2938-173152 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.02.2021 00:38 Esa J. Rintamäki  
  Piristävä poikkeus verrattuna tavalliseen punaiseen ärkooteehen.
kuva 19.02.2021 19:42 Esa J. Rintamäki  
  Heikki, haluan kiittää sinua Lada-kommentistasi. Aina sitä oppii jotain uutta. Itskin kuvaa katselleena uumoilin sitä Fiatiksi, eikös Ladan suurisuuntainen tuonti Suomeen alkanutkin seuraavana vuonna, siis 1971?
kuva 19.02.2021 16:31 Esa J. Rintamäki  
  Eihän tätä SAA pestä, siinähän vaarantuu johtajien bonukset!
kuva 18.02.2021 11:39 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni Hj asematalon kuvasta katsoen oikeanpuoleinen osa oli alkuperäinen Oulun rautatien pysäkki (laajennettu 1902).
kuva 18.02.2021 11:36 Esa J. Rintamäki  
  Eikös JK-junissa yleisestikin ollut mukana myös konduktöörivaunu? Ainakin muistan Kelan järjestelijöissä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella olleen Fh:n.
kuva 16.02.2021 17:13 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22194 oli vuosimallia 1942. Siitä tuli vuonna 1970 Oe 71'969. Päätyikkunoiden takia aprikoin vaunun olevan sotavaurioitunut vanhempi vaunu...? Mainittakoon, että vaunut 22061 ja 22136 oli hylätty 1942. Muitakin tuona vuonna hylättyjä pitkämallisia oli.

Vai onko valmistevarasto pursunnut päätyikkunatarpeita? Alustan jäykisteet ei täsmää vanhempiin vaunuihin.

Etenkin, kun vuoden 1942 valmistussarjan Ei-vaunuissa (n:ot 22192 - 22210) päätyikkunat olivat vain muutamissa vaunuissa, siis EI SUINKAAN kaikissa. Näistä mainituista 7 vaunua muutettiin EFi-sarjaan 1953 - 54.
kuva 16.02.2021 13:19 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22184? Onko numero varmasti oikein? 22184 muutettiin vuonna 1953 vaunuksi EFi 22395.

Kyseessä on päätyikkunallinen vaunu, siis käsijarru on vanhaa mallia, eli käsipyörä on sisäpuolella = valmistusvuoden oltava viimeistään 1938.
kuva 15.02.2021 19:48 Esa J. Rintamäki  
  Piirtäjänä on ollut Väinö Luomanen Vaasan konepajalta.
kuva 15.02.2021 19:46 Esa J. Rintamäki  
  Walkeajärvi avattu liikenteelle 15.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa Valkeajärvi on laiturivaihde, tapa HilTt.
Saman julkaisun lisäyksessä 1928 Valkeajärven uusi tapa on HrlT, 2.8.1928 lukien.
Valkeajärven pysäkki avataan yleiselle lennätinliikenteelle 1.6.1948 lukien. KL22/48-6.
Vji pysäkki alennetaan Myllymäen alaiseksi laiturivaihteeksi 26.5.1968 lukien, liik.tapana on oleva HrlTR. Kömin seisakkeen uusi päällystöasema on oleva Pihlajavesi ja Niinisaaren Myllymäki. KL18/68-5.
Vji alennetaan vaihteeksi, tapa HilTt, 23.5.1971 lukien. VT17/71-6.
Vji uusi tapa on oleva T rtpp:n luvalla (Hil poistetaan) 29.5.1988 lukien. VT19/88.
Henkilöliikenne lakkautettu Valkeajärvellä 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 15.02.2021 19:27 Esa J. Rintamäki  
  Pihlajavesi avataan yksityiselle telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välillä 1.7.1899. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Pihlajavedelle on asennettu 1-siipiset semaforit pohjoisen ja etelän tulosuunnille, kumpikin 300 m etäisyydelle tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Ph molemmat yksisiipiset semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Pihlajaveden asenalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2.
Ph liikennöintitavan muutos, uusi tapa on oleva HrlT 23.5.1971 lukien, päällystöasemana Myllymäki 21 km. VT17/71-6.
Ph asema alennetaan vaihteeksi, liik.tapa on oleva HilTtTp, päällystöasemana Haapamäki 12 km, tämän johdosta Valkeajärven uusi päällystöasema on myös oleva Hpk 19 km. Astuu voimaan 28.5.1972 lukien. VT17/72-9.
Ph uusitapamerkintä on HilTt (Tp on poistettu) 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Pihlajaveden uusi tapamerkintä on Hil, T ratapiirin päällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88.
kuva 14.02.2021 21:06 Esa J. Rintamäki  
  Ek 1042 muutettiin virkatarvevaunuksi Rto 172 Lv vuonna 1968.
kuva 14.02.2021 21:03 Esa J. Rintamäki  
  Olisi kiva tietää tuon 040071:n perässä olevan kattolavavaunun numero. Onko se Jvv-2:een kuulunut BG 040068? (= ex Ei 22066, m/1922) ja sekin hylättiin 1983. Kuvasta laskettuna ikkunoiden lukumäärä täsmäisi satapaikkaiseen Ei:hin.

Johdonvetojuna 1 oli koottu entisistä CEi-vaunuista, Jvv-3 taas muodostettiin entisistä Ci-vaunuista (olympiavuodelta!). Kaksi seuraavaa johdonvetojunaa oli tehty kiitojunavaunuista. Jvv-6 ja 7 taasen olivat entisiä (24XX) Em-makuuvaunuja. Ja loput, Jvv-8 ja 9, porkkanoiden välivaunuista.

Jokunen yksittäinen kattolavavaunu muodostettiin Ei72-vaunuista.
kuva 14.02.2021 17:40 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22504 vuodelta 1924 muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040071 vuonna 1969 ja sijoitettiin Johdonvetojuna 2:een. Hylättiin 1983.
Fo 22553 vuodelta 1952 hylättiin vuonna 1981.
kuva 14.02.2021 14:36 Esa J. Rintamäki  
  Muistelisin, että veturin paaksausvipua kutsuttiin "rekspaakiksi". Dieseleiden paaksaus on ihan eri asia, viittaa moottorin pyörittämiseen.
kuva 14.02.2021 14:34 Esa J. Rintamäki  
  XT 01660 oli entinen BT 01195 ja entinen Ei 22095 vuodelta 1925. Huomatkaa rullalaakeroidut A7-telit. Ihan OK, että tämä vaunu ei kokenut kaivinkoneen kauhaa, ainakaan vielä.
kuva 14.02.2021 03:45 Esa J. Rintamäki  
  Ristimäki avataan liikenteelle pysäkkinä km:lle 293+737 3.1.1947 lukien Haapamäen alaisena henkilöliikennettä varten ja myös junakohtauspaikkana. KL52/46-1.
Oikaisu: "Haapamäen alaisena" poistetaan. Nimilyhennys on oleva Ris. KL1/47-13.
Tavan muutos tai oikaisu: tapa on oleva H. (Täydellinen henkilöliikenne.) KL4/49-6.
VR:n oman tavaran kuljetuksissa katsotaan Haapamäen olevan Ristimäen päällystöasema. KL9/52-3.
Ristimäen pysäkki alennetaan Haapamäen alaiseksi laiturivaihteeksi. Tapamerkintä on oleva Hrl, 1.3.1961 lukien. KL7/61-3.
Koodiluettelosta (VR 2629 ja VR 2630) poistetaan: Ristimäki, 649, vain henkilöliikennettä. VT8/70-8.
Ristimäki on alennettu seisakkeeksi (Hil) 28.5.1972 lukien. VT17/72-9.
Lakkautettu 27.5.1979 lukien. VT17/79.
kuva 14.02.2021 01:00 Esa J. Rintamäki  
  Asian hämmentämiseksi vielä mainittakoon nyky-VR:n tehokkasti omaksuma sana: "yrityssalaisuus". Tämän takia emme enää koskaan tule näkemään Valtinrautatiehistoriikkien kaltaisia selostuksia.
kuva 14.02.2021 00:58 Esa J. Rintamäki  
  Seppo, ja korimalliltaan 1949 - 1954 valmistuksessa ollutta mallia. Kaikki suoralla kuutosella.
kuva 13.02.2021 11:47 Esa J. Rintamäki  
  Ironista: Peitscher = piiskuri.
kuva 13.02.2021 11:41 Esa J. Rintamäki  
  Otaksun itse, että se sodanajan vilkas liikenne johtui sotavankien ja myöskin haavoittuneiden vaihdosta sodan osapuolten kesken (ympärysvallat versus keskusvallat). Muun muassa merisaarron takia Saksassa ei katsottu hyvällä vankileireissä "lihovia" vihollisia, ei etenkään vuoden 1917 "turnipsitalven" aikana, jolloin Saksassa vallitsi suoranainen nälänhätä.

Väännän rautalangasta: venäläisiä sotilaita palasi pohjoisesta edelleen Pietariin ja sieltä edelleen pitkin laajaa Vennäin muata.

Niitä puusemaforeja asennettiin liikennepaikoille pitkin Pohjanmaan rataa, ei ainoastaan Vilppulaan. Oulun radalle semaforit ilmestyivät kesäkuussa 1917.
kuva 13.02.2021 00:44 Esa J. Rintamäki  
  Vuohenoja: Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisussa: seisake, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä. Päällystöasema Tampere 3 km, Ov 39 km, Hpk 111 km.
Muutettu seisakkeesta laituriksi 1.5.1947 lukien, liikennöintitapa Hrl, nimilyhenteenä Vha. KL21/47-6.
Vuohenojan laituri muutetaan Tampereen alaiseksi seisakkeeksi entisin välimatkoin 28 7.1952 lukien, tapa Hil. KL39/52-3.
Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88.
kuva 13.02.2021 00:31 Esa J. Rintamäki  
  Mänttä avataan liikenteelle pysäkkinä täydelliselle tavaraliikenteelle, etäisyys Vilppulasta 9 km, 1.1.1929 lukien. Cirk. 34/3583, 28.12.1928.
Mäntän pysäkki avataan henkilöliikenteelle 1.9.1929 lukien. Cirk. 17/2694, 15.8.1929.
Män IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.1.1949 lukien. KL1/49-4.
Henkilöjunaliikenne lopetetaan rataosalla Wp - Män 16.2.1953, jolloin liikennettä aletaan hoitaa VR:n linja-autoilla. KL7/53-3.
Edellisessä Käskylehdessä ilmoitettu linja-autoliikenne alkaakin vasta 1.3.1953. KL8/53-3.
Mäntän asema alennetaan 1.1.1954 lukien Vilppulan alaiseksi linjatoimistoksi, liikennöintitapana täydellinen henkilöliikenteen lipunmyynti ja täydellinen tavaraliikenne. Wp 9 km, Hpk 34 km, Tpe 98 km. KL50/53-3.
Kiskonvaihto välillä Wp - Män (-> K43) on valmistunut. Mäntän ratapihallla on vielä K30:aa. KL39/66-2.
Mäntän aseman liikennöintitapa on 1.10.1969 oleva T. Henkilöliikenteen lipunmyynti on lopetettu, sillä VR:n linja-autoliikenne siirtyi samana päivänä Pohjolan Liikenteen hoidettavaksi. KL40/69-3.
Män liikennöintitapa on 1.10.1976 lukien oleva Tt. VT39/76
kuva 13.02.2021 00:12 Esa J. Rintamäki  
  Kolho avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle 1.1.1897 lukien. Cirk.43/9440, 15.12.1896.
Kolhon pohjoispuolelle, kilometrille 287 on valmistunut pistoraide kauppias P. Hyvärisen käyttöön. RH määrää sen otettavaksi tavaraliikenteelle vuoden ympäri täysin vaunukuormin. Päällystöasema Kolho. Cirk. 86/10047, 30.9.1910.
Kolhon asemalle on asetettu 1-siipinen tulosemafori 300 m päähän eteläsuunnan ja 253 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Klo molemmat tulosemaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Bonnin raide, Klo 1 km, Tt ja Sahan raide, Klo 1 km, Tt.
1.5.1946 lukien on Kolhon asema ylennetty V luokan asemasta IV luokkaan. KL18/46-3.

Olympiakisojen aiheuttaman runsaan liikenteen johdosta määrättiin Wp - Klo asemien välillä oleva, km:llä 281+190 oleva Pollarin vahtitupa käytettäväksi 18. 7. - 5.8.1952 välisenä aikana tilapäisenä puhelinvartiopaikkana Wp ja Klo junanlähettäjien kulloinkin määräämälle junalle. KL35/52-2.

Liikennepaikkojen välimatkat 1954 - julkaisu: Järvelän tehtaan raide, Klo 3 km, Tt. (= tavaraliikenne täysin vaunukuormin.)
Klo aseman alaisena on avattu liikenteelle 17.1.1955 lukien Kolho Oy:n tukkiraide, Klo 2 km, Tt. KL4/55-2.
Kolhon aseman alainen Bonnin raide on muutettu Kolhon aseman yleiseksi kuormaus- ja purkausraiteeksi 1.7.1955 lukien. KL26/55-2.
Klo aseman alainen Järvelän tehtaan raide on poistettu 9.4.1960 lukien. KL15/60-1.
Kolhon asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.7.1965 lukien. KL23/65-3.
Klo ilmoitetaan olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75.
Kolhon uusi liikennöintitapa 1.10.1976 lukien on oleva HTt. VT39/76.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990. Uusi liikennöintitapa on oleva Tt. VT21/90.
Avattu uudelleen henkilöliikenteelle 3.6.2007.
kuva 12.02.2021 23:23 Esa J. Rintamäki  
  Eljas, ettei mainitsemasi K. O. Seppälän raide olisikin ollut entinen ratapihan raide 5, jossa oli toppari pohjoispäässä ja vaihde pääraiteessa eteläpäässä? Lylyn ratapihasta tehtiin aika rapsakasti selvää, kun sen miehitys poistettiin 1978.

Mainittu pistoraide ei sekään kovin kauaa kerännyt ruostetta...
kuva 12.02.2021 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Suomela, seisake.

Liikennepaikkojen välimatkat 1942: Wp 2 km, Tpe 87 km, Hpk 27 km.
Liikennepaikkojen välimatkat 1954, Wp 1 km, Tpe 88 km, Hpk 26 km.

Avattu liikenteelle 22.5.1937. Ilmoitettu avatun liikenteelle 8.12.1937 seisakkeena, Hil, Wp 2 km, Ly 15 km. (Julkaisu:Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 3.
Lakkautettu 1.6.1948 lukien. KL29/48-2.
Otettu uudelleen käyttöön, sijoitettuna km:lle 273+966. Liikennöidään seisakkeena, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä 1.9. - 31.5. välisenä aikana 22.9.1958 lukien. KL38/58-1. Etäisyydet: päällystöasema Wp 1 km, Kvo 8 km, Tpe 88 km, Hpk 26 km.
Koivion aseman alentamisen vuoksi Suomelan merkinnät muuttuvat: Wp 1 km, Ov 46 km, Ly 16 km, Hpk 26 km, Tpe 88 km. KL21/64-2.
Lakkautettu 23.5.1971 lukien. VT15/71-2.
kuva 12.02.2021 19:56 Esa J. Rintamäki  
  Rautatiehallitus on keisarillisen senaatin suosituksesta päättänyt muuttaa Filppulan aseman nimen WILPPULAKSI, lennätinhuuto Wp. Muutos astuu voimaan 1.5.1897. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Wilppulan satamaraide avataan tänään tavaraliikenteelle, täysin vaunulastein, etäisyys Wp 3 km. Cirk. 62/9080, 2.7.1907.
Wilppulan asemalle on asetettu 1-siipinen tulosemafori 300 m päähän eteläsuunnan ja 310 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917. Cirk. 34/1725, 4.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että Wilppulan molemmat semaforit pidetään edelleen käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Mäntän rata avataan tavaraliikenteelle 1.1.1929 lukien. Cirk. 34/3583, 28.12.1928.
Wilppulassa otettiin käyttöön seuraavat semaforit 13.9.1930 lukien: (Cirk. 205/1369, 6.5.1933.)
- 1-siipinen tulosemafori A Lylyn suunnan tulovaihteesta 350 m päähän.
- 1-siipinen tulosemafori B Kolhon suunnan tulovaihteesta 250 m päähän.
- 1-siipinen tulosemafori C Mäntän suunnan tulovaihteesta 150 m päähän.
Samalla vanhat Ly ja Klo suuntien tulosemaforit poistettiin.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: Toivolan raide, Wp 4 km, Tt. Satamaraiteet, Wp 3 km, Tt.
Wp asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.10.1956 lukien. KL36/56-5.
Linjaradio otetaan käyttöön rataosalla Toijala - Haapamäki 18.3.1963 klo 9.00. Tällöin ---Wp--- asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Wp alainen Toivolan raide poistetaan. KL48/64-4, Lkoj Lt 3149, 18.11.1964.
Uusittu nimilyhenne otetaan käyttöön (w-kirjain jää pois), 30.5.1965. Vilppula: Vlp. KL15/65-5.
Kiskonvaihtotyö rataosalla Vilppula - Mänttä on nyt valmis. Uusi kiskotus on K43. Män ratapihalla on vielä K30-kiskotusta. KL39/66-2.
Vilppula ilmoitettiin olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75.
kuva 12.02.2021 19:13 Esa J. Rintamäki  
  Lyly 194-33606, ja historian havinoita:

Lyly avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomen ja Keisarikunnan välillä 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Lylyn asemalle on asennettu 1-siipinen tulosemafori 379 m päähän eteläsuunnan ja 304 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on RH määrännyt, että 15.5.1919 lukien molemmat Ly semaforit otetaan pois käytöstä. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Lylyn asemalla on 4.11.1927 lukien otetaan käyttöön 1-siipinen tulosemafori A Korkeakosken suunnasta tuleville junille. Se on sijoitettu 410 m päähän tulovaihteesta. Cirk. 8/945, 9.3.1928.
Ly asemalla on otettu 21.12.1929 lukien käyttöön 3-siipinen tulosemafori A1/2/3 etelän tulosuunnalle ja 2-siipinen B1/2 pohjoisen tulosuunnalle. Ne sijaitsevat 580 m ja 445 m päässä suuntiensa tulovaihteista. Cirk. 17/3024, 22.8.1930.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Lylyn alainen Pirttikankaan raide, 4 km, Tt.
Ly asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 31.12.1960 lukien. KL46/60-7.
Lylyn liikennöintitapamerkintä muutetaan Liikennepaikkojen välimatkat-kirjassa: uusi tapa on oleva HrlTR, Lylyn päällystöasema on Korkeakoski (10 km) 1.9.1969 lukien. KL34/69-3.
Korkeakosken aseman alentamisen vuoksi Lylyn uudeksi päällystöasemaksi on määrätty Orivesi (30 km).
Ly tapamerkintä muutetaan: -> HrlTp, 1.7.1974 lukien. VT26/74-8.
Tapamerkintää muutetaan jälleen: -> Hrl 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Uusi tapamerkintä: Hil 28.5.1978 lukien. VT20/78.
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 12.02.2021 15:19 Esa J. Rintamäki  
  Toivottavasti noista rungoista älyttiin valmistaa muutakin kuin sellua...! Ihme olisikin, jos enää vastaava nykyisin löytyisi.
kuva 12.02.2021 08:20 Esa J. Rintamäki  
  Oikeassa reunassa näyttäisi pilkistävän Toyota Coronan nokkaa.
kuva 10.02.2021 08:53 Esa J. Rintamäki  
  Katsotaanpa, mitä minulta löytyy koskien Ykspihlaja/Yxpilaa:

Yxpila on avattu koti- ja ulkomaiselle telegraafiliikenteelle siksi ajaksi, kun merenkulku kestää, 1.7.1900 lukien. Cirk. 42/5705, 8.6.1900.
Senaatin määräyksestä 13.11.1902 lukien, on Yxpilan pysäkki pidettävä auki kaiken vuotta. Cirk. 90/12157, 22.11.1902.
Yxpilan asema saa myös suomenkielisen nimen Ykspihlaja. Samalla otetaan käyttöön uusi lennätinhuuto: Yks, 1.6.1925 lukien. Cirk. 21/384, 11.5.1925.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: liikennöintitapa HrlTV [= henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, täydellinen tavaraliikenne ja liikennepaikalla on virkamies (ilmeisesti pääas. tavaratoimistoa hoitamassa)].
Yks liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1955 lukien. KL21/55-4.
Ykspihlajan asema muutetaan 1.11.1973 lukien miehittämättömäksi liikennepaikaksi. Uusi tapamerkintä on oleva TtTp, uusi päällystöasema on oleva Kokkola 5 km, Sk 138 km, Pnä 38 km. VT43/73-16.
Yks: uusi liikennöintitapamerkintä on oleva Tt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
kuva 10.02.2021 02:45 Esa J. Rintamäki  
  Vaihdekojun sijaintiiin lienee vaikuttanut ratapihan pidentäminen joskus vuonna akseli ja tappi.
kuva 10.02.2021 02:43 Esa J. Rintamäki  
  Kaarrevaihteita pyrittiin VR:llä yleensä välttämään, koska geometrian ylläpito ja saaminen kohdalleen oli hankalampaa kuin tavallisilla vaihteilla.
kuva 10.02.2021 02:36 Esa J. Rintamäki  
  Jimi, ettei kyseessä olisikin ollut Pirttikankankaan soraraiteen lakkauttaminen vaihteineen ja purkaminen vuonna 2004. Itse seisaketta ei ole avattu uudelleen liikenteelle 1984 tapahtuneen lakkauttamisensa jälkeen.
kuva 10.02.2021 02:30 Esa J. Rintamäki  
  Jarno, yitän vastata kysymykseesi mahdollisimman tyhjentävästi:

Apuna on kirjanen Märklin HO und ihr großes Vorbild, sivun 154 taulukko, jossa on luettelo kansainvälisistä tavaravaunujen sarjamerkeistä:

R Flachwagen in Regelbauart mit Drehgestellen, mit umklappbaren Stirnwänden und Rungen, ladelänge 18,0 m oder darüber, Lastgrenze 40,0 t oder darüber.

S Flachwagen in Sonderbauart mit Drehgestellen, Lastgrenze 40,0 t oder darüber.

Suomeksi: R on vakiomallinen avovaunu teleillä, kaadettavilla päädyillä ja sivupylväillä, kuormauspituus vähintään 18,0 m ja suurin kuorma vähintään 40,0t.

S on erikoismallinen avovaunu teleillä, kuormaraja vähintään 40,0 t.

Pienet kirjaimet sitten täsmentävät vaunutyypin ominaisuuksia. En usko sarjamerkkien kovin radikaaliin muuttumiseen sitten kirjasen julkaisuvuoden (oletettavasti 1983).
kuva 09.02.2021 17:13 Esa J. Rintamäki  
  Jos tämä tosissaan on Tve 405, niin Suomen veturit 2 kertoo sen tulleen hylätyksi 1973. Sen sisarveturi on tallessa; Savon radan museossa Pieksämäellä.
kuva 09.02.2021 08:17 Esa J. Rintamäki  
  Pirttikangas mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1930 lisäys 7 seisakeluettelossa 1.4.1932 lukien. (Tapa ollut: Hil.)
Pirttikankaalta lähetetään myös maitoa 16.4.1935 lukien. Epäits. Liikennepaikat 1930, lisäys 14.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 2, 10.3.1937 lukien Pirttikankaan liikennöintitapa on oleva HilMTt (= seisakevaihde).
Epäits.liikennepaikat 1936, lisäys 6, Pirttikangas on korotettu seisakevaihteesta laituriksi, tapa on oleva HrlTp 18.9.1939 lukien.
Pirttikankaan laiturin lyhenteeksi on vahvistettu Prk. KL3/47-1.
Lylyn aseman alainen Pirttikankaan raide on poistettu 26.1.1959 lukien ja samalla muutetaan Prk laituri laiturivaihteeksi. Päällystöasemana on edelleenkin Lyly. Liikennöintitapamerkintä: HrlTR. KL3/59-6.
Pirttikangas alennettu laituriksi. Tapamerkintä HrlTpA. Päällystöasemana Lyly. 16.5.1968 lukien. KL18/68-2.
Lylyn aseman alentamisen vuoksi on Pirttikankaan uusi päällystöasema oleva Korkeakoski (6 km) 1.9.1969 lukien. KL34/69-3.
Pirttikankaan asema alennetaan 1.12.1969 lukien seisakkeeksi, tapamerkintänä Hil. KL47/69-6.
Pirttikankaan lyhenne on Liikennepaikkojen välimatkat 1977-julkaisussa: Pkg.
Lakkautettu 3.6.1984 lukien. VT14/84.
kuva 09.02.2021 07:42 Esa J. Rintamäki  
  Korkeakosken lennätinliikenne aloitetaan 1.6.1896 lukien. Cirk. 10/2890, 30.4.1896.
Keisarillinen Senaatti on Rautatiehallituksen esityksestä korottanut Korkeakosken aseman luokitusta V luokasta IV luokkaan 29.8.1916 lukien. Cirk. 87/3482, 8.9.1916.
Korkeakosken asemalle on asennettu semaforit 283 m eteläsuunnan ja 262 m päähän pohjoissuunnan rulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä, on RH päättänyt, että 15.5.1919 lukien pidetään käytössä vain Korkeakosken eteläinen tulosemafori. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Kas asemalle, etelän tulosuunnalle on asennettu ja 26.5.1928 käyttöön otettu 1-siipinen tulosemafori, 390 m päähän tulovaihteesta. Samalla eteläinen vanha puusemafori poistetaan käytöstä. Näin täydentyy Cirk. 43/1642 Korkeakosken eteläistä semaforia koskeva osa. Cirk. 36/3592, 28.12.1928.
Korkeakosken IV luokan asema alennettu V luokan asemaksi 1.2.1951 lukien. KL6/51-5. (Toinen oli Sievi.)
Kas asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.1.1962 lukien. KL51/61-8.
Linjaradio otettan käyttöön 18.3.1963 klo 9.00 alkaen. Kas asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisussa muutetaan Korkeakoskea koskevat merkinnät: Kas 193-33604, päällystöasema Ov 20 km, Vlp 27 km, Hpk 52 km, Tpe 62 km. Liikennöintitapa on oleva HrlT 1.1.1974 lukien. VT51/73-11. Tästä johtuen on Lylyn uusi päällystöasema oleva Orivesi.
Liikennöintitapamerkintää mutettu Korkeakosken kohdalla: uusi tapa on oleva HrlTt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
kuva 08.02.2021 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Tuukka, miten olisi matkustaminen "opiskelijalipulla", eli pummilla...?
kuva 08.02.2021 20:09 Esa J. Rintamäki  
  Auto näyttää A-mallin Fordilta. Vekkuli tuo puskintoteutus, kumipyöräversiona tuolla olisi kätevää parkkeerata taskuparkkiin...?
kuva 08.02.2021 16:54 Esa J. Rintamäki  
  Jorma, kyseessä on Liikennepaikkamerkki 2 (Lpm2, kuten JT1957 sanoo). Jt:n mukaan merkki ilmaisee, että "juna lähestyy liikennepaikkaa, jonne voidaan järjestää junien kohtauksia (tai sivuutuksia) ja jonne saavuttaessa ja jonka ratapiha-alueella junan suurin sallittu nopeus on 50 km/t tai, jos tulovaihde on käännetty käyrälle raiteellensa, 35 km/t".

Ylemmässä kolmiossa on numero 50 ja alemmassa 35. Mäntässä myös oli tällainen liikennepaikkamerkki. Lieneekö Metsolahti alennettu statukseltaan, kun opastimet otettiin pois käytöstä ja kuitattiin tällaisella liikennepaikkamerkillä. (Korj.kirotusvihre.)
kuva 06.02.2021 04:12 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni tuo rakennus paloi tuhopoltettuna.
kuva 05.02.2021 18:13 Esa J. Rintamäki  
  Erittäin hyvä kuva! Kiitos, Jyrki.
kuva 05.02.2021 18:03 Esa J. Rintamäki  
  Vilppulan kattila vuodelta 1906, lienee ollut Vlp sataman vesitornin yhteydessä olevassa pumppuhuoneessa, vai mitä Eljas?
kuva 05.02.2021 04:03 Esa J. Rintamäki  
  Hirsilän vaihde, välimatkat Korkeakoski 9 km ja Orivesi 11 km, avataan 15.8.1898 lukien liikenteelle, junille 125, 126, 151 ja 152. Cirk. 42/6858, 13.8.1898.
Koska Hirsilän laituria tullaan ensi toukokuun 1. päivästä lukien liikennöimään myös ohikulkupaikkana, on RH määrännyt, että puheena olevilla paikoilla (muut olivat Siitama ja Töysä), joita nyt pidetään asemien veroisina, saa järjestää junien kohtaamisia. Lennätinhuuto on: Hä. Cirk. 39/1566, 25.4.1916.
Hirsilän laiturille on asennettu 1-siipinen tulosemafori 245 m päähän eteläsuunnan ja 280 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
RH on määrännyt, että Hirsilän laiturivaihdetta on 1.4.1919 alkaen liikennöitävä virkamiesten hoitamina liikennepaikkoina täydellisellä henkilö- ja tavaraliikenteellä. Näin ollen on Hä kohdalle välimatkatauluun pantava *, (* =pysäkki). Cirk. 17/928, 28.2.1919.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Hirsilän laiturivaihteen molemmat tulosemaforit pidetään edelleen käytössä. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Hirsilän pysäkille on asennettu vaihde- ja signaaliturvalaitos, johon kuuluva 2-siipinen semafori B1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen asennettiin pohjoissuunnan tulovaihteesta 330 m päähän. Etusignaali on 550 m päässä siitä. Turvalaitos otettiin käyttöön 4.2.1931, jolloin Hä pysäkin molemmat entiset vanhat tulosemaforit poistettiin. Näin tulee Cirk. 43/1642, 4.4.1919 Hirsilää koskeva osa kumotuksi. Cirk. 203/1578, 15.5.1931.
Hirsilän aseman alainen soraraide on poistettu, joten sitä koskeva merkintä pyyhitään Liikennepaikkojen välimatkat - julkaisusta 1.9.1960 lukien. KL32/60-3.
Linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00, --- Hirsilän --- liikennepaikalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Hä asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1966 lukien. KL20/66-7.
Hirsilä muutetaan Oriveden aseman alaiseksi asemaksi 23.5.1971 lukien. Liikennöintitapa on oleva HrlT, Ov 11 km, Tpe 53 km, Hpk 61 km. KL17/71-6.
Hirsilän tapamerkintämuutos: HrlTp 1.7.1974 lukien. VT25/74-5.
Tp poistettu tapamerkinnästä 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Hirsilän liikennöintitapa on oleva Hil 7.11.1977 lukien. VT45/77.
Hirsilä lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 04.02.2021 20:19 Esa J. Rintamäki  
  Puhumattakaan Ggp-pieneläinvaunuista. Milloinkas nämä hävisivätkään rataverkolta? Gdp ja Gdl oli tarkoitettu kuitenkin bernhardilaiskoiraa tai tanskandoggia isompien eläinten kuljetukseen.
kuva 04.02.2021 16:35 Esa J. Rintamäki  
  Ja Rovepohjan asemapäällikön sukunimi oli Suune.

Eräässä jaksossa ap Suune oli käynyt viinakaupassa ostamassa kirjavaetikettisiä pulloja. Kylän viinalle perso "veltaani" tarjoutui auttamaan pullojen tyhjentämisessä, ilmaisen kännin toivossa. Kovin oli jannu myrtynyt, kun Suune alkoi kaataa pullojen sisältöä viemäriin. Suune kertoi olevansa raittusyhdistyksen aktiiveja ja tarvitsevansa pulloja siihen, kuinka rakentaisi Risto-veturin pienoismallin pullon sisään.
kuva 04.02.2021 06:11 Esa J. Rintamäki  
  Orihpohja otettu käyttöön laiturina 15.8.1886 lukien, etäisyydet 4 wirstaa Orihwedelle ja 14 wirstaa Korkeakoskelle. Liikennöintitapa: matkustajaliikenteelle ja pikkutavaraliikenteelle. Cirk. 30/2795, 7.8.1886.
Nyt, kun Orihpohjan seisahduslaiturin luokse on rakennettu sivuraide, avataan Orihpohja 1.9.1905 lukien tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta. Cirk. 34/7847, 10./23.8.1905.
Orihpohjan pysäkin nimestä on h-kirjain poistettu. Tästä lähtien nimi on oleva ORIPOHJA. Cirk. 28/766, 5.7.1918.
RH on määrännyt, että Oripohjan laiturivaihdetta on 1.3.1919 alkaen hoidettava virkamiesten hoidettavana liikennepaikkana, täydellisellä matkustaja- ja tavaraliikenteellä, näiden (Asn) ja Oripohjan kohdalle välimatkataulukkoon pantava *. (Tähti = pysäkki.) Cirk. 9/486, 14.2.1919.
Oripohjan laiturivaihteen lennätinhuuto on oleva: Oja. Cirk. 36/1449, 11.4.1919.
Oripohjan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1957 lukien. KL25/57-2.
Oripohjan IV luokan asema alennetaan pysäkiksi 1.6.1965 lukien. KL21/65-2.
Oripohjan pysäkki alennetaan Oriveden alaiseksi laiturivaihteeksi 1.6.1966 lukien. Liikennöintitapa on oleva HrlTR. Päällystöasema on Orivesi, 5 km, Hä 6 km, Vlp 42 k , Tpe 47 km, Hpk 67 km. KL20/66-6.
Oripohjan asema alennetaan Oriveden keskusseman alaiseksi vaihteeksi. Tapa on tällöin oleva HilTpTtA, 1.6.1969 lukien. KL19/69-2.
Oripohjan tapamerkintä tulee olla 31.5.1970 lukien: HilTt. KL20/70-7.
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 04.02.2021 05:46 Esa J. Rintamäki  
  Orihweden asemalla aloitetaan yleinen sähkösanomanvaihto Suomessa, Keisarikunnassa ja ulkomaalle 1./13.6.1890 lukien. Cirk. 33/2559, 31.5.1890.
Orihwesi hamn, eli Längelmäveden laivasilta avataan 15.9.1890 lukien täydelliselle tavaraliikenteelle. Myös kappaletavaraa. Cirk. 51/4392, 9.9.1890.
Kielto sikojen elättämisestä voimassa ---Orihweden asemalla---. Cirk. 2/229, 8.1.1901.
Orihweden satamaradalla saa tavaraa kuljettaa ainoastaan täysin vaunukuormin tästä päivästä lukien. Cirk. 47/3898, 14.5.1901.
Orihweden satamaradalla saa purjehduskautena kuljettaa tavaraa painorajoituksetta, muuna aikana vain täysin vaunukuormin. (Katso edellistä cirkulääriä.) Cirk. 10/868, 22.1.1907.
Ow eteläpuolelle, 300 m päähän ja 300 m päähän tulovaihteista pohjoispuolelle on asennettu 1-siipinen semafori. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Orihweden aseman nimestä on poistettu h-kirjain. Tästä lähtien nimi on oleva ORIVESI. Cirk. 28/766, 5.7.1918.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että käytössä pidetään mm. Oriveden eteläinen semafori 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu lisäys 1: Oriveden sataman liikennöintitapa 2.6.1926 lukien oleva Tt.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu lisäys 5: Oriveden satama 4.7.1927 lukien liikennöintitapa oleva T purjehduskautena ja Tt muina vuodenaikoina.
Oriveden asemalle, eteläiselle tulosuunnalle on rakennettu vaihde- ja signaaliturvalaitoksen edellyttämä 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Semafori on asennettu 530 m päähän ratapihan tulovaihteesta ja 100 m päähän satamaraiteen myötävaihteesta. Etusignaalin etäisyys semaforista on 410 m. Se otettiin käyttöön 28.11.1931, jolloin vanha semafori samalla poistettiin. Täten kumotaan Cirk. 43/1642. Cirk. 205/1369, 6.5.1933.
Linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Oriveden asemalla ilmoitettiin olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Siitama - Orivesi - kaksoisraide otetaan käyttöön 4.9.1967. KL35/67-4.
Oriveden asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.8.1968 lukien. KL30/69-9.
Keskusasemajärjestelmään siirryttäessä 1.3.1969 lukien ilmoitetaan --- Oriveden --- olevan keskusasema. KL8/69-7.
RAP-järjestelmää käyttöön otettaessa ilmoitetaan Oriveden olevan Tampereen satelliittipaikka. (Ei omaa päätettä, mutta voi varata istumapaikkalipun päätteelliseltä liikennepaikalta). VT2a/75.
Oriveden liikennöintitapa 1.10.1976 lukien HTt (= täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin.) VT39/76.
kuva 04.02.2021 04:59 Esa J. Rintamäki  
  Ruutanan seisahduslaituri (Kg 4 km, Sui 3 km, Tampere 17 km), päällystöasemana Suinula, avataan matkustaja- ja pikkutavaraliikenteelle (sekajunille ja matkustajajunille n:o 201 ja 202) 1.8.1907 lukien. Cirk. 71/9953, 16.7.1907.
RH:n määräyksestä Ruutanan laituria on 1.2.1919 lukien liikennöitävä ainoastaan matkustajaliikenteessä visseillä junilla, liikennöintitavalla A. Tästä on tehtävä merkintä välimatkatauluun II. Cirk. 2/88, 17.1.1919.
Julkaisussa Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, Ruutana: laituri, tapa Hil, päällystöasemana Suinula.
Julkaisussa Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 2: Ruutanan uusi liikennöintitapa on 10.3.1937 lukien: HilM. (M = maidonkuljetusta tällä tai tältä liikennepaikalla rajoituksetta.)
Julkaisussa Liikennepaikkojen välimatkat 1942, Ruutana: laituri, tapa Hil.
Seuraaville liikennepaikoille on vahvistettu seuraavat lyhennykset:--- Ruutanan laituri: Rtn. KL3/47-1.
Suinulan aseman alaisen Ruutanan laiturin liikennöintitapa on oleva 1.8.1954 lukien: HrlTpR. KL29/54-2.
Kun Ruutanan laiturille on rakennettu sivuraide, korotetaan se 1.7.1955 lukien laiturivaihteeksi. Tariffikilometrit ja päällystöasema ovat entiset, liikennöintitapa on oleva HrlTp. KL25/55-3.
Ruutana alennettu laituriksi, päällystöasema entinen (Suinula) 26.5.1968 lukien, tapa HrlTpA. KL18/68-5.
Ruutanan uusi päällystöasema: Suinula 1.6.1969 lukien. KL20/69-7.
Rtn tapamerkintä muutettu, uusi tapa Hrl 31.5.1970 lukien. (Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä.) VT20/70-7.
Ruutana muutettu seisakkeeksi, tapa Hil 1.3.1972 lukien. VT9/72-6.
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 03.02.2021 20:28 Esa J. Rintamäki  
  Tietoja Halimaasta ja Kangasalasta:

Halimaa avattu laiturina henkilöliikenteelle 30.6.1888 lukien. Cirk. 25/2251, 22.6.1888. Etäisyydet 14 km Tammerfors, 6 km Wehmais, 6 km Suinula.
Halimaa avattu myös pikkutavaraliikenteelle 1.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888. (Yksittäisen tavaralaähetyksen paino enintään 100 kg.)
Kun Kangasala on avattu liikenteelle, on Halimaan pysäkillä liikenne lakannut, niin Rautatiehallitus on tänään määrännyt, että mainittu pysäkki on heti suljettava. Cirk. 31 99, 18.4.1899.

Kangasala:

Avattu liikenteelle V luokan asemana täydelliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle 15.11.1898 lukien. Etäisyydet: Suinula 7 km, Wehmainen 6 km. Lennätinhuuto Kg. Cirk. 54/8284, 8.10.1898.
Kg avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa, Keisarikunnassa ja ulkomaalle 15.6.1899 alkaen. Cirk. 36/4697, 17.5.1899.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että käytössä pidetään vain seuraavat semaforit: ---- Kg eteläinen tulosemafori---. Cirk.43/1642, 4.4.1919.
Kg asemalle on asennettu vaihde- ja signaaliturvalaitos ja Wh tulosuunnalle on asennettu 8.12.1930 käyttöön otettu 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Samalla poistetaan vanha etelän tulosemafori. Cirk. 203/1578, 15.5.1931.
Kaksoisraide Messukylä - Kangasala avattu liikenteelle 1.11.1959. KL44/59-3.
Linjaraduon käyttöönoton aikana 18.3.1963 klo 9.00 ilmoitettiin Kg asemalla olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Kangasalan IV luokan asema alennetaan pysäkiksi 1.6.1964 lukien. KL20/64-5.
Kg asemalla lakkautettu yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1968 lukien. KL30/68-9.
Kg liikennöintitapa muutettu: nyt se on HrlTR 1.6.1969 lukien, Suinulan aseman alaisena. KL20/69-7.
Kg asema alennettu Messukylän alaiseksi vaihteeksi (HilTtTp) 28.5.1972 lukien. VT19/72-4.
Kangasalan merkintöjä muutettu: tapa Hil, Tpe 13 km, Ov 29 km, Hpk 101 km. 1.10.1976 lukien. VT39/76. (=alennettu seisakkeeksi.)
kuva 03.02.2021 18:39 Esa J. Rintamäki  
  Eljas hyvä, tätä lajia tulee kyllä lisää. Olen aikoinaan ollut kiertokirjetoukkana tutkiessani Tammerfors-Nikolaistad- ja Östermyra-Uleåpori-ratoja.
<<   >>