43/1642 4.4.1919 peruttu Tö kohdalla. Cirk. 8/945, 1.3.1928.
Töysän liik.tapa on muutettu, uusi tapa on oleva HrlTR, päällystöasemana on Ähtäri, 11 km, 1.6.1969 lukien. KL20/69-7.
Töysän asema alennetaan vaihteeksi, tapa HilTtTp, 28.5.1972 lukien. VT19/72-4.
Töysän uusi päällystöasema on oleva Alavus, 17 km, 15.3.1976 lukien. VT10/76-5.
Tö liik.tapa muutettu, uusi on oleva HilTt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Tö liik.tapa muutettu edelleen: Hil, T aluemyyntikeskuksen luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/89.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 27.02.2021 15:59 Esa J. Rintamäki  
  Lisää tietoa Ähtäristä:

Linjaradiota on täydennetty rataosalla Haapamäki - Seinäjoki asentamalla radiopuhelin Ähtärin ja Sydänmaan junasuorittajille kanavaryhmällä 1. VT46/78.
kuva 27.02.2021 15:48 Esa J. Rintamäki  
  Inha avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883, eli rataosaa käyttöön otettaessa, nimellä ETSERI.

Etseri avattu lennätinliikenteelle ulkomaille 1.2.1895 lukien. Cirk. 5/473, 26.1.1895.
Etseri avattu lennätinyhteyteen keisarikuntaan 1.6.1896 lukien. Cirk. 10/2890, 30.4.1896.
Etserin nimi muutetaan, uusi nimi on oleva INHA 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Keisarillinen senaatti on Rautatiehallituksen esityksestä muuttanut Inhan aseman luokitusta V luokasta IV luokkaan 29.8.1916 lukien. Cirk. 87/3482, 8.9.1916.
Inhan asemalle, 300 metrin päähän pohjoisen ja etelän tulovaihteista on asennettu 1-siipiset semaforit. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on Rh päättänyt, että In molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: In satamaraiteet, In 1 km, Tt. In sorakuopan raiteet, In 1 km, Tt.
Inhan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2.
Inhan vaunuvaaka poistettu käytöstä. KL21/65-7.
In, liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva 1.8.1969 lukien: HrlTR, päällystöasemana on Ähtäri, 4 km. KL28/69-3.
Inhan asema on alennettu vaihteeksi 28.5.1972 lukien. Uusi tapa on HilTtTp. VT19/72-4.
Uusi tapa Inhassa on oleva HilTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. (= pikkutavaravaliikenne poistettu.)
Inha, tapa muutettu, on oleva Hil, Tavaraliikennettä aluemyyntikeskuksen luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/89.
Henkilöliikenne lakkautettu Inhasta 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 27.02.2021 15:19 Esa J. Rintamäki  
  Hannu, hyvin mielenkiintoista! Siitä se sitten alkaa...! Ihan kuin olisi Jumala, joka loi koko maailman, ja näki että se on hyvä.
kuva 27.02.2021 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Ylhäisöäkin näkyy olevan kulkeella, kahdella kalliin luokan autolla. Tuo oranssi-valkoinen auto, onko se Hillman Minx-farmari eli Estate Car?
kuva 27.02.2021 00:55 Esa J. Rintamäki  
  Ollut hellepäivä, kun kattoluukut on kaikki ruuvattu auki.
kuva 27.02.2021 00:48 Esa J. Rintamäki  
  Höyryturbiinivetureissa kun oli kaksi siivikkoa kammioineen, kumpaakin ajosuuntaa varten, niin toiseen suuntaan ajettaessa piti toisen siivikon pyöriä tyhjössä. Syynä oli se, että tyhjänä pyörivä siivikko aiheutti ilman pyörteilyä kammiossa ja ilman sisäisen kitkan takia tämä ilma sitten lämpeni. Riittävä lämpeneminen saattoi aiheuttaa turbiinisiivikoissa rakenteen sisäisen lujuuden heikentymistä, mikä taas oli suurena haittana.

Tyhjöpumput kuluttivat tietenkin sitä kallisarvoista höyryä, ja niiden piti toimia koko ajan.

Esimerkiksi kummastakin saksalaisesta turbiiniveturista (sarja T18.10) sanottiin, että ne olivat ensin kolme päivää ajossa ja sitten kolme kuukautta konepajalla. Minkähänlaisia kokemuksia olisikaan saatu sarjasta T09, joka vaurioitui lentopommituksessa 1944 siinä määrin, ettei sitä enää kunnostettu?
kuva 26.02.2021 20:40 Esa J. Rintamäki  
  Mitä tulee saksalaiseen kondenssitenderiveturisarjaan BR52Kon, niin se oli 1 000 - 1 200 km toimintasäteellä eli noin seitsenkertainen verrattuna normaaliin 52:een. Tosin lauhdutustendereitä 52:lla oli kahta mallia: viisi- ja neliakselinen.

Näissä poistohöyry lauhtui 90-asteiseksi vedeksi. Tämä vesi oli korkealuokkaista: se oli kovuudeltaan sopivaa ja valmiiksi riittävän lämmintä syötettäväksi kattilaan. (Injektoreita näin kuumalla vedellä ei voinut käyttää, vaan niissä oli turbo-syöttövesipumput.) Lisänä käytettiin 4 - 8 prosenttia tuoretta vettä vuotojen ja haihtumisten aiheuttamien menetysten kompensoimiseksi.

Kuten kuvasta näkyy, niin mitkään maailman kääntöpöydät eivät riittäneet lauhdutustenderivetureille.
kuva 26.02.2021 20:10 Esa J. Rintamäki  
  Nurkkakomerossa ollut paikka nestekaasupulloille.
kuva 26.02.2021 16:06 Esa J. Rintamäki  
  Vaunussa 2052 oli ollut loisteputkivalaistus.
kuva 26.02.2021 09:57 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä.
kuva 26.02.2021 09:10 Esa J. Rintamäki  
  Ettei telimalli olisikin Arch-Bar? Erittäin mielenkiintoinen kuva!
kuva 26.02.2021 09:05 Esa J. Rintamäki  
  Elokuvan "La bête Humaine" (Ihmispeto) vuodelta 1938, mukaan myös Ranskassa oli näitä vesikouruja. Elokuvan alussa on kohtaus, joka esittää veturimiesten toimintaa. Kuljettajaa, eli ihmispetoa itseään esitti Jean Gabin.
kuva 25.02.2021 23:59 Esa J. Rintamäki  
  5 000 Imp. gallonaa vettä on yhtäkuin 22,75 kuutiometriä. Aika vähän pitkänmatkan veturin tarpeiksi. Selvästikin tarvittiin täydennystä ja sitähän sai kiskojenvälisestä pitkästä sadevesikourusta ottokauhan avulla vauhdissa.
kuva 25.02.2021 00:42 Esa J. Rintamäki  
  Lieneekö juna P93 Jyväskylään vaiko P33 Parkanon kautta Vaasaan? Lähtöaika Helsingistä molemmilla oli iltakuuden maissa, toinen tosin seurasi viisi minuuttia myöhemmin.
kuva 24.02.2021 20:21 Esa J. Rintamäki  
  Ajatella, miten paljon riemunkiljahduksia Tapsan kuvat saavatkaan aikaan...!
kuva 24.02.2021 20:18 Esa J. Rintamäki  
  Jos näkisi vetovaunun numeron, voisi siitäkin päätellä että mihin suuntaan kuvan juna Haavasta olisi menossa...? Tämä ei tietysti ole aivan tyhjentävä päätelmä, koska Pieksämäen vaunuillakin ajettiin joskus Tampereen suunnan vuoroja.

Aika täsmällisesti Haavasta pohjoiseen käytettiin Seinäjoen vaunuja. Näin ainakin 1970-luvulla. Kuvan ottoaikana saattoi käytäntö olla ihan muuta.
kuva 24.02.2021 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Minun muistini mukaan aloite ovi-ikkunoista tuli veturimiehiltä itseltään. Ikkunattomuus oli aiheuttanut joitakin tapaturmia, tyyliin: molemmat veturimiehet käyttivät ovea samaan aikaan tietämättä toisistaan.
kuva 24.02.2021 09:33 Esa J. Rintamäki  
  Taksiautona Pössöö 504. Dieselmoottorilla varustettuna suosiossa taksikuskeilla.
kuva 24.02.2021 09:28 Esa J. Rintamäki  
  John, toisin sanoen: Battle of Britain - luokan veturi. Olikin sopiva valinta tehtäväänsä.
kuva 24.02.2021 09:25 Esa J. Rintamäki  
  Tapio on näköjään Huru 12:n kyydissä. Vasemmalla, kuvan alareunassa näkyvä mötikkä lienee Claytonin vesisäiliön luukku siipimuttereineen.

Kuva on LOISTAVA!

Muuten, Alppilan kohdalla taisi ollakin välisuojastusopastin, jonka luvalla yllä mainitun Hr13-vetoisen TK-junan kulku määräytyi kuvan junan perässä.
kuva 23.02.2021 23:40 Esa J. Rintamäki  
  Winston Churchillin nimikirjaimet...?
kuva 23.02.2021 13:42 Esa J. Rintamäki  
  Minäpä ehdotan: siirretään Valkeajärven platformskjul Imatran uudeksi keskusasemaksi! Tulee halvaksi ja kiinteistöyhtiö voi maksaa entistäkin suurempia osinkoja! Kuljetus uuteen paikkaan kätevästi rekalla!

Käyttäkää tätä tilaisuutta!
kuva 23.02.2021 13:36 Esa J. Rintamäki  
  Kiitotavarajuna on ilmeisesti menossa idän suuntaan? Ol ja Sk suunnan TK-junissa oli kaikesta päätellen Hr12.
kuva 23.02.2021 12:05 Esa J. Rintamäki  
  Hk:ssa puolapyöräkerta!
kuva 22.02.2021 14:33 Esa J. Rintamäki  
  Kummankin BG:n liukuovissa salvan kohdalla näkyvät läpyskät ovat ilmeisesti estämässä sadeveden pääsyä lukkoihin. Ihan fiksua!
kuva 21.02.2021 18:02 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä, John!

Mitä tarkoittaa Trabantin tyyppimerkintä 601?

Vast.: - Koottu 601:llä pahvinaulalla.

Toinen:

Miksi Trabantin suurin ajonopeus määrättiin 95 km:ksi tunnissa?

Vast.: on todettu, että käpytikan (Dendrocopos major) lentonopeus on enintään 90 km tunnissa.
kuva 21.02.2021 11:05 Esa J. Rintamäki  
  Suomennanpa yhden Manta - vitsin: - mikä on Mantan pienin osa? - Kuljettajan aivot!
kuva 20.02.2021 23:15 Esa J. Rintamäki  
  DTM = Don't Tell Mama? Eli vasenkätisten veljesten keskinäinen iskupaikka?
kuva 20.02.2021 00:38 Esa J. Rintamäki  
  Piristävä poikkeus verrattuna tavalliseen punaiseen ärkooteehen.
<<   >>