Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.10.2020 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elektrolyysin käyttäminen olisi hankalaa, koska kupari on "tasaisesti" jakautuneena rautaan. Aikaa siinä kyllä saisi kulumaan! (Atomipainot: rauta 55,8 ja kupari 63,5) Sulattaminen voisi toimia, mutta kerrostuminen sulatusuunissa ei ole kovin helppoa? Päätellen siitä, kun atomipanot ovat noinkin lähellä toisiaan. |
||||
|
07.10.2020 17:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Huru 2208:n taipaleelta yksi muisto: matkustin tämän veturin kyydissä heinäkuussa 1980 Mäntästä Vilppulaan, iltatavarajunassa. Tuttu kuljettaja päästi ohjaamoon. | ||||
|
|
07.10.2020 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin aikoinaan jostain, että rauta/teräsromun kuparoituminen olisi koettu ongelmaksi. Ratakiskoja tämä ei suuressa määrin koske, mutta esimerkiksi romuautojejn sulattaminen uusiokäyttöön aiheuttaisi juuri mainittua kuparoitumista. Väännänpä kuparilangasta: kun ei niitä kaikkia sähköosia ja johtoja pystytä poistamaan vaikkapa nyt autonraadoista. |
||||
|
06.10.2020 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuolla pääradan takana, romulaanilla oli aikoinaan punaruskeaksi maalattu puuvaunun kori. Ei taida olla toivoakaan saada tietoon sen numeroa, saati kuvaa...? Minun silmiini se näytti muinaiselta Ei:ltä. | ||||
|
05.10.2020 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mopojen virittämisistä puheen ollen, olivat hirveää puuhaa: mopo kyllä kulki, mutta jarrujen päivitykseen ei kiinnitetty minkäänlaista ajatustakaan. Tehopillilaskukaavoja kulki kädestä käteen ja firaabelina sitten vääntelivät pellistä tehopillejä, joita sitten hitsata räittiin kasaan. Puhumattakaan omatekoisista kaasuttimen ja sylinterin välisistä kupariputkikäyristä. Yksikin tuttavani heitti pappa-Soliferiinsa Husqvarnan 175-kuutioisen moottoripyörän moottorin. Kiinnikkeiden puolesta sopi, ja suojapellit paikoilleen niin täydestä meni! Kovin kauaa ei tosin mennyt, kun tehokas moottori riuhtaisi itsensä irti rungosta, joten virityksestä tuli entinen. Eikä tästä ole kauaakaan, kun yksikin tuttava "asensi" tavalliseen tuoreehkoon skootterimopoonsa oikean skootterin kaasuttimen ja eikun päästeli menemään. Koirien perään haukkumatta, tietenkin. Selluloiditötterömoottoripyöräilijän olen nähnyt viimeksi noin 1960-luvun puolivälissä. Jotkut saattavat muistaa vielä moottoripyöriin erikseen ostettavat ja talviajaksi kiinnitettävät jousien varassa alaslaskettavat jalakset. Niillä oli helppo taistella pystyasennossa jäisillä maanteillä. Ohei-ruukku oli myös tuttu. Vaati aikamoista kohtalonuskoa luottaa henkiriepunsa sen varaan. |
||||
|
|
05.10.2020 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo mopojen tuulisuojat olivat aikoinaan suosittuja. Nuhruista muovia ja yläosassa häikäisynestona tummanvihreää läpinäkyvää muovia. Joillakuilla "snobeilla" oli myös polvien suojaksi nysvättyjä harmaita muovikatteita. Tarpeen synnytti suomalainen sää: vaakasuoraan piiskaava räntäsade. | ||||
|
05.10.2020 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni 1987 siltajänne oli vielä paikoillaan, ilman pölkkyjä ja kiskoja. Muinaisissa VR:n tilastokirjoissa Siuntionjokea kutsuttiin Siveneenjoeksi. | ||||
|
05.10.2020 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivihiililastissa? | ||||
|
05.10.2020 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrankin tavaravaunuharmaasta väristä kuva! Jättekiva! Ei tarvitse muistin varassa ihmetellä, millainen se oli. | ||||
|
01.10.2020 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, arvoisa Timo, vaunua sen tarkemmin ennalta tuntematta... - hik -. Ei ollut itse aiheutettua...! | ||||
|
|
30.09.2020 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auttaisiko jousilla kuormitettu ketjun kiristinrulla? Ellei jousilla, niin paino ketjun kiristimeksi sopivaan kohtaan? Sisäinen koneteknikkoni heräsi eläkeläisen unestaan! Nyt ei puutu enää muuta kuin Rotringin 0,25; 0,35 ja 0,5 mm tussikynät, piirustusmuovi, piirustuslauta, tekstisapluunat ja ennen kaikkea selvä pää! |
||||
|
30.09.2020 12:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaisin, että tuo lippa olisi purettu myöhemmin..? | ||||
|
Kuvasarja: RSJ - Robert Sands Järnväg |
30.09.2020 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein mukava kuvasarja! Hyvin kyllä saisi aikansa kulumaan tuolla radalla ajellessa. Nostan Stetsoniani korkealle! | ||||
|
30.09.2020 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jeez! Omalla junalla sienimetsään, ei löydykään ihan joka pojalta! | ||||
|
|
30.09.2020 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vaunussa II ja III luokka? Hyvin mielenkiintoiset nuo penkinjalat. | ||||
|
30.09.2020 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 on entinen Em 2472, valmistunut 1956. Muutostyö virkatarvekäyttöön tehty 1980-luvun alkupuolella. BG 040165, vuodelta 1983, oli entinen Em 2470 vuodelta 1955. Onko BG:n numero ihan varmasti tämä ilmoitettu? Tiedoissani on merkintä, että BG olisi kärsinyt alennuksen XG-sarjaan numerolla 040409. Hyvin näkyy VR:n kvartaalikiimainen johto huolehtivan vaunujensa kunnossa pysymisestä....? |
||||
|
30.09.2020 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yllättävän myöhään on tällainenkin vaunu ollut vielä "kulkeella". 1960-luvulla, eräässä Taitaja-lehdessä oli kerran Gd-vaunun HO-pienoismallin rakennusohje. Samassa artikkelissa kuvailtiin, kuinka vaunusta saa venäläisen, (tavaravaununvihreän sijasta maalataan vaunu Ferrexillä, numeroidaan venäläiseen malliin ja työkalut sivuseinän vasempaan ylänurkkaan. Kas noin!). | ||||
|
27.09.2020 19:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekari 8:n moottorinahan on Scania DS14-veekasi. Linja-autopiireissä tämän Scanian huuto tunnetaan nimellä "Södertäljen kansallislaulu". | ||||
|
27.09.2020 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää siltä, että vaunun väri on siniharmaa. Näitä vieraili myös Mäntässä. | ||||
|
27.09.2020 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten vekkuli ja havainnollistava keksintö tuo tuulimyllylyhty! Sitä ennen taisteltiin Suomessakin englantilaisvaihteissa tavallisin vaihdelyhdyin, lukuunottamatta ristiinkytkettyä risteysvaihdetta. | ||||
|
26.09.2020 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korkeakoski, eli kuten eräälle junasuorittajalle joskus sanoin: " Kiivasliikkeinen ylhäällä sijaitseva vesi". | ||||
|
26.09.2020 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea perspektiivikuva! | ||||
|
25.09.2020 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan joistakin vanhoista VR:n historiikeista lukeneeni kiskoille ja muille raidetarvikkeille asetetuista vaatimuksista ainakin sen että tavaran tuli olla sitkeää. Esimerkiksi Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 kertoo että kisko, otettuna päivän tuotantoerästä tulee kokeilla siten että kisko vapaasti lepää kahden tuen varassa. Tukien etäisyys on kolme englannin jalkaa. Kiskon piti kestää viiden minuutin pituinen 12 englannin tonnin kuormitus, ilman että kuormituksen jälkeen siiinä olisi havaittavaa taipumaa. Samassa erässä piti kiskoa kuormittaa myös 32 engl.tonnin voimalla ja edelleen lisätä kuormitusta, kunnes kisko murtuu. Sen jälkeen kumpikin murtunut kiskonpätkä piti tukea vapaasti kahden tuen varaan (tuet 3 engl.jalan päässä toisistaan). Tällöin piti kiskon päälle keskelle pudottaa 1/3 engl. tonnin paino vapaasti 8 jalan korkeudesta. Jos yli kymmenes osa päivän valmistuserän kiskoista ei kestä näitä kokeita, piti tämä erä, josta koekiskot oli otettu, hylätä kelpaamattomana. Muista raidetarvikkeista (sidekiskot, aluslevyt, ruuvit ja naulat) annettiin myös omat määräyksensä. 1910 annettiin määräykset vastaavanlaisesta kokeilusta metrisillä arvoilla. Esimerkiksi 30kg/metrin kiskoista määrättiin, että painoa ei saanut alittaa yli 0,5% painosta. Ylipainosta ei maksettu. Koostumuksesta sen verran, että raidemateriaali piti olla pehmeää ja sitkeää Bessemer- tai Siemens-Martin- valuterästä, jonka murtopinnan piti olla hienorakeista ja tasalaatuista. Kemiallisesti hiilipitoisuus noin 0,40% oli toivottavaa. Fosforipitoisuus ei saanut ylittää 0,08%, eikä rikkipitoisuus 0,08% eikä piipitoisuus 0,10%. Kiskojen reunat ja pinnat piti olla puhtaita ja tasaisia. Repeämiä, kuplia eikä ja muita virheitä ei saanut olla. Vetomurtolujuus ei saanut ylittää 75 kg/neliömillimetrille. Sidekiskojen piti olla hieman pehmeämpää kuin itse kisko. Aluslevyt kokeiltiin siten, että kylmissä olosuhteissa se taivutettiin suoraan kulmaan, eikä taivutuksessa syntyneitä murtumisjälkiä saanut olla. |
||||
|
25.09.2020 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulia, Tapio! Ensimmäistä kertaa näen, kuinka samassa filmissä onkin sekaisin väri- ja mustavalko-filmiä...? Hah, hah! | ||||
|
25.09.2020 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan alle kouluikäisenä, kun luin Turistia: - eksoottinen seisakkeen nimi: Dynamiittivaihde - Dynamitväxel, se kiehtoi mielikuvitusta! | ||||
|
|
24.09.2020 14:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alasimen aihioksi sopivia paloja. On vaan jumalattoman kovaa viilattavaksi! | ||||
|
23.09.2020 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo hätkähdin, että kuinka Kaalihäkki on löytänyt tiensä Korkeakoskelle, Juupajoen sivuutettuaan...? | ||||
|
22.09.2020 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paino sanalla "melko". Tyypillistä suomalaista mentaliteettia edustaa nuo yläkerran ikkunat! Törkeää! | ||||
|
22.09.2020 13:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Es geht alles vorüber, es geht alles vorbei, auf jedem Dezember, folgt wieder ein Mai." Niinpä, porkkanat kulki, kesät talvet! Oikein loistava kuva! |
||||
|
22.09.2020 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, eikös puukorikalustossa olekin Westinghousen ilmajarrut? Sikäli kuin tiedän, niin näissä ei peräämääsi jarrulajiasetinta ole. | ||||
|
22.09.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äärimmäisen mielenkiintoinen kuva! BG 040018 oli vuodelta 1951 ja se oli rakennettu O-vaunun 70'111 rungolle. O puolestaan oli vuosimallia 1908. Hylkäys koitti vuonna 1978. Oulun konepaja näköjään tehnyt muutostyön. Ja tähtipyöräkertakin on! Monet kiitokset, Reino! Tällaisesta varhaisvirkatarvekalustosta ei tosiaankaan ole liikoja kuvia. Huomatkaa valokaasusäiliöt. Vaunu ei siis ollut entinen harjakattoinen työläisvaunu, joita niinikään pykättiin O-vaunujen aluskehyksille. Tämän numerosarjaluokan vaunut, entisistä matkustajavaunuista muutetut, maalattiin ruskeiksi, kuvan vaunu on näemmä tavaravaunun värinen! |
||||
|
21.09.2020 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustasta päätellen liikennepaikan asematalo lienee Oulun rautatien pysäkin laajennettu versio...? Tällä luulisi oletettavien rataosuuksien määrän putoavan "äärettömästä" kouralliseen. | ||||
|
21.09.2020 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo vaunun päädyssä oleva korjausmerkintä (1.78 - 1.81) tarkoittanee että seuraava välikorjaus olisi tammikuussa 1978 ja täyskorjaus tammikuussa 1981. Näin muistan jostain lukeneeni. Tietääkö joku paremmin, en väitä olevani keden (=keski-iän dementia) takia oikeassa. | ||||
|
20.09.2020 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan erinomaista, Jorma hyvä! | ||||
|
20.09.2020 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihme on tapahtunut! Näitä ei ole kustannusvastaavuussyistä nakattu hylkyyn! | ||||
|
20.09.2020 04:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiinin laituri näemmä poissa. | ||||
|
20.09.2020 04:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva surkeasta asemanstatuksesta: ei voida enää käyttää kohtauspaikkana, ja tuo raakkulehen lippuautomaatti - murrr! | ||||
|
20.09.2020 04:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna-bussiyhteys, kun Pohjolan Liikenne tuossa näkyy odottelevan. | ||||
|
|
19.09.2020 02:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, en usko mielikuvasi olevan pielessä kovastikaan. Mikäli ajatellaan maallikkojärjellä, niin eri liitevaunutyyppien erittely juuri mainitsemallasi tavalla on sangen järkeenkäypä. Huolellisella vaunukierron suunnittelulla oli vaikutusta paitsi palveluntarjontaan niin myös huoltojen työvuorojärjestelyiihin. Puhumattakaan siitä, että se paljon vaikuttava "tuottamaton" seisonta- tai odotusaika olisi mahdollisimman lyhyt. Asia pätee kaikenlaisessa liikenteessä, aina lentokoneista paikallisliikennebusseihin ja taksien ajovuoroihin. Suunnittelu on tarkkaa tieteellistä työtä, eikä sonnanajoa perälauta alhaalla! Muuten paskaantuu maantie! (Kuolematon lause, jonka tokaisi eräs metallitehtaan työkalusuunnittelija minulle kultaisella 1990-luvulla.) |
||||
|
18.09.2020 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heitänpä herjan: - Simca tuhat ee, jollei mitään tee! | ||||
|
18.09.2020 23:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Risto 1047:hän oli aikoinaan Suomen suurin joululahja. | ||||
|
|
18.09.2020 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Datsun 1200 Finn? | ||||
|
|
18.09.2020 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Hannu pilkunviilauksesta, sillä siihen ilmeisesti olikin aihetta! Haapamäen ja Tampereen ajopiireissä ei aikoinaan Geoabeja näkynyt, siksi kuittasin Geoabin L:nä. Miten postiliite merkittiin? | ||||
|
17.09.2020 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuissa helmapellit, ja viimeisenä keikkuu Cit. | ||||
|
|
17.09.2020 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Runko näyttää olevan VLVVL. Parissa vetovaunussa on mainokset kyljissä. Erittäin mielenkiintoinen kuva Geoab:sta linjalla! | ||||
|
16.09.2020 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä olisikaan kyse nostalgiapaukusta, vaan Satakunnassa on ollut lievää keskustelua Porin ja Rauman satamien käyttämisestä kuormitettujen etelärannikon satamien ja myöskin rataosuuksien täydennnykseksi. | ||||
|
|
16.09.2020 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi satamakeissi ja näiden rumilusten työllistäjä olisi minun mielestäni Mierontien kunnostaminen ja palauttaminen liikenteeseen. | ||||
|
16.09.2020 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi, lieneekö syynä ollut urakkatyö vaiko maanantaiaamun jysärin vaikutusta? | ||||
|
15.09.2020 04:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva tuli ihan puskasta! | ||||
|
14.09.2020 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja asematalon nurkalla Donald Trump bongaamassa junaa, punaisesta solmiosta päätellen? | ||||
|
14.09.2020 08:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan etualalla "orjat" poimimassa puuvillaa laulaen samalla: "Swing low, sweet chariot, coming for to carry me home"? | ||||