Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.12.2020 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni tuo dronekuvaaminen on loistoidea! Saa paljon paremman käsityksen, kuin maanpinnalla katsellessaan. Hyviä kuvia! | ||||
|
04.12.2020 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan "asiakastulva"! Heko heko! | ||||
|
04.12.2020 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä kellotornissa on ollut enemmänkin mainoksia. | ||||
|
04.12.2020 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskimmäinen vaunu, Ek 1076, oli valmistunut 1945 ja se hylättiin 1968. Sitä ei siten muutettu virkatarvekäyttöön tai autovaunuksi. Minulle uutta on, ettei kaikissa Ek:n sivuikkunoissa ollut avattavaa yläosaa. |
||||
|
04.12.2020 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi Tammerfors - Nikolaistad - radan ensimmäisen julkaistun aikataulun [AT27, voimassa 1.10. (19.9.) 1883 alkaen] mukaan tällä radalla kulki kolme junaparia päivän aikana: Blandadt tåg N:o 81 Tf - Nkl, lähti klo 8.30, före middag, saapui klo 9.35 efter middag. Kulki joka päivä. Pidemmät pysähdykset Orihvesi 13 min (kohtasi tavarajuna 182:n), Keuru 6 min, Myllymäki 25 min, Alavo 8 min,, Östermyra 8 min ja Tervajoki 14 min. Myllymäellä juna 81 kohtasi parinsa, 82:n, Östermyrassa kohtasi tavarajuna N:o 182:n ja Tervajoella sotilasjunan N:o 150. Matkan pituus oli 286 werst. Blandadt tåg N:o 82 Nkl - Tf, lähti 8.00 f. m., saapui 9.00 e. m., kulussa joka päivä. Pidemmät pysähdykset Tervajoella, Östermyrassa, Alavossa, Myllymäellä (25 min), Kolhossa ja Orihvedellä. Kohtaukset Orismalassa (juna 181), Myllymäellä juna 81, Pihlajavedellä juna 149 ja Lylyssä juna 181. Sekajunien muut pysähdysajat asemilla olivat 1 - 2 minuuttia. Tavarajunat: Godståg N:o 181 Tf - Nkl, kulussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, lähti 2.45 e. m. ja saapui Myllymäelle 9.30 e.m. Täällä oli nattqvart eli yömaja. Godståg 181 jatkoi matkaansa tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin, lähtö Myllymäeltä klo 4.50 f.m. ja saapui Nikolaistadiin klo.12. midd. Kohtasi Lylyssä junan 82 ja Orismalassa toistamiseen junan 82. Godståg N:o 182 Nkl - Tf, kulussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, lähti klo 3. e.m. Saapui Myllymäelle 10.10 e.m. ja tälläkin junalla oli nattqvart. Jatkoi matkaansa tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 5.15 f.m. ja saapui Tammerforsiin 11.55 f.m. Kohtasi Östermyrassa junan 81, Sydänmaalla sotilasjunan 149. Kohtasi edelleen Orihvedellä junan 81 toistamiseen ja Suinulassa junan 149, samoin toistamiseen. Sotilasjunat: Militärtåg N:o 149, Tf - Nkl, kulussa vid behof, lähti klo 10.20 f.m. Suinulassa kohtasi junan 182, ja sivuuttaen pysähtymättä. Sydänmaalla kohtasi junan 182 edelleen pysähtymättä, samoin Kaukolassa, jossa kohtasi junan 150. Saapui Nikolaistadiin 11.30 e.m. Pysähdykset: Keuru 10 min, Pihlajavesi 21 min (kohtasi junan 82), Myllymäki 26 min, Alavo 10 min, Östermyra samoin 10 min ja myöskin Tervajoella 10 min. Militärtåg N:o 150, Nkl - Tf, kulussa vid behof, lähti klo 7.05 e.m. Kohtasi Tervajoella junan 81 ja Kaukolassa junansa parin 149. Pysähdyskäyttäytyminen: Tervajoki 10 min, Kaukola 4 min, Östermyra 10 min, Alavo 10 min, Myllymäki 10 min, Kolho 10 min ja Orihvesi 10 min ja saapui Tammerforsiin yli yön kuljettuaan klo 7.40 före middag. Toisin sanoen: varsin verkkaista menoa, veturisarja oli C5 "Bliksti" ja suurin sallittu ajonopeus 25 virstaa tunnissa. Ilmeisesti Myllymäellä tehtiin miehistön ja veturin vaihdot, tästä en ole varma. Sekajunilla oli ilmeisesti ruokatauko henkilökunnalle ja matkustajille Myllymäellä. Suomen virsta oli otettu käyttöön 1827 ja sen pituus metreinä oli 1068,80 m. Venäjän virsta taasen oli 1066,80 m ja sen pituus samalla oli 500 Venäjän syltä, eli sashenia. Metrijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 1887. Paikkakunnista: Orihvesi = Orivesi, Keuru = Haapamäki, Alavo = Alavus, Östermyra = Seinäjoki, (Etseri = Inha, epäselvyyksien välttämiseksi!), Kaukola = Ylistaro, Orismala = Isokyrö ja Nikolaistad = Vaasa. Muuten, vesi- ja polttoainetäydennyspaikat Nikolaistadin radalla olivat: Suinula, Orihvesi, Lyly, Kolho, Keuru, Myllymäki, Töysä, Alavo, Sydänmaa (ei ollut aseman kohdalla, vaan linjalla, suurinpiirtein paikassa, johon myöhemmin sijoitettiin Kuorasjärven seisake), Östermyra, Kaukola, Tervajoki, Toby ja Nikolaistad. Tammerforsissahan oli varikko, jo vuodesta 1876. Kun koko rataosaa rakenneltiin halvalla, niin se tietysti näkyi, oli mutkaa ja mäkeä. Vetokalustokin oli sen mukaista, Suomen pienimmät linjaveturit (Höyryveturit valtionrautateillä-kirjan mukaan). Kerronpa samasta lähteestä nyt vaikka C5:n tendereistä: vesitila 4,5 m3, halkoja 4,6 m3 ja hiilitilaa 3,00000 tonnia. Veturin vetovoiman kerrotaan olevan kauhistuttavan valtava 4 020 kg! |
||||
|
04.12.2020 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitavia vekkuleita olleetkin nuo puusepät! Pyöristykset mallillaan joka suuntaan! | ||||
|
04.12.2020 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Nummi 2" tarkoittanee kippauslaitetta...? | ||||
|
04.12.2020 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisessa laatassa lukee: "Ennen vaunun siirtämistä, tarkista että luukkujen salvat ovat kiinni. Förrän vagnen förflyttas, kontrollera att luckorna är reglade." | ||||
|
04.12.2020 01:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan "huoltoystävälliset" liukulaakerit...! | ||||
|
04.12.2020 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohojammaalla itikat kakkii kunnon kasoja! | ||||
|
03.12.2020 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomaamalla katsottuna, "plumpsi" näkyy olevan paikallaan tässä päässä. | ||||
|
03.12.2020 02:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lemetyn tasoristeys oli hankala autoilijoille, rata kulki penkereellä, tie nousi melko jyrkästi ja laski toisella puolella. Lättävuoron kuljettajat aina olivat äärimmäisen valppaina yllättävien autoilijoiden varalta. | ||||
|
03.12.2020 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan, tällä paikalla Säynäjärvellä oli pääkulkutien lisäksi kaksi läpiajettavaa sivuraidetta. Aseemarakennus oli pieni jugend-vaikutteinen,laituritupa, joka muistutti hiukan Sitikkalan asemataloa. Säy lv oli ilmoitettu olevan vaarallinen liikennepaikka, jolla aikataulun mukaan voidaan järjestää junien kohtauksia ja sivuutuksia (KL4/52-4). Liikenne oli vilkasta, aikataulukaudella 132, 30.5.1965 alkaen Säynäjärvellä kohtasivat päivän mittaan: (tiedot graafillis-traagillisesta aikataulusta): T4054 ja H429, klo 0.03 ja 0.04 T4301 ja P62, klo 2.31 ja 2.30 T4203, H424 ja LP60, klo 6.54, 6.51 ja 6.48 T4202 ja H451, klo 7.51 ja 7.50 H454 ja T4051, klo 8.30 T4305 ja T4052, klo 9.33 T4094 ja T4205, klo 11.29 paikkeilla P92 ja T4307, klo 13.22 ja 13.23 H53 ja H420, klo 16.16 ja 16.15 T4062 ja H425, klo 17.19 ja 17.18 H453 ja T4304, klo 18.13 ja 18.14 P61 ja T1062, klo 18.35 H427 ja H452, klo 19.13 ja 19.12 P55 ja H428, klo 20.52 T4308 ja T4211, klo 21.30 paikkeilla T4310, H439 ja LP69, klo 22.37 ja 22.38 T4208 ja T1065, klo 22.16 ja 22.17. Kaikki tavarajunat tässä oli merkitty aikatauluun, vakinaisten tavarajunien luetteloon kuului vain muutama juna. LP = lisäpikajuna, kulussa vain eri määräyksestä, esim. suurten juhlapyhien aikana. Säynäjärven kautta kulki AT132:n mukaan 22 pikajunaa, 17 henkilöjunaa ja 39 tavarajunaa päivässä. Voi kunpa joltakulta sieluparalta löytyisi kuva Säynäjärven laiturituvasta...? Eikös siellä sattunut joku rypykkäkin 1960-luvulla? Suistuminen? |
||||
|
03.12.2020 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, junakohtaukset olivat sitten toinen asia, jolloin junia pistettiin odottamaan vastaantulijaa. Esimerkki aikataulukaudelta 132, voimassa 30.5.1965 alkaen: Hirsilässä kohtasivat päivän mittaan: T4214 ja T4091, klo 1.25 T4056 ja T4201, klo 3.52 ja 3.56 T1061 ja P64, klo 6.05 T4203 ja H454, klo 7.43 T4052 ja H451, klo 8.30 T4094 ja P91, klo 10.45 ja 10.44 H54 ja T4093, klo 11.27 ja 11.28 H53 ja T4206, klo 16.56 H453 ja P68, klo 19.18 T4053 ja T4212, klo 20.17 ja 20.18 T4208 ja P55, klo 21.10 ja T4054 ja T4211, klo 22.06 ja 22.07. Merkityt ajat olivat lähtö- tai sivuutusaikoja. Nuo tavarajunat oli merkitty graafiseen aikatauluun, kaikki eivät välttämättä olleet vakinaisten junien luettelossa. Ylimääräiset, tai muut junat olivat oma lukunsa... Tuona AT 132:n aikaisena päivänä Hirsilän kautta kulki 23 pikajunaa, 8 henkilöjunaa ja 30 tavarajunaa. |
||||
|
03.12.2020 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaahas, taas ruotsinkieliset pelkäävät, että suomenkielisiä tulee lisää "pilaamaan" heidän idylliään...? Ei olisi ensimmäinen kerta. Siinä vaan saattaa mennä lapsi pesuveden mukana... |
||||
|
03.12.2020 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös armeija marssikaan vatsallaan...? Utelee ruununraakki, kuntoisuusluokkaa C2. | ||||
|
02.12.2020 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4132 oli myöhemmässä vaiheessa Tampereen vaunuja. | ||||
|
02.12.2020 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisiksi rakennettiin Tammerfors - Nikolaistad - radan pysäkkitalot alunperin. Töysässä oli ollut myös tavaramakasiini, sekä halkokatos vesitorneineen. | ||||
|
01.12.2020 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavastilan asematalo purettiin siinä 1984 vaiheilla. | ||||
|
01.12.2020 11:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti hiljaisen oloista....? | ||||
|
01.12.2020 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saisivat laittaa maalisutin heilumaan...! | ||||
|
29.11.2020 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tillotson - kaasutintehdas on toiminut vuodesta 1914 lähtien, Toledossa Ohiossa. | ||||
|
28.11.2020 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmeisesti kuvassa on tilanne ennen varsinaista sisustusmuutosta, toisin sanoen numero ja littera muutettu vastikään. | ||||
|
28.11.2020 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2638 valmistui vuonna 1941, se rakennettiin käyttäen perustana CEm 2443 - makuuvaunua. 2443 taas oli vuodelta 1928. 2638:n sisustus oli uusitttu ja 2. luokassa putkikalustus. Muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01364 vuonna 1978. BT:tä näki mm. Karjaalla. | ||||
|
|
27.11.2020 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lopputulema suomalaisesta "taitavasta" yritysten johtamisesta on se, että yritys on myyty ulkomaille/lakkautettu. Ja taas päästään syyttämään ammattiyhdistysliikettä ja kiskuriverotusta, vaikka hyvin tiedetään että pääsyyllinen on johdossa! | ||||
|
|
26.11.2020 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, ihmekös tuo! Siis Cristopher Taxellin huseeraaminen. Hän on suomenruotsalainen, pitkäaikainen RKP:n satraappi, eli bättre folk! Ja Volvo kylmästi lopetti Wiiman autokoritehtaan ja siirsi toiminnan Puolaan! Wiima minun käsitykseni mukaan oli kunnossa, ei vain suomalainen työ mahtunut Volvon pirtaan. | ||||
|
26.11.2020 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otettu käyttöön vaihteena 1920-luvun lopulla nimellä Koivionsuo. Lyhennykseksi vahvistettu Kvo, kirjeessä Lt 1557/128 10.1.1928. (--- tulee käytäntöön liikekannalle panon sattuessa.) Ylennetty laiturivaihteeksi 15.5.1929, liikennöintitapa HTt, eli täydellinen henkilöliikenne, tavaraliikenne täysin vaunukuormin. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-luettelo, lisäys 10, 15.5.1929). Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 1: liikennöintitapa oleva HrlTtTp 10.3.1937 alkaen. Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin ja avattu pikkutavaraliikenteelle, yksittäisen lähetyksen paino enintään 100 kg. Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu, korjauslehti 3: Koivio on pysäkki, tapa HT, eli täydellinen henkilö- ja tavaraliikenne 10.3.1944 alkaen. Lennätinhuuto: Kwo. Linjaradio otettu käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Kwo asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL 10/63 - 5. Kvo pysäkki alennetaan Lylyn alaiseksi laiturivaihteeksi 1.9.1964 alkaen. Tapamerkintä on oleva HrlTR. (R= rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla.) Kvo laiturivaihde muutetaan Vlp aseman alaiseksi. 1.6.1966 alkaen. KL 19/66 - 2.. Koivion asema alennetaan seisakkeeksi, tapa Hil (=henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä) 23.5.1971 alkaen. VT17/71 - 6. Lakkautettu 3.6.1984 alkaen. VT 14/84. |
||||
|
26.11.2020 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevyt Osasto 8:n hyökkäyksen 5.3.1940 aamulla Äyräpään kirkonmäelle sanottiin olevan kuin ratsuväen hyökkäys, mutta ilman hevosia. | ||||
|
26.11.2020 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautatiehallitus on keisarillisen senaatin suosituksesta päättänyt muuttaa Filppulan aseman nimen Wilppulaksi (lennätinhuuto Wp). Muutos astuu voimaan 1.5.1897 alkaen." [Cirkulär 15/1571, 6.3.1897] "Uusittu nimilyhenne otetaan käyttöön (w-kirjain jää pois) 30.5.1965." Vilppula = Vlp. [KL 15/65 - 5]. |
||||
|
|
26.11.2020 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan vaihtokonduktööri kertoi minulle 1979, että Vilppulan lennätinhuuto Wp muutettiin Vlp:ksi 1965. Uusi huuto olisi olliut Vp, mutta kun se tarkoitti varastopiiriä, niin käyttöön tuli Vlp. | ||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sympaattinen kuvasarja sympaattisesta liikennepaikasta! Kivaa! | ||||
|
25.11.2020 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makuuvaunu Em 2724, valmistunut 1920 oli 36-paikkainen. Se hylättiin 1959. Viimeisessä vaiheessaan sillä oli ollut sähkövalaistus ja Pintschin höyrylämmitys. Huomatkaa tuon vaunun alas laskettavat ikkunat. Vaunu 2724 oli lyhyttä mallia, pituus puskimineen 18 680 mm. |
||||
|
24.11.2020 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, talonpoikaismarssista puheen ollen, osa porukasta tuli siksi kaukaa, että tilausjunissa oli makuuvaunut. Esimerkiksi Vihtori Kosola itse tepasteli Töölön ratapihan sotilaslaiturilla. Voidaan siis olettaa, että osaa junista ei ohjattu suinkaan Hki pääaseman raiteille. Aika paljon marssijoita tuli myös autoilla. |
||||
|
23.11.2020 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ymmärtääköhän yksikään viheriäänen, että tuossa päästössä iso osa on vesihöyryä? | ||||
|
22.11.2020 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosse se Müllerin paineentasausmäntäluisti nyt sitten on. | ||||
|
22.11.2020 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaakko, ei Suomen Autokoriteollisuus, vaan Suomen Autoteollisuus. Toisin sanoen firma, joka valmisti Sisu-autoja. Autokoriteollisuus meni konkkaan 1952; se oli aiemmin ollut Virtasen koritehdas. Toimintaa sitten yritti jatkaa Umberto Casagrande firmallaan Linjakori, mutta sekään ei oikein onnistunut. Tästä sittemmin kehittyi Wiima. (Tiedot kirjasta Jari Kurkinen: Suomen Autokoriteollisuuden historia.) |
||||
|
20.11.2020 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21915 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2326 vuosimallia 1956. Sitä ennen se oli Ci 2241 vuodelta 1922. Eim hylättiin 1980. Ci-vaununa 2326 ollessaan siinä ilmoitettiin olevan Pintsch - höyrylämmitys, sähkövalaistus ja 42 istumapaikkaa. |
||||
|
20.11.2020 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni VR:n historiikissa 1937 - 1962 kerrotaan konduktöörittömien tavarajunien käytöstä jo toisen maailmansodan aikana. Käytäntöä jatkettiin edelleen 1950-luvullakin ja tällaisista junista käytettiin nimitystä "aavejuna". Jokunen onnettomuus aiheutti kiivastakin keskustelua lehdistössä, koskien juuri aavejunia. Asiaa selvittää omalta kannaltaan konduktööri Johannes Mälkönen kirjassaan "Viimeisellä rajalla". Mälkönen muuten oli Kuurilan onnettomuuden toisen osapuolen, Tornion pikajunan P64 johtava konduktööri. Suosittelen kirjaa! Katsastakaapa sivustoa "Antikvaari.fi" edes pilan päiten. |
||||
|
|
20.11.2020 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen lyhin sorajuna...? | ||||
|
19.11.2020 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä kuva tutusta asemasta. Inehmoisia vain toki saisi olla enemmänkin, mutta kauppakamarinulikoiden mielestä he vain toisivat hiekkaa vaunujen lattialle... | ||||
|
19.11.2020 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa päädyssä olevien emalinumeroiden sijoitus päätyikkunoiden yläpuolelle. Vinot eteiset mahdollistivat ainoastaan (enintään) nelinumeroisten päätynumeroiden sijoittamisen ovisyvennykseen. Eikä tapaa harrastettu ihan kaikissa puukorisissa virkavaunuissa. |
||||
|
19.11.2020 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aapo, tuona päivänä ajettiin junapari V10806/V10807, jolloin Dv12 2564 nouti Porvoosta EFi 22378:n Hyvinkäälle remonttiin Waltteri-junaa varten. Kuvat on näpännyt Jorma Toivonen 16.11.2010. Valitettavasti en hallitse keinoa löytää nimenomaisen kuvan järjestysnumeroa. |
||||
|
19.11.2020 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen nähnyt Turun konepajalla piirustuksen uudemmista kalkkivaunukolmioista, että kyllä piirustus oli olemassa (lieneekö enää?). Sen mukaan kolmion kateettien pituus oli 700 mm. Olen tämän maininnut jo jossain aiemmassa kommentissani. |
||||
|
19.11.2020 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21919 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2335 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2231 vuodelta 1915. Ci 2231 oli jossain vaiheessa alennettu II luokan vaunuksi litteralle Di, jolloin numeromuutos 2335:ksikin tehtiin. Valitettavasti en ollut löytänyt tietoa siitä, milloin "luokanalennus" tehtiin. Kuitenkin, II luokan vaunut sitten taas ylenivät 1. luokan vaunuiksi suuressa "luokkataistelussa" kesäkuussa 1956. |
||||
|
19.11.2020 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, seuraavat Eim-vaunujen aluskenykset muutettiin Oe-vaunuiksi: (muutostyöt tehty siinä vuoden 1970 tienoilla) Oe 71'916 ex Eim 21907 m/1955, ex Ci 2243 m/1932, Oe 71'928 vuodelta 1970 ex Eim 21902 m/1955 ex Ci 2246 m/1932, Oe 71'966 vuodelta 1970 ex Eim 21904 m/1955 ex Ci 2250 m/1932 ja Oe 71'968 vuodelta 1970 ex Eim 21901 m/1955 ex Ci 2245 m/1932. Sekä Gfot-autojenkuljetusvaunujen kuormausvaunut: (muutostyöt tehty noin vuonna 1975) XOe 070003 ex Eim 21910, XOe 070004 ex Eim 21905, XOe 070005 ex Eim 21906 ja XOe 070007 ex Eim 21909. Minkiön majoitusvaunukorit on 21915 ja 21917. |
||||
|
Kuvasarja: Lepo- ja retkeilyvaunu Eim |
18.11.2020 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, tein yhden havainnon Vilppulassa 1977, jolloin sunnuntaijunassa P98 oli istumavaunujen jatkeeksi liitetty yksi Eim. Taisi olla tilausvaununa. P98 kulki Pieksämäeltä Haapamäen kautta Helsinkiin, kunnes Jämsän oikoradan valmistuttua kulku muutettiin sille. P98:ssa ei ollut 1. luokkaa, ainoastaan 2. luokan vaunuja. Sittemmin Tampereella näin pari Eim:ää seisomassa lähellä Oe-vaunujen lastauslaituria. Toinen muistaakseni oli 21917. Laituri sijaitsi asematalon eteläpuolella. |
||||
|
18.11.2020 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21913, m/1959, ex 42-paikkainen Ci 2324 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2238 mallia 1922. Alkuperäinen 2324 (Di-sarjaa), jossa oli ollut 56 paikkaa, lanterniinikatto ja pituus 18 680 mm, luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Huomatkaa tuuletusikkunoiden ylänurkkien muoto: ovat alkuperäistä mallia, tiämmä. |
||||
|
18.11.2020 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, kiitos Tapsa! Huomatkaa akustokotelojärjestelmä, päätyikkunat ja erilaiset käsijohteet oven vieressä. Tuo ylimenosuojussysteemi tuli puuvaunuihin siiloin kun ensimmäiset teräsvaunut (Tku knp-kielellä "Esslinkerit") tulivat käyttöön 1961. Saksalaiset kutsuvat systeemiä nimellä Gummiwülst-Übergang. |
||||
|
18.11.2020 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21916 vuodelta 1959, ex Ci 2332 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2227 vuodelta 1915. Hylätty 1978. Vaunu oli jossain vaiheessa alennettu Di-sarjaan II luokan vaunuksi, jolloin numeroksi oli muutettu 2332, siis jo ennen vuotta 1956. Mitä siihen korimallivaihteluun tulee, niin ensimmäinen sarja, Ci n:ot 2226 - 2231, valmistunut vuonna 1915 oli paikkaluvulla 12/24. Seuraava sarja, samoin litteralla Ci valmistettiin vuonna 1922 (n:ot 2232 - 2241), oli paikkaluvultaan 8/30. Viimeinen Ci-hyttivaunusarja, n:ot 2242 - 2251 taasen oli paikkaluvultaan 8/33. Nämä paikat oli siis I / II luokan päiväosastoja. Toistan, tässä mainitut vaunut olivat hyttivaunuja. Lämmitys oli kahdessa ensimmäisessä sarjassa Laycock-höyrylämmitys ja valaistuksena Pintsch-painekaasuvalo. Viimeisessä sarjassa lämmityslaitoksena vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä. Vaunuissa 2242 - 2247 oli ollut keskusjunasähkövalaistus. Lopuissa (2248 - 2251) oli sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä. Mainittakoon, että vaunu 2229 hylättiin 1920, vaunu 2232 poistui 1952, samoin vaunu 2235. 2234 poistettiin sodan aikana 1942. 1949 hylkäyksen koki 2237. Ja sitten vaunua 2240 käytettiin vaunun DEi 2635 rakentamiseen vuonna 1942. |
||||
|
18.11.2020 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21912 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2323 vuosimallia 1956. Alunperin vaunu valmistui Ci-vaunuksi n:o 2236 vuonna 1922. Se muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01373 vuonna 1980. Tapio, kuvausvuosi 1979 on siten aivan täysin mahdollinen. Sittemmin vaunulle kunnon laskettua annettiin uusi littera ja numero XT 01701. |
||||
|
18.11.2020 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21911 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2322 vuodelta 1956. Vaunu vallmistui sarjan Ci numerolla 2233 vuonna 1922. Muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01368 vuonna 1979. Vaunu sai vuonna 1988 uuden litteran XT, säilyttäen kuitenkin numeronsa. Numero 2322 oli tässä toisen kerran käytössä. Alkuperäinen 2322 oli ollut 56-paikkainen lanterniinivaunu, lyhyempää mallia (18 680 mm). |
||||