Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.03.2018 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katselin kirjaa VR 1962 - 1987 sivua 263, jossa esitellään toppakoneita. Olisikohan kuvan Matisa tyyppiä BNR-60? Niitä VR:llä on ollut kaksi, vuosimallit 1962 ja 1964. Kyseessä olisi automaattinen vaaitus- ja tulemiskone. Katsokaapa kyseistä kirjaa! | ||||
|
22.03.2018 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauantaiaamun junassa oli P42:ssa kaksi puuvaunua keulilla. Olivat tulleet Seinäjoelle edellisiltana P41:ssä (jossa roikan jatkona oli 4 puuvaunua). Loput puuvaunut palasivat Helsinkiin sunnuntaijunassa P44, jossa oli myös perjantaijunan P43 mukana tulleet vaunut. | ||||
|
22.03.2018 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka muistaa tapauksen, joka tapahtui joskus 1970-luvun jälkipuoliskolla? Ruutanassa paloi tuo kauppa (?). Joku paikalle osunut mies juoksi radalle käsiään heiluttaen yöpikajunan eteen. Tapaus huomattiin vasta Lylyssä, jossa vastaan tulleen pikajunan veturista nähtiin, että yöjunan veturin vetokoukussa roikkuu mies kuolleena. Aamulla Ruutanassa havaittiin henkilöauto, joka oli tyhjäkäynnillä ovet auki. Muistaakseni tuonaikainen Aamulehti mainitsi jotain tapahtuneesta... |
||||
|
20.03.2018 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pietu, katso kuvaa vaunusta Lv-Rto 201, jonka Tapio Keränen laittoi tälle sivustolle 14.10.2005 klo 00:00. Valitettavasti kuvan numero ei tule esiin tabletillani, siksi ilmaisin asian näin "vaikeasti". | ||||
|
19.03.2018 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anteeksi, Tuukka, kirjoitin tuon kovin nopsasti, tarkoituksena oli sanoa että DDR:n armeija toteutti ylpeänä Wehrmachtin perinteitä. Kun vertasi NVA:n solttujen habitusta liittotasavallan BW:n solttuihin, olivat NVA:laiset huomattavasti "preussilaisempia".. (dokumenttifilmeistä katsottuna.). | ||||
|
19.03.2018 15:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on varmasti kuulunut "muutaman" euron päräys...? | ||||
|
19.03.2018 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| T-mallin hoppahan se siinä, alias "Tin-Lizzie"! | ||||
|
19.03.2018 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuriositeettinä mainittakoon mielipide, jonka mukaan harppisaksalaiset saivat sosialismin melkein toimimaan... | ||||
|
|
19.03.2018 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stanislav, East German Nationale Volksarmee carried Wehrmachts heritage very proudly! | ||||
|
19.03.2018 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joni, IFA = Ilman Fasistin Apua, heko heko...! | ||||
|
19.03.2018 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pumppukärry tunnettiin myös nimellä "haarukkavaunu". | ||||
|
18.03.2018 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauska laite tuo sätkäkone, sillä pystyi esitteensä mukaan kuljettamaan vaikka pianon...! | ||||
|
18.03.2018 18:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon päätykolmion (kuvan keskellä)olevan ikkunan paikalla oli alunperin ovi odotushuoneeseen. Ph asemataloa laajennettiin vuonna 1902 kuvassa näkyvään asuun, soveltamalla Korkeakosken laajennuspiirustuksia. |
||||
|
18.03.2018 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01608 on entinen BT 01326 vuodelta 1969. Sitä ennen se oli 90-paikkainen Ei 22157 vuodelta 1937; se oli rakennettu vanhalle aluskehykselle: Cm 2108 vuodelta 1898. Vaunu kuuluu nykyisin Höyryveturimatkat 1009:lle, ja siitä on tehty Ei 22157, jossa on lähiliikennejunanpenkeillä järjestetty 100 istumapaikkaa. Vaunu on väriltään sininen. |
||||
|
18.03.2018 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4140 oli rautatiemuseolla siirtonsa jälkeen lokakuussa 1991. Siirrettiin hinaamalla Porvooseen vuotta myöhemmin. Ajossa ainakin heinä-elokuussa 1995 ja elokuussa 1996. Näin muistelee Prv museo-js. | ||||
|
18.03.2018 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| XE 0615 oli entinen E 846 vuodelta 1905. Virkatarvevaunuksi se oli muutettu 1952. Hylkäys koitti 1976. (Korj.kirj.vihre.) Se raumalainen oli XE 0648, joka siis oli entinen E 638, ja sitä ennen Rauman Rautatien E 14307. |
||||
|
18.03.2018 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22638 kuului 1988 kesästä alkaen Haapamäellä sijainneeseen Vaunu-Niklas-majataloon. Siihen kuuluivat myös vaunut 22651, 22302 (saunavaunu), ja 22618, jossa oli vesisänkysviitti. (Edit: lisätty yksi sana.) | ||||
|
18.03.2018 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22610 on vuodelta 1939. Hylätty 1987. | ||||
|
16.03.2018 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi jehna! Katsoin tuota autokalustoa: Tippa-Rellu, piikkinokka-Mosse ja Pössöö 203! Todella herkkua!!! Ja tuo vaunu, oikein söpö Ei! | ||||
|
16.03.2018 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin lisätietoja sarjasta 194: pyörästö Co'Co'. Sarjan ensimmäinen veturi valmistui 1940. Siltä vaadittiin mm. vetokykynä 2 000 tonnia vaakasuorallla radalla 85 km/t nopeudella. Vetureita tilattiin 285 kpl, jotka sitten jakaantuivat seuraavasti: Liittotasavallan DB:lle 123, DDR:n Reichsbahnille yli 23 veturia ja itävaltalaiselle ÖBB:lle 47 veturia (sarjamerkillä 1020.01 - 47). Sotavaurioiden takia jouduttiin hylkäämään kuusi veturia. Veturin pituus puskimineen oli 18 600 mm, ratamoottorien tuntiteho vaihteli valmistuserästä riippuen 650 - 830 kW, suurin sallittu ajonopeus 90 km/t, vetovoima liikkeellelähdettäessä 37 000 kilopondia (!), veturin paino työkunnossa 118,7 tonnia, tassulaakerivoimansiirto. Tiedot kirjasta Ellok - Archiv, kirj. Bätzold/Fiebig VEB Transpress Verlag Berliini, vuotta ei ilmoitettu. Kirjan olen saanut DDR Kulturzentrumilta sen lopettaessa toimintansa 1990. Näin jälkikäteen kiitokset itäsaksalaisille naisille, jotka hoitivat Kulturzentrumin kirjastoa. |
||||
|
16.03.2018 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Adleriin tullut "hyvät" kulkuominaisuudet, kun nuo juoksuakselit olisi jätetty pois...? | ||||
|
16.03.2018 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa myös tuon sinisen vaunun telimalli viistoine iskunvaimentimineen. Katsokaapa kirjan VR 1962 - 1987 sivuilta 413 ja 414. | ||||
|
14.03.2018 00:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos ja kumarrus, Reino! | ||||
|
13.03.2018 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ooppelista sanottua: - ympyrä ja nuoli, siitä alkoi huoli...! | ||||
|
13.03.2018 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suinulan asematalo laajennettiin tällaiseksi vuonna 1907. Odotushuoneen ovi (vasemmanpuoleinen) on alkuperäisessä paikassa ja ovi on alkuperäistä mallia. Oikeanpuoleinen ovi vie suorittajan toimistoon. | ||||
|
13.03.2018 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Leveän arinan selityksenä oli vähempiarvoinen polttoaine, esimerkiksi antrasiitti. | ||||
|
13.03.2018 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noita männänvarsissa näkyviä tiivisteholkkeja käytettiin vielä 1980-luvun alkupuolella G. A. Serlachiuksen pumpputehtaalla keskipakoispumppujen akseleissa. T. nimimerkki "kymmeniä tiivisteholkkeja sorvannut". Tiivistemateriaalina käytettiin teflon-päällysteisiä punoksia. Hyvä ja toimiva keksintö! Erityisolosuhteita (esim. kuuma vesi, hapot ym.) varten tietenkin käytettiin sitten erikoismallisia tiivistepesiä. | ||||
|
13.03.2018 17:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Christopher Polhem keksi perunan 1700-luvun loppupuolella...! | ||||
|
13.03.2018 17:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo olekin höyryveturien ajalta periytyvää fonttia? | ||||
|
13.03.2018 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talousvaaka - hyvin tarpeellinen kapistus herkkujen valmistuksessa. T.nimim. "ei liikaa, eikä liian vähän!" | ||||
|
13.03.2018 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| 7 kymmenestä valmistetusta Volvosta on yhä liikenteessä, kuului takavuosien mainoslause Biliassa. | ||||
|
|
13.03.2018 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tuon postivaunun numero on: - 9807, olisi se vuodelta 1945, ja muutettiin 1978 vaunuksi BT 01160. - 9817, olisi se vuodelta 1946. Siitä tuli ensin BT 01353, sittemmin 01158. 1997 englantilaiset tekivät siitä vaunun Foek 22561. - 9827, vuodelta 1954. Sittemmin siitä tuli BG 040130. Yritin raakasti zoomata kuvaa, mutta kolmas numero jäi epäselväksi. Tuo minihamemuoti olisi sitten vihoviimeinen keksintö! Sen aikana raiskaustapaukset lisääntyivät... |
||||
|
12.03.2018 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teknisiä tietoja Ra-sarjasta: pyörästö Bo'Bo', teho 4 x 660 kW = 2 640 kW. Ratamoottorien tyyppi ASEA KJB 97, säätöjärjestelmä: matalajännite, ajoportaita 27, voimansiirto onttoakseli, pituus puskimineen 15 100 mm, pyörästön mitat 2 900 + 7 800 mm, vetopyörän halkaisija 1 300 mm, paino työkunnossa 65,0 tonnia, suurin akselipaino 16,0 tonnia, vetovoima liikkeelle lähdettäessä 200 kN. Suurin sallittu ajonopeus 150 km/t. Vuonna 1981 sarja (10 veturia) oli sijoitettuna Hagalundiin. (korj.kirj.vihre!) | ||||
|
12.03.2018 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tc-sarjan veturi on kaksiakselinen, pyörästöjärjestyksenä B. Se on dieselhydraulinen, moottorina on 450 kW Deutz BF12M716. Tc:n paino työkunnossa on 33,4 tonnia ja suurin sallittu ajonopeus 90 km/t. Pituus puskimineen on 12 370 mm, aurausvarustuksessa pituus on 13 900 mm. 1981 Tc 307 oli sijoitettuna Gööteporin liikennealueelle, Uddevallaan. Talvisin sitä käytettiin lumenaurausveturina. Vekkulin näköinen pyydys! | ||||
|
12.03.2018 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin näkevinäni kuvaa zoomattuani että etummainen vaunu olisi numeroltaan 1214. 1204 se ei ole, koska se hylättiin 1983. Eikä se myöskään voi olla 1224, hylättiin 1981 ja valmistui Qhz-ö - sarjaan numeroksi 985 0953, vielä saman vuoden aikana. Edelleen se ei ole 1234, joka tosin hylättiin 1989 ja myytiin DVVJ:lle. 1244 romutettiin ilmeisesti kolarivaurioituneena jo 1960. Saman kohtalon koki 1254 vuonna 1977. Nämä kaikki siis olivat yyseiskoja. 1214 valmistui Eksjössä 1958, sarjaan YBo7. Y7 siitä tuli litteramuutoksen myötä 1970. Se hylättiin 1987 ja muutettiin sarjaan MDR 400 numeroksi 3841. Sittemmin siitä tul Banverketin PMV 3841 B. |
||||
|
11.03.2018 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, Martin, puhumattakaan: I hear the train a-coming, its rolling round the bend... (Folsom Prison Blues, J. Käteinen.) |
||||
|
11.03.2018 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, vähän myöhäinen täydennys, mutta härifrån tvättas: (tiedot kirjasta Finnair The Art of Flying since 1923, kirj. John Wegg). Douglas DC-2-115 MSN 1582 OH-DLA/LDA. Rakennettu Santa Monicassa 1936 ja toimitettu kokoonpanoa varten Fokkerille, Amsterdamiin (Fokkerin numero 31). Toimitettu tsekkiläiselle lentoyhtiö CLS:lle 12.3.1936 tunnuksella OK-AIB. CLS keskeytti toimintansa maaliskuussa 1939 saksalaismiehityksen johdosta ja kone varastoitiin. Saksan Lufthansa otti koneen käyttöönsä: D-AAIB. Aero "tilasi" koneen 11.3.1941 tunnuksella OH-DLA. Se koelennettiin Prahassa 21.3.1941. Seuraavana päivänä siirtolennettiin Berliiniin. 24.3.1941 siirtolennetty Berliinistä Köpiksen kautta Malmöhön. Virallisesti CLS myi koneen Aerolle 25.3.1941, se rekisteröitiin 28.4.1941 ja sai nimen "Voima". Aero koelensi koneen Malmössä 6.4.1941 ja kapteeni Leppänen lensi koneen Bromman kautta Helsinkiin seuraavana päivänä. TT (Total tiimaa?) 2 602:37. Kone rekisteröitiin uudelleen tunnuksella OH-LDA 14.5.1941 ja lennettiin ensi kerran Suomeen tulonsa jälkeen 29.5.1941. Ensimmäinen palvelus koneella oli reittilento 2.6.1941 Helsinki-Vaasa-Kemi-Petsamo. Pakkolasku Kalajoelle moottorivian vuoksi 13.10.1945. Vaurioitumattomana ja moottorin vaihdon jälkeen lennettiin pois 17.10.1945. Muutettiin rahtikoneeksi 1947, poistettiin 1948 palveluksesta ja varastoitiin Malmille. Myyty Ilmavoimille 18.3.1949, sai tunnuksekseen DO-2 ja nimen "Isoo-Antti". Viimeinen lento 14.3.1956. Kunnossapito ei ollut kannattavaa, oletettavasti romutettu 1950-luvun lopulla. Douglas DC-2-115 MSN 1562 OH-DLB/LDB. Samoin rakennettu Santa Monicassa 1936 ja toimitettu Amsterdamiin Fokkerille kokoonpantavaksi (Fokkerin numero 37). Toimitettiin CLS:lle 24.11.1936 merkinnälle OK-AIC. Samoin poistettu liikenteestä maaliskuussa 1939 Saksan miehityksen takia. Lufthansa otti koneen käyttöönsä 14.2.1940 tunnuksella D-AAIO. Aero "tilasi" tämän koneen 11.3.1941 tunnuksella OH-DLB "Sisu". Kone saapui Helsinkiin 28.4.1941 (kapteeni Leppänen). Totaalitiimaa: 1 801:53. Koelennettiin 9.5.1941 ja rekisteröitiin uudella tunnuksella OH-LDB 14.5.1941 ja teki ensilentonsa tällä tunnuksella 23.5.1941. Ensipalvelus reitillä Helsnki-Petsamo 11.6.1941. Muutettiin rahtikoneeksi 1947. Poistettiin käytöstä ja varastoitiin Malmille 1948. Myyty Ilmavoimille 18.3.1949, uusi tunnus DO-3 "Pikku-Lassi". Kone vaurioitui Malmilla 7.2.1951 saatuaan moottorivian startissa. Runko myytiin kesämökiksi Sipoon saaristoon. Nykyisin tuo Pikku-Lassin runko on Ilmailumuseolla Vantaalla. Sorry, Kimmo, pitkä kommentti, joka on lisäksi kirveellä käännetty. (J. Weggin kirja on englanninkielinen.) |
||||
|
11.03.2018 17:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ostajaa lienee korruptoitu myös Hankkijan lippiksillä...? | ||||
|
11.03.2018 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Hannu! Monet kiitokset upeista kuvista! Onko tuo oikeanpuoleinen pick-up A-mallin Ford? Vasemman puoleinen Woody Wagon, onko sekin Ford? Miten minä muistaisin Fordin keksineen farmariauton, jonka kaltainen tuo vasen on... Heikki, moottoreina olivat sivuventtiillirivineloset. Mahtavaa!!! |
||||
|
10.03.2018 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| P51 ja parinsa P52 kulkivat Haapamäen kautta aina aikataulukauden vaihteeseen 27.5.1978 asti. Seuraavana päivänä ko. junapari siirtyi kulkemaan Parkanon kautta. | ||||
|
10.03.2018 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se vaan komea kone ruotsinlaivapakoputkineen! Muotoilu hyvin onnistunutta, vaikkakaan ei kovin virtaviivaista olisikaan...! | ||||
|
10.03.2018 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22787, valmistui 1954. Vuonna 1985 siitä tehtiin KLV, eli kattolavavaunu BG 040176. | ||||
|
10.03.2018 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässäkään ei ole vaunu 22787, vaan 22767, zoomin mukaan!!! | ||||
|
10.03.2018 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunun numero EI ole 22787, vaan zoomaamalla katsottuna 22767!!! | ||||
|
09.03.2018 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rataosa Tammerfors - Nikolaistad avattiin liikenteelle syyskuun lopulla 1883. Tilapäistä liikennettä oli ollut jo 1882. Rataosan III lk asema oli Myllymäki. | ||||
|
|
09.03.2018 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä pöytä ja oikeanpuoleisin penkki oli suunniteltu jo Tammerfors - Nikolaistad -radan III luokan aseman kalusteiksi. | ||||
|
09.03.2018 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole jyväjemmari vielä kylvänyt ja äestänyt... | ||||
|
09.03.2018 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Norton Dominator De Luxe (497 cm3) vuodelta 1954 ei olekaan enää nosturi eikä viruksentorjuntaohjelma... | ||||
|
09.03.2018 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herroilla kuljettajilla vuoden 1950 virkapukuohjesäännön mukaiset lakit. | ||||
|
09.03.2018 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos "tinskaaminen" tarkoittaa kolikon heittoa seinän kautta maahan, mahdollisimman lähelle seinää, niin Mäntässä sitä kutsuttiin "teikkaamiseksi". Voittaja oli se jonka kolikko oli lähimpänä seinää, ja sai kaikki kolikot. | ||||
|
09.03.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saman tyylistä maskia ja lamppujen järjestelyä harrastettiin myös Mersun kuorma-automalleissa, ainakin mallissa 710. Standardointia? | ||||