Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.10.2018 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunun sivuseinälle on väkerretty ylimääräinen kuormausovi. Kuvan vaunu on siten varattu sanomalehtipostin kuljetukseen. Näitä vaunuja oli kaksi. Toisen vaunun numero oli 9926 (muistaakseni) ja toisenkin numero selvinnee tietäjien ansiosta...? | ||||
|
20.10.2018 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Haapamäellä vierailleet! Missä jamassa on XT 01614? (Eli ex BT 01324, eli entinen Ei 22068, eli ex 2913 vuosimallia 1922). | ||||
|
19.10.2018 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silkkaa koristelua, Markku. Joissakin platformskjuleissa samanlaista koristelua esiintyi myös pitkittäissuuntaisessa katonharjassa. Hyvä muistuma ajasta, jolloin kustannusvastaavuus ei ollut vielä syntynytkään... | ||||
|
|
19.10.2018 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Veli-Matti! Lienee kyseessä ns. "lokasankojournalistien" viitsimättömyys tai kykenemättömyys ottaa asiasta tarkempaa selvää...? | ||||
|
17.10.2018 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai nahkatakkinen tshekisti Ukko-Mauser kädessään likvidoimaan taantumukselliset valkobandiittifasistikätyrit... | ||||
|
14.10.2018 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo Pyrhösen Lättähattu-kirjan mukaan 16 loukkaantui. | ||||
|
14.10.2018 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastaus Oskun kysymykseen: "Voith-virtausvaihteisto L 216 rs on 3-vaihteinen vaihteisto, jossa on kaksi hydraulista vääntömomentinmuunninta ja yksi hydraulinen virtauskytkin sekä vaihteiston yhteyteen rakennettu suunnanvaihtolaite ja nopeusaluevaihde." Lähde: Dieselveturit ja moottorivaunut II sivu 273. Vaikka Dv12-sarjaa on remontteerattu useita kertoja, uskon perusrakenteen pysyneen ennallaan. |
||||
|
12.10.2018 14:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haarukkavaunun toinen kutsumanimi: pumppukärry. | ||||
|
11.10.2018 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yritänpä tunkeutua suunnittelijan pään sisään ja käytän samalla enemmän tai vähemmän auttavaa teknillistä sivistystäni: GM 6-71 oli kaksitahtinen dieseli, jollaista oli käytetty sarjoissa Vv13 ja Vv14, niitä joskus kutsuttiin diesel-Kanoiksi. Oli varaosien ja huollon kannalta edullista käyttää moottorikalustossa samaa moottorityyppiä, niin vaihtovetureissa kuin myös Dm3-4-moottorivaunuissakin. Moottorin rakenne oli suhteellisen yksinkertainen, ei imuventtiilejä, vain yksi pakoventtiili kunkin sylinterin päässä. Lisäksi se oli varustettu huuhtelupumpulla eli mekaanisella Rootin puhaltimella, joka samalla toimitti ahtimen virkaa. Lisäksi moottorin rakenteen vuoksi se oli myös halvempi kuin konventionaalinen moottorivaununmoottori V-8 nelitahtisena, seikka mikä oli pakko ottaa huomioon tuon ajan sotakorvaus-Suomessa. Tehoahan siitä lähti 175 kopukkavoimaa/kuusisylinterinen ryhmä, joten nelinkertaistettuna se tiesi Dm4:lle 700 hv ja Vv13:lla kaksinkertaistettuna 350 hv. Lisäksi, moottori oli lyönyt itsensä läpi toisen maailmansodan aikana panssarivaunuissa, joten sodan jälkeen sitä oli helpommin saatavissa, kuin esimerkiksi eurooppalaisvalmisteisia moottoreita. |
||||
|
|
10.10.2018 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, yksi kuusisylinterinen ryhmä neljästä "pimeänä". Lainasin suoraan erään vek:n sanomaa. Toisin sanoen Dm4:ssä oli kaksi kaksoisdieseliä, eli neljä kuusisylinteristä moottoria, joista kaksi kerrallaan oli yhdistetty kaksoisdieseliksi. |
||||
|
10.10.2018 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai lieneekö puuvaunu Fo? Epäilyttää hieman, koska noihin aikoihin junapari P 67 - P 68 oli kokonaan teräsvaunuista koottu. Jos kuvan juna on P 63, niin siinä tapauksessa lienee Fo mahdollinen. Millä kellonlyömällä kuva on otettu? Illalla? | ||||
|
|
08.10.2018 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajattelisin, että Dm4:n ohjaamon äänimaailmaa dominoi mekaanisen ahtimen ulvonta kaksitahtidieseleiden lisäksi. Isot pojat Turussa kertoivat aikoinaan että harvoinhan sitä kaikilla neljällä moottorilla ajettiin, usein kolmella ja joskus myös kahdella. Neljällä moottorilla yleensä konepajakäyntien jälkeen. Moottoreissa oli pitkät sylinterinkannet, joilla oli taipumus käyristyä ajan kuluessa. Sitä en tiedä oliko Voivoi 13:lla (tai Veivari 13:lla) samaa ongelmaa, ehkä joku tietää...? Dm4:n kutsumanimiä: Kekkosen umpisuoli, Kouvolan Kettu ja Oikuttelija. Myös Demmi neljää olen kuullut käytettävän. (korj.kijr.vihre.) |
||||
|
06.10.2018 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sympaattinen kuva syysaurinkoisesta Hurujunasta! | ||||
|
05.10.2018 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo punainen auto Pösö 203? Keltaisesta autosta tulee mieleen DKW Junior. Mutta kyllä on sitten komea tuo Dm4! | ||||
|
05.10.2018 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturista sen verran että se tilattiin 16.4.1909 KPEV:lle. Valmistui syyskuussa 1912. Ensimmäiset koeajot tehtiin Winterthurin lähiseudulla. Tilauksen mukaan sen piti kyetä vetämään pääkoneen avulla 200 tonnin junaa 90 km/h vaakasuoralla radalla. Apudieselin toimiessa kompresssorina saman painoinen juna piti kyetä vetämään 10 o/oo nousussa 50 km/h nopeudella. Tässä Diesel-Klose-Sulzer-veturissa olikin aluksi joitakin heikkouksia: jäähdytysjärjestelmä oli liian heikko. Jäähdytysvettä piti täydentää jo 70 km ajomatkan jälkeen. Sulzer korjasi asian ja veturilla ajettiin koeajoja Saksassa kesästä 1913 alkaen. Heti koeajojen aloituksen jälkeen siitä murtui yksi akseli, joten koeajoja ei jatkettu kuin vasta puolen vuoden jälkeen. Repeämä yhdessä moottorin sylinterissä ja 1914 syttynyt sota lopettivat enemmät kokeilut veturilla ja se romutettiin myöhemmin. Joitakin mittatietoja: vetopyörän halk. 1 750 mm, pyörästön pituus 12 700 mm, pituus puskimineen 16 600 mm, pyörästö 2'B2'. Moottorin teho 1200 hv kierr.luvulla 304 l/min, tehonsäätö mekaaninen. Voimansiirto sokkoakselilla ja kytkintangoilla. Tarpeellinen mittaristo siinä oli myös. Tiedot kirjasta Diesellok-Archiv Transpress Verlag, kirjoittajat Glatte ja Reinhardt. |
||||
|
03.10.2018 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä sääli, että zoomattaessa kuva ei terävöidy...! | ||||
|
|
03.10.2018 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikki, minun virkatarvevaunukoosteestani löytyy 12 BG:tä, jotka ovat entisiä Gep:pejä. | ||||
|
02.10.2018 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy erinomaisen hyvin sisäkaarre- ja ulkokaarrevaihteet. Korj. kirj.vihre. | ||||
|
|
02.10.2018 15:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella mielenkiintoinen kuva! Kiitos Pave! Onkohan tuo vaalean ikkunapakun perässä menevä lyttynokkainen kuorma-auto (tummalla hytillä) merkiltään Fordson? Ja nuo rautatievaunut! Porkkalan tunnelin ikkunaluukku-Pe:t, vankivaunut ja lanterniini-Ge. Upeaa! |
||||
|
Kuvasarja: Skotlanti 1987 |
02.10.2018 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa Tekniikan ihmeet atomiaikakaudella osa 1 sanotaan sivulla 140, kuvan yhteydessä: "Vaikuttava yksityiskohta Forth-sillasta. Eräs niistä vaikeista solmukohdista, missä jättiläismäiset tankoputket liittyvät toisiinsa. Hyvin käsittääkin, että tämän sillan rautaisten pintojen ala kohoaa todellakin 500 hehtaariin ja että maalarit ovat saaneet jatkuvasti vuodesta 1883 lähtien maalata sitä aina uudelleen päästä päähän." Miten minä sain muistuman, että maalaus yhden kerran kestäisi seitsemän vuotta ja Da Capo al Fine uudelleen ja uudelleen... |
||||
|
29.09.2018 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Motin numero näyttää raakasti zoomaamalla olevan 8. | ||||
|
29.09.2018 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitäisiköhän muuttaa Dr14:n kutsumanimeä? Kuvan maalauskaaviossa ei enää näy viitteitä Viirukokosta tai Seeprasta. Miten olisi "Lehtisammakko" tai "Vihreä Mamba"...? | ||||
|
29.09.2018 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuo päätyikkunavaunu loppuopastimineen olisi numeroltaan 22141...? (Raiteella 60.) Jos se on se, niin 22141 valmistui vuonna 1932 ja vuonna 1970 sen aluskehyksestä tuli autojenkuljetusvaunu Oe 71'915. | ||||
|
29.09.2018 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po:n voi tunnisteista sulkea pois. Po-vaunuissa ei tietääkseni ollut tuollaista puuvaunun eteistä... Ikkunajako mielestäni täsmää koppivaunuun, tosin toisen ikkunan vasemmalta paikalla lienee ollut kuormausovi. Ja eteinen näyttää olevan viistoseinäinen. | ||||
|
29.09.2018 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin Fo kantaisi numeroa 22514...? Valmistunut 1929 ja hylättiin vuonna 1978. | ||||
|
29.09.2018 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo rekanvetäjät lienevät Jyry-Sisuja. | ||||
|
29.09.2018 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22376 on vuodelta 1954. Sitä ennen se oli ollut Ei 100P n:o 22244 vuodelta 1947. | ||||
|
29.09.2018 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu valmistui vuonna 1938. | ||||
|
29.09.2018 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 3703 valmistui vuonna 1938. Kuuluisa siitä, että se esiintyi elokuvassa Lentävä Kalakukko. | ||||
|
29.09.2018 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 3636 valmistui 1929 ja hylättiin 1982. | ||||
|
29.09.2018 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu valmistui 1929 ja hylättiin vuonna 1975. | ||||
|
29.09.2018 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu valmistui vuonna 1929 ja hylättiin 1980. | ||||
|
29.09.2018 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täydennykseksi Tepon ja Pasin edellä oleviin kommentteihin: uusin Ci-sarja, n:ot 2336 - 2343 valmistui vuonna 1952. Se oli 64-paikkainen, pituus puskimineen 21,18 m ja telimallina oli A12. Tämä sarja sai pitää Ci-sarjamerkin vuoden 1956 vaunuluokkataistelun melskeessä. Sarja poistettiin käytöstä vuosina 1970 - 1972 ja muutettiin virkatarvevaunuiksi (3 BT, joista yksi muutettu sarjaan A vuonna 1970 ja 5 BG). | ||||
|
29.09.2018 01:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se Lentävän kalakukon kipparivaunu oli F 3703. | ||||
|
27.09.2018 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teemu, sitä täytyy kysyä näiltä juopoilta "taiteilijoilta". Kaikkea sitä pitää näköjään ährätä, ettei tarvitsisi sotkea käsiään oikeissa töissä, satamissa, konepajoilla, valimoissa, korjaamoissa, voimalaitoksissa ym. | ||||
|
|
27.09.2018 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näytä siltä, että "taiteilijat" olisivat nähneet suurtakaan vaivaa tuon "installaationsa" tekemisessä... Tuijottaneet lähinnä kapakassa olutlasin pohjaan ja saaneet älynväläyksen lähteä katsomaan urbaania rautatieympäristöä. Teos on minun mielestäni lähinnä katsojien häpäisyä! |
||||
|
24.09.2018 11:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko maali Horna 650:tä? | ||||
|
Kuvasarja: München |
23.09.2018 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Lass Dir raten, trink Spaten", tuttu teksti Fleischmannin HO-olutvaunuista... | ||||
|
23.09.2018 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäksi vitsinpärähdys: Keuruu on saksaksi Koiruu... heko heko! | ||||
|
22.09.2018 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Boeing F/A-18 C (mikäli se on yksipaikkainen) Hornet? Kaksipaikkainen taasen olisi D-versio. Ilman sarvia ja hampaita... |
||||
|
20.09.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edustanee tyyliltään ns. rautatieklassisismia, muinaisen Kreikan päätykolmiosta ja pylväistä päätellen... | ||||
|
19.09.2018 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Di 2310 valmistui 1921. Sarjamerkkimuutos Di -> Ci vuonna 1956. Siitä tuli sotilasvaunu Eims 21506 vuonna 1963. Hylätty 1979. | ||||
|
18.09.2018 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi virolaiset varusmiehet pantiin vuotamaan verta Afganistanissa, kysymättä heiltä että olisiko tuota intressiä... | ||||
|
17.09.2018 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ei mikää ole nii ihimisen näköne kuin ryss." (Vanha suomalainen sananlasku.) | ||||
|
16.09.2018 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Petri! Pointtinani oli tosin rakenteellinen ero, höyryveturihan on suhteellisen yksinkertainen laite käytön ja kunnossapidon kannalta, verrattuna dieselmoottorivaunuun. Tosin valmiiksi suunnittelu vaatii hieman päänvaivaa (kummassakin tapauksessa). (Miten sitä sanotaankaan: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty...) |
||||
|
15.09.2018 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| 9811 valmistui 1945. Miten minä muistan kyseisen vaunun aikoinaan tulleen valituksi postimuseolle siksi, että siinä olisi ollut alkuperäisen mallinen sisustus... | ||||
|
|
15.09.2018 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu lienee ex Po-virkatarvevaunu, mutta mikä olikaan postivaunun numero? | ||||
|
|
14.09.2018 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekniikasta puheen ollen, kumpikohan kestää kauemmin...? | ||||
|
11.09.2018 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, tiedän oikean vastauksen! Durango, La Platan piirikunnassa Coloradossa Yhdysvalloissa. Sieltä lähti Rio Grande Southernin rata Doloresiin, sekä Denver & Rio Granden radat Farmingtoniin New Mexicoon, Antonitoon Pogosa Jct:n kautta, Silvertoniin ja lyhyt radanpätkä Uteen. Nämä olivat siis kapearaiteisia. Tiedot kirjasta Narrow Gauge in the Rockies, kirj. L. Beebe ja C. Clegg 1958. Siinä oli myös kartta Coloradon osavaltion kapsuradoista. Huom! Tämä vastaus on kirjoitettu kieli poskella...! |
||||
|
11.09.2018 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Lapatossulle on oma tehtävänsä, heko heko! | ||||
|
Kuvasarja: HMVY:n kaluston kuljettelua |
10.09.2018 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamen, Hannu! | ||||