Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.05.2018 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmaankin rakennusmestarilla ollut "kivaa" laskiessaan ainesmenekkiä tuolla tavalla muotoiltuun kattoon...? | ||||
|
17.05.2018 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin kyljessä loistaa DB:n keksi, lue liikemerkki. Punainen täplä kertoo veturin tulipesän olevan teräksinen. Kolmiomerkki sen vierellä ilmoittaa savutorven osaltaan ylittävän Betriebsordnungin aukean tilan ulottuman. Sen yläpuolella oleva vaakamerkki ilmoittaa, että savutorven yläosa on irroitettava, jonka jälkeen savutorvi ei enää yletä ATU:n ulkopuolelle. | ||||
|
17.05.2018 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuon vierellä minkäänlaista kylttiä, mistä saisi tietoa? | ||||
|
16.05.2018 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy vas. alanurkassa Uudenkaupungin vanha kirkko vuodelta 1629. Sakaristo on vuodelta 1752 ja sen päälle rakennettu kellotorni on peräisin vuodelta 1775. Kirkko oli huonosti rakennettu ja sitä piti korjailla monta kertaa 1700-luvun aikana. Ugin uudempi kirkko valmistui vuonna 1863. | ||||
|
15.05.2018 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla EFissä A8-teli. | ||||
|
15.05.2018 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmastoista Akseli ohjaamassa...! Heko, heko! | ||||
|
12.05.2018 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kommentti kommenttiin 2.10.2005 klo 22:44, kirj. Tunnus poistettu: vasemmanpuoleinen on Seinäjoen varsinainen asemarakennus. Seuraava oli ravintolarakennus, jossa sitten viime vaiheessaan oli Sk junasuorittajan toimisto. Seuraavaksi on majatalo yöpywille matkustawaisille. | ||||
|
12.05.2018 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni kuvan rata-auto näyttää olevan 1938-mallinen Packard, samaan viittaa myös ukkeleiden välistä näkyvän takalokasuojan liittyminen koriin. 1938:aan liittyy myös etupuskurin maalaamaton koristeura. Keulakoriste on samanlainen kuin 1937 Packard Sixillä. Kasin keulakoriste olikin oikea ihmiskeihästin, pelikaani siivet suoraan ylöspäin! Packard sai uuden korin ja alustan mallivuodeksi 1938, ja sen tuulilasi oli kaksiosainen (1937 yksiosainen). Vahva oletus: auto on 1938 Packard Six. Sixin akseliväli oli 122 tuumaa, eli 3 099 mm, moottori oli kuusisylinterinen lättäpäärivimoottori, tilavuus 245 cid, eli noin 4,02 litraa teholtaan 100 bhp. Kuutosta myytiin melko hyvin, vaikkakin 1937 myynti oli ollut 55 % parempi vuotta myöhempään verrattuna. Sitten Suomen veturit osa 2:n ja Leveät kiskot kertomaa: - Ko HR 12 (Rau Ko 1), entinen Ko HR 1. Tyyppi Packard 30 (?) valmistunut 1938, Rauman rautatiellä rata-autona 1944-1950, VR:lle 1950. VR:n tunnukset: Rto HR 16, -> Rau Rto 6, hylätty 1964. - Rto HR 7, Packard 1938, muutettu rata-autoksi 1952, uusittu tunnus Rau Rto 3. Hylätty 1962. - Rto HR 18, Packard, vuosimalli ?, muutettu rata-autoksi 1950, hylätty 1959. Kaksi muuta Packardia on mainittu myös (ilman valmistusvuotta): - Vo HR 8, muutettu rata-autoksi 1943, hylätty. Pakko olla vanhempaa mallia, sillä tuohon aikaan jokainen liikenevä autontapainen katiska oli pakko-otettu armeijalle kiertämään puolitoista kierrosta Äänisen ympäri ennen miinaan menoa, heko heko! - Vo HR 12, muutettu rata-autoksi 1953, hylätty. |
||||
|
11.05.2018 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun kopioimani luettelot ovat vuosilta 1959 ja 1963. Koska keskusjunavalaistusjärjestelmästä luovuttiin? Piirustuksilla tarkoitin valmistuspiirustuksia a la Psl knp. Mustan kirjan piirrokset ovat tietääkseni kuvalaattapiirustuksia eri julkaisuja varten. Sähkövalaistustiedot eivät välttämättä ole ristiriitaisia, sillä tietääkseni keskusjunavalaistus oli eräs kehityksen vaihe, hyvine ja huonoine puolineen. Joka tapauksessa yksittäisvalaistus oli puuvaunuissa viimeinen käytössä ollut systeemi. Petri, olen nauttinut tästä keskustelusta: yksityisarkistojen salat paljastuvat... |
||||
|
|
11.05.2018 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäksi valmistusvuositietoja sekä muutakin rikkaa rokassa: 22506 - 22513 valm. vuonna 1928 22514 1929 22515 - 22516 1928 22517 1929 22518 - 22522 1928 22523 - 22530 1929. Kuten edellä kerroin, oli vaunuissa 22501 - 22505 sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä. 22506 ei tiedossa: hylätty vuonna 1941, 22507 - 22518 sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä (lue: vaunukohtainen), 22519 - 22529 painekaasu Pintsch ja vaunussa 22530 sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä. Lisäksi vaunuissa 22501 - 22530 ollut WC. Löytyykö koroke-Fo:sta piirustusta, jossa olisi mainittu numerointi? Mitä rautatiehallitus sanoi? Seuraava kysymys: missä vaiheessa alettiin suunnitella Ei-vaunujen numeroinnin muutosta? Lievä pakko kait ajoi siihen, koska numerot alkoivat saavuttaa F-sarjaa? |
||||
|
11.05.2018 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| 01324 on sittemmin saanut XT-litteran ja numeron 01612. Sijaitsee nykyisin Kalettomalla. Alkuperäinen numero oli ollut 2913. | ||||
|
10.05.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22228 muutettu sarjaan BG 040166 siinä 1983 -1984 vaiheilla. Ei oli vuodelta 1947. | ||||
|
|
10.05.2018 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aihetta numeromuutosepäilyihin antoi vaihteleva valmistusvuosimerkintä. Laitan esimerkkejä näkösälle kunhan pääsen käsiksi matskuuni. Tuosta mainitsemastani numerosarjasta sen verran, että sitä käytettiin uudelleen vuonna 1936 valmistetuissa F-vaunuissa. Toisaalta, tuo mainitsemasi numeroinnin (22501 - 23000) kanssa saattaa olla niinkin, että se ilmoitettiin luetteloissa vaunujen kylkien kertoessa muuta...? Tuo "kehumani" numerosarja 3800- on peräisin VR:n vuositilastokirjasta, en muista miltä vuodelta, vai puhuinko läven päähäni? |
||||
|
|
10.05.2018 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Petri! Mainitsemastasi 1920-luvun lopun vaunuluettelosta, mikäpä muuten oli Fo-vaunujen numerosarja tuohon aikaan, ennen vuoden 1931 suuria numeronmuuttajaisia? Syön Stetsonini jos se oli jotain muuta kuin 3800 -... (kyllä, minulla on oikea cowboy-hattu!) |
||||
|
10.05.2018 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silmä sairastaaa tuossa modernissa kesämökinovessa...! | ||||
|
|
10.05.2018 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Petri! Ne valaistus- ja lämmitystiedot, jotka minulla on, on kopioitu vuosien 1959 ja 1963 vaunuluetteloista. Ne taas olivat rautatiehallituksen kirjastosta lainattuja. Niiden mukaan Fo 22501 - 505:ssä oli sähkövalaistus, sekä höyrylämmitys plus 2 konduktöörivaunun kaminaa. Sitä tietoa, milloin valaistuksen tyyppiä vaihdettiin, ei minulla valitettavasti ole. Tuohon aikaan kävin kyllä tutustumassa valtionarkistoon, mutta kun siellä olisi pitänyt osata pyytää juuri oikeita dokumentteja diaarinumeroineen, niin se keissi sai sitten olla... |
||||
|
09.05.2018 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| KEi 22437 (valm. 1954) muutettiin vaunuksi BG 040101 vuonna 1976, se kuului johdonvetojuna 5:een. Siinä oli mm. kattolava. Hylättiin 1986. | ||||
|
08.05.2018 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö tavaravaunussa mukana oleva vakiovaruste (80-kiloinen korjausmies)? Heko heko... | ||||
|
08.05.2018 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt kun kerran Tuntematonta sotilasta ja Pohjantähteä on filmattu uudelleen, niin tässä vaunussahan on rekvisiitta valmiina uutta Lentävää kalakukkoa varten, vielä kun se F 3703:kin on tallella... Vieläkö Taito Vainio elää ja soittaa haitaria? Vai olisko modernisointi mitään, joku Punk--Elvis sähkökitaroineen? | ||||
|
08.05.2018 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika "vähäinen" tuo savupesän halkaisijamitta...! Mutta niin sitä vaan Kanoilla taisteltiin vaunuroikkien kanssa pitkän ajan kuluessa! | ||||
|
08.05.2018 00:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Chaplinin Diktaattorissa oli kaksoisristit, eli "Double-Cross", eli suomeksi: huijaus. | ||||
|
06.05.2018 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt nillitän! Pitäisi olla harmaa leukanauha. Kuvan lakki on asemamiessuorittajan lakki. | ||||
|
06.05.2018 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahvipannujen saanti kiiltäväksi on helppo homma: tarvitaan Vimiä (tai mitä CIF:iä se nykyisin on), jota laitetaan kostutetulle Wettex-pyyhkeelle ja sitten pyyhkimään! Huuhtelu ja voila! Valmista tuli! Sisäpuolelle ei kannata laittaa Vimiä, vaan keittää pesupulverivettä, kunnes kiehuu. Huuhdellaan keittämällä puhdasta vettä 5 - 6 kertaa, aina vettä vaihtaen. Taas tuli puhdasta...! |
||||
|
06.05.2018 17:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan kitaristilla näyttää olevan klipsiviritin kitaransa lavassa. Hyvä keksintö sekin. Itsekin käytän klipsiviritintä, kromaattista sellaista aiemman A-ääniraudan sijasta. | ||||
|
06.05.2018 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja todellinen vaara on, kun joku pieniin päin oleva nainen alkaa synnyttämään junassa, niin eikun kiskaisu hätäjarrusta! | ||||
|
06.05.2018 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin virkatarvevaunuja "varustettiin" suorapäätyisillä katoilla, koska se oli helpompi valmistaa. Mikä on vaunun numero? Zoomaamalla ei saanut selvää... Tuo mieleen 100-paikkaisen Ei:n? Joitakin BG:ksi numeroituja muutettiin BT-sarjaan. Joitakin mahdollisia: 22190 -> 040111, 22200 -> 040114, 22196 - 040118, 22228 -> 040166, 22240 -> 040168 (ei varmasti ole tämä, sillä siinä oli normaalit katon päädyt), 22241 -> 040169. Jotenkin "aavistaisin" kuvatun vaunun olevan myöhempää sarjaa? Vielä kerran, mikä on numero? |
||||
|
05.05.2018 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Reino kuvasta! Tässä kiittää Platformskjul-artikkelin kirjoittaja. | ||||
|
04.05.2018 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös seuraava Sisun ohjaamomalli ollutkin kaksiosaisella panoraamatuulilasilla? T. nimim. "Kyydissä ollut". | ||||
|
03.05.2018 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älppäreistä Country Express ja Hurriganesin Roadrunner! Koulussa pulpetin kanteen raapustettiin harpinpiikillä "Diip Pööpeli, Lets Eppelin". Retu-kengät olivat valttia, "Brylcreemikutreilla keikkui Roston ja keuhkoissa kirveli Boston". Taskulaskimia tuolloin jo oli, olivat kovia paristonkuluttajia! C-kaseteissa nauhat venyivät ja paukkuivat... Sleepy Sleepers keikkaili...! Jne. | ||||
|
03.05.2018 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samppa, vielä lisäksi GT = gobeliini takapenkillä, yksikin näkemäni takatuuppari-Skoda oli LSi, = lista sivussa irti, heko heko...! | ||||
|
02.05.2018 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä Märklinin tuotantoa on nyt? Nakugulassa keskellä pimeintä Afrikkaa? | ||||
|
01.05.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta lippuluukulta on jokunen lippu tullut ostettua. Rouva Asunta suorittajavuorossaan myi niitä o.t.o. Kuvassa on myös mukavan näköinen granholmilainen ovi. | ||||
|
01.05.2018 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aitrangin onnettomuus johtui RAm-moottorijunan ylinopeudesta kaarteessa. | ||||
|
01.05.2018 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lujitemuoviset etulokasuojat Kontiossa...! | ||||
|
01.05.2018 16:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siilinjärven asematalo rakennettiin 1900 - 1902 Bruno Granholmin laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Vuonna 1908 sitä laajennettiin Granholmin suunnitelmien perusteella. Näin kertoi Sirkka Valannon kirja "Suomen rautatieasemat vuosina 1857 - 1920". Suosittelen tätä kirjaa, vaikka siinä onkin joitakin pikku kompastuksia. Antikvariaateista saattaa löytyä... |
||||
|
01.05.2018 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 40 "syntyi" 1985 hotellivaunuksi. Alunperin se oli CEmt 24005 vuodelta 1970. Alkuperäinen A 40 vuodelta 1896 oli ns. Senaatin vaunu, joka sai myöhemmin Arch-Bar-telit. Toinen A 40 oli junakodin keittiövaunu, entinen numero 4. Kuvan A 40 on siten kolmas numeroa kantanut vaunu. | ||||
|
30.04.2018 23:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekisikö "Satasarvinen" tai kivensyöjä sileämpää jälkeä? | ||||
|
30.04.2018 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo T. L. kysyi kommentissaan 23.9.2012 klo 15:05 Pr 2:n pyötästön pituutta. Se on 12 700 mm. Vastaava mitta BR 62:ssa on 13 300 mm. Pr 2:lla vetopyörästön pituus on 4 800 mm, ja 62:lla vastaavasti 5 000 mm. Jos molemmista vetureista laskee ns. metripainon työkunnossa, niin Pr 2 on 7,02 tonnia ja BR 62 7,21 tonnia. Hieman pielaveteläinen vertailu, koska 62 on 900 mm pitempi puskimineen. Edelleen Pr 2:lla kitkapaino on 50,5 t, kun se 62:lla on 60,8 tonnia. Kitkapaino on yhtäkuin vetoakselien yhteenlaskettu akselipaino. Voidaan päätellä BR 62:n olleen hieman riskimpi vetäjä, vaikka sillä kattilapaine oli 14 kg/cm2 verrattuna Pr 2:n 16 kg/cm2:een. Tiedot saatu kirjoista "Höyryveturit valtionrautateillä" ja "Dampflok-Archiv 3, Baureihen 60 bis 96". Erään toisen veturikirjan mukaan vetovoiman voi laskea likimääräisesti siten, että jakaa kitkapainon viidellä. |
||||
|
30.04.2018 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulia muuraustyötä - ei limittäistä...! | ||||
|
29.04.2018 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunun numero on selvästi 22082 eikä 22062, kuten kuvan tiedossa sanotaan. Alunperin se valmistui 1924 numeroksi 2927 ja numeromuutos 22082:ksi tehtiin 1931. Hylättiin 1967. 22062:n alkuperäinen numero oli 2907. Hylätty 1965. |
||||
|
28.04.2018 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01392 oli entinen Em 2457 vuodelta 1952. | ||||
|
26.04.2018 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai tänne se päätyi, Pieksämäen varikon kirjoilla ollut 4111... | ||||
|
26.04.2018 01:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selväksi tuli, kuten Teppo muisti: 21915. | ||||
|
26.04.2018 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin ikääntyneitä Ci- (I & II luokkien) vaunuja alennettiin kyllä pelkästään II luokan Di-vaunuiksi. Ajankohta, milloin tällaista harrastettiin ei ikävä kyllä ole minulla tiedossani, ainakaan vaunurekisteritoimiston vaunukorteissa ei mainittu ko. ajankohtaa. Näin ollen Di-sarjan hyttivaunuja oli reaalinen mahdollisuus tavata liikenteessä. Näistä Di-vaunuista tuli sitten 1956 uudelleen Ci-vaunuja. Samanlaista "käytöksenalennusta" tehtiin kaksiakselisille vaunuille myös. |
||||
|
|
25.04.2018 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkiön "raatojen" numeroista voidaan ehdottomasti sulkea pois 21911 (-> BT 01368 v. 1978), 21912 (-> BT 01373 v. 1979 ?) ja 21914 (-> BT 01375 v. 1980). Kaikki nämä saivat litterakseen jossain vaiheessa XT, numerot (vastaavassa järjestyksessä) 01368, 01701 ja 01702. Pääsinpäs brassailemaan muistiinpanoillani, heko heko...! Onko kellään näistä kuvia? |
||||
|
|
25.04.2018 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21915 oli vuodelta 1959, sitä ennen se oli Ci 2326 vuodelta 1956 ja alunperin valmistunut vuonna 1922 vaunuksi Ci 2241. Hylätty 1980. Numeroa 2326 on kantanut toinenkin vaunu, joka luovutettiin Neukkulaan 1940. | ||||
|
25.04.2018 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 on entinen Em 2472 vuodelta 1956. Alkuperäinen sarjamerkki CEm. | ||||
|
|
25.04.2018 10:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teppo, jos tuo Eim on 21917, on se vuodelta 1959. Sitä ennen se oli Ci 2333, alias Di. Alunperin se valmistui vaunuksi Ci 2228 vuonna 1915. Hylkäys koitti 1979. Di:ksi alentamisen ajankohta ei ole minulla tiedossani. Mikä sen toisen Eim:n numero on ollut? 21913? |
||||
|
25.04.2018 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon näköinen roomalainen nelonen on visuaalinen jippo: se on tasapainossa VIII:n eli kahdeksan kanssa. T. nimimerkki "itsekin kellotauluja väsännyt". | ||||
|
20.04.2018 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin varmana takapään merkkinä on ns. Pollen munkit...! Heko heko. Olisiko sarjamerkki vanhan järjestelmän mukaisesti P1bis...? | ||||
|
19.04.2018 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radan varrella kertoo Iittalan pysäkin perustamisvuodeksi 1882. Kovasti tuo asematalo muistuttaa yksityiskohdiltaan Oulun rautatien pysäkkiä. | ||||