|
|
19.01.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivankuin tuulilasien paikalla olisi popniiteillä kiinnitetyt pleksit...? | ||||
|
|
19.01.2021 19:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nam, mikä kuva! Liitevaunukin on oikein päin matkustavan rautatieharrastajan kannalta katsottuna. | ||||
|
|
19.01.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehdään harmaiden pantterien kapina! Tuhritaan lipunmyyntiautomaatit ja täytetään junat Harley-Parkinsoneilla ja vaaditaan mukaan haitarinsoittajia soittamaan Säkkijärven polkkaa nonstopina! Alas ylimielinen kolmikymppisten hegemonia! Näytetään että meissä on voimaa ja viisautta ja harmaita villasukkia Reino-tossujen kanssa! Banzai!!! | ||||
|
|
19.01.2021 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| DDR:n Reichsbahn asensi 01-sarjaa rekonstruoidessaan 10 veturiin Boxpok-vetopyöräkerrat ja loppuihin Reko-01:siin tavanmukaiset puolapyörät. Valuteknisistä syistä 01.5-sarjan Boxpokit eivät kuitenkaan tyydyttäneet, joten niitä vaihdettiin puolapyöriin. Inspiraationsa harppisakut olivat saaneet amerikkalaisilta ja venäläisiltä. Uskoisin sodan aikana toimitettujen S25-sarjan stokereiden olleen esikuvana neukuille, sarjahan oli lähes 1:1 Trumaneja. Katsoin tuon Jarnon linkkaaman Luigi Colani - sivun. Huiman näköisiä, ennakkoluulottomia viritelmiä! (Etenkin asuntoautokehitelmä oli oikein mielenkiintoinen, kelpaisi kyllä minullekin!) |
||||
|
|
19.01.2021 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Deeveri vaan toimii, toimii ja toimii! Kun kerran Vankka ei toimi...! | ||||
|
|
19.01.2021 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auttaisiko ajoittamisessa myös kuvassa näkyvän Friedmann - poistohöyryinjektorin asentamisen ajankohta (ilmeisesti konepajakäynnin aikana, muutoshan on vaatinut hiukan työtä)? | ||||
|
|
19.01.2021 10:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on NAMIA!!! Kiitos, Panu. | ||||
|
|
19.01.2021 02:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siellä oli ollut myös pieni laituritupa. | ||||
|
|
19.01.2021 02:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vestasta oli aikoinaan maidonkuljetusta Karjaalle, erään paikallisen asukkaan kertoman mukaan. | ||||
|
|
19.01.2021 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot puskinlimput, kuten brittikoneissa yleisestikin. Selvästikin eri yhtiöillä oli aikoinaan eri mitat puskimille: sijainti, etäisyys toisistaan jne. | ||||
|
|
19.01.2021 02:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein mielenkiintoinen kuvasarja, josta kiitos Hannulle. L- eli Lebedjanka - vetureissa kiinnitin huomiota siihen että luistinohjaus oli perinteellinen Walschaertin mallinen, eikä toveri Reguspatoffin lanseeraama Baker - luistinohjaus. Erään luonnehdinnan mukaan venäläiset veturit edustivat tervettä, joskin tavanmukaista ja mielenkiinnotonta suunnittelutaitoa. Ne sopivat hyvin neukkulan oloihin. Siis niissä oli puolensa! Jaa-a, minkähänlaisia projektiehdotelmia mahtoivatkaan toverit veturi-insinöörit proletariaatin diktatuurin aikana luonnostellakaan...? |
||||
|
|
18.01.2021 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo valaisin, se on hyvinkin perinteellinen! | ||||
|
|
18.01.2021 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan aika kehittää eräänlainen "ajolankalumiaura"? | ||||
|
|
18.01.2021 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minäkin zoomasin kuvaa, ja komppaan Hannua, viimeisenä keikkuu postiliite. Ei vaikuttaisi kovin fiksulta sijoittaa EFiabia noin, elleivät sitten laittaneet konepajareissulle Turkkusse. Siis: postiliite. | ||||
|
|
17.01.2021 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten on, sähköveturiasiantuntijat? Onko Kaalihäkissä ympärilyönnin esto? | ||||
|
|
17.01.2021 17:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vsemmanpuoleisimman tädin käyttämää ruutuleninkiä näki maaseudulla vielä 1950 - 1960 -luvun vaihteen tienoilla. Että hämmennetäänpä soppaa hieman lisää. | ||||
|
|
17.01.2021 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttää olevan DEi, ikkunajaosta ja päätynumeroiden sijainnista päätellen. | ||||
|
|
15.01.2021 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kiskoilla aina kesäkeli." BUAAHAHAAHAA! |
||||
|
|
15.01.2021 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Modernia liikennettä, totta, vaikkakin 2612 on tammikuulta 1975 ja 2657 toukokuulta 1983, FMP:n mukaan. | ||||
|
|
15.01.2021 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon nyt vielä lisäksi yksi P8/BR38.10: veturi 38 1373 ajalla 4.7.1912 - 10.10.1967: 3 341 023 kilometriä. (Löysin muistikirjoistani!) | ||||
|
|
15.01.2021 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aapo, tai pohjamaalissa olevaa sylinterinkantta? Sylinterin varoventtiili näkyisi olevan paikoillaan männänvarren johteen alapuolella. | ||||
|
|
13.01.2021 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, Der Adlerin replika on vuodelta 1935, rakennettu Saksan rautateiden 100-vuotisjuhlia varten. Miten minusta tuntuu siltä, että se oli Deutsche Reichsbahnin oma projekti? Petri, minusta näyttää vahvasti siltä, että suomalaisilta yrityksiltä on täysin turhaa odottaa minkään sortin rahallista apua esimerkiksi F1-replikaa varten. Eihän näiltä löydy edes palkanmaksuhalukkuuttakaan! Ei tarvitse muuta kuin lukea Suomen Yrittäjien johtajan ja Elinkeinoelämän Keskusliiton pamppujen puheita ay-liikkeen "olemisesta kehityksen jarruna" ja samaan aikaan maksetaan hirmuosinkoja sijoittajille. Eikä maamme varakkaimmistokaan halua kukkaronnyörejään avata. Vinkuvat vaan veroista! |
||||
|
|
13.01.2021 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä menee hiukan pääaiheen ohi, siis museaalisuudesta, mutta minä en halvenna VR:n johtajia, he tekevät sen itse! (Vrt. tapaukset Hy knp, Tku knp, Inkoo, Haukivuori, sinisten vaunujen hävittäminen, Lievestuore, lipunmyyntiautomaatit, joitakin mainitakseni.) Hankenilla ei opeteta mitään valtionyhtiön velvoitteista yhteiskunnan palvelemiseksi, vaan ne raukat oloutetaan tuijottamaan puusilmillään kvartaaleittain viivan alle jäävää lukua. Ammattimuseot, hmm. Koskahan esimerkiksi Keski-Suomen Ilmailumuseo pyytää rahaa ihan uuden Heinkel He 115-vesilentokoneen rakentamiseksi, ja vielä lentokuntoisena? Kyseisellä Heinkel-koneella on ollut oma vaikutuksensa Suomen sotilasilmailun historiassa. Tämä rinnastukseksi F1-veturin replikan rakentamisesta. Siis: minulla ei ole mitään tällaista replikaa vastaan; wanhoja waunujakin varmasti voidaan rakentaa muinaisten Gb:ien ja Mas:ien aluskehyksille, mikä näin vihjeenä kerrottakoon. |
||||
|
|
13.01.2021 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu ja Jimi, tämä Suomemme on tunnetusti historiaansa arvostamaton maa (sotaveteraanejakin arvostetaan vasta, kun porukka on huvennut "sopivan" pieneksi) ja kuten hyvin tiedetään, niin sarvikuonot istuvat rahavarojen päällä aina maailman tappiin saakka. Hyvänä esimerkkinä Bucyrus-kaivinkoneen kohtalo sekä paljonkin näillä sivuilla vatvottu Hr11-asia. Pidän tosiasiana, että VR:n feikkijohtajilta sitä rahaa ei takuulla irtoa! Paljon parranpärinää löytyy myös.siitä että VR saa ansiotonta arvonnousua museojunaliikenteestä asiaa tuntemattomilta matkustajilta. Joten, turhaa mikä turhaa, vaikka saahan sitä haaveilla...? |
||||
|
|
13.01.2021 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, tällaisten replika-asemien ja liikkuvan replika-kaluston pykääminen lienee suurimmalta osin rahasta (ja myöskin tahdosta sekä taidosta?) kiinni. Itse ideasihan on hyvä. Toisaalta, löytyykö suomalaisista konepajoista enää tietotaitoa esimerkiksi aarporakoneen käytöstä akselinpaikkojen koneistamisesta aluskehyksiin? Entä kattiloiden valmistus niittaamalla? Hitsattu kattila ei mielestäni näyttäisi asianmukaiselta juuri F1-veturin replikassa. Opettelu veisi ainakin aikaa... Mikä sitten lienee mahdollisuuksien rajoissa? Mitä sitten tulee asemataloihin, niin nykyinen metsänviljely tuottaa suurimmaksi osaksi nopeasti kasvanutta höttöpuuta, josta on helppoa ja alkeellista keitellä sellua...? Ja kaikki ne koristeelliset ikkunoiden vuorilaudat, onko enää tietotaitoa muillakin kuin talotohtori Panu Kailalla? Älä usko, että haluaisin tyrmätä ideaasi, mutta liian paljon aikaa on kulunut ja osaajat ovat olleet jo vuosikymmenien ajan koivet oikoisenaan hautausmailla. Itse peruasiat ovat kyllä pysyneet entisellään, mutta osaajien joukkoa ei paljoakaan enää ole... Vielä yksi esimerkki: kuka nykyään osaa katsoa, milloin puuvaunun kattomassa (ns. Lönnqvistin paska) on sopivan notkeaa? |
||||
|
|
12.01.2021 21:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, uskaltaisin sanoa, että kaikki riippuu siitä, mikä oli lopullinen hylkäyssyy. Kattila-ajan umpeutuminen on yksi takuuvarma, joissakin vetureissa aluskehyksen murtuma, joissakin taas varaosien puute. Aluskehyksen murtuma esimerkiksi on korjattavissa hyvän hitsarin taidoilla. Kaikkein tärkein syy lienee tämä: VR 75-vuotishistoriikin II osan sivulta 461 lainattu toteamus: "Vanhakin veturi voidaan saattaa aineen puolesta ensiluokkaiseen kuntoon uudistamalla loppumattomasti sen osia, mutta rakennettaessa määrätyt pääseikat, kuten vetovoima ym. jäävät muuttumattomiksi." Pääseikkoina mainitsisin vetovoiman lisäksi nopeuden ja vetoakselipainon (tästä riippuu vetovoima!), puhumattakaan muista spekseistä. Hyvässä lykyssä työtä kuvan veturin ajokuntoon saattamiseksi ei ole paljonkaan. Mutta mitä tärkeintä, on asia joka pätee vanhaan museoituun kirveeseen: kolme terää ja viisi vartta, eli kuinka museaalinen se sitten olisi? |
||||
|
|
11.01.2021 21:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Kari, miksiköhän minusta tuntuu, että "Kein Ähnlichkeit in der wahren Welt" sopisi paremmin...? Kein Wert = ei arvoa. Muuten kuva on loistava!!! |
||||
|
|
11.01.2021 21:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyinen nimitys on omatarvevaunu. | ||||
|
|
11.01.2021 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tämän värinen heilumisjuna pitäisi sitten nähdä kaiken valkoisuuden keskeltä tasoristeyksessä...? Eikös se lätänkeltainen nokkamaali olisikin hyvä? Ai niin - mutta ne johtajien bonukset! |
||||
|
|
10.01.2021 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niiden muutamien parakkivaunujen littera on ainakin ollut BEe. | ||||
|
|
10.01.2021 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Säänkestävyyttä? Haapalaudoitus on kuitenkin aika herkkää vanhenemaan... Lieneekö kiilakumi-ikkunat koekäyttöä varten, kun virkatarvekalusto "asui" paikoillaan pidemmän aikaa kuin säännöllisessä kierrossa olevat vaunut. Lieneekö tuon ajan maalitkaan kovin "murtumattomia", mitä tulee korin elämiseen vaunun ollessa liikkeellä? |
||||
|
|
09.01.2021 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, juuri tämä! Kiitos ja kumarrus kuvasarjasta. Kommentointiin meni pikkuisen aikaa ja olen nauttinut joka hetkestä. Vaunun 01144 pituus oli 18 680 mm puskimineen. | ||||
|
|
09.01.2021 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Markku, minnekäs sitä jätkä kotinsa saisi kuin sinne, mihin saa kengät naulakon alapuolelle? | ||||
|
|
09.01.2021 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01144 vuodelta 1959 oli entinen Cm 2146 vuodelta 1917 ja hylätty 1982. Lienee ollut Tampereen vaunuja viimeisinä aikoinaan. Yksilölliseksi tämän vaunun tekee ikkunassa näkyvä ulkoilman lämpömittari! | ||||
|
|
09.01.2021 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01150 vuodelta 1959 oli entinen Cm 2156 vuodelta 1920. Hylätty 1983. Virkatarveasuntovaunut olivat jonkin verran yksilöllisiä. Tässäkin kuormausoven mallia oli muutettu toisenlaiseksi verrattuna nyt vaikkapa BT 01146:n oveen. Tuo kaksiakselinen BG on muuten numeroltaan 030121, sillä kuvasin sen Seinäjoella syyskuussa 1979. Se oli entinen P 9946 vuodelta 1953 ja oli muutettu virkatarvevaunuksi vuoden 1977 tienoilla. |
||||
|
|
09.01.2021 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01151 vuodelta 1957 oli entinen DEi 2512 vuodelta 1918. Muutostyö BT-sarjaan oli tehty 1955. Hylätty 1973. Alunperin se oli valmistettu huoltojaoston asuntovaunuksi. Sama koski vaunuja 01152 ja 01153. Gg:stä muutettu Lv-Rto saattoi olla saunavaunu. Olen tällaisen havainnut aikoinaan Vilppulassa. |
||||
|
|
09.01.2021 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peltivuoraus oletettavasti oli työläs kunnossa pidettäväksi. Ainakaan ei liene ihme, miksi näitä ei sitten enempää muutettukaan. Teli näkyy olevan A7-mallia, luiskislaakereilla. | ||||
|
|
09.01.2021 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmeisesti ikääntyneitä ja silti kunnossa olevia makuuvaunuja oli suht' helppo muuttaa asuntovaunuiksi. | ||||
|
|
09.01.2021 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01152 oli vuodelta 1957. Sen perusvaunu Ei 22041 sai luovuttaa vuodelta 1914 olevan aluskehyksensä ja ilmeisesti myös korinsa rungon tämän vaunun rakentamiseksi. Ei:n alkuperäinen numero oli 2886 vuoteen 1931 asti. Hylätty vuonna 1985. BE 01809:n perusvaunu oli vuodelta 1870 ja se hylättiin 1988. |
||||
|
|
09.01.2021 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä myös virkatarvevaunufakki-idioottina kiitän vuolaasti tästä kuvasta! (Korj.kirotusvihre!) | ||||
|
|
09.01.2021 10:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa umpeutetut sisäänkäyntiovien paikat. 01146:ssa vasemmassa eteisessä oli nestekaasulämmityslaite. Kahden vasemmanpuoleisen ikkunan kohdalla siis oli keittiö. "Sähkötyökunnat Hyvinkää"-tekstin kohdalla miehistön makuupaikat. Seuraavat kaksi ikkunaa ja kuormausovet ovet oleskelutilan kohdalla. Ovet ovat samanlaiset kuin Eis-sarjassa. Oikeanpuoleisin ikkuna on mestarin huoneen kohdalla. Telimalli on A7 ja näemmä liukulaakereilla. Vaunun pituus on 18 680 mm puskimineen. Tapio, minä kiitän ja kumarran maahan ja tomuun asti! Vilppulassa aikoinaan työjunassa oli BT 01144, BG 040056 (ex mulatti-CEi 2606), BG (entinen Ge, jossa mm. oli pystyporakone nurkassa ja muistaakseni työpöytä ruustukkeineen), ja varastovaununa BG, joka taas oli ennenmuinoin ollut puupylväs-Gb. |
||||
|
|
09.01.2021 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Poistetun päätyikkunan paikalla oli komero, jota "valaisi" päätyoven kohdalla oleva ikkuna. Kyseisessä komerossa saattoii olla vessa. Vaunun väri oli ruskea. Huomatkaa oven ikkunan pyöristetyt ylänurkat. |
||||
|
|
09.01.2021 09:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01146 vuodelta 1959 oli entinen Cm 2147 vuodelta 1917. Hylkäysajankohta ei ole tiedossa. Suurin osa tästä BT-sarjasta hylättiin 1980-luvun alkupuoliskolla, vaunusta 01147 tuli sittemmin BG 040121 ja vaunu 01149 -> XT 01606. Sitten itse kuvan vaunuun, jonka muutostyö BT:ksi lienee tehty likimain samoilla piirustuksilla kuin luonnostelemani vaunu 01144 (ollut Vilppulassa 1970-luvun puolenvälin maissa, ilmeisesti turvalaitemuutostyön takia). Oikeanpuoleisimman leveän ikkunan kohdalla on keittiö, jossa oli liesi, jääkaappi ja lämmityslaitos sekä vesilaitteet. Sen jälkeen vasemmalle oli kaksi miehistön makuutilaa, siis 6 makuupaikkaa. Vuoteiden välissä oli kaapit. Vasemman leveän ikkunan kohdalla oli oleskelutila, jossa pöytä ja kaapisto.. ikkunan kohdalla seinässä oli käsienpesuallas. Vasemmanpuoleisimman (kapean) ikkunan kohdalla oli mestarin työ- ja asuinhuone pöytineen ja vuoteineen. Sisäänkäyntiovet olivat juuri kuvassa näkyvällä puolella. Päätyovet olivat poistettu ja umpeutettu. 01144 erosi 01146:sta siten, että tikkaat katolle olivat eri päädyssä kuin kuvassa. Savutorvi oli pitempi. (Korjattu miehistön makuupaikkojen lukumäärä, osa vuoteista oli kerrossänkyjä.) |
||||
|
|
08.01.2021 22:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, taas yksi kirottu kerjäys: löytyykö sinulta kuvaa BT-vaunuista 01142 - 01149? Kiinnostaisi piirroksen laatimismielessä ainakin kattokalujen järjestys. | ||||
|
|
08.01.2021 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma ajettiin omin konein Kaipiaisiin säilytykseen. (korj.kirotusvihre) | ||||
|
|
08.01.2021 22:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valokaasuvaunu vielä vuonna 1973? Mystillistä! | ||||
|
|
07.01.2021 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ykkösraide oli sivulle, valoilla ylvästelevä Deeveri vaunuineen kulkee pääkulkutietä. | ||||
|
|
07.01.2021 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Donnerwetter! Donnerbüchsen alusta lienee hieman lyhyenpuoleinen, mutta tärkeämpäähän on oikean vaikutelman aikaan saaminen. Niitinlaskijathan eivät koskaan ole tyytyväisiä! Näitä samoja vaunuja käytettiin myös pieneläinten kuljetukseen litteralla Ggp. Pieneläimiä lienevät kananpojat, muun muassa. Olisi aika vekkulia, jos Ggp olisi liitetty sirkusjunaan, lastinaan kirppusirkus! Tai käärmelastissa, yhden Indiana Jones-elokuvan tyyliin...? Entä jos joku olisikin tilannut Egyptin heinäsirkkoja, ja vaunu olisi liitetty TK kymppiviisseiskaan, joka kulki Hurun vetämänä Ouluun...? Tai Helsingistä kerätyt kulkukissat Kontiomäkeen hiirisafarille maatiloille? |
||||
|
|
07.01.2021 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattaessa vaunun sivuseinät näyttävät paneloidulta, mutta päätyseinä on sileä, lienee vaneria? | ||||
|
|
05.01.2021 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Streng untersagt" on vielä kohtelias muoto. Helposti olisi kilven tekijä voinut kirjoittaa: "strengtens verboten!", eli ankarimmin kielletty. | ||||
|
|
05.01.2021 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joku kaveri DDR:ssä matkustaessaan joutui saksalaisen viranomaisen kanssa tekemisiin. Kaveri kysyi: "eikö teillä ole minkään valtakunnan tapoja?" Viranomainen siihen: "Jawohl! Kolmannen valtakunnan!" Sanomattakin lienee selvää, että tämä oli pahanilkistä lännen harjoittamaa imperialistista panettelua ja parjausta työläisten ja talonpoikien valtakuntaa vastaan! |
||||