Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.02.2018 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan 1973 - 74 Saab 99 L kuvan vasemmassa reunassa. | ||||
|
23.02.2018 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, kyllä se kolmaskin tokenee, tanssittaa ja vie sitten makuuhuoneeseen. Jos ei viimeistään sängyssä tokene, niin jo on ihme...? | ||||
|
23.02.2018 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin noita naisia tarkasti ja tutkin vähän: Vasemmanpuoleisella naisella on aikansa muotia seuraten nauhalla koristeltu olkihattu sekä hyvin leveä hame ja takki. Samoin hänellä lienee takkinsa alla röijy, joka oli väljä, edestä napitettava ja helmaltaan lyhyt. Leveää hametta pidettiin arvossa. Naisen käsilaukku kertoo, kuinka pientavaran kuljettamisessa oli siirrytty pois irtotaskuista (vertaa kansallispukuihin). Hänellä myöskin mahtoi olla kevyt puuvillainen, helposti pestävä paitapusero. Alusvaatteena oli alushameiden lisäksi korsetti. Korsetin valta-aikaa oli 1800-luvun loppu. Se oli myös terveellinen: pakotti selän suoraksi, parantaen ryhtiä. Sukat kuuluivat myös kokonaisuuteen. Alushousut olivat tuohon aikaan harvinaisuus maaseudun naisilla. Vaatteista tulee mieleen Christian Diorin keväällä 1955 lanseeraama A-linja, jossa yläosa oli "lestiä myöten" ja alaosa leveni alaspäin. 1920-luvulla muoti olikin sitten toisenlainen ja -näköinen, syntyi tyyli: jazz-tyttö eli ns. Flapper. Keskimmäisellä naisella on palmikko; tuohon aikaan naisten ei ollut sopivaa pitää tukkaa auki, antoi kevytkenkäisen leiman. Oikeanpuoleisimpana on teinityttö, helman pituudesta päätellen. Kuvaa katsoessa saa vaikutelman, että sää ei olisi kovin lämmin. Lienee ollut kevättä? Kari, II luokan vaunutarjontaa oli Helsingin lähiliikenteessä aina 1950-luvun puolivälin tienoille saakka. |
||||
|
23.02.2018 13:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pidelkää rasoistanne, vorgilaiset, nyt tulee taas pitkä kommentti! Ei 22026, valmistunut 1909 numerolla 2841. Istumapaikkaluku (III luokka) 90, hylätty, hylkäysajankohta ei minulla ole tiedossa. Seuraavaksi juttua VR:n lanterniinitelivaunuista, sarjoittain eriteltynä: Sarja A: vaunu 41, valmistunut 1898 Ringhofferilla Pragissa tuonaikaisessa Itävalta-Unkarissa. Hylätty 1965. Se on myös ollut litteralla B, eli ensimmäisen luokan vaununa. (B-sarjassa on ollut 11 muuta vaunua, jotka sittemmin litteroitiin A-sarjaan.) 41 on nykyisin Båtvikissa, kuten yleisesti tiedetään. 41 sai myös kunnian toimia esikuvana, kun VR alkoi suunnitella telimatkustajavaunujen hankkimista. 4 makuupaikkaa. R-sarjan ravintolavaunut. Sarja Cm, vaunut 2101 - 2137 (paikkaluku 18 - 24 I ja II luokassa), valmistunut 1898 - 1910. Näistä 12 vaunua jäi Venäjälle 1918, poistettu kirjoista 1920. 7 vaunua hylätty, minulla ei tietoa hylkäysajankohdasta. 5 vaunua luovutettu Neuvostoliittoon 1940. Vähintään 6 vaunua (näistä minulla tiedot) muutettu Ei-sarjaan varavaunuiksi (n:ot 22001-22011) 1942, edelleen XEi-sarjaan 022001-022011 vuonna 1949, nämä hylätty vuoteen 1957 mennessä. Tämän sarjan vaunujen aluskehyksistä käytetty uusia vaunuja varten: 7 kpl seuraavia: 2101 -> DR 2053 v. 1938, hylätty 1975. Ollut Hy knp koeajojunarungossa 1970-luvun lopulla. 2102 -> Ei 22158 v. 1937, -> BG 040069 v. 1969, hylätty 199X?. 2104 -> Cm 2169 v. 1938, -> BCm 02169, hylätty 1979. 2108 -> Ei 22157 v. 1937, -> BT 01326 v. 1969, -> XT 01608, Kouvolassa kunnostettavana. 2110 -> DEi 2600 v. 1936, -> XEi 022029 v. 1964, hylätty 1971. 2111 -> Ei 22215 v. 1946, hylätty 1968. 22215 muuten oli viimeksi Ilmalassa pyöriltään nostettuna varastona. 2127 -> DR 2052 v. 1936, -> A 21 v. 1974, hylätty 1980. Sarja Ci, vaunut 2201 - 2225 (paikkaluku 12 + 44), valmistunut vuosina 1906 - 1909. Muutettiin sittemmin II luokan Di-sarjan numeroiksi 2320 - 2330. Paikkalukuna oli 56, avo-osastoina ja myös 2 perhehyttiä. Näistä n:ot 2320, 2321, 2324, 2325 ja 2326 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. 2322, 2323 ja 2330 hylätty. 2327 hyl. 1955, 2328 hyl. 1951 ja 2329 hylätty 1954. Sarja DEm, vaunut 2401 - 2412 (paikkaluku 12 + 44 II ja III luokissa), valmistunut vuosina 1898 - 1900. Näissä makuuvaunuissa II luokan puoli oli hyttiosastoina ja III luokan puoli avo-osastona ns. Guntzburgin järjestelmällä. Sarja muutettiin DEi-sarjan II ja III luokan päivävaunuiksi vuosien 1916 - 1924 välisenä aikana. Numeroiksi tuli 2515 - 2527. Istumapaikkoja oli nyt 18 + 24. Hyödyksi käytetyistä aluskehyksistä mainittakoon 2524, jonka päälle tuli DR 2054 vuonna 1940 (hylätty 1975) ja 2525:n päälle pykättiin DR 2055, samoin vuonna 1940, hylätty 1972. Sarja DEi, vaunut 2501 - 2506 (istumapaikkaluku 24 + 49 II ja III luokissa), valmistunut 1906 ja kolme vaunua 1909. Vaunut 2501 ja 2505 hylätty, ei tietoa hylkäysajankohdista. Vaunut 2503, 2504 ja 2506 luovutettu Neuvostoliittoon 1940. Vaunun 2502 aluskehys hyödynnettiin vaunua DR 2056 rakennettaessa 1940. Hylätty 1972. Sarja Em, vaunut 2701 - 2709 (III luokan makuupaikkaluku 56 Guntzburgin järjestelmällä). Sarjan valmistus aloitettiin 1900. Vaunujen 2701 - 2705 alkuperäiset numerot olivat 951 - 955. Sarja muutettiin Ei-sarjan päivävaunuiksi (paikkaluku vieläkin 56) 1924, numeroiksi tuli 2936 - 2943, edelleen 1931 uudelleennnumeroinnissa 22001 - 22006. Näistä vaunuista 22005 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Aluskehyksiä kierrätettiin: 22001 -> CEm 2450 vuonna 1935, -> BT 01182 vuonna 1960, hylätty 1988. 22002 hylätty. 22003 -> Ei 22161 vuonna 1937, -> BG 040070 vuonna 1969, hylätty 1986. 22004 -> Cm 2170 vuonna 1940, -> BCm 02170 vuonna 1969, hylätty 1973. 22006 -> CEm 2449 vuonna 1935, -> A 24 (mittausvaunu) vuonna 1960. -> XG 040122 (mittausvaunun A 17 varastovaunu) vuonna 1980, hylätty 1987. Sarja Ei, vaunut 2801 - 2843 (istumapaikkaluku 90). Sarjaa valmistettiin 1905 - 1909. Sarjasta jäi 1918 Venäjälle 22 vaunua, poistettu kirjoista 1920. 21 vaunua numeroitiin uudelleen 1931: 22007 - 22027. 14 vaunua luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. 22016:n aluskehys jatkoi eloaan vaununa DR 2051 vuonna 1936, hylätty 1971. Kuusi melskeistä selvinnyttä vaunua, n:ot 22007, 22009, 22012, 22017, 22019 ja 22026 hylätty, ei tietoa hylkäysajankohdasta. Vahva ARVAUKSENI on, että 1950-luvun loppuun mennessä...? Minun laskujeni mukaan edellä mainittuja lanterniinitelivaunuja valmistui (luvussa ei ole mukana A 41:tä eikä R-ravintolavaunuja): 132 vaunua yhteensä. Pituus poikkeuksetta 18 680 mm puskimineen (A 41: 15 980 mm). Lanterniinitelipostivaunut ovat sitten oma lukunsa. Niissäkin muistaakseni oli joitakin vaunuja, joissa ei ollut lanterniinia, vai mitä, Tapio? Tiedot ovat peräisin omista havainnoista, Martti Hellstenin (lepää rauhassa!) luetteloista, Suomen Rautatiemuseolta, vaunuyhdistelmistä eri vuosilta, Resiina-lehdestä, VR:n historiikeista, vaunurekisteritoimistosta ja FMP 1996 (kiitos Eljas!). Mustia kirjoja olen myös syynännyt ja ottanut täydestä todesta! Puhumattakaan Junat-lehdestä ja Tapio Keräsen artikkeleista siinä. Edit: lisätty luettavuutta ja muutakin pientä... |
||||
|
22.02.2018 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Imatrankoski ja lusikkatehdas odottavat kieli pitkällä...? | ||||
|
22.02.2018 10:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistan, että Keskilohja meni tuhopoltossa...? (korj.kirj.vihre) | ||||
|
22.02.2018 08:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, "naikkonen"? Entä "miekkonen"? Muista kokeneen sana: - karussakin repussa voi olla vaikka kuinka hyvät eväät! | ||||
|
21.02.2018 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sopisi vaikka kirjan "Viisikko ja aavejuna" kansikuvaksi. | ||||
|
21.02.2018 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koskakohan tulee sellainen konduktööri, joka tervehtii: "Allahu Akbar!" | ||||
|
21.02.2018 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| H 482 kulki muutaman minuutin nopeammin kuin Porkkana P101 Hpk-Jy, tosin P101 odotti Petäjävedellä P104:ää. Näin siis 1976 -1977. | ||||
|
21.02.2018 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| TAYS:stä sen verran, että ne kerrat kun kävin siellä kuulokojeen uusinnassa (ensimmäisen kerran 1966), niin huomiota kiinnitti korvatautien osaston yleisö-WC:n MUSTAT kaakelit! Kodikasta, etten nyt sanoisi... | ||||
|
21.02.2018 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, tuo vaihtoehto kyllä käväisi mielessä...? | ||||
|
21.02.2018 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joni, kuvaa zoomattuani tulin siihen tulokseen, että kyseiset ulokkeet olisivat "jarruvisslan" narun kannattimia...? Onko joku eri mieltä? | ||||
|
21.02.2018 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mutta "turhiin" virkamiehiinhän ei kosketa, koska Pyhä Puolue on ne virkamiespaikat petannut nöyrille, tahdottomille ja notkeaselkäisille käskyläisilleen... (EDIT: lisätty vihapuhesana!) | ||||
|
|
21.02.2018 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan tuo vaalea-asuinen täti mahtoi saada napit auki illalla nukkumaan mennessään? | ||||
|
21.02.2018 10:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos pojalla jo farkut jalassa? | ||||
|
|
21.02.2018 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Venäjä päätti 30.7.1914 suorittaa liikekannallepanon. Venäläiset eivät halunneet sotaa eivätkä suunnitelleet sitä. He vain halusivat osoittaa, että kun itävaltalaiset uhkailivat, hekin osasivat uhkailla." Näin sanoi A. J. P. Taylor kirjassaan Ensimmäinen maailmansota. Tavallaan liikekannallepano oli kuin nykyinen risteilyohjus, mahdotonta kutsua takaisin, kun nappia kerran oli painettu. Hannu, totoaisin "Elokuu"-nimisen hevosen puolesta... |
||||
|
21.02.2018 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisikohan sen "riemuitsemisen" ymmärtää siltä pohjalta, että edellisestä Euroopassa käydystä sodasta oli kulunut jo pitkälti aikaa? Vielä kun pysähtyneisyys vaihtui toiminnan mahdollisuudeksi... Lähinnä tulee sääli noita mosatramppareita: vuotivat verensä kuiviin Galitsiassa tai Tannenbergissä... |
||||
|
21.02.2018 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtoi olla elämys herkkänenäisille: kerran syötyä hevosensapuskaa ja kerran juotua hevosenjuomaa kadut täynnä!? | ||||
|
20.02.2018 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kasikutterin ja Ladan matkanpää myös käsillä. | ||||
|
19.02.2018 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä 4140 oli mukana joissakin junissa, ainakin 90-luvun alkupuoliskolla. Se sijoitettiin yleensä keskelle junaa siksi, koska siihen ei saanut linjaradiota. Sitä en osaa sanoa, murisiko konekopan sisällä? T. Prv olla-olevinaan-js. | ||||
|
19.02.2018 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, haeskelin vähän tietojani, ja löysin seuraavaa: Hävittäjien ohjaamot maalattiin "Cockpit Green"-värillä. Se oli keltaisempaa kuin tuo kuvan moottorivaunun ohjaamon väri. Tietääkseni Humbrolilla on valikoimassaan ohjaamovihreää. Luftwaffe kuittasi asian RLM 02-harmaalla. Se taas saattoi olla mitä tahansa harmaanvihreästä keskiharmaaseen. (Korj.kirj.vihre) |
||||
|
19.02.2018 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Eljas. Kivi vierähti syrämmeltäni...! | ||||
|
|
19.02.2018 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, tarkoitatko " Duck Egg Blue"-väriä? Airfix aikoinaan vaati tätä Spitfire IX:n alapintaan. Myöhemmin alan piireissä lanseerattiin tosin "Sky-blue", joka oli sitten oma juttunsa. | ||||
|
19.02.2018 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista! Pekka ja Henskeli samalla taululla! | ||||
|
19.02.2018 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan apuna ollut intiaanien vanha keksintö: lumikengät? | ||||
|
19.02.2018 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika merkillistä, ensin Neuvostoliitto aloittaa sodan ja sitten vaati kyynisesti sotakorvauksia...? | ||||
|
19.02.2018 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan 1990-luvulla, kun ajoin autolla useammankin kerran Siuntiosta Lohjalle, niin ennen Lohjaa oli Lohjan kunta / Lojo kommun. Asuikohan siellä Lojokommunisteja? | ||||
|
19.02.2018 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| AERO = Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle, heko heko! | ||||
|
19.02.2018 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minullakin on asunnossani huone, jonka ovessa on Winston Churchillin nimikirjaimet, heko heko! | ||||
|
19.02.2018 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä se välttämättä ole ympyriäisen pyöreä! Esimerkiksi voimalaitosturbiinien liukulaakerit ovat jotain muuta kuin pyöreitä. | ||||
|
19.02.2018 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuleita asemannimiä! Esimerkiksi tuo Groom Bridge, g pois ja sanat toiseen järjestykseen, niin tulee "morsiamen pukeminen/valmistelu", eli Bride Groom. | ||||
|
19.02.2018 10:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Öljyvuodot havaitsee nopeasti, jos joku ihmettelee tuota väritystä. | ||||
|
|
19.02.2018 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihreälle ohjaamon yleisväritykselle lienee syynsä - samaa harrastettiin Spitfire- ja Hurricane-hävittäjissä toisen maailmansodan aikana. | ||||
|
19.02.2018 10:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kaikki nuo virkatarvevaunut odottavat tutkijaa...! | ||||
|
19.02.2018 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deltic = VOIMAA !!! | ||||
|
19.02.2018 10:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on samanlainen kello, kuin mikä on tuolla seinällä. Nysväsin sen Matti Kurjen eräästä painemittarista, jonka löysin Upinniemen varuskunnan korjaamon romukasasta. | ||||
|
19.02.2018 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upean komea veturi! Englantilaisten muotoilutaidoista voi aina sanoa mitä tahansa, mutta tämän veturimallin ulkomuoto on sieltä onnistuneimmasta päästä! | ||||
|
19.02.2018 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokonaan oma juttunsa on, luetaanko niitä palautteita ikinäkoskaanmilloinkaan...? | ||||
|
18.02.2018 21:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi käynee alaluokan käyttämiä sanoja: olla kusessa on eri asia kuin olla kusella...? | ||||
|
18.02.2018 20:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1992 oli ajokorttijunana Tk3 1150 ja salonkivaunu A 91. T. nimimerkki: " ajanut". | ||||
|
18.02.2018 20:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seurausta siitä, kun ei välitetä, osata eikä varsinkaan viitsitä! Tarkoitan VR:ää. | ||||
|
18.02.2018 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tippakannu, erittäin tärkeä apuväline tekniikan aikakaudella...! | ||||
|
18.02.2018 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sopisi hyvin BONK-junan veturiksi, heko heko! | ||||
|
18.02.2018 19:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samaa harrastettiin Vlp - Män välillä. Kiilausnaulat olivat pitempiä kuin normaalit kiskonaulat. | ||||
|
18.02.2018 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rouva porvari Risikko 2017 keväänä kuvautti itseään rakkaan rajakkiporukkansa kanssa peukku pystyssä. Kertonee jotain asiain tärkeysjärjestyksestä...? | ||||
|
18.02.2018 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1977 oli Puistolan kohdalla väistöraide, uutta (nykyistä) asemaa rakennettaessa. Väistöraiteella sn oli 70 km/t ja palakiskot. T. nimimerkki: "porkkanalla Helsinkiin sukuloimaan." | ||||
|
18.02.2018 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei nautita enää "ravintoa", lue: keskikuraa... | ||||
|
18.02.2018 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla taas ensimmäinen kamerani oli Dacora Digna, made in Germany. Kuvat olivat 6 x 6- kokoisia. Se oli hiukan kömpelö, joten seuraavaksi ostin Agfa Poket-Sensuurin, 110-filmikoolla. Kätevä peli, kuvien laatu (paitsi tähtäysmielessä) jätti toivomisen varaa... Muuten molemmat ovat tallessa. Kinofilmikameran ostin sitten 1970- ja 1980-luvun taitteessa. Poket-sensuurin salama oli vekkuli, kameran kannesta esiin tullut varsi laukaisinta painettaessa vapautti jousilangan lyömään salamalampun kantaan, seuraus: ilmaa pääsi lampun sisälle ja väläys! Salama oli ns. nelisalama, kuutio, jonka eri sivuilla oli lamppu. | ||||
|
|
18.02.2018 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai saiko 1802 uuden kattilan? Mikäli vanhaa olisi korjattu, ei mielestäni nokikaappiin olisi ollut tarvis puuttua...? Pekka-tyylinen kuljettajansuojus siinä näkyy olevan. | ||||
|
18.02.2018 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauhon kirkko rakennettiin keskiajalla, 1400-luvulla, pyhän Johanneksen nimeen. Pohjoisen puoleinen sakaristo taasen on vv. 1783 - 84. Tiilinen tapuli on rakennettu 1864. Sitä ennen oli ollut käytössä puinen tapuli, vuodelta 1745. Sitä ennen kelloteline oli asehuoneen katossa. Hauhon kirkon päädyissä on ajanjaksolleen tyypillistä kuosimuurausta, jota oli muissakin hämäläisissä kivikirkoissa. Seurakunnan mainitaan olleen papin hoitama vuonna 1329. | ||||