Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.08.2020 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisää "kansanviisauksia": serkullani oli punavalkoinen Solifer Export-mopo. Nimitteli sitä "Suolivieteriksi"! Itse ajelin Metusalemin aikaisella m/1962 Öglaendilla. Se harvoin riehaantui yli 15 km/t:n "nopeuteen" tai oikeamminkin hitauteen. Yksi mieliharmi sekin! | ||||
|
|
14.08.2020 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa kuormana pikkiriikkisiä Fiiatteja (126). Esimerkki autosta, jota ajaakseen piti se pukea päälleen! | ||||
|
14.08.2020 03:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa myös oli tuonkaltaiset matkatavarakärryt. Olivat usein käytössä. | ||||
|
13.08.2020 14:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että maailman oloissa vallitseva korona-aika heittää kaiken mullin mallin. Siihen, mihin ollaan totuttu, ei ole nyt mahdollisuutta. | ||||
|
13.08.2020 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kuitenkaan niin kevyttä kalustoa, näyttää siltä että ei nouse kiskoille yhden miehen voimilla (ellei sitten nostajan nimi ole Vasili Aleksejev, aikoinaan maailman vahvin miäs). | ||||
|
13.08.2020 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa, että kone on ajokuntoinen! Muisto suoraan kaksoismonarkian alias Itävalta - Unkarin ajoilta. Keisarinna Elisabet (Sissi) oli elossa tämän valmistuessa ja sai surmansa anarkistin kädestä seuraavana vuotena. | ||||
|
12.08.2020 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuin Orient Expressistä! | ||||
|
12.08.2020 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin poika ilmeisesti hallitsi kaarihitsaamisen jo noihin aikoihin? Siis tuossa teräsvaunussa ei näy niittaustyön jäljet kovinkaan helposti. | ||||
|
12.08.2020 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli kapistus! Ikkunanpokat lienevät puuta, veikkaisin tammea...? | ||||
|
12.08.2020 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun 42-numeroiden fontti näyttää samanlaiselta kuin suomalaisissa puuvaunuissa. Lieneekö Sveamamman maasta lainattuja? | ||||
|
11.08.2020 04:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lennättimen valttina oli nopeus. Esimerkiksi onnittelu- tai vaikkapa nyt surunvalittelusähkeellä tavoitti vastaanottajan hyvinkin saman päivän aikana. Jo aikoja sitten edesmennyt Susikoski-kirjailija Mauri Sariola useinkin "tienasi" itselleen huimasti maksettavia laskuja juuri ahkeralla sähkösanomien lähetyttämisellä. Etenkin, kun herra Sariola oli nauttinut juovutusjuomia aikansa kuluksi... |
||||
|
|
10.08.2020 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käskylehdissä muun muassa aikoinaan kerrottiin enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin: "sähkösanomanvaihto lakkautetttu xxx:n asemalla xx.xx.19xx lukien". Viimeisen kerran tällaisesta tiedotettiin VT:ssä 1977, kun Haapamäeltä ja Vainikkalasta lakkautettiin sähkösanomanvaihto 1.5.1977 lukien. Lennättimien hyvä puoli aikoinaan oli siinä, kun viestittelystä jäi todisteeksi nauha Morsen merkkeineen. Tällöin pystyttiin selvittämään viestitys asemien välillä ainakin onnettomuuksien tapahduttua. Elokuvassa Pikajuna pohjoiseen Perämaan junanlähettäjää esittävä Eino Kaipainen eräässä kohtauksessa on lukevinaan morsenauhaa. (Samassa elokuvassa E. Kaipaisen junanllähetysrituaaliin kuuluva puhelinkeskustelu sananvalintoineen on hieman "pielaveteläistä"!) Lennätinliikennettä rautatieasemilla parhaiten on nähtävissä lännenelokuvissa. |
||||
|
09.08.2020 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli hökötys! | ||||
|
09.08.2020 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän tehtaitten entinen lumiaura tuolla Kotalassa? Miksi se siellä lojuu? Ansaitsisi tulla pelastetuksi. | ||||
|
09.08.2020 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppula sijalla 20! Toisin sanoen: Mäntän tehtaiden "aiheuttama" liikenne jylläsi, ja vielä lisänä sopassa siirtokuormaus Vilppulan asemalla Mäntän kapearaiteiselta rautatieltä. Moni isompikin asema on kaukana jäljessä! | ||||
|
08.08.2020 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten niin maan perusteellisen loistava kuva! Parhaimmat kiitokset, Mika! | ||||
|
08.08.2020 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerronpa hevosajoneuvokulttuurista yhden jutun: (tarina on tosi ja kertoja elää!) Kirjan Saksalainen Suomi 1918 mukaan vapaasti mukailtuna. Vuoden 1918 keväällä, kun saksalaisten Itämeren-divisioona nousi maihin Hangossa, niin fritzit joutuivat pian toteamaan, että automobiililla huristeleminen Helsinkiin tukka putkella ei onnistu kovinkaan helposti, johtuen tuonaikaisten teiiden todella huonosta kunnosta. No, Karva-Ooppeleilla lähti sitten se eteneminen käyntiin, vaikka punakaarti vähän koetti estellä. Sakut kohtasivat matkaa tehdessään tietenkin alkuasukkaita (siis suomalaisia) omine kauramoottorivetokalustoineen. Saksalaisia suuresti hämmästytti tosiasia että kaikilla suomalaisten hevosilla oli aina sama kutsumanimi: Perkele tai Saatana. Epäilen itse ettei tämä suinkaan johtunut hevoskaakkien ilkeästä luonteesta, vaan sakujen havainnosta,, että suomalainen hevostenpitelykulttuuri ei suinkaan täyttänyt kaikkia eläinsuojelullisia näkökohtia. Niinpä saksalaiset sittemmin järjestivät hevostenhoitokursseja, ja halukkaita osanottajia kyllä riitti. Saksmannit itse aikalaisten kertoman mukaan pitivät hevosistaan erittäin hyvää huolta. |
||||
|
08.08.2020 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni Haapamäen kolmioraide rakennettiin 1920-luvulla siksi, että tuonaikaisten K3- ja K4-veturien ajosuuntaa voitiin vaihtaa mukavasti. Syynä tähän oli tuonaikaisen veturitallin kääntöpöydässä, joka oli ihan liian lyhyt noille vetureille. | ||||
|
07.08.2020 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatie ilman junaa on kuin pilvinen päivä ilman emäntää... | ||||
|
07.08.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö generaattorissa ollut ajoa haittaamatonta vikaa? | ||||
|
06.08.2020 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karjaa - Salo? | ||||
|
06.08.2020 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli ratkaisu: ilman tuota jäljelle jätettyä alustaa säiliö luultavasti olisi kierähtänyf sopivassa kaarteessa Metsähallituksen puolelle....? | ||||
|
06.08.2020 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Lasse, en muistanut tuota Ryppypeppua tuohon hätään. Viimeksi näin Ryppypepun liikenteessä 1983 Tunisian Soussessa. Hämmästyin kun paikallinen kaksimetrinen korsto tuli ulos sutjakkaasti niin pienestä autosta parkkeerattuaan sen kadun varteen. Kyllä, takamoottorisuus oli muotia kultaisella 1960-luvulla: Simca tuhat ee (jolla ei mitään tee), Skoda 1000 MB, NSU Prinz ja Renaultin mallit R8 ja R10, puhumattakaan Ralph Naderin alimpaan helvettiin manaamasta Chevrolet Corvairista (Unsafe at any Speed). Niin ja iso tsekkiläinen Tatra 603 pitää mainita myös. |
||||
|
04.08.2020 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osanottoni myös minulta. T. Porvoon suorittaja. | ||||
|
|
02.08.2020 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Renault "Töphiini" oli ranskalaisten yritys päästä takamoottoriautomarkkinoille VW kuplan viitoittamalle tielle. Todella yksilöllistä muotoilua! | ||||
|
01.08.2020 03:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan sitä jonkinmoista muotoilua höyryissäkin. Esimerkiksi baijerilainen S3/6, erilaiset virtaviivaistushommelit (Saksan BR05, BR61, englantilainen A4 (Mallard) sekä amerikkalaiset Commodore Vanderbilt ja Hiawatha, joitakin mainitakseni). Kuitenkin näissä oli nähtävillä se, ettei höyryveturin perusrakenteille juuri voitu mitään. Kattilat oli sellaisia, kuin olivat, savutorvea ei voinut piilottaa eaimerkiksi kehykseen pyörien väliin. Ohjaamokin oli pakko olla siellä, missä se yleensäkin oli, lukuunottamatta joitakin Cab-in-front-vetureita. Puhumattakaan tendereistä. Jopa kuuluisan muotoilijan Luigi Colanin ehdotelman höyryveturin virtaviivaistamiseksi pystyi heti ensisilmäyksellä tunnistamaan höyryveturiksi. Dieseleiden ja sähkisten suhteen asia on jo paljon helpompi! |
||||
|
29.07.2020 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhana tiedoista! | ||||
|
|
29.07.2020 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asiasta kukkaruukkuun: Onni Vilkkaalla Kotkassa oli seitsemän Kutter 7-bussia takatuupparilla (Scania BR11065A, 6 kpl ja 1 kpl BR11065M). Siis automaattivaihteisia oli kuusi autoa ja käsin hämmennettävänä oli yksi. Tiedot Bussidatasta. Siis Kutter seiskoja, en ole tutkinut muita. Erkki, kommenttisi ovat äärimmäisen mielenkiintoisia! Monet kiitokset! |
||||
|
28.07.2020 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva lienee otettu varmasti ennen sortokausia, koska venäjännös puuttuu. Wikipedian mukaan "Bobban", alias jalkaväenkenraali Nikolai Bobrikov saapui suomalaisten kiusaksi 1898. Vanha vitsi: on se hyvä että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä ampunut Sinebrykoffia! Heko heko...! |
||||
|
28.07.2020 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko nuo kuistista oikealle olevan ikkunan edessä poseeraavat daamit telegrafisteja vaiko postiryökkynöitä? Vasemmalla oleva virkaherra lienee junanlähettäjä ja ovella oleva kellonsoittaja tatsuunamies? Radan varrella-kirja kertoo että Hikiän asemataloa jouduttiin laajentamaan ensimmäisen kerran jo 1873, laajennuksen suunnitteli Knut Nylander. Samaa sanoo Sirkka Valanto. Seuraava laajennus oli vuodelta 1904, suunnittelijana vanha tuttu Bruno Granholm. |
||||
|
28.07.2020 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bravooooooo, Jimi! | ||||
|
28.07.2020 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uussuomenkielellä: "Blue Maid", heko heko! | ||||
|
|
28.07.2020 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jossain vanhassa Resiinassa oli ollut artikkeli Veivari 13:sta. Siinä mainittiin kyseisen veturin suunnittelukriteerin olleen "diesel-Kana". | ||||
|
27.07.2020 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään tiedon mukaan viheltimen venttiili olisi pettänyt, eikä höyryn tuloa ohjaamoon voinut estää. | ||||
|
26.07.2020 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Namu Ruotsinlaiva! | ||||
|
25.07.2020 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri tämä! Minusta tämä sopii Vectronille loistavasti! Nyt ei muuta kuin näyttämään VR:lle...! Hienoa työtä, Kari! | ||||
|
25.07.2020 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aurausmerkin ja tasoristeysvaroituslaitoksen valoyksikön välistä pilkistää hiukan veturitallia! | ||||
|
24.07.2020 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä koppivaunu valmistui 1948 ja hylättiin 1983. | ||||
|
24.07.2020 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva kruunasi päivän! Jorma T:n kommenttiin 20.03.2007 klo 21:01 kertoisin hämmästyneeni, kun kevättalvella 1975 näin Hr13:n Toijalassa tavarajunan nokalla odottamassa lähtölupaa etelään. Siis nähty junan P94 ikkunasta! | ||||
|
23.07.2020 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jäin katsomaan tätä kuvaa pitkään. Eikä syyttä, upea tunnelma kuvassa! | ||||
|
23.07.2020 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n aavejuna! Voin hyvin kuvitella lisäksi, kuinka kuljettaja painaa visslan nappia... Loistava kuva, joka kertoo, rautatieharrastuksesta myös tämän puolen: ratavarressa odottamassa. Ja sieltä se tulee, satoi tai paistoi. |
||||
|
|
22.07.2020 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ankka ja Kalkkuna sopivat Kanaa paremmin myös linjatyöskentelyyn, olihan niissä takateli ja suurempi ajonopeus etunaan. | ||||
|
22.07.2020 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan nähneeni rautatiehallituksessa käydessäni koneteknisen toimiston piirustusarkistossa luonnoksia Ukko-Pekan suunnitteluvaiheista. Yksi luonnoksista oli juuri 4-8-0. Tätä pyörästöjärjestelmäähän käytettiin muun muassa Ranskassa. | ||||
|
22.07.2020 02:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samoin oli myös P52:ssa, kun se aikanaan kulki Haapamäen kautta. | ||||
|
22.07.2020 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin tuollaisella jarrusillalla varustettuja neuvostotavaravaunuja jo 1960-luvulla Mäntän ratapihalla. Oli itseasiassa kiehtovaa ajatella itsensä matkustamassa jarrusillalla jäniksenä maailmalle. | ||||
|
18.07.2020 23:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus: Hr11, tai Dr13 maalauskaavio? Miten olisi? Perinteet kunniaan...! | ||||
|
18.07.2020 23:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosisadan keksintö! = Langaton sähkörata, heko heko! | ||||
|
18.07.2020 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapinjärvelläkin sovellettiin Oulun rautatien pysäkin piirustuksia. | ||||
|
|
18.07.2020 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma tuonaikaisen 60 kg:n kiskon päällä pystyi huonompi mies syömään eväänsä...? | ||||
|
15.07.2020 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samaa vikaa minullakin, englantia ja ruotsia jo kansakoulussa, keskikoulu täydensi kumpaakin. Saksaa kansalaisopistossa ja myöskin itsekseen. Tekussa herrasteltiin englannilla. Olen jonkin verran tilannut ja ostanut tavaraa Saksan eBaystä. Niissä tapauksissa, joissa sanotaan että "möglicherwise kein Versand nach Finnland" eli mahdollisesti ei toimiteta Suomeen, olen aina saanut tilauksen läpi tiedustelemalla kohteliaasti saksaksi toimituskuluista. Saksalaiset myyjät ovat ikionnellisia, kun heihin ottaa yhteyttä nimenomaan saksaksi. Edelleen, sinuttelusta siellä ei välttämättä pidetä. Olen siis itseoppinut. Töissäkin aikoinaan sain asiani läpi puhelimitse saksalaisten kanssa. MUTTA: älkää vaatiko minua kertomaan akkusatiivin ja datiivin välistä eroa, minulla ei ole näistä harmainta hajuakaan! |
||||
|
15.07.2020 22:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä minä ainakin Etelä-Pohjanmaan maisemasta tykkään: katse ei pökkää mihinkään mäkeen lähellä.... | ||||