Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.04.2018 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radan varrella kertoo Iittalan pysäkin perustamisvuodeksi 1882. Kovasti tuo asematalo muistuttaa yksityiskohdiltaan Oulun rautatien pysäkkiä. | ||||
|
19.04.2018 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, Ei 22337 ilmoitettu romutetuksi 2017 (Resiina 3/2017 sivulla 80). | ||||
|
|
19.04.2018 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseessä on suurinumeroisin satapaikkainen, joka tosin koki muutoksen 83-paikkaiseksi lähiliikennevaunuksi. Seuraava numero (22338) olikin sitten Eik-vaunulla. | ||||
|
19.04.2018 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstissä on virhe: CEiv 5607 oli kuvaushetkellä korvattu vaunulla 5603. 5607 raunioitui elokuussa 1979, kun Sm-juna ajoi kylkeen. | ||||
|
19.04.2018 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi se vaan mukavata kuunnella Bredan jyrinää lattian alla ja seurata vaihtuvaa maisemaa Porkkanan ikkunasta... | ||||
|
18.04.2018 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, minun kokemukseni mukaan asemamies Heinola lähetti iltatavarajunan Vilppulaan arkisin kello 18.45. En tiedä oliko veturimiehillä virallisia aikatauluja Mäntän junille tuossa vaiheessa. Ei ilmeisestikään. Ainakin tuota lähtöaikaa noudatettiin melko tarkkaan. Vilppulan suorittajat puhuivat Mäntän päivystäjästä tyyllin "P1, P2" jne. Tulo Vilppulaan oli klo 19.10, hiukan vaihtotöitä (etelään menevät vaunut kolmosraiteella seisovaan junaan ja pohjoiseen, T3401:een, menevät vaunut raiteelle 4) ja lähtö jarrujen tarkastuksen jälkeen tavarajunana T3410 Vilppulasta etelään klo 19.45, kunhan P41 oli ensin lähtenyt klo 19.27 kohti SeInäjokea. Lähtölupa T3410:lle annettiin yleensä linjaradiolla, kerran etuajassa junanlähetyslevyllä, samalla kun neljäykkönen oli lähetetty. |
||||
|
17.04.2018 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Steiffin valmistama nalle tuossa oikealla...! | ||||
|
|
17.04.2018 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, toista se oli silloin kun Hurulla vetivät Mäntän radan junia! Silloin siat syötiin karvoineen ja parrat ajettiin kirveellä, eikä homoja oltu vielä keksitty...! Ja savotassa käytiin tuuraamassa hevosta metrin paksuisessa lumihangessa, vaikka molemmat jalat oli nivusista amputoitu. Näin muistelee Mäntässä syntynyt, tällä hetkellä 60-vuotias helsinkiläisukkeli... | ||||
|
17.04.2018 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi hauskaa nähdä tuo koneisto pyörimässä...? Taitaisi mennä rautaa solmuun raakasti...! | ||||
|
17.04.2018 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö nyt kukaan tarjoa tytölle mitään virkistävää juomaa? Edes avaa ikkunaa, laihialaisittain...? | ||||
|
16.04.2018 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kommenttina Mikko Nymanin kommenttiin 3.8.2014 klo 17:32. "Historiallinen" tosiasia on, että Eeva keksi tiedon: ottaessaan paratiisissa kielletyn hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Aatamihan vaan katseli hölmönä sivusta tajuamatta mitään...? | ||||
|
16.04.2018 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, EFi? Ikävä vain kun kuvan puuvaunun väriä ei näy kunnolla; konduktöörivaununvihreä vaiko puuvaununruskea... Kun itse matkustin kevättalvella 1974 P2:lla Kouvolasta Riksuun, niin vaunustossa oli mm. Eis. Vuotta myöhemmin vaunustoa koristi eräänä sunnuntaina A 30 ja EFi sekä jokunen Ei puuvaunuina teräsvaunujen mukana. Valitettavasti muistiinpanoni ovat koneella puhtaaksikirjoitettuna rautatiemuseolla. | ||||
|
16.04.2018 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ne leijonat olivat nimeltään Tam ja Pere. Näin off-topicina mainittakoon, lisäyksenä JR:n kommenttiin 11.1.2013 klo 23:26. | ||||
|
|
16.04.2018 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo puuvaunu olekin ravintolavaunu? Jos Fo olisi sijoitettuna noin, tietäisi se ihmisten jatkuvaa läpikulkua ja saattaapa jonkun pitkäkyntisen sormia syyhyttää kurkistaa jonkun kanssamatkustajan kapsäkkiin...? Mielestäni hyvä kuva, dokumentiksi ajasta, jolloin puuvaunut siroteltiin teräsvaunujen sekaan. |
||||
|
16.04.2018 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muista käytössä olevista T41-vetureista ei Svenska Lok och Motorvagnar 1982 maininnut, tosin oli kuva hylätystä 203:sta. Hylkäyksistä mainittiin numeot 200-202 vuonna 1979 ja 203 vuonna 1981. Joten, kyllä, niitä oli viisi veturia. | ||||
|
16.04.2018 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu kuului äffänä ollessaan numeroryhmään 3410 - 3484. BF 03125:n kohtalosta sen verran, että se hylättiin 1964. Muutos BF:ksi oli tehty 1957 ja vaunu oli siis entinen F 3469 vuodelta 1923. Muita sopivia entisiä BF/XF:iä olisivat 03105 (ex F 3428), 03113 (ex F 3478), 03122 (ex F 3411), 03125 (mainittu edellä), 03127 (ex F 3414), 03128 (ex F 3465), 03129 (ex F 3452), 03130 (ex F 3456) ja 03140 (ex F 3455). Hylkäysajankohdat näillä olivat 1952 ... 1988. Seuraavassa F-vaunusarjassa (alkaen 1926) olikin sitten normaali tavaraosaston kolmi-ikkunainen liukuovi sivuseinillä. Lisätty maininta BF. |
||||
|
16.04.2018 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3700 m/1941 oli rakennettu F 3419:n aluskehykselle. 3419 oli vuodelta 1925. Vuonna 1972 3700:sta tuli BF 03169. Hylkäys tuli 1983. | ||||
|
15.04.2018 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskalaista muotoa - niin täti, kuin veturikin...! Ranskiksilla on aina ollut muotoilu hallinnassa. | ||||
|
|
15.04.2018 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja T41-veturista (SLM 1982): pyörästöjärjestys (A1A)'(A1A)', tyyppi dieselsähköinen, moottori GM EMD 12-567C, teho 1 x 1 065 kW, kierrosluvulla 835 rpm, generaattori GM EMD D-12, ajoportaita 8, ratamoottorit ASEA LJB 84, pituus puskimineen 15 400 mm, puörästön mitat 3 200 + 7 700 mm, vetopyörän halkaisija 1 015 mm, juoksupyörän halkaisija 800 mm, paino työkunnossa 84,0 tonnia, kitkapaino 72,0 tonnia, suurin akselipaino 14,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 180 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t ja valmistusvuosi 1956. Veturissa oli junanlämmityslaitteet. Vuonna 1982 veturilla 204 ei ollut vakituisia liikennetehtäviä ja se oli sijoitettuna Sundsvallin liikennepiiriin, Östersundin varikolle. |
||||
|
15.04.2018 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuista: CEi 2627, valm. 1939, hylätty 1977. Siinä oli putkikalusteet 2. luokassa. Ei 22200 vuodelta 1942, muutettiin vuonna 1978 BG-sarjaan 040118. Ei 22288, vuodelta 1948, muutettu sotilasvaunuksi 1986, litt. Eims 21532. Ei 22201 valmistui 1942, muutettu virkatarvevaunuksi BG 040108 vuonna 1978, hylätty 1983. Vanha tuttu EFi 22400 vuodelta 1953 oli entinen Ei 22189 vuodelta 1939. Hylätty 1985. Vaunu 22027? Mistä ihmeestä sellainen numero oikein tuli? Se valmistui vuonna 1909 90-paikkaiseksi III luokan lanterniinivaunuksi numerolla 2843 (sarjansa suurinumeroisimpana ja viimeisenä). 1931 sai uuden numeron 22027 ja luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Onkohan katsottu liian tarkasti...? Korj.kirj.vihre. |
||||
|
14.04.2018 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, mitä suurimmalla todennäköisyydellä konfiskoitiin (lue: ryöstettiin) Isä Aurinkoisen valtakuntaan. | ||||
|
14.04.2018 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievähkö teho-painosuhde takasi sen, että näillä P8:illa ajettiin niinkin kauan. Rakenteet eivät rasittuneet niin äkkiä kuin "korkeampiviritteisillä" vehkeillä. | ||||
|
14.04.2018 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä komeilee ex-P8. Sanaleikki: ver-p-acht-et, eli suomeksi vuokrattu. | ||||
|
14.04.2018 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistäkääpäs joku nobody-nykyarkkitehti noudattamaan "sisäistä näkemystään", niin karumpaa jälkeä tulisi, takuuvarmasti! | ||||
|
12.04.2018 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin pikkukuvasta, että ompas Pr 2 kutistunut! | ||||
|
12.04.2018 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskellä kuvaa näkyvä Fanjunkarsin talo näkyy hyvin. | ||||
|
10.04.2018 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22187 (valmistunut 1939) muutettiin vaunuksi EFi 22398 vuonna 1953. Hylätty 1982. Eli 22400:n perusvaunu oli 22189, vaunukortistosta saamieni tietojen mukaan. Resiinan vaunuluettelossa on kirjoitusvirhe. | ||||
|
10.04.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22388 oli vuodelta 1954. Alunperin se valmistui 1947 Ei-sarjaan satapaikkaiseksi päivävaunuksi nro 22257. Hylätty 1987 ja myyty Englantiin. Talvella 1976 tämä oli vakituiseen sunnuntaijunassa P 44 Seinäjoki - Haapamäki - Helsinki. Tuli siinä joitakin kertoja matkustettua... | ||||
|
10.04.2018 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon Philips-firman perustaja oli Hollannin juutalainen, Lion Pihilips ja Karl Marxin eno. (Tarkistettu tietoa Philipsista.) |
||||
|
10.04.2018 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ritmo - pitelemätöntä petojen sukua - susi jo syntyessään... Heko, heko! | ||||
|
09.04.2018 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iskä muisteli kerran armeija-ajoiltaan (siviiliin 1951), että tuli kapiainen tupaan ja kysyi: "Kuka osaa ajaa Kempsua?" Kaikki tuvassa olleet autokomppanian mokut ottivat jakkaran, kaatoivat sen kyljelleen, kurkistivat oteraon läpi ja konttasivat lattialla työnnellen jakkaraa edellään ja pörräten huulillaan. Viesti tuli selväksi: kaikki osasivat ajaa Kempsua...! | ||||
|
08.04.2018 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lehmä nähnyt, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella...! | ||||
|
08.04.2018 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sitten hiukan historiaa Rolls-Royce Eagle-moottoreista: Ensimmäisen kerran Eagle-nimellä kunnioitettiin nestejäähdytteistä, kansiventtiilein varustettua V-12-lentomoottoria vuonna 1915. Se tuli kuuluisaksi I maailmansodan pommikoneissa Short 184 ja Handley-Page 0/100. Ensimmäinen Eagle pyöri koepenkissä helmikuussa 1915, tuottaen 225 hp 1 600 kierr./min. Vieläkin kuuluisampi siitä tuli ensimmäisen Atlantin ylityksen yhteydessä kesäkuussa 1919 (Alcock ja Brown, Vickers Vimy- koneella). Tätä lentomoottoria valmistettiin yhdeksän versiota, kaikki nimellä Eagle. Viimeisin versio oli suunniteltu siviilikäyttöön, tehona 360 hp. Tilavuuden ollessa 20,32 litraa ja puristussuhteena 5,22:1. Seuraava versio oli RR Eagle mark XXII vuodelta 1944. Se oli nestejäähdytteinen H-24 luistiventtiilimoottori, edelleen lentokoneissa käytetty. Tilavuus oli 46 litraa, tehoa 3 200 hp, puristussuhteen ollessa 7:1. Ensilento tehtiin tällä, Englannin laivaston torpedohävittäjäkoneella Westland Wyvern 16.12.1946. Siinä oli vastakkainpyörivä kaksoispotkuri (contraprop). Tätä valmistettiin kolme versiota. Tätä edeltänyt Eagle oli Eagle XVI. Siitä luovuttiin Rolls-Royce Kestrelin hyväksi. Se oli ollut tyyppiä X-16, eli neljä nelisylinteristä lohkoa X:n muodossa pyörittämässä yhtä kampiakselia. Kestrelistä sitten tavallaan juohtui kuuluisa Merlin. Mainittakoon nyt samalla että Messerschmitt Bf109:n prototyyppi (D-IABI) lensi ensilentonsa juuri Kestrelillä ryyditettynä 28.5.1935. Eagle diesel sitten esiteltiin 1951, ns. C-range moottorina. Sitä sai 4-, 6- ja 8-sylinterisenä suorana kansiventtiilimoottorina. Ahdettuna se oli varustettu Rootin puhaltimella, myöskin pakokaasuturboahtimella sitä sai. Kasin teho oli 300 hp (vapaastihengittävänä?). Se oli suhteellisen nopeakäyntinen, 1 800 kierr./min, jolloin se oli ihanteellinen dieselhydraulisiin vetureihin. Suoran kuutosen sylinteritilavuus oli 12,17 litraa. Rautatiekäytössä sitä oli suht' runsaasti. Valmistus kesti 1970-luvulle saakka. Lunttasin Wikistä! |
||||
|
08.04.2018 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni määrättiin laittamaan "vetävän lenkki vedettävän koukkuun". | ||||
|
06.04.2018 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo tehonsäätöratin kiekko valettu vai sorvattu? Jos se on sorvattu, niin hienoa työtä se on! | ||||
|
06.04.2018 09:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistelisin, että viimeiset lennätinlaitteet poistettiim käytöstä Haapamäellä ja Vainikkalassa 1.5.1977 alkaen...? | ||||
|
06.04.2018 09:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein sievä Oulun rautatien pysäkkitalo! Ulko-ovi ei ole alkuperäistä mallia. | ||||
|
05.04.2018 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Reino! Rto-184 siis. | ||||
|
|
04.04.2018 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo ruskea vaunu, jonka ikkunallinen pääty näkyy M 83102:n takana, ja josta erottuu numeroksi Rto-18X (juuri harmillisesti polttoainepumpun suojuksen peittämänä!). Joko se on Rto-183, joka oli entinen F 3840 vuodelta 1940 ja joka oli rakennettu vaunun E 867 (m/1904) aluskehykselle TAI se on Rto-184, ex F 3828 vuodelta 1940 ja joka oli pykätty vaunun D 305 (m/1900) aluskehykselle. Kumpikin Rto hylättiin 1984. Jotenkin muistelisin nähneeni Rto-184:n Hpk:ssa 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rto-180 - 183:sta minulla ei ole tietoja... Reino, visainen kysymys, laitoitko ylös tuon Rto-vaunun numeron? Sen vieressä oleva liitevaunu lienee Eiab...? |
||||
|
04.04.2018 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rohkeasti hihasta mistäään mitään tietämätön ravisti: Viipurin vanha asema? Tädin takana olevat ikkunat tuovat mieleen Knut Nylanderin kynänjäljet. Setien vaatetusmuoti näyttää vahvasti 1920-lukulaiselta. Eikä ole konjakkiputelia pöydässä = eletään kieltolain aikaa selvästi...? | ||||
|
02.04.2018 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun silmiini tuo auto näyttäisi AA-mallin Hoppafoortilta. Ajankohtakin lienee sopiva, koska TT-mallin valmistus lopetettiin 1927. Auton ajovalojen sijainti muistuttaa kovasti AA-mallista. | ||||
|
Kuvasarja: Empire Builderia bongaamassa |
02.04.2018 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lisää Merger-historiaa: (luettelonomaisesti Hannun kommentin täydennykseksi) - Chicago, Burlington & Quincy, toiminnassa 1855 - 1970. Oli kuuluisa Zephyr-moottorijunistaan. - St. Louis, San Francisco (eli the Frisco), toiminnassa 1876 - 1980. - Great Northern, toiminnassa 1889 - 1970. - Northern Pacific, toiminnassa 1864 - 1970. - Spokane, Portland & Seattle, toiminnassa 1905 - 1970. Näistä muodostettiin Burlington Northern - yhtiö 1970. - Forth Worth & Denver, toiminnassa 1881 - 1982. - Colorado & Southern, toiminnassa 1898 - 1980. Nämä liitettiin BN:ään. Atchison, Topeka & Santa Fe, toiminnassa 1896 - 1996, liitettiin BN:ään ja näin muodostettiin uusi yhtiö Burlington, Northern & Santa Fe (BNSF) 1996. |
||||
|
02.04.2018 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon nyt samalla, että VR:n vanhoissa vuosikirjoissa (kuvassa oleva) Siuntionjoki tunnettiin nimellä Siveneenjoki. Maininnan syynä oli noihin aikoihin pitkä (28 m) levypalkkisilta. | ||||
|
02.04.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Mustang on sentään AUTO! Muut (eurokinnerit ja japsit + kiinalais-korealais-malesialaiset) on lähinnä pilailuvälineitä. T. Nimimerkki "V8 Magazinen kestotilaaja". I Fuck the Fuel Economy... | ||||
|
01.04.2018 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan tuon tietosanakirjan. Minua aikoinaan harmitti, kun tuon DEi:n numero ei näkynyt kokonaan. Postivaunuväki valitti kaasuvaloista, että se kuivatti vaunun ilmaa. | ||||
|
01.04.2018 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oho! Automaatti ulottuu räystääseen saakka! Kuinkas nyt sitten lastenlippuja tuosta saa...? | ||||
|
Kuvasarja: Conquering the Cascades - Part II |
01.04.2018 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä myös kiitän ja kumarran näistä kuvista, kaavioista ja tilaisuudesta kommentoida autoasioissa. | ||||
|
01.04.2018 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mutta, eiväthän he juorua, vaan hoitavat/täydentävät sosiaalista verkostoitumistaan! Kaikki kuitenkin riippuu katsantokulmasta...? | ||||
|
31.03.2018 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fordilla Woody wagon oli oma juttunsa jo A-mallista alkaen. Periaatteessa tuon näköistä Woodyä tarjottiin 1938 alkaen. Mercurylla vastaava Woody oli ohjelmassa vuodesta 1941 eteenpäin, lukuunottamatta sotateollisuusvuosia 1942 - 1945. Woodyn tapaisena farmarina kumpaakin sai vielä 1950-luvun alkupuoliskolla. Ford julisti maaliskuussa 1946 että vuosimallin 1947 Mercuryä ei tarjottaisi. 1946 malleja valmistettiin "läpi". Neljäkasitkin olivat pääpiirteissään muuttamattomia 1946:ia. Jaa-a, näkisipä tuon kuvan Woodyn maskin...? (Tekstiä muutettu tarkemmaksi.) |
||||
|
31.03.2018 14:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvakulma ei ollut helppo tuon taksin tunnistamiseksi. Dodge Meadowbrook, loistavaa! Sen myllynä oli suora lättäpääkuutonen "Get-Away", 230 cid (3,77 ltr), ja tehoa irtosi 103 bhp. Akseliväli tällä ja Coronetilla oli 3 137 mm. Wayfarer-mallilla hieman lyhyempi. Mainittakoon, että autotehtailla oli paitsi pollisivarustelua, oli myös taksikäyttöön sopivaa varustelua. Chevrolet '57 Restoration guide kertokoon: Taksivarustus (Option 330) malleihin One-Fifty ja Two-Ten neliovinen sedan: Korin varusteet: - istuimissa musta-harmaa (One-Fifty) ja hiilenväri-harmaa (Two-Ten) tai "niukasta" lisämaksusta kumpaankin malliin vaaleanharmaa-musta vinyylinen istuinverhoilu, joka on extra kestävä ja helposti pestävissä. - vahvistetut istuinjouset etu- ja takapenkeillä (kuten poliiseilla). - lattiamatot ovat samanlaiset kuin poliisikäytössä. - kyynärnojat takaistuimissa. - sisävalon kytkin kaikissa ovissa. - kojelaudassa punainen merkkivalo, joka syttyy, kun auton mikä tahansa ovi avataan. Alustan varusteet: - Heavy-Duty vahvistetut etu- ja takajouset. - Heavy-Duty iskunvaimentimet edessä ja takana. - samalla tavoin vahvistettu Syncro-Mesh-vaihteisto kuin poliiseillakin. - voitelun helpottamiseksi oli järjestetty erityissovitteita etupään nivelien ja kytkinpolkimen akselin voitelemiseksi painevoitelulla. (HUOM! Kirveellä käännetty!!!) |
||||
|
|
31.03.2018 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuo Woody Station Wagon olsi Dearbornin tuotteita ennen vuotta 1949? | ||||