Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.01.2021 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04828 vuodelta 1967 oli entinen F 3629 vuosimallia 1929. Hylkäysajankohdasta minulla ei valitettavasti ole tietoa. Tätä kutsuttiin "nollateeteeveeksi". |
||||
|
22.01.2021 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsiksi: "Invaliditet", erään sikäläisen tytön kertoman mukaan. | ||||
|
22.01.2021 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, minun nähdäkseni aluskehyksen kantavuus oli yksi tärkeä syy siihen, miksi Masseja oli eri kokoisia. Niitähän rakennettiin muinaistakin muinaisempien vaunujen aluskehyksille. | ||||
|
22.01.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, zoomasin kuvaa ja sain merkintöjä selville tämän verran: 40592 Ffm (Ffm lienee kotiasema Frankfurt - am - Main) C4ymg (sarjamerkki, C = III luokan istumavaunu, 4 = akseliluku, y = Eilzug-vaunu avo-osastoilla, m= pit. yli 24 m, g = y:n tai ü:n yhteydessä tarkoittaa kumikaulusylimenosuojuksia). 36,8 t (vaunun taarapaino) 84 Pl (vaiko 64 Pl, ei saa selvää) 26,40 m (vaunun koko pituus) Hikptr (jarrulaite, lienee eräs Hildebrandt - Knorrin versio) P 43 t G 32 t (ovat ilmeisesti jarrupainoja) Tiedot kirjasesta Märklin und ihr großes Vorbild, painatusvuosi ilmeisesti 1983. |
||||
|
22.01.2021 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa oikealla ranskalaisvalmisteinen takamoottori-ihmeauto Renault R8 tai R10. Viritettynä malli kunnostautui kilparadoilla. | ||||
|
22.01.2021 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, yleinen asematalojen maalausbuumi alkoi tuolloin, kuten sanoit. Nuhraantunut maalarinvalkoinen asemataloisssa ei juurikaan parantanut Valtionrautateiden imagoa. | ||||
|
22.01.2021 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun kyljessä, tummassa kaistassa lukee: "Tabasco". Nokassa olevan kotkantapaisen muodosta voisi päätellä junan olevan tilattu Espanjaan...? Salzgitter? Olisiko valmistaja Linke - Hofmann? | ||||
|
21.01.2021 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella hyvälaatuinen kuva puhelimella otetuksi! (Teeppäs sama Ericssonin veivitelefoonilla vuodelta 1920, heko heko!) | ||||
|
21.01.2021 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Jätkät hei, lähdetäänkö kahville ja patongille?" | ||||
|
21.01.2021 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, zoomattuani kuvaa näin, että täyskorjaus olisi ollut joko 1. tai 4.63, paikkana oletettavasti Pm. Välikorjaus lämmityslaitetarkastuksineen olisi sitten ollut Pmk:ssa joulukuussa 1972. VR:n 100-vuotishistoriikissa sivun 330 taulukon mukaan Gdl-sarjaa oli rakennettu 22 vaunua numerosarjaan 31'501 - 31'550 vuosina 1958 - 1960. Huomautus-sarakkeessa on maininta: tehty Gg-vaunuista. Kamiina. Kuvan vaunun numeron perusteella on selvää, että Gdl-sarjaa rakennettiin sittemmin lisää. Ja mikäs oli tehtäessä, aihioita ainakin riitti...? |
||||
|
21.01.2021 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten on, sähkömiehet? Vaihtovirralla tasainen ajonopeus ja tasavirralla tasainen kiihtyvyys? Minähän en sähköstä ymmärrä muuta kuin että missä sitä on paljon, niin sormet pois! | ||||
|
|
21.01.2021 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kari, kyllä, molemmin puolin oli kuormausovi. Vaunu oli jaettu neljään pilttuuseen, kaksi per päätypuoli. | ||||
|
|
21.01.2021 10:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäs oli eläinsaattajan ollessa: matkustaa viereisessä pilttuussa hevosensa seurana, ja vaikka pikku tuiskeessakin...! | ||||
|
20.01.2021 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Heikki! Eräänä tavoitteena oli myös ollut helppo valmistettavuus, raaka-aineiden (muun muassa värimetallien) ja työn säästö. Suunnittelun pohjana oli ollut BR50-tavarajunaveturi, jossa oli 15 tonnin akselipaino. 50:stäkin valmistettiin ylimenokauden sotaveturina, eli ns. Übergangs-Kriegslokina, jonkin verran yksinkertaistettuna. BR52 oli tähänkin verrattuna huomattavasti yksinkertaistettu. Työtuntisäästö veturia kohden oli 6 000! Kytkintangot muunmuassa valmistettiin siten että taottuihin kankiprofiileihin hitsattiin laakerisilmät. Edellinen tapa oli ollut koneistaa nämä kanget raaka-aineesta kauttaltaan. Joitakin kokeilujakin 52-sarjalla tehtiin. Lisäksi jotkin veturit saivat peräänsä lauhdutustenderin (Pikolla on pienoismalli tästä 52Kon-veturista). Hyvin mielenkiintoinen veturityyppi, sanoisin! |
||||
|
20.01.2021 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, oletettavasti akselipainot olisivat olleet suurinpiirtein samoja, oli Alsthommi sitten ollut sähköinen tai diesel. Kimmo Pyrhösen porkkanahistoriikissa mainittiin optiona olleen sähköjunaversio asiasta. Tämähän toteutui melkein, nimittäin Sm1:hän rungoltaan noudatti jonkun verran porkkanoiden rakennetapaa. Vitsi: porkkanan sähköjunaversiohan on ihan oikeasti toteutettu: 1:87 - mittakaavassa. Vai mitä sanoo harrastajaveljemme John Lindroth? |
||||
|
|
20.01.2021 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minulla on sellainen hytinä, että Dr13:n suunnittelussa oli mahdollisuus myös sähköistämiseen? Vai lannoitanko laihialaista peltoa puhumalla paskaa? | ||||
|
|
19.01.2021 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savupesän eli nokikaapin etuosa ovineen on neuvostosuunnittelua. Eikö alusta pyöräkertoineen ja koneistonosineen ollutkaan punaiseksi maalattu? Sivupuskimet on ainakin raksittu pois. | ||||
|
19.01.2021 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teli ainakin näyttää görlitziläiseltä. Lieneekö suomalainen A8 sukua...? | ||||
|
19.01.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivankuin tuulilasien paikalla olisi popniiteillä kiinnitetyt pleksit...? | ||||
|
19.01.2021 19:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nam, mikä kuva! Liitevaunukin on oikein päin matkustavan rautatieharrastajan kannalta katsottuna. | ||||
|
19.01.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehdään harmaiden pantterien kapina! Tuhritaan lipunmyyntiautomaatit ja täytetään junat Harley-Parkinsoneilla ja vaaditaan mukaan haitarinsoittajia soittamaan Säkkijärven polkkaa nonstopina! Alas ylimielinen kolmikymppisten hegemonia! Näytetään että meissä on voimaa ja viisautta ja harmaita villasukkia Reino-tossujen kanssa! Banzai!!! | ||||
|
19.01.2021 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| DDR:n Reichsbahn asensi 01-sarjaa rekonstruoidessaan 10 veturiin Boxpok-vetopyöräkerrat ja loppuihin Reko-01:siin tavanmukaiset puolapyörät. Valuteknisistä syistä 01.5-sarjan Boxpokit eivät kuitenkaan tyydyttäneet, joten niitä vaihdettiin puolapyöriin. Inspiraationsa harppisakut olivat saaneet amerikkalaisilta ja venäläisiltä. Uskoisin sodan aikana toimitettujen S25-sarjan stokereiden olleen esikuvana neukuille, sarjahan oli lähes 1:1 Trumaneja. Katsoin tuon Jarnon linkkaaman Luigi Colani - sivun. Huiman näköisiä, ennakkoluulottomia viritelmiä! (Etenkin asuntoautokehitelmä oli oikein mielenkiintoinen, kelpaisi kyllä minullekin!) |
||||
|
19.01.2021 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Deeveri vaan toimii, toimii ja toimii! Kun kerran Vankka ei toimi...! | ||||
|
19.01.2021 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auttaisiko ajoittamisessa myös kuvassa näkyvän Friedmann - poistohöyryinjektorin asentamisen ajankohta (ilmeisesti konepajakäynnin aikana, muutoshan on vaatinut hiukan työtä)? | ||||
|
|
19.01.2021 10:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on NAMIA!!! Kiitos, Panu. | ||||
|
19.01.2021 02:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siellä oli ollut myös pieni laituritupa. | ||||
|
19.01.2021 02:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vestasta oli aikoinaan maidonkuljetusta Karjaalle, erään paikallisen asukkaan kertoman mukaan. | ||||
|
19.01.2021 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot puskinlimput, kuten brittikoneissa yleisestikin. Selvästikin eri yhtiöillä oli aikoinaan eri mitat puskimille: sijainti, etäisyys toisistaan jne. | ||||
|
|
19.01.2021 02:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein mielenkiintoinen kuvasarja, josta kiitos Hannulle. L- eli Lebedjanka - vetureissa kiinnitin huomiota siihen että luistinohjaus oli perinteellinen Walschaertin mallinen, eikä toveri Reguspatoffin lanseeraama Baker - luistinohjaus. Erään luonnehdinnan mukaan venäläiset veturit edustivat tervettä, joskin tavanmukaista ja mielenkiinnotonta suunnittelutaitoa. Ne sopivat hyvin neukkulan oloihin. Siis niissä oli puolensa! Jaa-a, minkähänlaisia projektiehdotelmia mahtoivatkaan toverit veturi-insinöörit proletariaatin diktatuurin aikana luonnostellakaan...? |
||||
|
18.01.2021 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo valaisin, se on hyvinkin perinteellinen! | ||||
|
18.01.2021 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan aika kehittää eräänlainen "ajolankalumiaura"? | ||||
|
18.01.2021 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minäkin zoomasin kuvaa, ja komppaan Hannua, viimeisenä keikkuu postiliite. Ei vaikuttaisi kovin fiksulta sijoittaa EFiabia noin, elleivät sitten laittaneet konepajareissulle Turkkusse. Siis: postiliite. | ||||
|
17.01.2021 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten on, sähköveturiasiantuntijat? Onko Kaalihäkissä ympärilyönnin esto? | ||||
|
17.01.2021 17:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vsemmanpuoleisimman tädin käyttämää ruutuleninkiä näki maaseudulla vielä 1950 - 1960 -luvun vaihteen tienoilla. Että hämmennetäänpä soppaa hieman lisää. | ||||
|
|
17.01.2021 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttää olevan DEi, ikkunajaosta ja päätynumeroiden sijainnista päätellen. | ||||
|
15.01.2021 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kiskoilla aina kesäkeli." BUAAHAHAAHAA! |
||||
|
15.01.2021 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Modernia liikennettä, totta, vaikkakin 2612 on tammikuulta 1975 ja 2657 toukokuulta 1983, FMP:n mukaan. | ||||
|
15.01.2021 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon nyt vielä lisäksi yksi P8/BR38.10: veturi 38 1373 ajalla 4.7.1912 - 10.10.1967: 3 341 023 kilometriä. (Löysin muistikirjoistani!) | ||||
|
15.01.2021 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aapo, tai pohjamaalissa olevaa sylinterinkantta? Sylinterin varoventtiili näkyisi olevan paikoillaan männänvarren johteen alapuolella. | ||||
|
13.01.2021 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, Der Adlerin replika on vuodelta 1935, rakennettu Saksan rautateiden 100-vuotisjuhlia varten. Miten minusta tuntuu siltä, että se oli Deutsche Reichsbahnin oma projekti? Petri, minusta näyttää vahvasti siltä, että suomalaisilta yrityksiltä on täysin turhaa odottaa minkään sortin rahallista apua esimerkiksi F1-replikaa varten. Eihän näiltä löydy edes palkanmaksuhalukkuuttakaan! Ei tarvitse muuta kuin lukea Suomen Yrittäjien johtajan ja Elinkeinoelämän Keskusliiton pamppujen puheita ay-liikkeen "olemisesta kehityksen jarruna" ja samaan aikaan maksetaan hirmuosinkoja sijoittajille. Eikä maamme varakkaimmistokaan halua kukkaronnyörejään avata. Vinkuvat vaan veroista! |
||||
|
|
13.01.2021 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä menee hiukan pääaiheen ohi, siis museaalisuudesta, mutta minä en halvenna VR:n johtajia, he tekevät sen itse! (Vrt. tapaukset Hy knp, Tku knp, Inkoo, Haukivuori, sinisten vaunujen hävittäminen, Lievestuore, lipunmyyntiautomaatit, joitakin mainitakseni.) Hankenilla ei opeteta mitään valtionyhtiön velvoitteista yhteiskunnan palvelemiseksi, vaan ne raukat oloutetaan tuijottamaan puusilmillään kvartaaleittain viivan alle jäävää lukua. Ammattimuseot, hmm. Koskahan esimerkiksi Keski-Suomen Ilmailumuseo pyytää rahaa ihan uuden Heinkel He 115-vesilentokoneen rakentamiseksi, ja vielä lentokuntoisena? Kyseisellä Heinkel-koneella on ollut oma vaikutuksensa Suomen sotilasilmailun historiassa. Tämä rinnastukseksi F1-veturin replikan rakentamisesta. Siis: minulla ei ole mitään tällaista replikaa vastaan; wanhoja waunujakin varmasti voidaan rakentaa muinaisten Gb:ien ja Mas:ien aluskehyksille, mikä näin vihjeenä kerrottakoon. |
||||
|
|
13.01.2021 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu ja Jimi, tämä Suomemme on tunnetusti historiaansa arvostamaton maa (sotaveteraanejakin arvostetaan vasta, kun porukka on huvennut "sopivan" pieneksi) ja kuten hyvin tiedetään, niin sarvikuonot istuvat rahavarojen päällä aina maailman tappiin saakka. Hyvänä esimerkkinä Bucyrus-kaivinkoneen kohtalo sekä paljonkin näillä sivuilla vatvottu Hr11-asia. Pidän tosiasiana, että VR:n feikkijohtajilta sitä rahaa ei takuulla irtoa! Paljon parranpärinää löytyy myös.siitä että VR saa ansiotonta arvonnousua museojunaliikenteestä asiaa tuntemattomilta matkustajilta. Joten, turhaa mikä turhaa, vaikka saahan sitä haaveilla...? |
||||
|
|
13.01.2021 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, tällaisten replika-asemien ja liikkuvan replika-kaluston pykääminen lienee suurimmalta osin rahasta (ja myöskin tahdosta sekä taidosta?) kiinni. Itse ideasihan on hyvä. Toisaalta, löytyykö suomalaisista konepajoista enää tietotaitoa esimerkiksi aarporakoneen käytöstä akselinpaikkojen koneistamisesta aluskehyksiin? Entä kattiloiden valmistus niittaamalla? Hitsattu kattila ei mielestäni näyttäisi asianmukaiselta juuri F1-veturin replikassa. Opettelu veisi ainakin aikaa... Mikä sitten lienee mahdollisuuksien rajoissa? Mitä sitten tulee asemataloihin, niin nykyinen metsänviljely tuottaa suurimmaksi osaksi nopeasti kasvanutta höttöpuuta, josta on helppoa ja alkeellista keitellä sellua...? Ja kaikki ne koristeelliset ikkunoiden vuorilaudat, onko enää tietotaitoa muillakin kuin talotohtori Panu Kailalla? Älä usko, että haluaisin tyrmätä ideaasi, mutta liian paljon aikaa on kulunut ja osaajat ovat olleet jo vuosikymmenien ajan koivet oikoisenaan hautausmailla. Itse peruasiat ovat kyllä pysyneet entisellään, mutta osaajien joukkoa ei paljoakaan enää ole... Vielä yksi esimerkki: kuka nykyään osaa katsoa, milloin puuvaunun kattomassa (ns. Lönnqvistin paska) on sopivan notkeaa? |
||||
|
|
12.01.2021 21:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, uskaltaisin sanoa, että kaikki riippuu siitä, mikä oli lopullinen hylkäyssyy. Kattila-ajan umpeutuminen on yksi takuuvarma, joissakin vetureissa aluskehyksen murtuma, joissakin taas varaosien puute. Aluskehyksen murtuma esimerkiksi on korjattavissa hyvän hitsarin taidoilla. Kaikkein tärkein syy lienee tämä: VR 75-vuotishistoriikin II osan sivulta 461 lainattu toteamus: "Vanhakin veturi voidaan saattaa aineen puolesta ensiluokkaiseen kuntoon uudistamalla loppumattomasti sen osia, mutta rakennettaessa määrätyt pääseikat, kuten vetovoima ym. jäävät muuttumattomiksi." Pääseikkoina mainitsisin vetovoiman lisäksi nopeuden ja vetoakselipainon (tästä riippuu vetovoima!), puhumattakaan muista spekseistä. Hyvässä lykyssä työtä kuvan veturin ajokuntoon saattamiseksi ei ole paljonkaan. Mutta mitä tärkeintä, on asia joka pätee vanhaan museoituun kirveeseen: kolme terää ja viisi vartta, eli kuinka museaalinen se sitten olisi? |
||||
|
11.01.2021 21:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Kari, miksiköhän minusta tuntuu, että "Kein Ähnlichkeit in der wahren Welt" sopisi paremmin...? Kein Wert = ei arvoa. Muuten kuva on loistava!!! |
||||
|
11.01.2021 21:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyinen nimitys on omatarvevaunu. | ||||
|
11.01.2021 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tämän värinen heilumisjuna pitäisi sitten nähdä kaiken valkoisuuden keskeltä tasoristeyksessä...? Eikös se lätänkeltainen nokkamaali olisikin hyvä? Ai niin - mutta ne johtajien bonukset! |
||||
|
|
10.01.2021 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niiden muutamien parakkivaunujen littera on ainakin ollut BEe. | ||||
|
10.01.2021 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Säänkestävyyttä? Haapalaudoitus on kuitenkin aika herkkää vanhenemaan... Lieneekö kiilakumi-ikkunat koekäyttöä varten, kun virkatarvekalusto "asui" paikoillaan pidemmän aikaa kuin säännöllisessä kierrossa olevat vaunut. Lieneekö tuon ajan maalitkaan kovin "murtumattomia", mitä tulee korin elämiseen vaunun ollessa liikkeellä? |
||||
|
09.01.2021 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, juuri tämä! Kiitos ja kumarrus kuvasarjasta. Kommentointiin meni pikkuisen aikaa ja olen nauttinut joka hetkestä. Vaunun 01144 pituus oli 18 680 mm puskimineen. | ||||
|
|
09.01.2021 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Markku, minnekäs sitä jätkä kotinsa saisi kuin sinne, mihin saa kengät naulakon alapuolelle? | ||||