Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.10.2019 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliaiko tämä säilyttämisen arvoinen? Tällaisia autovaunuja ei kovin montaa ole jäljellä? Näkyikö valmistajan laattaa? Entisiä numeroita? Ek:n aluskehykselle kuvan vaunu on tehty... |
||||
|
12.10.2019 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuttua minullekin, John. Olen itsekin mokaillut, mutta mitäs siitä... Jatketaan tästä. |
||||
|
|
12.10.2019 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikävä sanoa, John, mutta Sinulla on kommentissasi 11.10.2019 klo 22:18 kirjoitusvirhe. Göötepori - Särö - radan rälsbussit olivat sarjaa YBo6, eikä seiskoja. Liitevaunut olivat sarjaa UCoy (1956 alkaen UBoy), eli niissä oli ohjaamo, mutta ei tavaraosastoa (kuten SJ:n ohjaamoliitevaunuissa oli). Sitten kun GSJ:n liikenne lopetettiin vuodenvaihteessa 1965-66, vaunut yhtä lukuun ottamatta lähetettiin Liberiaan (kyllä - Afrikkaan!) LAMCO-kaivosyhtiön henkilöliikennettä hoitamaan. Se jäljelle jäänyt liitevaunu toimi kioskina Gööteporissa. |
||||
|
11.10.2019 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan rälsbuss Y7 1213 oli sittemmin VR Trackin omistuksessa. | ||||
|
11.10.2019 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu valmistui 1950. Sen numero NKlJ:llä on 55. Se hylättiin 1964 ja siirrettiin virkatarvekäyttöön seuraavana vuonna. Hagforsin rautatiemuseoon se sijoitettiin 1987. Akselijärjestys: (1A)'(A1)', mekaaninen voimansiirto, pituus vetokytkimien "työntöpintoineen" 14 220 mm. Pyörästön pituus 8 650 + 2 150 mm (A-pään telissä 2 150 mm ja B-pään telissä 2 000 mm). Korin pituus 13 180 mm ja leveys 2 600 mm. Paino työkunnossa 11,8 tonnia. Istumapaikkaluku 47 (joista 1 toisen pään ohjaamossa). Suurin sallittu ajonopeus 80 km/t. Moottori Scania-Vabis D802/D812, teholtaan 155 hv. Valmistajana Hilding Carlssons mekaniska verkstad Uumajassa. Tiedot kirjasta Svenska Räösbussar, Arne Hällqvist, painettu Vaasassa 2017. |
||||
|
11.10.2019 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän apea kuva. | ||||
|
|
09.10.2019 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Z43:sta: pyörästöjärjestelmä B, tyyppi dieselhydraulinen, moottori Scania-Vabis D812 teholtaan 120 kW kierrosluvulla 2 000 rpm. Vaihteisto Atlas Diesel DF-1.0, pituus puskimineen 8 800 mm, pyörästön pituus 4 000 mm. Vetopyörien halkaisija 970 mm. Paino työkunnossa 20,0 tonnia, suurin alkselipaino 10,0 tonnia. Vetovoima liikkeellelähdettäessä 65 kN, suurin ajonopeus 55/25 km/h. Valmistusvuodet 1959 - 1961. Tämän sarjan vetureita oli myös virkatarvevetureina sarjassa Qaz. | ||||
|
09.10.2019 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiukan näköinen ukkeli ohjaimissa! | ||||
|
08.10.2019 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratapölkyn pituus on 2 700 mm, ainakin ennen oli... | ||||
|
08.10.2019 23:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitokset, John! | ||||
|
|
08.10.2019 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tietoja mitoista? | ||||
|
07.10.2019 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, kunhan vain Kanan savut eivät nokeaisi ajolankaa...? | ||||
|
05.10.2019 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wilskissä varmasti ollut työtä! Hieno! | ||||
|
05.10.2019 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Esikuva oli kesällä 1976 Vaasassa, konepajan takana sivuraiteella. Se oli silloin halkopiipulla varustettu. | ||||
|
03.10.2019 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hiekkavaluna alumiinista tulee helposti huokoista, jolloin eloksointi lienee turhaa vaivaa, eikä tulos ole hyvä. Imuontelot saattaisivat vaivata myös... T. nimimerkki: seurannut valukoetta AlMgSi0,5:llä. Tarkkuusvalu sopivalla seoksella on sitten kokonaan toinen juttu! |
||||
|
02.10.2019 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tietysti pilattu moderneilla ikkunoilla! | ||||
|
01.10.2019 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kol-med valonheittimet otsalla! | ||||
|
01.10.2019 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Julius, rataosalla Laurila - Rovaniemi, kilometrillä 912,9. Se perustettiin pysäkkinä 1909. Ja oli jossain vaiheessa ollut laiturivaihteenakin. Lakkautettiin 1979. Näin kertoo kirja "Radan varrella". | ||||
|
01.10.2019 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusi keksintö: makuuvaunupalvelua maanteille! | ||||
|
|
30.09.2019 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin yksi siipipyöräkoriste oli 1980 kesällä Hy knp työhönottajan toimiston seinällä. Lienee messinkivalua? | ||||
|
26.09.2019 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nettisivulta (haulla "rälsbuss) "Y6-generation löytyy luettelo säilyneistä rälsbusseista. Ote: Y7 1191 VR Track, maalattu oranssiksi. SJ hylkäsi tämän 1985, seuraavana vuonna myyty Förening Ångtåg i Västerbottenille. Siirtyi 1988 Arvidsjaurs Järnvägsföreningille. Y7 1213 VR Track, maalattu oranssiksi. SJ hylkäsi 1213:n 1986. Samana vuonna sen omisti Ostkustbanans vänner-yhdistys. Siirtyi AJF:lle 1992. VR Track "voitti" nämä rälsbussit Malmiradan kunnossapidon kilpailutuksen myötä. Joten: kuvassa on Y7 1213. |
||||
|
25.09.2019 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee siirtoseinät "alumeettia", kun etummainen on kupruillut hitsattaessa? | ||||
|
23.09.2019 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Plåtstinsen näkyy myös! | ||||
|
22.09.2019 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, sähkörälsbussien ajopyödästä löytyy vaihteiston kytkentävipu aivan samalla tavalla kuin dieselrälsbusseissa, tosin sähkölätässä ei vaihdelaatikkoa ole. Siis viisi tehoporrasta on. Tällä mahdollistettiin se, että kumpaakin rälsbussisorttia voidaan ohjata niin diesel- kuin sähkörälsbussistakin, mikäli samassa junassa oli kumpaakin (teknisesti täysin mahdollista!). |
||||
|
22.09.2019 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joissakin Y8-vaunuissa oli "manöverbordet" maalattu harmaaksi. | ||||
|
22.09.2019 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hilding Carlsson, jonka YCo4-vaunujen pohjalta suomalaislätät suunniteltiin, totesi suomalaiskalustossa olevan paremmat kulkuominaisuudet. | ||||
|
22.09.2019 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Svenska rälsbussar-kirjan mukaan Linköpingin Y6:issa kori liitettiin alustaan niittaamalla, kuten kuvasta näkyy.. Muutaman kolarin jälkeen päätettiin vaunuihin tehdä vahvistushitsauksia. Työ valmistui 1960-luvun aikana. | ||||
|
22.09.2019 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussissa on näemmä lumiaurakin, eli ns. Norrlandsplog. | ||||
|
20.09.2019 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Montako näitä keräilykorrtia oli? Löysin toissapäivänä kirpputorilta 8 veturinkuvakorttia, joten minulla on nyt 12 kpl näitä. Huom! Kuvan linkit ei toimi enää! (Juutuupia lukuunottamatta!) |
||||
|
|
20.09.2019 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edelleen: Y7 1214 muutettiin sarjaan MDR 400 3841 vuonna 1987. Romutettu 2009 Bodenissa. 1218 -> MDR400 3801, -> PMV 3801 vuonna 1981, romutettu Östersundissa 2009. Ja 1217: -> MDR400 3840 vuonna 1987. Lienee vissiin ehjänä vielä? Tiedot kirjasta Svenska rälsbussar, tekijänä Arne Hällqvist, painatusvuosi 2017. (Korj.kirorysvähre) |
||||
|
19.09.2019 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, tarkoitatko aikataulukirjoista tuttua Alppilan välisuojastuspaikkaa? (Korj.kirotusvihre.) | ||||
|
17.09.2019 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista näkyy ainakin punainen kajakkikaksikko (lue/läs: Saab 96) ja Fiat Multipla. | ||||
|
17.09.2019 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä vaunu olekin rautatiemuseon omistuksessa? | ||||
|
17.09.2019 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli tuo T-siipiopastin! | ||||
|
15.09.2019 03:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta tavallaan näkee että Englannissa ATU on aika pieni, verrattuna esim. suomalaiseen. | ||||
|
14.09.2019 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tästä apua? Kattovärkkien puolesta tämänpuoleisin on päivävaunu, sitten olisi makuuvaunu, sen jälkeen taas päivävaunu. Olisikohan lähin sitten Ei72P? Kauimmaisesta vaunusta voisi sanoa sen olevan virkatarvekalustoa. Tullee mieleen XG 030547 (ex P 9931). Se majaili joitakin vuosia kuvanottoa ennen alaratapihalla. Makuuvaunu voisi olla Em 2181 - 2186 - sarjasta...? |
||||
|
10.09.2019 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen Ossin kanssa samaa mieltä: ei ole Tpe - Ov - väliltä. Syy: kuvassa ei näy sepelitukikerrosta. | ||||
|
07.09.2019 15:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikävä saivarrella, mutta miksiköhän "hiilikoejuna" sointuu paremmin korviini kuin "koehiilijuna"? Ainakin minun mielestäni... | ||||
|
07.09.2019 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi raakkules! En uskalla mennä nukkumaan...! | ||||
|
06.09.2019 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo tavara-asemalta kirkon ohi nouseva katu on Kapteeninkatu. Kotkan kirkko valmistui 1898, ja tyyliltään se edustaa noihin aikoihin suosittua "kirkkogotiikkaa". T. Kotkan tekua käynyt. |
||||
|
03.09.2019 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän, Prl järjestyksessä toisen asematalon piirustukset on päivätty 1918, sanoo Sirkka Valanto. | ||||
|
03.09.2019 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ly makasiini ei ole rataosan alkuperäistä mallia, vaan vuodelta 1941. | ||||
|
02.09.2019 23:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viittauksena Heikki Jalosen kommenttiin: eikös Hirvi-Volga (eli GAZ-21) suunniteltukin viisneljä Fordia esikuvana pitäen...? En mene suinkaan väittämään kuvan autoa Volgaksi, koska takaikkuna oli tyystin erilainen. |
||||
|
02.09.2019 17:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Julius. Hankopaanan alkuperäinen Hy asema. Hieno juttu, että entisöivät sen! | ||||
|
02.09.2019 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oman kokemukseni mukaan Veho on lyhennys sanasta "vellihousu". | ||||
|
02.09.2019 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nelosen linjalla oleva ratikka! Se vaan, että tuo kirkko ei ole Uspenskij... | ||||
|
|
02.09.2019 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin kuvaa: EMW:ssä kaappariovet! Englanniksi Suicide Door, eli itsemurhaovi! Tuo farkkumallihan oli kolmiovinen.... | ||||
|
02.09.2019 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nappilaukaus! Ehdotan viikon kuvaksi. | ||||
|
|
01.09.2019 12:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Emmassa (EMW:ssä) ollutkin kuusisylinterinen moottori? Nokka näyttää siksi pitkältä... Ainakin Autokäsikirja 3.2 (painettu 1955), kertoo näin olleen. Tyyppimerkintänä oli EMW 340/7. Moottorin teho oli huimat 55 hv, sylinteritilavuuden ollessa 1,970 litraa. EMW = Emigranttien Muutto Waunu, heko heko! |
||||
|
27.08.2019 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rc2:na veturi valmistui vuonna 1975. Valmistusnumerosoppaa seuraavaksi: ASEA 1761, Hägglund & Söner 1053 ja NOHAB 2906. Tekniset tiedot täsmäävät Rc4:n kanssa, suurin akselipaino on 19,2 tonnia. Lähde: SLM 1982. | ||||
|
27.08.2019 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi 1290 on valmistunut vuonna 1980, valmistusnumerot: ASEA 1876 ja NOHAB 3060. Teknisiä tietoja: aks.järj. Bo'Bo', teho 4 x 900 = 3600 kW, moottorityyppi ASEA LJH108, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö on portaaton. Voimansiirto onttoakseli. Pituus puskimineen 15 520 mm. Pyörästön mitat: pituus 2 700 + 7 700 mm ja vetopyörän halk. 1 300 mm. Kitkapaino 78,0 tonnia ja max akselipaino 19,5 tonnia. Vetovoima liikkeellelähdettäessä 275 kN. Sn 135 km/h. Ilmoitettu teho on tuntiteho 76 km/h nopeudella. Veturissa on levyjarrut. Tiedot kirjasta Svenska Lok och Motorvagnar 1982. |
||||