Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.05.2019 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa saksalaisillakin oma Sotka-T-34-porukkansa. Käyttivät nimittäin sotasaalisvaunuja. | ||||
|
29.04.2019 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarinaa Mäntän Motista: ainakin vaunu Bm1 n:o 2 on ollut Mäntässä. Vanhojen mänttäläisten muistaman mukaan viimeinen motti oli Dm2 n:o 14. Numeroa 13 näki siellä myös, kun 14 oli huollossa. Iskä muisteli, kuinka hän sai rekisteriin ostamansa uuden moottoripyörän ja ajoi sillä ensimmäisen kerran kun Mäntän motin viimeinen liikennöintipäivä oli, eli 28.2.1953. Oston ja rekisteröinnin välillä kului 2 kuukautta ja sen aikaa motskari oli sijoitettuna asuntonsa olohuoneen nurkkaan. Pyörä oli joko CZ tai Royal Enfield, en muista kumpi... Turun konepajalta löysin piirustuksen, jossa "Motala-bussiin" oli suunniteltu asennettavaksi Imbert-puukaasutin. |
||||
|
28.04.2019 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on pelkästään hyvää sanottavaa DDR-Kulturzentrumista. Siellä oli kerrassaan mahtava rautatiealan kirjakokoelma! Ystävällinen henkilökunta oli siellä myös. Muistan erään mimmin, joka kertoi olevansa kotoisin Magdeburgista. Sain toiminnan loppuessa pinon rautatieaiheisia kirjoja muistoksi. | ||||
|
28.04.2019 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Verrattain siistiä kielenkäyttöä, äkkinäisempi olisi rääpinyt tuohon ulkoisten synnytinelimien kansanomaisen nimen...? | ||||
|
28.04.2019 16:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualan runko jatkoi Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle, rungon etupää jatkoi Poriin ja Raumaan/Raumalle. | ||||
|
28.04.2019 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bubikopfhan se siinä! | ||||
|
28.04.2019 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolme opastinkampea asetinlaitteessa: yksi on etelän suunnan lähtöopastimelle. | ||||
|
27.04.2019 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin lukenut tuon logon suomalaisesta suunnittelijasta V-8 Magazinesta. Tiedä sitten kuinka paljon uutisessa esiintyi ns. "kotiinpäin vetämistä"...? Ainakin ilmeni, että muistin veistäjän sukunimen väärin. Anteeksi, vorgilaiset! |
||||
|
27.04.2019 14:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkukuvasta olin katsovinani että Dv:tä olisi jatkettu...? | ||||
|
|
27.04.2019 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo maskin hevosenkuva on suomalaista tekoa! Tietääkseni Väinö Korhonen oli veistäjän nimi...? | ||||
|
27.04.2019 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEiv 5603 ei koskaan tullut täyskorjatuksi Tku konepajassa. Siinä oli merkintä: Täysk. Valmet 11.65. Tiedä sitten, miten perInpohjaisen käsittelyn 5603 sai johdonvetojunamuutostöissä (-> BG 040187). |
||||
|
25.04.2019 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Järjetöntä politiikkaa lakkauttaa rautateitä...! | ||||
|
24.04.2019 14:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rekisterilaatan kirjainten perusteella Taunus vaikuttaisi olevan siinä 1971 - 1972 mallia... | ||||
|
24.04.2019 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi värkki!!! Eikä tätä saatu sitten säilymään...? | ||||
|
23.04.2019 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entinen koneistajaoppilas kommentoi tuota linjassa oloa: pumpputehtaalla riitti 0,03 mm. Asetuksen teko meni vaikeammaksi tiukemmalla vaatimuksella. Tarkistettiin aina mittakellolla! Vanhat kokeneet sorvaajat selvisivät pelkällä ritspiikillä... | ||||
|
22.04.2019 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos tuo auto Opel Rekord vm 1959? | ||||
|
22.04.2019 23:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se soraraide tunnettu myös Hauta-ahonkankaan nimellä? | ||||
|
22.04.2019 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Fat-turvevaunujen korit myös valmistettu Cor-Tenistä? | ||||
|
22.04.2019 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Tapio tästä kuvasta! | ||||
|
22.04.2019 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 95 vuodelta 1959 oli alunperin CEm 2444 vuodelta 1928. Hylätty 1988. Näin kertauksen vuoksi. |
||||
|
21.04.2019 22:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muut JVV-5:een kuuluvat vaunut olivat: BG 040102 ex KEi 22439 vuodelta 1955 ja BG 040103 ex KEis 22405 vuodelta 1954. |
||||
|
21.04.2019 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040097-8 kuului johdonvetojuna 4:ään. Se oli entinen KCik 2075 vuodelta 1955. Muutettiin "lankajunan" vaunuksi 1976 ja hylkäys koitti 1983. Muut JVV-4:n vaunut olivat: BG 040098 ex KEis 22407 vuodelta 1954, BG 040099 ex KEis 22410 vuodelta 1955 ja BG 040100 ex KEi 22436 vuodelta 1954. |
||||
|
21.04.2019 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei päivää ilman Elantoa, eikä iltaa ilman Vinettoa...! | ||||
|
21.04.2019 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1898 valmisti VR Hki knp I & II luokan 20-paikkaisen makuuvaunun Cm 2108. Se luovutti aluskehyksensä 1937, jolloin vaunusta tuli 90-paikkainen Ei 22157. Siitä tuli vuonna 1969 virkatarveasuntovaunu BT 01326. Sittemmin siitä tuli XT 01608. Hieman pielaveteläinen keksintö käyttää Samin penkkejä sisustukseen, mutta menettelee, kunhan junaan saadaan lisää paikkoja. Tosin täydellinen entisöinti olisi syönyt ison kasan fyrkkaa, joten se siitä... Muuten, Höyryveturimatkat saisivat maalata vaunujensa numerot aluskehykseen. Helpottaisi tunnistamista, sano! Emalinumerot kuitenkin taitavat olla vaikeasti saatavilla...? |
||||
|
20.04.2019 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaun6n pituus on siis 651 tuumaa eli 16 535 mm. | ||||
|
20.04.2019 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunun on valmistanut Hilding Carlsson Uumajasta. Sama firma toimitti myös Ruotsin rautateille vastaavaa kalustoa liitevaunuineen, normaali- ja kapearaiteisena. Ensimmäinen telirälsbussi valmistui marraskuussa 1937 Halmstad - Bolmens - Järnväg - yhtiölle. Moottori oli kuusisylinterinen Scania - Vabis, teholtaan 130 hv. Scania - Vabis päätti 1938 alussa valmistaa kuusisylinterisestä moottoristaan 8-sylinteristä versiota, mutta se oli sarjatuotantovalmis aikaisintaan kesällä 1939. Tiedot kirjasta Rälsbussar och släpvagnar vid Statens Järnvägar (Arne Hällqvist 1984). |
||||
|
|
20.04.2019 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bm2 n:o 20 otettiin käyttöön 1938. Se muutettiin 1958 virkatarvevaunuksi XE 0679 ja hylättiin 1959. | ||||
|
20.04.2019 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kysyin kerran JO:lta, että onko hänellä kuvaa Munakasta. Hän vastasi:" Valitettavasti sun akasta minulla ei ole kuvaa" . Heko heko! | ||||
|
19.04.2019 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, vaihteissa Benderin lyhdyt ja nuoliopastimet samassa...! | ||||
|
19.04.2019 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuani kuvaa erottui kuvan keskellä olevan polkkatukkaisen tytön kohdalla olevan vaunun numeroksi 2960. Jos kuva on 1924 näpätty, niin vaunu on aivan uusi, sillä sekin valmistui 1924. 1931 numeroksi ruli 22106. Se hylättiin 1950, onnettomuuden seurauksenako? Muodikkaat hatut tädeillä...! |
||||
|
18.04.2019 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisina kolmiakselisina muistan Sfc-vaunut. Kuvan vaunu on liukulaakereilla. | ||||
|
18.04.2019 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 2913/22068 muutettiin 1969 sarjaan BT 01368. Sittemmin siitä tuli XT 01612. Se oli pitkään Haapamäellä, lieneekö vieläkin? Ettei tuo nurkan "hässäkkä" olisikin hätäjarruun kuuluva pillilaitos? Toisin sanoen tällä systeemillä pystyttiin löytämään vaunu, jossa hätäjarrua oli käytetty. |
||||
|
18.04.2019 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun taas rataosa, jonka Parkanon tie oikaisi, oli hyvinkin vilkas: kulkihan Haapamäen tien kautta niinhyvin pohjoisen junat kuin myös Jykylänkin suunnan junat. Muistan, kun poikkesin 1971 pääsiäisenä Vilppulan asemalla yhtenä iltapäivänä, niin neljä junaa tunnissa pöhki siitä ohi, yksi jopa pysähtymättä eli MK56 porkkanalla. | ||||
|
15.04.2019 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan olin katsovinani, että koneapulainen näyttää keskisormea kuvaajalle..? | ||||
|
15.04.2019 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös jälkimmäinen vaunu olekin 4152? Eli se joka maalattiin kokeeksi päiväloistekeltaisella (maaliskuussa 1977). Päiväloistekeltaista käytettiin muistaakseni myös Sm2-Eioc-vaunujen ulkopäädyissä. | ||||
|
14.04.2019 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ollutkaan, vaan vaunu oli hyvin suojattu, sille oli rakennettu raiteen eteläpuolelle suojaseinä ja katos, joka ulottui raiteen yläpuolelle. Ehkäpä siksi ettei aurinko kauheasti räkittäisi, ja kloori laajentuessaan vuotaisi maisemaan. | ||||
|
14.04.2019 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| C-47 oli tuttu kone myös Suomessa. Aerolla ja Kar-Airilla oli yhteensä yhdeksän C-47:ää, kolme C-53:a ja kaksi DC-3:a. Lisäksi Aero hankki 4 C-47:ää varaosiksi. Kun Berliinin ilmasiltaa aloitettiin, käytettävissä oli USAF:n 102 C-47:ää ja kaksi C-54 Skymasteria, sekä joitakin RAF:n koneita. Ilmasillan aikana Skytrainit korvattiin Skymastereilla (eli DC-4:n kuljetuskoneversiolla). Myös konemäärä kasvoi operaation edetessä. Vitsi: ilmasillasta käytettiin nimitystä "LeMay Coal & Feed Delivery Service", kenr.majuri Curtis LeMayn mukaan. |
||||
|
|
14.04.2019 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, C-47 ja myöskin C-53:ssa oli ikkunat "auki". Ulospäin näkyvä ero DC-3:een oli kuormausovessa. Kuvan koneessa kuormausovea ei näy, kun se on poispäin olevalla puolella. Moottoreissakin tapahtui "lievää" kehitystä, C-47A:ssa oli moottoreina Pratt & Whitney R-1830-90C, teho 1200 hv moottoria kohti. | ||||
|
|
14.04.2019 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se kyllä C-47 Skytrain. Dakota on englantilaisten antama nimi. Pikkukuvasta katsoen pikaisesti luulin Curtiss C-46 Commandoksi, jota myös käytettiin Berliinin ilmasillassa. Berliiniläiset kutsuivat näitä koneita nimellä "Rosinenbomber" eli suomeksi rusinapommittajaksi. |
||||
|
14.04.2019 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin se lättä vaan istuu maisemaan! | ||||
|
|
14.04.2019 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi, vielä yksi knoppikysymys: mitä muuta erikoista sillä GAS:n kloorivaunuraiteella oli? Laitappas muistaen... | ||||
|
14.04.2019 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten kattokaaret? What's the situation? | ||||
|
|
13.04.2019 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistan sen kloorivaunuraiteen olleen läpiajettava? Toisin sanoen vaihde kummassakin päässä sekä poliisit. Lyhyt se raide kumminkin oli, yksinäinen vaunu mahtui sille. Näin muistan minä nähneeni, kun 1980-luvun alussa, tekun kesinä, vein trukilla pumppuja massakoeasemalle ja ajoin tuon raiteen ohi. | ||||
|
13.04.2019 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä paluuta vanhaan käytäntöön taida ollakaan: yksityisautoilu oli ollut paikallista luonteeltaan ja joukkoliikenne näytteli pääosaa. Eikös tämä rataosa rakennettukin työllisyysnäkökohtien mukaan? Lue: kunhan rataa jotenkin pykätään, pääsee hevosenkuljettajat ja lapioon nojailijat ym. hommiin. Tämä arvio siksi, kun rataosan valmistumiseen meni vuosia (vai oliko syynä hankala maasto Hpk puoleisella osuudella?). Toivon joka tapuksessa, että tämän rataosan arvo vielä huomataan, ja pannaan kunnostustyöt käyntiin. Luulisi sujuvan pienehköllä vaivalla? |
||||
|
12.04.2019 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olkihatut näyttävät olleen miehillä ja naisilla muotia. Se oli hyvä keksintö, raaka-ainetta riitti maatalous-Suomessa, helppo valmistaa , eikä tullut kalliiksi ostaakaan... | ||||
|
|
12.04.2019 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uudesta aikakaudesta kertonee myös noin 1990 lanseerattu ExpressBus linja-autopuolella... | ||||
|
|
12.04.2019 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljon avarampi näkymä oli Helsingissä ennen katosta. .. | ||||
|
12.04.2019 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| 2523 oli minun työpuhelinnumeroni alumiinitehtaalla. | ||||
|
11.04.2019 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vaalivuosi, kun ehdokas 52 patsastelee mainospylväässä? | ||||
|
|
10.04.2019 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, OKeskiRa. Pääasia meinasi unohtua... | ||||
|
|
10.04.2019 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän sama juttu Nokia Kaapelin kanssa Pikkalassa. Yhtiö lahjoitti joulukuusetkin työläisilleen. Pikkalan urheilukenttäkin on jo kasvanut umpeen... Ajan trendi on nopeat pikavoitot, myymällä pois kaikki, mikä irti lähtee... Minun mielestäni nykyisin politiikassa hallitseva uusliberalismi tuottaa kärsimyksiä köyhemmälle kansanosalle. Ei hyvä! |
||||