Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02.2018 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lestadiolaisista: lapsia saivat kyllä tehdä selkä sen seitsemällä vekillä, mutta kaljanjuonti oli sitten suuri synti...? | ||||
|
17.02.2018 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli pyörä tuon Moren liitevaunussa! | ||||
|
17.02.2018 02:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä se komeilee, Ojk platformskjul...! | ||||
|
17.02.2018 02:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi on tappajaveturi! 28.3.1956 se törmäsi vetäessään paikallistavarajunaa 8524 rälsbussijunaan 1041 (YCo6 839) Akkavaaressa. Rälsbussin kuljettajan piti järjestää kohtaus tavarajunan kanssa Arvidsjaurissa, joka tuolloin oli miehittämätön liikennepaikka. Rälsbussin kuljettaja (nimeltään Holmström) kuitenkin unohti koko junakohtauksen. Törmäys sattui noin kolme kilometriä Arvidsjaurista etelään. 839 tuhoutui täysin, 16 ihmistä kuoli. | ||||
|
17.02.2018 02:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asemapäällikön vasemmanpuoleinen kunniamerkki on keisarillisen Venäjän Pyhän Stanislauksen III asteen kunniamerkki. Christer Karnilan kirja "Kunniamerkit" (1994) kerrotaan Pyhän Stanislauksen ritarikunnasta seuraavaa: Ritarikunta oli alkuaan puolalainen ja sen oli perustanut Puolan kuningas Stanislaus August Poniatowski toukokuun 7. päivänä 1765 Puolan pääpyhimyksen kunniaksi. Aluksi ritarikuntaan kuuluin kolme luokkaa, mutta vuonna 1815 siihen liitettiin neljäs luokka. Vuonna 1839 ritarikunta muuttui jälleen kolmiluokkaiseksi. Puolan jouduttua Venäjän vallan alaiseksi keisari Aleksanteri I jatkoi ritarikunnan merkkien myöntämistä puolalaisille. Puolan kapinan jälkeen vuonna 1831, keisari Nikolai I liitti ritarikunnan Venäjän ritarikuntiin, ja vuoteen 1917 saakka sen suurmestarina toimi Venäjän keisari. Myös Pyhän Stanislauksen niin kuin Pyhän Annankin merkit toivat mukanaan aatelisarvon vuoteen 1845 saakka. Vuodesta 1845 lähtien aatelisarvo myönnettiin ainoastaan 1. luokan ritareille. Aina niin luotettavasta Wikipediasta löytyi lisää tietoja: Pyhän Stanislauksen kunniamerkkiä myönnettiin virkamiesansioista. Se oli Venäjän keisarikunnan yleisin kunniamerkki. Kaikkiaan III asteen Stanislausta myönnettiin yli 752 000: lle. Carl Gustaf Mannerheim sai Pyhän Stanislauksen II luokan merkin miekkojen kera 1905. |
||||
|
17.02.2018 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyään julkaistaan lehteä "Kansa luisteli, sivarit kertovat", heko heko! | ||||
|
17.02.2018 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoista harrastaneisuutta on vaatinut ruo julkisivun kivilaattojen muotoilunmukainen "asentaminen" paikoilleen seinään/seiniin...? | ||||
|
17.02.2018 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirja "Valtion rautatiet 1912 - 1937" osa II kertoo sivulla 292: uusi kolminivelinen, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918. Samasta lähteestä on peräisin tieto, että vanha läntinen jänne korjattiin, lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. (= Ylihärmän rataan, ylittämään Lapuanjokea.) |
||||
|
17.02.2018 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herr Generaloberst von Falkenhorst kärsii näköjään kurkkukivusta, rautaristin ritariristi pilkistää manttelinkauluksesta... | ||||
|
17.02.2018 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo massapaalit lienevät Mäntän tehtaalta peräisin...? | ||||
|
17.02.2018 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja zoomaamalla tuon "Ge-korvikkeen" (?) päädyssä ei näy päätyovea, jollaista mielestäni saatettiin harrastaa, ollakseen matkatavaravaunukäytössä? | ||||
|
17.02.2018 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sakusoltaatin univormu on m/1910 ja päässään on lipaton kenttälakki. Ammustaskut ovat m/1909. Solttu ei ole kaartinyksiköstä, ns. Litzenit puuttuvat hihoista ja kauluksista. | ||||
|
17.02.2018 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta löytyy zoomaamalla yksi puolienglantilainen vaihde. Eikös nuo kuvassa näkyvät vaihteenlyhdyt olekin mallivuotta 1922? | ||||
|
16.02.2018 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, Erkki, Finlandia-talon laatat muistuttavat arkkitehdistaan "aaltoilemalla"...! | ||||
|
16.02.2018 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1974 ja 1975 Saabia sai myös oranssina, väri oli nimeltään "Indian Gold". Hoh hoijaa, saisipas oranssin 1975 Saab 99 kolmiovisen Combi Coupen automaattivaihteistolla, ruiskulla ja ohjaustehostimella.... Sillä olisi kivaa päästellä ja tehdä kiusaa muille tielläliikkujille! Taitavat vaan nuo em. spekseillä varustetut ysiysit olla yhtä tiheässä kuin kanan hampaat... Toisena vaihtoehtona vuoden 1978 99 Turbo kolmiovisena. Pienoismalli löytyy kirjahyllystä. Eikös tuo Volvon käyttämä tomaattiloota ollutkin Borg - Warner 35? Sellainen oli aikoinaan 99:eissä. |
||||
|
15.02.2018 07:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmuuden maksimoimiseksi: Jawohl, Tommi! | ||||
|
15.02.2018 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, hyvinkin mahdollista, ainakin omasta mielestäni. Katsoin kahdesta eri nettisanakirjasta, kumpikaan ei tuntenut "pisuhänd"-sanaa. | ||||
|
15.02.2018 07:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arkkitehtina Jarl Ungern? | ||||
|
15.02.2018 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etten nyt sanoisi: mahtava kuva on, juu vallan! | ||||
|
|
15.02.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turhien mielleyhtymien välttämiseksi kysyin kerran eräältä virolaiselta herralta, että mitä tuo " Pisuhänd" olisi suomeksi. Hän kertoi sen tarkoittavan haltijaeläintä eli paraa. Esimerkiksi pääsiäisnoidan haltijaeläin on tunnetusti musta kissa. | ||||
|
|
15.02.2018 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä "Sellun raiteet" on kuvattuna vuoden 1923 raidekaaviossa. Vasemmassa reunassa näkyy betonivalimoa. Iskän kanssa haimme sieltä viemäriputkia aitatolppien perustuksiksi vuoden 1968 lopulla valmistuneen omakotitalon tonttia ympäröivää aitaa varten. Ajankohta oli siis 1970 kesällä. 1923 kaaviossa raiteet yhtyivät loppupäässä, mutta 1970-luvulla ei yhdistävää vaihdetta enää ollut, vaan kaksi päätepuskuria. 1970-luvun jälkipuoliskolla näillä raiteilla "asui" virkatarvevaunuja ja joskus toppakoneitakin. |
||||
|
14.02.2018 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Telia-kaupassa on nykyisin kapsäkki- ja vetokärrykauppa. Toisella linjalla, pikku matkan verran ratikan edessä, on levykauppa Black & White. Olen sieltä tehnyt löytöjä kantrilevykokoelmani täydennykseksi. Suosittelen lämpimästi! | ||||
|
13.02.2018 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| H. Buchmannin kirjasta tieto: Cabahead-veturi, sarja AC-11, veturin ja tenderin kokonaispituus 38 277 mm. Ohjaamon katon korkeus kiskon selästä 4 928 mm ja savutorven pää huiteli 5 017 mm:ssä. | ||||
|
13.02.2018 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo auto japsi? Supura, anteeksi Subaru? Pitää olla Buick, Oldsmobile, Chevy, Dodge...! | ||||
|
13.02.2018 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Isä oli kirkkoväärtti, äiti oli Lottasväärtti, eikä pojasta tullut minkään väärtti..." | ||||
|
13.02.2018 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon kohdalla olevan vihreän alueen vasen viisto reuna ei ollenkaan korreloi kompressoripään pakoputken suojuksen kulman kanssa. Tekee levottoman vaikutuksen! Mielestäni olisi ollut parempi laittaa konesuojuksen vihreä raita kiertämään vaakasuunnassa ympäri veturia, molempiin päihin niksauttaa V-kuvio muistutteena perinteisestä ja jättää VR pienemmäksi. Kukahan konsullti pääsi rahastamaan tällaisella idealla? Anteeksi, käyttöominaisuudet varmaankin painavat kättelyssä enemmän kuin esteettisyys...? |
||||
|
13.02.2018 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, stridivät öögaan eli pissivät pupilliin...! Heko heko. | ||||
|
13.02.2018 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puchin pannu mopossa! Ja tuo etuhaarukan keinuvipujousitus, todella mieltä ylentävää ajella sillä pehmeällä soratiellä! Ja jarrut sitten, lisäjarruina piti joskus iskeä puolipohjat tantereeseen. Karstan kerääntyminen sylinterin pakoaukkoon silloin tällöin "piristi" kulkua ihmeesti, ei muuta kuin pakoputken turpamutteri auki ja puupalasella ronkkimaan. Pieni murhe olikin sitten piikki tulpassa... Kärkiviilakin osoittautui tarpeelliseksi ostokseksi. Mutta kivaa oli! |
||||
|
|
13.02.2018 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinisissä yksi päätyikkuna järjestettiin avattavaksi. Kuvasin jonkin verran ko. ikkuna avattuna. Huonona puolena oli se, kun WC:ssä kävijän hukkavesipäästöt kohosivat jättöpyörteiden nostattamina kameran linssiin. | ||||
|
13.02.2018 10:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kolme on miehellä pahoa, yksi, vuotava venonen, kaksi, heittiö hevonen ja kolmansi äkäinen akka." | ||||
|
13.02.2018 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, antisemitistit käyttivät "väkkyräristiä" tunnuksenaan jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Selityksenä oli se, että se voitiin pikasilmäykselläkin erottaa Daavidin tähdestä. | ||||
|
13.02.2018 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oripohjan raidejärjestely oli likimain tuollainen vuoden 1923 kaaviossa, tosin etualalla oleva yhteys 2. raiteelle ei siinä silloin ollut. | ||||
|
12.02.2018 08:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dieseljuna = mustaa kömyä, sähköjuna = valkoista kömyä? | ||||
|
12.02.2018 08:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kaksisiipisen semaforin näköinen merkki, joka kuvassa näkyy vihreää veturia vasten, lienee kaltevuusmerkki. | ||||
|
12.02.2018 08:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oj då! Jättebra! Ja nuo tikkarit ja snöbillarna! | ||||
|
11.02.2018 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistänpä Krokotiili-rockin soimaan ja jään ihailemaan tätä kuvaa. Kiitos, OKR! | ||||
|
11.02.2018 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ankka 958 olikin sitten Leppälahden romujonossa syksyllä 1978. | ||||
|
11.02.2018 16:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| EMW = Emigranttien Muutto - Waunu, BMW = Bolshevikkien Muutto - Waunu, heko heko! | ||||
|
11.02.2018 16:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen oli puhelinvartiopaikka (Pv). | ||||
|
11.02.2018 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin tuolla selkä tännepäin olevalla sotahenkilöllä on päässään "Feldmuetze 1943", kuulunee vuoristojoukkoihin? (Hihasta ei sitten millään erota vuoristolaisten Edelweiss-kangasmerkkiä, lieneekö olemassakaan?) | ||||
|
11.02.2018 16:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noihin aikoihin "vapautettiin" rahamarkkinat ja hulluus alkoi, eli velkarahalla sijoitteleminen pikavoittojen (hatarassa) toivossa. Eikä kukaan pelureista viitsinyt/halunnut sijoittaa tuotantovälineisiin. No, oppivat läksynsä (vai oppivatko?) 1990-luvun laman myötä... | ||||
|
11.02.2018 15:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika reippaasti lyö silmille tuo asematalon vihreä ja ravintelin lila. | ||||
|
10.02.2018 20:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, sikälimikäli tulee reissuille lähdettyä mukaan... | ||||
|
|
10.02.2018 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, kantasi on ymmärrettävä. Minä ainakin myös olisin tukenut... | ||||
|
10.02.2018 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toissapäiväisen Hesarin mukaan eiliseksi ennustettiin Jakutskissa pakkasta miinus 33 astetta. Olisivat vieneet tuon kapistuksen sinne! Tuollainen holotna se luteita ottaa päähän...! | ||||
|
08.02.2018 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiks olekki Georg Fischer-valmiste? | ||||
|
08.02.2018 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisiko Båtvikin päivystäjä/jakelija? | ||||
|
08.02.2018 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kunnollinen tullimies pyysi nurkuen saada passia..." | ||||
|
08.02.2018 22:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saati sitten tuo ovi ja öljynporauslautta-malliset raput, hyi olkoon! | ||||
|
08.02.2018 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa Kangasalan asematalon seinässä oleva kaksikielisen kyltin tila. Kiitos Jukka tästä kuvasarjasta, toi muistoja mieleen... | ||||
|
|
08.02.2018 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva! Joo-o, P42:lla Vilppulasta Tampereelle ja P41 toi takaisin, siis kollivuosinani... Ja tuo platformskjulista muutettu makasiini Oripohjassa... Nam! | ||||