Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2021 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas hyvä, tätä lajia tulee kyllä lisää. Olen aikoinaan ollut kiertokirjetoukkana tutkiessani Tammerfors-Nikolaistad- ja Östermyra-Uleåpori-ratoja. | ||||
|
03.02.2021 04:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vatialan seisake korotetaan laituriksi 1.2.1946 lukien, liikennöintitapa on oleva HrlTp, etäisyydet ovat ennallaan: Wh 1 km, Tpe 9 km, Wp 80 km, Msk 4 km, Hpk 105 km. KL6/46-6. Vatialan nimilyhennykseksi vahvistettu: Vat. KL3/47-1. Vehmaisten aseman alainen Vatialan laiturin liikennöintitapa on oleva HrlTpR 17.3.1952 lukien. KL15/52-6. Vatialan laituri on alennettu seisakkeeksi, tapa HilTpA 26.5.1968 lukien. KL18/68-5. Kangasalan asena alentamisen johdosta on Messukylä määrätty Vatialan uudeksi päällystöasemaksi 1.6.1969 lukien. KL20/59-7. Vat muutettu seisakkeeksi 1.7.1976 lukien, liikennöintitapa Hil. VT27/76. Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88. |
||||
|
|
02.02.2021 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennepaikan alkuperäinen nimi oli liikenteelle avattaessa 29.9.1883 Wehmais. Wehmais muutettu asemasta pysäkiksi 1.6.1895 lukien. Cirk. 33/3337, 25.5.1895. Uusi nimi Wehmainen (Wh) määrätty käytettäväksi 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Avattu yksityiselle lennätinliikenteelle Suomessa ja Keisarikunnan välille nimellä Wehmainen. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Sijainti 28.9.1917: km 195+260. Cirk. 83/H1453, 28.9.1917. Wh eteläpuolelle on asennettu 1-siipinen semafori 239 m eteläisestä tulovaihteesta, pohjoispuolella on samoin 1-siipinen semafori 290 m päässä tulovaihteesta. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Kun osa 1-siipisistä semaforeista ei ole aivan välttämättömiä, poistetaan Wehmaisten semaforit käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Renlundin tiilitehtaan raide avattu liikenteelle täysin vaunukuormin 27.4.1946 lukien. KL17/46-1. Wh IV luokan asema alennetaan 1.6.1959 Messukylän alaiseksi laiturivaihteeksi liikennöintitavalla HrlTR. (=henk.liikenne tajoitetulla lipunmyynnillä, täydellinen tavaraliikenne, rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla). KL18/59-5. Nimilyhenne Vh otetaan käyttöön 30.5.1965 lukien. KL15/65-5. Kangasalan aseman alentamisen johdosta on Messukylä määrätty Vehmaisten uudeksi päällystöasemaksi 1.6.1969 lukien. KL20/69-7. Vh asema muutettu Msk alaiseksi vaihteeksi 1.5.1972, liikennöintitavalla HilTtTp (henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin, pikkutavaraliikennettä, jossa yksittäisen lähetyksen paino on enintään 100 kg.). VT15/72-7. Vh liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva 1.7.1976 lukien HilTt. VT27/76. Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. Liikennöintitapa on siis Tt. VT21/90. |
||||
|
02.02.2021 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Messukylä avattiin liikenteelle 1./14.11.1904 Wehmaisten alaisena seisahduslaiturina (henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä ja täydellinen tavaraliikenne), etäisyydet Tf 5 km, Wh 3 km. Cirk. 34/9701, 1./14.11.1904. Messukylä sai lyhenteekseen Msk. Cirk. 37/3470, 1.12.1922. Msk ylennettiin pysäkistä V luokan asemaksi 1.5.1946 lukien. KL18/46-3. Messukylästä tuli uusi päällystöasema Lemetyn seisakkeelle ja Vatialan laiturille 1.6.1959 lukien. KL18/59-5. Kun linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00, ilmoitettiin --- Msk --- asemalla olevan radiopuhelin. KL10/63-5. Msk ilmoitettu olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75. Msk:n tapamerkinnäksi muutettu HTt (=täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.7.1976 lukien. VT27/76. Uusi tapa: HilT Tampereen alaisena 1.10.1986 lukien. VT32/86. Messukylän uusi liikennöintitapa: T (=täydellinen tavaraliikenne) 29.5.1988 lukien. VT19/88. |
||||
|
Kuvasarja: Siuntion asemamiljöö silloin ennen |
02.02.2021 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Tapsalle - taas! | ||||
|
02.02.2021 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yllättävän lyhyt Siuntion ratapiha onkin ollut muinoin. Nykyäänhän kohtausraide on huomattavasti pitempi. | ||||
|
02.02.2021 16:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alsthomiaika ei ollut vielä alkanut rantaradalla. | ||||
|
02.02.2021 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitaman historiaa, silvuplee! Siitaman plattform avattu tänään liikenteelle, 9 km Ov ja 13 km Sui. Tapamerkintä: matkustaja- ja pikkutavaraliikenteelle (yksittäisen lähetyksen paino enintään 100 kg). Cirk. 54/7500 30.10.1895. Siitaman vaihde seisahdussiltoineen avataan tänään tavaraliikenteelle ilman painorajoituksia. Cirk. 46/10582 10.11.1905. Siitaman seisahduslaituri ja vaihde, jotka tähän asti oli Ow aseman alaisia, ovat nyt Suinulan alaiseksi luettawat. Cirk. 17/1801 12.2.1907. Koska Hirsilän, Siitaman ja Töysän laitureita ja vaihteita tullaan 1.5.1916 lukien liikennöimään myös ohikulkupaikkoina, on RH määrännyt, että puheena olevilla paikoilla saa järjestää nyt junakohtauksia. Näitä siis pidetään asemien veroisina. Lennätinhuudoksi Siitamalle on annettu Sta. Cirk. 39/1566 25.4.1916. Cirk. 34/1725 (20.4.1917) Sta eteläpuolelle, 299 m päähän tulovaihteesta ja samoin pohjoispuolelle 195 m päähän tulovaihteesta on asennettu 1-siipinen semafori. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. RH muuttaa nimihuutoja: Siitama = Sma 1.2.1919 lukien. Cirk. 111/3460, 20.12.1918. Sma laiturivaihdetta on 1.4.1919 lukien liikennöitävä virkamiesten hoitamina liikennepaikkoina täydelliselle matkustaja- ja tavaraliikenteelle. (On yhtäkuin ylennys pysäkiksi). Näin ollen Sma kohdalle välimatkatauluun on laitettava tähti *. Cirk. 17/928, 28.2.1919. Runsaan sota-ajan liikenteen päättymisen johdosta on RH päättänyt, että vain Sma eteläinen tulosemafori pidetään käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Sma pysäkille on asetettu uudet semaforit: 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen 300 m päähän Sui suunnan tulovaihteesta. Samoin on Ov suunnan tulovaihteesta 300 m päähän asennettu 2-siipinen tulosemafori B1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Turvalaitos otetaan käyttöön 8.12.1930, jolloin vanha eteläinen tulosemafori poistetaan. Samalla kumotaan Cirk.43/1642 4.4.1919 Sma koskeva osa. Cirk. 203/1578, 15.5.1931. Sma pysäkin alainen Kivilouhimon raide muutetaan Oriveden alaiseksi 1.9.1957 lukien. KL34/57-1. Linjaradio otetaan käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Radiopuhelin on --- Sma --- liikennepaikalla. Siitama - Orivesi - kaksoisraide on avattu liikenteelle 4.9.1967. KL35/67-4. Sma pysäkki alennettu Oriveden alaiseksi laiturivaihteeksi 1.4.1968 lukien. Tapa: HrlTR. KL11/68-7. Samalla Sma liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1968 lukien. Liikennöintitavan muutos: Sma: HrlTt 31.5.1970 lukien. VT20/70-7. Liikennöintitavan muutos: Sma: Hrl 1.6.1973 lukien. VT20/73-3. Liikennöintitavan muutos: Sma: Hil 3.6.1984 lukien. VT22/84. (= miehityksen poisto) Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
02.02.2021 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja historiaa Säynäjärveltä: Säynäjärven laituri on tänään avattu liikenteelle Rautatiehallituksen määräyksestä henkilöliikenteelle ilman painorajoituksia 15.7.1911 lukien. Cirk. 57/229 4.7.1911. (7 km Sui, ja 15 km Ov.) Liikennöintitavat A ja B1 vuoden ympäri. Säynäjärvi avattu R-liikenteelle (= rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. KL56/47-14. Säy laiturivaihde ilmoitettu olevan vaarallisten liikennepaikkojen luettelossa. (Ilman turvalaitteita oleva liikennepaikka, jossa aikataulun mukaan voidaan järjestää junien kohtaamisia ja sivuutuksia.) KL4/52-4. Säy lv on 1.4.1968 lukien alennettu Suinulan alaiseksi seisakkeeksi ja siirretty km:ltä 212+757 km:lle 212+280. Tavaraliikenne lakkautettu samana päivänä, uusi liikennöintitapa: Hil (=henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä.), Sui 7 km, Ov 15 km ja Tpe 27 km. KL11/68-7. Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88. |
||||
|
02.02.2021 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin historiatietoja Suinulasta: Suinula avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle, Suomen ja keisarikunnan välillä 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074 7.6.1899. Cirkulääri 34/1725: Suinulan eteläpuolelle on asennettu 1-siipinen semafori 316 m etäisyydelle tulovaihteesta ja pohjoispuolelle samoin 1-siipinen semafori 201 m etäisyydelle tulovaihteesta. Otetaan käyttöön 1.5.1917. Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että Suinulan molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642 4.4.1919. Kg - Sui kaksoisraide avataan liikenteelle 28.12.1960. KL1/61-4. Linjaradio otetaan käyttöön 18.3.1963 rataosalla Toijala - Haapamäki klo 9.00. Radiopuhelin on --- Sui--- asemalla. KL10/63-5. Sui - Sma kaksoisraide otetaan käyttöön 1.4.1968 klo 12.00. Tämän jälkeen on koko väli Tampere - Orivesi kaksoisraide liikennöitävässä kunnossa. KL14/68-3. Suinulan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.11.1969 lukien. KL44/69-4. Suinulan liikennöintitapa muutetaan: HTt 31.5.1970 lukien. VT20/70-7. (Tt = tavaraliikenne täysin vaunukuormin, H = täydellinen henkilöliikenteen lipunmyynti.) Suinula muutetaan: uusi tapa on oleva HrlT, sen päällystöasema on oleva Messukylä 15 km, Tpe 20 km, Ov 22 km ja Vlp 65 km. 28.5.1972 lukien. VT19/72-4. (Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, T = täydellinen tavaraliikenne.) Suinulan liikennöintitapa on oleva Hrl 1.7.1973 lukien. VT24/73-2. Suinulan uudeksi päällystöasemaksi muutettu Tampere 1.10.1986 lukien. VT32/86. Henkilöliikenne lakkautettu Suinulasta 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
31.01.2021 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suunnittelijalla minun mielestäni ollut oikein hyvä muotoilusilmä (viistot päädyt!). | ||||
|
30.01.2021 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pidä kiinni tuolista, Jimi, nyt tulee pitkästi tarinaa: Rautateiden ensimmäiset asemarakennukset suunnitteli Carl Albert Edelfelt (syntyi Ruotsissa 1818, kuoli Helsingissä 1869). Hänen kynänjälkiään oli muunmuassa Helsingin vanha, Tikkurila vanha, Järvenpää ja Turenki, joitakin mainitakseni. Knut Nylander (syntynyt 1839) oli Edelfeltin oppilaana, siis piirtäjänä 1862 alkaen, mutta saavutti ammattiinsa täyden pätevyyden. Nylander nimitettiin arkkitehdiksi 1876. Hän suunnitteli myös majakoita. Kuoli onnettomuudessa 1886. Bruno Granholm (syntynyt 1857) tuli VR:lle piirtäjäksi 1892 ja nimitettiin samana vuonna arkkitehdiksi. Hän oli rautatiehallituksen huonerakennustoimiston esimiehenä 1906 - 1926. Kuoli 1930. Hänen kynänjälkiään on laajalti rataverkolla, myöskin asemien laajennuksia hän suunnitteli. Thure Hellström (syntynyt 1880) tuli VR:lle rautatieasemien suunnittelijaksi 1907. Hänen kynänjälkiään ovat mm. Suupohjan radan asemat, Joensuu - Nurmes - välin asemat ja myöskin Jyväskylä - Savonlinna - välin asemat. Hänen asemiaan olivat mm. Kuopio ja Riihimäki. Kuoli 1946. Jarl Ungern (syntynyt 1888) toimi rautatiehallituksen rakennusosaston arkkitehtina vuodesta 1923. Päällikkönä hän toimi 1945 - 1958. Ungern teki usein yhteistyötä Hellströmin kanssa. Suunnitteli mm. Laurila - Kemijärvi - radan asemia sodissa tuhoutuneiden tilalle. Myös hänen signeerauksensa löytyy Kuopion aseman piirustuksista. Kuoli 1974. Tiedot on koottu sieltä sun täältä, Wikipediastakin. |
||||
|
30.01.2021 00:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! Etenkin lumituiskukuvat toimivat loistavasti, kun vertailukohteena on kesäiset "paraatikuvat"! | ||||
|
29.01.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Not-vaunujen aluskehykset koottiin useiden hylättyjen vaunujen osista. Olin jostain lukenut (huhun), että Not-sarjaan olisi käytetty vanhojen teak-koristen ravintolavaunujen alluskehyksiä. Tämä ei voi täsmätä, sillä Not-sarjassa käytettiin enimmäkseen A7-telejä, joiden mitoituksen (keskiötapit ja sivutyynyt) on maalaisjärjelläkin tarkasteltuna oltava tyystin erilaiset. En siis itse usko kyseiseen huhuun. Toinen huhua kumoava seikka olisi tosiasia, että Rautatieuutiset-lehden mukaan ensimmäinen Not (n:o 3040) oli valmistunut ja lähti neitsytmatkalleen Vaasaan 29.1.1963. Viimeiset R-ravintolavaunut hylättiin 1964. EDIT: Yksi tosiasia vielä, kaivoin kätköistäni Junat 1/1986-lehden, jonka keskiaukeamalla on Tapio Keräsen laatima piirustus vaunusta R 2019. Sen mukaan vaunun pituus puskimineen on 19 740 mm, ja pelkästään aluskehyksen pituus on 18 240 mm. Siispä: EI täsmää VR:n normialuskehyksen kanssa! |
||||
|
|
29.01.2021 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, onko ensimmäisen sarjan (10001 - 10010) Pot - vaunut lyhyempiä kuin tavalliset 26,4 - metriset teräsvaunut? Mitä sanoo postivaunuekspertti Tapsa? |
||||
|
|
29.01.2021 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, granholmilaisuuksia, jees! | ||||
|
29.01.2021 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sillat ovat alkuperäisiä Schwedler-kannattajia. | ||||
|
29.01.2021 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lamppujen takana on nostoruuvit? | ||||
|
|
28.01.2021 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bruno Granholm, Jimi hyvä! | ||||
|
27.01.2021 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2439 valmistui vuonna 1928, sen paikkaluku oli 10 + 18, se siis oli pitkää mallia. Viime vaiheessa siinä oli ollut Heteka-vuoteet. Vaunu muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01191 vuonna 1964. | ||||
|
27.01.2021 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunneli valmistui muistaakseni vuonna 1966. Sähköliikenne alkoi tammikuussa 1969, mutta rakennustyöt oli jo aloitettu ajoissa. | ||||
|
27.01.2021 16:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, Erkki! | ||||
|
27.01.2021 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei voi palauttaa Ässää Ärrälle...? Heko heko! | ||||
|
|
27.01.2021 10:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuorkki on Volvo, mutta onko se N88? Huomatkaa puiset ajojohtopylväät. Kuvassa myös kolme Mattssonnia. | ||||
|
27.01.2021 08:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johdonvetojuna 1:n vaunut: (JVV-1 oli vuodelta 1966) BG 040051 ex CEi 2544 vuodelta 1926 BG 040052 ex CEi 2558 vuodelta 1929 BG 040053 ex CEi 2592 vuodelta 1934 ja BG 040054 ex CEi 2599 vuodelta 1934. Kaksi viimeksi mainittua vaunua oli entisiä "mulatteja" ja tämä johdonvetojuna hylättiin vuonna 1982. Kelavaununa oli ollut BOk 070'648, kuten kuvasta näkyy. Teleinä JVV-1:ssä oli A7 liukulaakereilla. |
||||
|
27.01.2021 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| BR03 oli kaksisylinterinen kuten Pekkakin. Kitkapaino, eli kaikkien vetoakselien paino yhdessä oli 03:lla 53,0 tonnia, Pekalla se oli 51,6 tonnia. Pekka painoi työkunnossa ilman tenderiä 95,0 tonnia ja 03:n paino oli 99,6 tonnia. 03:n kattilapaine oli 16 kg/cm2 ja Pekalla se oli 15 kg/cm2. Likipitäen veturit olivat kaltaisiaan. 03 otettiin käyttöön 1930 ja Pekka 1937. Lähteenä käytetty Höyryveturit valtionrautateillä ja Dampflok-Archiv-kirjoja. |
||||
|
26.01.2021 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy hyvin myös veneilyharrastuksen reaalinen käyttöaste vuoden aikana: muutama päivä vesillä käytössä, lopun aikaa laiturissa ja/tai pressun alla. "Navigare necesse est, non vivere!" |
||||
|
26.01.2021 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli värimaailma kuvassa! Sopisi vaikka pienoismalliin...? | ||||
|
26.01.2021 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Polttopuuvarastona, aittana ja myöskin "syötyjen leipien makasiinina". | ||||
|
25.01.2021 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun sivupylväissä ollut entinen omistajamerkintä DB oli muutettu DR:ksi litistämällä B:n alaosan vaakaviiva. Kotiasemana näillä oli ollut Grevesmühlen, joka sijaitsi entisen DDR:n luoteisnurkassa, Mecklenburg - Etupommerissa. Siellä on nykyisin yli 10 000 asukasta. | ||||
|
23.01.2021 17:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lada kelpaisi minulle vieläkin, nykyisten muovisten Ssangyong-Wongien sijasta. Eihän niitä saa enää itse ohjatakaan!? | ||||
|
23.01.2021 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Millainen mahtoi olla vaunun sisustusjärjestely? Lienee ainakin ollut portaat katolle, ettei työntekijöiden tarvinnut ähkien kiipeillä ulkoseiniä pitkin? Tarpeellisia säilytyshyllyjä taisi olla myös? Voisin veikata, että piippumies röyhyttelee Kiltaa tai Clania. |
||||
|
23.01.2021 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04828 vuodelta 1967 oli entinen F 3629 vuosimallia 1929. Hylkäysajankohdasta minulla ei valitettavasti ole tietoa. Tätä kutsuttiin "nollateeteeveeksi". |
||||
|
22.01.2021 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsiksi: "Invaliditet", erään sikäläisen tytön kertoman mukaan. | ||||
|
22.01.2021 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, minun nähdäkseni aluskehyksen kantavuus oli yksi tärkeä syy siihen, miksi Masseja oli eri kokoisia. Niitähän rakennettiin muinaistakin muinaisempien vaunujen aluskehyksille. | ||||
|
22.01.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, zoomasin kuvaa ja sain merkintöjä selville tämän verran: 40592 Ffm (Ffm lienee kotiasema Frankfurt - am - Main) C4ymg (sarjamerkki, C = III luokan istumavaunu, 4 = akseliluku, y = Eilzug-vaunu avo-osastoilla, m= pit. yli 24 m, g = y:n tai ü:n yhteydessä tarkoittaa kumikaulusylimenosuojuksia). 36,8 t (vaunun taarapaino) 84 Pl (vaiko 64 Pl, ei saa selvää) 26,40 m (vaunun koko pituus) Hikptr (jarrulaite, lienee eräs Hildebrandt - Knorrin versio) P 43 t G 32 t (ovat ilmeisesti jarrupainoja) Tiedot kirjasesta Märklin und ihr großes Vorbild, painatusvuosi ilmeisesti 1983. |
||||
|
22.01.2021 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa oikealla ranskalaisvalmisteinen takamoottori-ihmeauto Renault R8 tai R10. Viritettynä malli kunnostautui kilparadoilla. | ||||
|
22.01.2021 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, yleinen asematalojen maalausbuumi alkoi tuolloin, kuten sanoit. Nuhraantunut maalarinvalkoinen asemataloisssa ei juurikaan parantanut Valtionrautateiden imagoa. | ||||
|
22.01.2021 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun kyljessä, tummassa kaistassa lukee: "Tabasco". Nokassa olevan kotkantapaisen muodosta voisi päätellä junan olevan tilattu Espanjaan...? Salzgitter? Olisiko valmistaja Linke - Hofmann? | ||||
|
21.01.2021 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella hyvälaatuinen kuva puhelimella otetuksi! (Teeppäs sama Ericssonin veivitelefoonilla vuodelta 1920, heko heko!) | ||||
|
21.01.2021 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Jätkät hei, lähdetäänkö kahville ja patongille?" | ||||
|
21.01.2021 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, zoomattuani kuvaa näin, että täyskorjaus olisi ollut joko 1. tai 4.63, paikkana oletettavasti Pm. Välikorjaus lämmityslaitetarkastuksineen olisi sitten ollut Pmk:ssa joulukuussa 1972. VR:n 100-vuotishistoriikissa sivun 330 taulukon mukaan Gdl-sarjaa oli rakennettu 22 vaunua numerosarjaan 31'501 - 31'550 vuosina 1958 - 1960. Huomautus-sarakkeessa on maininta: tehty Gg-vaunuista. Kamiina. Kuvan vaunun numeron perusteella on selvää, että Gdl-sarjaa rakennettiin sittemmin lisää. Ja mikäs oli tehtäessä, aihioita ainakin riitti...? |
||||
|
21.01.2021 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten on, sähkömiehet? Vaihtovirralla tasainen ajonopeus ja tasavirralla tasainen kiihtyvyys? Minähän en sähköstä ymmärrä muuta kuin että missä sitä on paljon, niin sormet pois! | ||||
|
|
21.01.2021 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kari, kyllä, molemmin puolin oli kuormausovi. Vaunu oli jaettu neljään pilttuuseen, kaksi per päätypuoli. | ||||
|
|
21.01.2021 10:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäs oli eläinsaattajan ollessa: matkustaa viereisessä pilttuussa hevosensa seurana, ja vaikka pikku tuiskeessakin...! | ||||
|
20.01.2021 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Heikki! Eräänä tavoitteena oli myös ollut helppo valmistettavuus, raaka-aineiden (muun muassa värimetallien) ja työn säästö. Suunnittelun pohjana oli ollut BR50-tavarajunaveturi, jossa oli 15 tonnin akselipaino. 50:stäkin valmistettiin ylimenokauden sotaveturina, eli ns. Übergangs-Kriegslokina, jonkin verran yksinkertaistettuna. BR52 oli tähänkin verrattuna huomattavasti yksinkertaistettu. Työtuntisäästö veturia kohden oli 6 000! Kytkintangot muunmuassa valmistettiin siten että taottuihin kankiprofiileihin hitsattiin laakerisilmät. Edellinen tapa oli ollut koneistaa nämä kanget raaka-aineesta kauttaltaan. Joitakin kokeilujakin 52-sarjalla tehtiin. Lisäksi jotkin veturit saivat peräänsä lauhdutustenderin (Pikolla on pienoismalli tästä 52Kon-veturista). Hyvin mielenkiintoinen veturityyppi, sanoisin! |
||||
|
20.01.2021 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, oletettavasti akselipainot olisivat olleet suurinpiirtein samoja, oli Alsthommi sitten ollut sähköinen tai diesel. Kimmo Pyrhösen porkkanahistoriikissa mainittiin optiona olleen sähköjunaversio asiasta. Tämähän toteutui melkein, nimittäin Sm1:hän rungoltaan noudatti jonkun verran porkkanoiden rakennetapaa. Vitsi: porkkanan sähköjunaversiohan on ihan oikeasti toteutettu: 1:87 - mittakaavassa. Vai mitä sanoo harrastajaveljemme John Lindroth? |
||||
|
|
20.01.2021 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minulla on sellainen hytinä, että Dr13:n suunnittelussa oli mahdollisuus myös sähköistämiseen? Vai lannoitanko laihialaista peltoa puhumalla paskaa? | ||||
|
|
19.01.2021 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savupesän eli nokikaapin etuosa ovineen on neuvostosuunnittelua. Eikö alusta pyöräkertoineen ja koneistonosineen ollutkaan punaiseksi maalattu? Sivupuskimet on ainakin raksittu pois. | ||||
|
19.01.2021 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teli ainakin näyttää görlitziläiseltä. Lieneekö suomalainen A8 sukua...? | ||||
|
19.01.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivankuin tuulilasien paikalla olisi popniiteillä kiinnitetyt pleksit...? | ||||