Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.10.2020 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, etenkin kun talvisodassa neuvostojoukot EIVÄT valloittaneet Viipuria! Kyseessä oli Matrabazo-Sossikon alias Soselon alias Koban alias Jooseppi Vissarioninpoika Dzugasvilin alias Stalinin kyyninen ja piittaamaton politikointi asiassa. (Eikö se jannu osannut kutsua itseään vaikka Vanghi Carcuriksi?) |
||||
|
28.10.2020 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlaiset penkit oli myös Eis - sairasosastovaunuissa 22721 - 22735, olympiavuodelta. Paikkaluku 60, ja sairasosastossa 7 istumapaikkaa tai 2 sairaspaaripaikkaa. Sarjasta suuri osa muutettiin virkatarvekäyttöön. | ||||
|
27.10.2020 13:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietojeni mukaan tämä vaunu hylättiin 1985. Entistä numeroa en ole löytänyt - valitettavasti. Numeron alla olevassa läpyskässä lukee: Kaasupullot. | ||||
|
|
27.10.2020 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo vaunu on selvästi Ei72. Satapaikkaisessa VR Suomi ja numero sijaitsevat ikkunavälin suhteen eri kohdassa. | ||||
|
26.10.2020 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielestäni tämä veturi olisi juuri säilyttämisen arvoinen. FMP 1996:n (Eljas Pölhö et al.) mukaan 2508:n "syntymäpäivä" oli 2.5.1964. Sattumoisin, Punaisen Paronin, Manfred von Richthofenin syntymäpäivä oli 2.5.1892. 2508 oli ensimmäisen Jämsän oikoradan kautta kulkeneen tavarajunan johtoveturina (junassa oli 2Dv12) 1.11.1977. Tapauksesta kirjoitti Aamulehti uutisen, jossa oli myös kuva kyseisestä juhlan paikasta vetureineen. Niin, ja veturi näyttää olevan helakanpunainen, kuin Paronin kuuluisaksi tekemä Fokker Dr1-kolmitaso. |
||||
|
26.10.2020 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, miten minusta tuntuu siltä, että ne PietariIn/Leningradiin jääneistä suomalaisrautatieläisistä, jotka olivat haksahtaneet vaihtamaan Suomen passinsa neuvostopasseihin (houkuteltuna?), niin kokivat sitten Stalinin moukariniskut viimeistään 1930-luvun vainovuosina? Naisystäväni isä, saksalaissyntyisen äitinsä ja veljiensä kanssa pääsi palaamaan Suomeen 1938, juuri sen takia, kun heillä oli Suomen passit. Ennen vallankumousta tämä perhe oli hoitanut menestyksekästä laatuhuonekalukauppaa. Kerron tämän siksi, kun he eivät liittyneet rautateihin mitenkään, sillä sitä paluulikennettä oli laajemminkin... |
||||
|
25.10.2020 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Po 9808 m/1945 muutettiin virkatarvevaunuksi, uusi sarja ja numero: BT 01338 vuonna 1976. | ||||
|
23.10.2020 14:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sivupylväät näkyvät olevan laukaistavia. | ||||
|
|
23.10.2020 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| En muistanutkaan F:n Porkkala-luukkuja! Lieneekö käytetty aikoinaan Porkkalan alueen kautta kulkeneissa tavarajunissa? Eljas Pölhön luettelon mukaan muiden muassa viisi äffää oli luukuilla, samoin yksi Ge. Samoin seitsemän Fo-vaunua, tilanteen ollessa 1.6.1955 mukainen. |
||||
|
22.10.2020 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihme, etteivät paikalliset metsästelijät ole käyttäneet tätä harjoitusammuntamaalinaan...? Ja nimikyltti vanhenee kvartaali kvartaalilta... |
||||
|
22.10.2020 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n julkisuuskuva oikein tykkäämällä tykkää tällaisesta veturin ulkoasusta...! | ||||
|
21.10.2020 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan sairaan vilkasta tällä Tornion asemalla....? | ||||
|
20.10.2020 17:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja siinä rapistuu Oulun rautatien pysäkki kenenkään estämättä...! | ||||
|
20.10.2020 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Em 2483 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01379 vuonna 1980. Vaunu oli valmistunut vuonna 1957. Tuohon aikaan yöjunaliikenne pohjoiseen kulki vielä Haapamäen kautta. |
||||
|
20.10.2020 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä aika anna minkäänlaista armoa asemarakennuksille... | ||||
|
20.10.2020 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran Hyvinkään konepajalla SRHS:n vierailulla eräs konepajalainen kertoi, kuinka Huru 12:n kyljissä oli jopa 14 mm paksuudelta pakkelia. Sitten Sr1-kaalihäkkien tullessa korjauksiin hämmästyivät kylkipeltien "perunapeltomaisuutta". Esteettisyys über alles! |
||||
|
18.10.2020 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen sitä mieltä, että jos 4191 olisi ollut pajalla 1980, olisi se saanut keltanokkamaalauksen. Lieneekö vaunu käynyt pesulassa? Hyvä kuva klassisesta henkilöjunasta: veto-liite-veto. Ilokseen katselee tätä kuvaa. |
||||
|
18.10.2020 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoista tarkkuutta, jos saan pyytää: Junttilan Salama, joka on nyt muistojen "unholassa", kantoi sarjamerkkiä Dm10. Dm11, jota kunnioitettiin nimityksellä "Mandolino", oli lyhytaikainen vieras Suomen radoilla. Joitakin yksilöitä "kaapattiin" Kuubaan, jotta kastrologit saavat nauttia matkustusmukavuudesta á la liian painava ja meluisa! |
||||
|
18.10.2020 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reichsbahnlaterne = Valtakunnanrautatielyhty. | ||||
|
18.10.2020 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli varoventtiilikonstruktio tuossa höyrykuvun laella! Huomatkaa puntariperiaatteen mukainen klöntti vivussa. | ||||
|
18.10.2020 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi on numeroltaan 22378. | ||||
|
Kuvasarja: Kaukojuna pohjoiseen 1920-luvulla |
17.10.2020 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen kuvasarja! Tätä piti tutkia pitkään ja tarkasti zoomauksen kera! Kiitos, Kurt! | ||||
|
17.10.2020 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Keräsen mukaan tähän vaunusarjaan kuuluivat numerot 9989 - 9996. Kaksi ensimmäistä vaunua, n:ot 9995 ja 9996, rakennettiin ilman kattolanterniinia kaarevakattoisiksi. Pituus puskimineen oli 13 500 mm. Äärimmäisen mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
17.10.2020 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3405 muutettiin virkatarvevaunuksi BF 03131 vuonna 1959. Se ei vanhentunut kovin pitkään virkatarvekäytössä vaan hylättiin myöhemmin samana vuonna. | ||||
|
17.10.2020 16:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sai vuonna 1931 numerokseen 22064. Vaunu hylättiin vuonna 1968. Valmistusvuosi sillä oli ollut 1922. | ||||
|
16.10.2020 17:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten niin maan perusteellisen loistava kuva! | ||||
|
15.10.2020 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi VR:n ratatyömiesten taukotila? | ||||
|
15.10.2020 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu on valmistunut vuonna 1957. Se on myös suurinumeroisin puumakuuvaunu. | ||||
|
|
15.10.2020 03:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paikallisen asujattaren kertoman mukaan Vestasta lähti aikoinaan maidon kuljetukset Karjaalle. | ||||
|
14.10.2020 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virallisesti VR lopetti puukoristen makuuvaunujen käytön normaaliliikenteessä syyskuun alussa 1980. Myöhempi käyttö lienee ollut tilausliikenteessä. Cm- (21XX) ja CEm- (24XX) sarjat muutettiin Em- sarjaan numeroita muuttamatta vuonna 1971. Alkuperäiset Em - makuuvaunut kuuluivat numerosarjaan 27XX. Teräskoriset makuuvaunut säilyttivät CEmt-sarjamerkkinsä. |
||||
|
13.10.2020 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, minä sain aikoinaan tietoni vaunukortistosta, ja pääasiallinen painotukseni oli virkatarvevaunuissa. | ||||
|
|
13.10.2020 03:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, mainitsit kommentissasi 12.10 klo 14:07 "3091, EP, 1890, Ent AS No 91". Nythän on niin, että kaksiakselinen sairasvaunu AS 91 valmistui vuonna 1916 (siinä oli paaripaikkojen lisäksi 3 ensimmäisen luokan istumapaikkaa). Vuonna 1933 vaunu "alennettiin", uusi sarja ja numero oli Es 3091. Edelleen, siitä tuli virkatarvevaunu XE 0685 vuonna 1961. Hylkäystuomio sille tuli 1970. Tästä vaunusta löytyy kuva rautatiemuseolta. EP 3091:llä valmistusvuodet minun tiedoissani oli merkitty olevaksi 1892 ja 1913. Istumapaikkaluku sillä oli 33. Myöskin sillä mainittiin olevan "pitkät penkit". Valmistettiinko AS vanhalle aluskehykselle? Mitä sanoo Petrin kuvalaattapiirustus vaunun pituudesta puskimenpäitse? Meni muuten mielenkiintoiseksi...? |
||||
|
11.10.2020 11:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, Suomen juna-ja raitiokaunukuvastossa olevan tiedon mukaan Dv12 2528:n syntymäpäivä oli 16.11.1964. Eli vastaanotettu VR:lle, ilmeisestikin. | ||||
|
|
10.10.2020 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella mielenkiintoisen vaunun pienoismalli! Esikuva lienee muutettu E-vaunusta, sillä valmistusvuodeksi ilmoitettiin 1913. Hylättiin 1930. Paikkaluku siinä oli 37. Edelleen vaunussa oli ollut "muuringikamina" ja Ehrich & Graetzin kaasuvalaistus. Pituus puskimenpäitse oli 10 730 mm, eli juuri sopivasti E-vaunujen mittainen. Westinghouse-ilmajarru kuului myös asiaan. EP-vaunusarja (numerot 3085 - 3100) käsitti 16 vaunua. "Suurimmillaan" sarjassa paikkaluku oli 20. Sarjan pieninumeroisimmassa, 3085, valmistusvuosiksi mainitaan 1901 ja 1932. Kaksi vaunua poistettiin 1920, ilmeisesti Venäjälle jääneinä (3092 ja 3093). Kaksi vaunua päätyi virkatarvevaunuiksi: 3085 -> XE 0682 vuonna 1957, ja samana vuonna samoin kävi myös vaunulle 3090, josta tuli XE 0667. Pisimpään kirjoilla pysyi vaunu 3086, jonka hylkäys tapahtui 1958 (valmistunut 1913). Olipa Valtionrautateillä myös yksi kaksiakselinen II luokan vaunu postiosastolla! Sarja DP n:o 3071. Valmistusvuosi oli 1922 ja hylkäys tuli 1945. Istumapaikkoja oli 20, varustettu vesi- ja höyrylämmityksellä kaminoineen ja siinä oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. Pituudeksi puskimenpäitse oli ilmoitettu 10 720 mm. Jostain olin lukevinani, että EP/DP-vaunua oli käytetty myös Kouvola - Kotka - rataosalla....? |
||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
09.10.2020 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiedoksi kaikille, jota asia kiinnostaa: - Otin asiakseni tiedustella Kansallisarkistosta Tku knp piirustuskokoelman kohtaloa. Sain vastauksen tänään: sen mukaan aineistoa on talletettu Turun maakunta-arkistoon, koskien vuosia 1930 - 1965 (piirustusten lähteinä Tku knp ja koneteknillinen toimisto.). Edelleen Tku knp on luovuttanut vanhempaa piirustusaineistoa Hyvinkään rautatiemuseolle. Tiedon mukaan knp piir.arkistossa on edelleen jonkin verran vanhempaa piirustusaineistoa. Aktiiviaineistoa on luetteloitu Access-tietokantaan. Astia-verkkopalvelu kertoo mitä kaikkea Tku knp - aineistoa on tallella. Vihje: www.narc.fi Aavistinkin, että noinkohan olisi tavaraa syötetty punaisen kukon ruuaksi...? Olisikohan toivoa löytää Noabiin liittyviä piirustuksia, mahdollisuuksia siis lienee? |
||||
|
09.10.2020 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1. luokan paikkatarjontaa näyttäisi olevan riittävästi. | ||||
|
09.10.2020 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka olisikin, Mikko, niin nykytrendin mukaisesti olisi vaihteen käsikampikääntäjät aikamoisen harvassa...? | ||||
|
09.10.2020 07:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe 070003 rakennettiin retkeilyvaunun Eim 21910 aluskehykselle. Eim oli vuodelta 1959. Sitä ennen se oli ollut Ci 2321, vuodesta 1956, suuresta vaunuluokkamuutoksesta alkaen. Alun perin vaunu oli vuonna 1932 valmistunut Ci 2244. | ||||
|
08.10.2020 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sähkövaihteen kääntäminen kammella oli oman aikansa ottavaa hommaa. Terveisiä Vilppulasta voimalaitoslakon, eli Jorma Reinin lakon ajalta 1977. | ||||
|
08.10.2020 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linjaradiotahan ei vielä oltu tuohon aikaan otettu käyttöön Savon radalla...? | ||||
|
08.10.2020 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvän näköistä valutyötä tuon opastinpuhelimen kaapin ovessa! | ||||
|
08.10.2020 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, se lätän viheltimien ääni ei suinkaan ollut mikään kuiskaus! Nimenomaan se kuului, etenkin, jos matkustajaosastossa kattoluukkua oli ruuvattu auki. Minun muistini mukaan takapään ohjaamon lämmitys-Webastoa alettiin asentaa vetovaunuihin siinä 1979 tienoilla. Hilding Carlssonin tekemissä lätän ruotsalaisissa äideissä moottorikotelointi lie ollut samanlaista mallia, kuin mitä tuli sitten Dm6:iin. Siis sarjan YBo4 ja TGOJ:n Ybos-vaunuissa. SJ:n varsinaisissa ruotsinlätissä moottorikotelointi oli lasikuitua, näin ainakin muistan lukeneeni. Joten ei välttämättä Ruotsissa rälsbussförare Håkaneillakaan ollut ajaminen moottoripäästä silkkaa auvoa ja rattoa...? |
||||
|
07.10.2020 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, sen työn jätän oikein mieluusti ammattimiehille. Nopeusmittarissa kun oli ajopiirturi, niin tämän tietäen en puuttunut asiaan lainkaan. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhani, laita kädet korvillesi, sillä nyt sanon ruman sanan: - Fy fittan! Jos tosiaan näin on käynyt, niin se olisi kulttuuriskandaali! Kaikki, siis vuodesta 1876 alkaen, lukien myös Porkkanoiden, lättien, Ttv:ien, Kisko-Oskun, ym. piirustukset, puhumattakaan "Paslinkereista" ja mahdollisten projektien luonnokset, lähiliikennepuuvaunujen sähköistyskuvat, luonnos lättien keltanokkamaalauksista.... Voi helvettti, etten pahemmin sano! Lisäksi Valmetin ja Psl knp:n kansiot piirustuksineen! Ym. Mikä ihmeen vimma kauppakamarimulkvisteja oikein vaivaa? Surullista... |
||||
|
07.10.2020 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täälläkös se presidentti-Manu duunasi aikoinaan sen väitöskirjansa: sek- eikun sosiaaliset suhteet Turun satamassa? | ||||
|
07.10.2020 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajokieltoja kääntöpöydälle? Eikös Turussa tallin päässyt sähköveturillakin? Ainakaan nyt ei näy ajolankahässäkkää... | ||||
|
|
07.10.2020 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmassa reunassa erottuu vielä XOe. - Ihme! | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, Noabin sisustuspiirustuksen muistan nähneeni Turun konepajalla 1979. Sen mukaan vaunussa oli tavalliset matkustajanpenkit, järjestettynä kuten normaalissa lätän liitevaunussa (EFiabissa), sekä aina niin tarpeelliset tuhkakupit. Sitä en valitettavasti muista, että oliko vaunuun järjestetty erillinen vartijanosasto toiseen päätyyn. Siitäkään, että oliko Noabissa lämmityslaite, en näin monen vuoden jälkeen osaa sanoa mitään. Muistelisin, että Geoab-aikainen väliseinä olisi poistettu. Mitenkähän Tku knp:n piirustusarkiston kävi? Noabhan tehtiin Geoabista. |
||||
|
07.10.2020 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postiliitevaunun malli saatiin Ruotsista. Valmetin jannut kävivät siellä tutkimusmatkalla. | ||||
|
07.10.2020 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rahastajan osastossa kuvatut suorakaiteet kuvaavat juuri ilma-Webaston koteloita. | ||||
|
07.10.2020 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elektrolyysin käyttäminen olisi hankalaa, koska kupari on "tasaisesti" jakautuneena rautaan. Aikaa siinä kyllä saisi kulumaan! (Atomipainot: rauta 55,8 ja kupari 63,5) Sulattaminen voisi toimia, mutta kerrostuminen sulatusuunissa ei ole kovin helppoa? Päätellen siitä, kun atomipanot ovat noinkin lähellä toisiaan. |
||||