Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07.2021 03:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin upea kuva, ja loistava oivallus kuvauspaikasta! | ||||
|
30.06.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse en uskaltaisi mennä tarjoamaan hiekkapuhallusta, tunkeutuu vielä laakeripesiin! Lipeäpesu, kuten konepajoilla harrastettiin, olisi hellävaraisempi. Eikös Deevereitten kylkinumerot olleetkin messinkisiä? Huru 13:ssa ne oli kromattuja. Kyllähän se messingin valaminen onnistuu taitajalta varikko-oloissakin, mutta itse menisin kyselemään Pm konepajalta. Näyttää siltä, että 2720:n valmistajalaattakin sijaitsee jossain muualla kuin Haapamäellä....? |
||||
|
30.06.2021 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| --- Lähestyy Pöljän seisaketta. --- Aikomatta ollenkaan pysähtyä siellä! | ||||
|
30.06.2021 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varsinaista nimityksen etymologiaa en tiedä, luin nimityksen eräästä kirjasta joskus 1980-luvulla. EDIT: Tieto on kirjasta Juna lähtee! (Gummerus 1979). Se nyt mikään tieteellinen opus ole, lähinnä juttukokoelma erään pieksämäkeläisen kuljettajan kokoamana. Sivuilla 88 - 89 on luettelo vetureiden lempinimistä. Sanottakoon, että lempinimet olivat aika lailla maanlaajuisia, mutta myös paikallisiakin oli. Itse olen kuullut puumoottorivaunuja nimitettävän Punttilautanoohapiksi tai Lankkunoohapiksi. Tämäkin tieto oli peräisin Mäntän postitoimistosta, päiväpostinkantajien esimieheltä, 1970-luvun puolivälin tienoilta. |
||||
|
|
30.06.2021 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kukkopillijuna". | ||||
|
30.06.2021 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on siis vetoteli. Takapäässä oli juoksuteli, mallina A8. | ||||
|
29.06.2021 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti osasivat valita yksilön, jossa se peruskorjausjakso ei olisi ihan lopuillaan? Muuten, kerrassaan erinomainen juttu! | ||||
|
29.06.2021 03:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tullee vaunustokiertoihin, niin oman havaintoni mukaan rantaradalta illalla Turkuun tullut runko meni seuraavana päivänä Joensuun junapariin 103/104. Sieltä tultuaan sitten Helsinkiin rantarataa pitkin. Käväisy Porissa näyttää täysin mahdolliselta. Tämä siis siinä 1978-1981 tienoilla, jolloin Turussa asuin. | ||||
|
27.06.2021 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, John! Kiitos kun tarkistit. | ||||
|
27.06.2021 06:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan Volvon telialusta. Nuo lisäpitkät katon nurkissa hieman syövät virtaviivaisuutta....? | ||||
|
|
27.06.2021 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, minulla on sellainen hytinä, että kyseessä olisi ollut aivan tavallinen Reichsbahnille alun perin konstruoitu luistijärjestelmä. Olisi perin helppoa laskeskelemisen jälkeen mennä osavarastolle katselemaan varastotilannetta, etenkin kun Kk2-tilaus käsitti vain neljä veturia...? Täten esimerkiksi luistihäkkejä tarvittiin asennettavaksi vain kahdeksan kappaletta, puhumattakaan muista asiaan liittyvistä osista ja/tai varaosista. Tuohon aikaan saksalaisilla veturitehtailla riitti runsaasti puuhaa Kriegslok-teeman puitteissa. Muistelisin Trofimoff-keksinnön viettäneen loistokauttaan DDR:n Reko-vetureissa, niin ja myös uudistuotannossa. Liittotasavallassa Trofimoff-luisti oli yhtä "yleinen" kuin kanan hampaat. |
||||
|
|
26.06.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan päivänä oli torstai, joten mistään viikonloppujunasta ei ole kyse. Veturin jälkeen toinen vaunu on selvästikin Cht. Onko tällaista vaunua käytetty normaalipikajunatarjonnassa rantaradalla ja tuohon aikaan? Minusta näyttää siltä, että junassa on Turun konepajalle meneviä vaunuja ja nämähän vietiin tyhjinä ja lukittuina. Näyttääpä vielä siltä, että kuusi viimeistä vaunua ovat varsinaisessa "tulonhankintatyössä". |
||||
|
26.06.2021 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumpikin rakennus, asematalo ja makasiini oli rakennettu Oulun rautatien piirustusten mukaisina. | ||||
|
26.06.2021 03:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Teppo hyvä! Vilppulan/Haapamäen horisontti ei ollut 1976 yhtä laaja kuin Helsingissä. | ||||
|
25.06.2021 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeastaan aika vähän kankipaikkoja. Oliko Asl V sitten myös luvavantopaikka? | ||||
|
25.06.2021 15:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| VG:n "ruoto" hyvin näkösälkä! | ||||
|
25.06.2021 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole Allis-Chalmerseja kovin paljon näkynytkään! Harvinainen merkki nykyisin... | ||||
|
25.06.2021 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin detaljitarkka Lego-rakentaminen ei sitten millään olisi onnistunut silloin kun itse ensimmäisiä Lego-pakkauksia sain silloin 1960-luvun alussa. Toisin sanoen: mielikuvitustaan sai oikeastaan vapaammin käyttää noihin aikoihin. | ||||
|
|
25.06.2021 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1976 Gd:tä ei tavannut muualla kuin virkatarvekäytössä ja nekin vähät raadot XG-litteralla. | ||||
|
25.06.2021 04:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni VR-logon yksinkertaistettu versio. | ||||
|
24.06.2021 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, sirkusjunaan liitettynä kirppusirkuksen show-kirput matkustivat tässä...? Uskoakseni enin käyttäjäryhmä taisi olla kananpoikaset. Possujen ja isompienkin possujen ruuansulatuksen toiminta minun mielestäni johti hygieniavajeeseen...? |
||||
|
23.06.2021 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitaten edelliseen kommenttiin: - ratkaisu tiedetään, ongelmat tiedetään, mutta toteutus jää AINA tekemättä. Muistissa on Hr11:n erään kuvan nälkävuoden pituinen kommenttiketju fiksuine ratkaisuehdotuksineen. Eikä mikään silti muutu! Myönnän itse, ettei minusta ole primus motoriksi, terveys asettaa esteet. Mutta juuri tätä varten edes yhtä kokopäiväistä päällepäsmäriä tarvittaisiin! |
||||
|
23.06.2021 03:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Em 2747, vuodelta 1940 oleva olympiavaunu, ei sitten kauaa palvellut "virassa" kuvanoton jälkeen: hylättiin 1972. | ||||
|
23.06.2021 03:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9838 m/1958 -> BG 040138 ja Po 9839 myös m/1958 -> BG 040139, kumpikin muutos tehty 1981 tienoilla. 9839 oli vuonna 1978 pistänyt omiin pupilleihini siten, että sitä oli käytetty Jyväskylästä Haapajärven suuntaan kulkevassa järjestelyjunassa konduktöörivaununa. Veturina oli ollut Dv12. |
||||
|
22.06.2021 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Elias koordinaateista. Likimain Otavan kirjapainon vaihteen kohdilla kuvattu. | ||||
|
22.06.2021 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäki - Myllymäki. | ||||
|
22.06.2021 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, varsin todennäköistä olisi myös se, että perusvaunu oli ollut neuvostoliittolainen sotasaalis. Vaunun numerostakin voisi päätellä jotain. Umpivaunukaan se ei ole ollut, sillä sivulaitojen alareunassa on selvästi nähtävillä saranat. Päällysrakenteen muodosta helposti kyllä saa rikkavaunumielleyhtymän. Kasvihuoneen ovi on yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva! |
||||
|
22.06.2021 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan kukaan anabolisilla terästetty bodari koettanut nostaa noita pyöräkertoja? | ||||
|
|
22.06.2021 02:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö Tyrisevänjärveltä otettu kuva? | ||||
|
22.06.2021 02:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa holvin muodostavien kivien paksuuden muutos! Ennen oli hyvä järjestys, maksoi mitä maksoi. Nyt pitää olla järjestys, joka ei saa maksaa mitään! Niinpä, järjestystä se on huonokin järjestys... | ||||
|
22.06.2021 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kalkki-Petterin firman, eli Lohjan Kalkin vaunu. Petter Forsström kuului sisällissodan 1918 aikana valkoisten tukijoihin. | ||||
|
22.06.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän radalla ovat kulkeneet ainakin myös Bm1 nro 2 sekä Ds2 7. Viime vaiheessa ennen henkilöliikenteen lakkauttamista 1953 keväällä käytössä oli Dm2 14. Silloin kun 14 oli huollossa, sitä tuurasi 13, eli juuri kuvan vaunu. Tuon Ds2:n tapauksesta sen verran, että siis vuoden 1933 aikataulun mukaan Ds2 lähti Mäntästä aamulla 7 aikaan Tampereelle, teki siellä ollessaan kaksi reissua Orivedelle (toinen vuoro jatkoi Oripohjaan). Tampereelle paluun jälkeen se lähti sitten kolkuttelemaan kohti Mänttää. Joka marjapaikan koluttuaan motti saapui puolenyön aikaan Mänttään ja vielä siirtoajo virkajunana Vilppulaan talliin. 14 aikoinaan kulki myös Haapamäeltä Porin suuntaan. Kerran elokuussa 1949 motti lähti illansuussa Mäntän asemalta kohti Vilppulaa. Konduktööri hämmästyi, kun motti meni pysähtymättä Koskelan seisakkeen ohi, vaikka sieltä olisi ollut kyytiin tulijoita. Mentyään ohjaamoon konduktööri totesi kuljettajan kuolleen ohjaimiin. Pumppu oli pettänyt. Sen verran konduktööri oli oppinut motin pysäyttämisestä, joten hän sen sitten pysäytti. Motissa oli ollut kyllä kuolleen miehen kahva, mutta se oli ollut sidottuna nahkahihnalla kiinni tehonsäätökahvaan. Tapauksesta uutisoitiin pitäjänlehdessäkin (Kuorevesi-Mänttä-Wilppula). Äitinikin muisti tapauksen, oli 13-vuotias koulutyttö silloin. |
||||
|
|
21.06.2021 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jonkun kertoneen, että tämä Motti aikoinaan seisoi Kirkkonummen tallissa ja että herra T. Saalasti käski siirtää sen pois sieltä, ettei ole hänen pajansa jaloissa. | ||||
|
21.06.2021 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin kuvaa tuon fiiatin kohdalla, ja luulen sen olevan ihan peruskusiainen. | ||||
|
21.06.2021 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennepaikkojen välimatkakirjoja on toki varhaisempiakin. Koko juttu alkoi 1926 teoksella: Epäitsenäiset liikennepaikat. Kiertokirjeissä kerrottiin muutokset ja lisäykset. Epäitsenäisistä oli vuosikerrat 1930 ja 1936. Liikennepaikkojen välimatkat - luettelon ensimmäinen painos ilmestyi 1942. Uusia painoksia ilmestyi myös ainakin vuosina 1954, 1955, ja 1963. Vuodesta 1971 jo Jukka V. mainitsikin. Viimeinen kokonaisuus sitten oli vuonna 1977 ilmestynyt irtolehtikansiomuotoinen toteutus. Livään tehtävistä muutoksista tiedotettiin VR:n Käskylehdillä ja Virallisilla tiedotuksilla. Useaimmiten muutokset piti tehdä kynäkorjauksilla. Uusia lehtiä ei julkaistu siten kuin esim. JT:n korjauslehdet. Epäitsenäiset liikennepaikat olivat paikkoja, joiden tilinpito eräässä mielessä "kuului" päällystöasemille. |
||||
|
|
21.06.2021 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se siitä sitten. Motin tarina on taputeltu... | ||||
|
21.06.2021 08:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään tuo tieliikenteen "seis"-levy ei velvoita veturinkuljetustyöläistä tottelemaan! | ||||
|
20.06.2021 23:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotakin mainitakseni: suunnanvaihtolaitteet olivat lättähatusta, ovet, vaihdelaatikot ja moottorit HKL:n linja-autoista. Moottorit (2 kpl) olivat Volvon mallia, joita käytettiin Volvon B59-59-takamoottoribussialustassa, tyypiltään THD100. Olivat siis vuodelta 1976! Vaihteistot olivat Voith 506-tyyppiä, siis automaattisia. Tiedot kirjoista Suomen veturit osa 2, vuodelta 1995 ja Sinisen bussin tarina II/Stadin dösät 1968-1991, vuodelta 2009. Niin ja Salama oli melkoisen pitkä (31 150 mm), verrattuna aihioonsa (26 400 mm puskimenpäitse). |
||||
|
20.06.2021 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miellyttävän näköiset mittasuhteet vasemmanpuoleisessa seinässä, esimerkikisi ikkunat ovat mittasuhteiltaan hyvin istuvat suhteessa seinän mittoihin, ei liian isot tai liian pienet. B. Granholm oli näemmä oikeassa paikassaan suunnittelijana. | ||||
|
20.06.2021 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen kampiasetinlaite. Kampien asennonilmaisimet ovat näemmä kääntyviä nuolia. Lieneekö kulkutiekankia kaksi per pääty? | ||||
|
20.06.2021 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturikattilassa ja miksei muissakin tuliputkikattiloissa lisäksi on ominaisuutena kiehutettavan veden jäähdyttävä vaikutus. Voimalaitoksissa käytetään kattiloissa ja putkissa (vesiputkikattilat!) yleisesti tulenkestäviä teräksiä, esimerkiksi 15Mo3:aa (vanhan testamentin aikana). Sama koskee voimalaitoskattiloiden sisäisiä varustimia, muun muassa nuohoimia. Muistan kun kerran vietiin varastoon käyttöikänsä saavuttaneita nuohoinputkia. Yksi putkista putosi vahingossa ja se hajosi sirpaleiksi kuin lasi. Syynä oli se, kun se oli ollut tulen koskettamaa ja siten "sairastanut" hiilikatoa kiderakenteessaan. Kyseisessä voimalaitoksessa oli turbiineille menevän höyryn lämpötila keskimäärin 534 ast. Celsiusta, painetta en tähän hätään muista. |
||||
|
|
20.06.2021 11:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, aivan samanlaisia kokemuksia oli itsellänikin viime työpaikassani. Eräälläkin "aluemyyntipäälliköttärellä" ei ollut niin minkäänlaista tekniikan tajua. Aikaa piti sitten käyttää jopa perusasioiden selittämiseen. Hänellä oli vielä tapana vetää toimitusajat erittäin kireiksi, johtuen em. seikasta. Ihmisenä oli mukava ja sympaattinen. | ||||
|
|
20.06.2021 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junttilan Salama = der Dorftrotteler Blitz, hah hah! Tai: the Yokelian Lightning. | ||||
|
20.06.2021 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaakkoissuomalaista rapakiveä voi murentaa jopa sormin! Ettei se mikään ihme ollut ettei kelvannut rautatiekäyttöön. Rapakivellä oli myös terästetty vanhan valtatie 7:n päällystettä, se oli helposti tunnistettavissa punertavasta väristään. Tiemestaripiirin vaihtumisen kyllä näki! | ||||
|
19.06.2021 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2160 oli vuodelta 1930. Vuonna 1968 se alennettiin sarjaan XCm, numerolla 02160. Hylkäys tuli vuonna 1970. Kun kuvan vaunussa on luokkamerkintänä II, I luokan lipun ostaneelle myytiin yksi paikka II luokan makuuhytistä. Tämä selittää C-sarjamerkin käytön. Ci 2234 valmistui vuonna 1922 ja hylättiin 1942. Onnettomuusko aiheutti hylkäämisen? Panun kommentissa 4.5.2020 klo 14:28 mainittu CEm 2450 näyttää samoin siltä, että I luokan lipulla myös sai makuupaikan tästä vaunusta, siitä huolimatta että luokkamerkinnät olivat II ja III. Mikäli II/III luokan makuuvaunujen paikat olisi tosiaan olleet myynnissä ainoastaan II/III-luokkina, niin sarjamerkkinä olisi mielestäni ollut DEm. Tunnettiinhan II/III - luokkien päivävaunut sarjana DEi. |
||||
|
18.06.2021 15:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ohutvartiset" puskimet tunnetaan yleisnimellä varsipuskin. Mäntäpuskimet taasen ovat tukevampaa tekpa ja mielestäni erittäin onnistunut keksintö, mitä tulee käyttöominaisuuksiin. Eri korkeudelle sattuvien puskimien sattuessa voimalla yhteen varsipuskimilla oli ikävä taipumus vääntyä. Mäntäpuskimiin oli helpompi sovittaa kunnollinen jousitus. |
||||
|
16.06.2021 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis että täh? Junalauttaliikennettä Keurusselällä? | ||||
|
16.06.2021 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menisin väittämään, että 5.91. Silloin oli jonkinlainen XT-buumi päällä muutenkin. | ||||
|
16.06.2021 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dr20 on huomattavasti paremman näköinen tästä kulmasta. | ||||
|
16.06.2021 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, tosi on, mustaa autoa ei saa puhtaaksi millään. Mitä sanoin valkoisesta autosta, minulla on omakohtaista kokemusta 1983 Honda Civic Wagonista. | ||||
|
|
16.06.2021 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoista veturia ja autoa ei ikinä saa puhtaaksi pesussakaan! | ||||