Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.02.2018 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauhon kirkko rakennettiin keskiajalla, 1400-luvulla, pyhän Johanneksen nimeen. Pohjoisen puoleinen sakaristo taasen on vv. 1783 - 84. Tiilinen tapuli on rakennettu 1864. Sitä ennen oli ollut käytössä puinen tapuli, vuodelta 1745. Sitä ennen kelloteline oli asehuoneen katossa. Hauhon kirkon päädyissä on ajanjaksolleen tyypillistä kuosimuurausta, jota oli muissakin hämäläisissä kivikirkoissa. Seurakunnan mainitaan olleen papin hoitama vuonna 1329. | ||||
|
18.02.2018 18:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Haltiinin" linja-auto taustalla. | ||||
|
18.02.2018 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ristikkosillan malli on ns. Schwedler-kannattaja. Hyvin yleinen siltatyyppi aikoinaan maamme radoilla. | ||||
|
18.02.2018 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kausalan asematalo valm. viimeistään 1870. Alunperin IV luokan tyyppipiirustuksilla rakennettua asemaa laajennettiin kolmeen otteeseen: 1873, 1900 ja 1921. | ||||
|
18.02.2018 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hikiän asemataloa laajennettiin 1873 ja 1904, laajennustöiden suunnittelijat olivat (järjestyksessä) Nylander ja Granholm. Alu perin se rakennettiin vv. 1867 - 1869 IV luokan tyyppipiirustusten mukaan, sanoo S. Valannon kirja. Todella vekkuli tuo kuistin kaide! | ||||
|
18.02.2018 18:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma "hyvä" halkopino oli sellainen, että karvahatun sai heitettyä läpi...! | ||||
|
18.02.2018 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin perässä oleva vaunu, CEi 2531 valmistui vuonna 1924 ja hylättiin 1965. Viime vaiheessaan siinä oli sähkövalaistus. Sisustusta ei oltu modernisoitu putkikalusteilla. Naapurivaunut 2530 ja 2532 olivat kaasuvaloilla. | ||||
|
18.02.2018 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusi hytti Henskeleihin tehtiin Pekan hyttien mukaan. | ||||
|
18.02.2018 17:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistaisin tämän aseman baltiansaksalaisen nimen olleen Schaulen...? | ||||
|
18.02.2018 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäjän soltuilla näyttää olevan piippalakit, eli paslikat päässään. Se oli siitä kuuluisa, että täilläkin oli oma "punanurkkansa". | ||||
|
18.02.2018 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo saarismallin 60 pennin lila postimerkki otettiin käyttöön 1921. Painosmäärä yli 45 miljoonaa kpl. Samanlaisia merkkejä painettiin myös 1925 alkaen, mutta nyt hakaristivesileimaiselle paperille. Pieniä hammaste-eroja oli näissä myös. | ||||
|
18.02.2018 09:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Verrattuna Sirkka Valannon kirjan kuvaan on vasemmanpuoleisin kuvassa näkyvä ikkuna ollutkin ennen ovi. Edelleen päädyn ovi saanut katoksen. Odotushuoneen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikallaan. Laajennettu tämän näköiseksi vuonna 1908. | ||||
|
18.02.2018 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Patti pyöreänä kummallakin...! | ||||
|
18.02.2018 09:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli ja rauhallinen sisustuksen värimaailma! Ensimmäisen sarjan Rkt:t punaisuuksineen "tietenkin" piristivät silmää... | ||||
|
18.02.2018 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt vaan tuo Novotserkasskin tuote hyppää tuon nyppylän kohdalla...? | ||||
|
17.02.2018 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lestadiolaisista: lapsia saivat kyllä tehdä selkä sen seitsemällä vekillä, mutta kaljanjuonti oli sitten suuri synti...? | ||||
|
17.02.2018 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli pyörä tuon Moren liitevaunussa! | ||||
|
17.02.2018 02:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä se komeilee, Ojk platformskjul...! | ||||
|
17.02.2018 02:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi on tappajaveturi! 28.3.1956 se törmäsi vetäessään paikallistavarajunaa 8524 rälsbussijunaan 1041 (YCo6 839) Akkavaaressa. Rälsbussin kuljettajan piti järjestää kohtaus tavarajunan kanssa Arvidsjaurissa, joka tuolloin oli miehittämätön liikennepaikka. Rälsbussin kuljettaja (nimeltään Holmström) kuitenkin unohti koko junakohtauksen. Törmäys sattui noin kolme kilometriä Arvidsjaurista etelään. 839 tuhoutui täysin, 16 ihmistä kuoli. | ||||
|
17.02.2018 02:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asemapäällikön vasemmanpuoleinen kunniamerkki on keisarillisen Venäjän Pyhän Stanislauksen III asteen kunniamerkki. Christer Karnilan kirja "Kunniamerkit" (1994) kerrotaan Pyhän Stanislauksen ritarikunnasta seuraavaa: Ritarikunta oli alkuaan puolalainen ja sen oli perustanut Puolan kuningas Stanislaus August Poniatowski toukokuun 7. päivänä 1765 Puolan pääpyhimyksen kunniaksi. Aluksi ritarikuntaan kuuluin kolme luokkaa, mutta vuonna 1815 siihen liitettiin neljäs luokka. Vuonna 1839 ritarikunta muuttui jälleen kolmiluokkaiseksi. Puolan jouduttua Venäjän vallan alaiseksi keisari Aleksanteri I jatkoi ritarikunnan merkkien myöntämistä puolalaisille. Puolan kapinan jälkeen vuonna 1831, keisari Nikolai I liitti ritarikunnan Venäjän ritarikuntiin, ja vuoteen 1917 saakka sen suurmestarina toimi Venäjän keisari. Myös Pyhän Stanislauksen niin kuin Pyhän Annankin merkit toivat mukanaan aatelisarvon vuoteen 1845 saakka. Vuodesta 1845 lähtien aatelisarvo myönnettiin ainoastaan 1. luokan ritareille. Aina niin luotettavasta Wikipediasta löytyi lisää tietoja: Pyhän Stanislauksen kunniamerkkiä myönnettiin virkamiesansioista. Se oli Venäjän keisarikunnan yleisin kunniamerkki. Kaikkiaan III asteen Stanislausta myönnettiin yli 752 000: lle. Carl Gustaf Mannerheim sai Pyhän Stanislauksen II luokan merkin miekkojen kera 1905. |
||||
|
17.02.2018 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyään julkaistaan lehteä "Kansa luisteli, sivarit kertovat", heko heko! | ||||
|
17.02.2018 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoista harrastaneisuutta on vaatinut ruo julkisivun kivilaattojen muotoilunmukainen "asentaminen" paikoilleen seinään/seiniin...? | ||||
|
17.02.2018 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirja "Valtion rautatiet 1912 - 1937" osa II kertoo sivulla 292: uusi kolminivelinen, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918. Samasta lähteestä on peräisin tieto, että vanha läntinen jänne korjattiin, lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. (= Ylihärmän rataan, ylittämään Lapuanjokea.) |
||||
|
17.02.2018 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herr Generaloberst von Falkenhorst kärsii näköjään kurkkukivusta, rautaristin ritariristi pilkistää manttelinkauluksesta... | ||||
|
17.02.2018 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo massapaalit lienevät Mäntän tehtaalta peräisin...? | ||||
|
17.02.2018 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja zoomaamalla tuon "Ge-korvikkeen" (?) päädyssä ei näy päätyovea, jollaista mielestäni saatettiin harrastaa, ollakseen matkatavaravaunukäytössä? | ||||
|
17.02.2018 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sakusoltaatin univormu on m/1910 ja päässään on lipaton kenttälakki. Ammustaskut ovat m/1909. Solttu ei ole kaartinyksiköstä, ns. Litzenit puuttuvat hihoista ja kauluksista. | ||||
|
17.02.2018 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta löytyy zoomaamalla yksi puolienglantilainen vaihde. Eikös nuo kuvassa näkyvät vaihteenlyhdyt olekin mallivuotta 1922? | ||||
|
16.02.2018 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, Erkki, Finlandia-talon laatat muistuttavat arkkitehdistaan "aaltoilemalla"...! | ||||
|
16.02.2018 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1974 ja 1975 Saabia sai myös oranssina, väri oli nimeltään "Indian Gold". Hoh hoijaa, saisipas oranssin 1975 Saab 99 kolmiovisen Combi Coupen automaattivaihteistolla, ruiskulla ja ohjaustehostimella.... Sillä olisi kivaa päästellä ja tehdä kiusaa muille tielläliikkujille! Taitavat vaan nuo em. spekseillä varustetut ysiysit olla yhtä tiheässä kuin kanan hampaat... Toisena vaihtoehtona vuoden 1978 99 Turbo kolmiovisena. Pienoismalli löytyy kirjahyllystä. Eikös tuo Volvon käyttämä tomaattiloota ollutkin Borg - Warner 35? Sellainen oli aikoinaan 99:eissä. |
||||
|
15.02.2018 07:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmuuden maksimoimiseksi: Jawohl, Tommi! | ||||
|
15.02.2018 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, hyvinkin mahdollista, ainakin omasta mielestäni. Katsoin kahdesta eri nettisanakirjasta, kumpikaan ei tuntenut "pisuhänd"-sanaa. | ||||
|
15.02.2018 07:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arkkitehtina Jarl Ungern? | ||||
|
15.02.2018 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etten nyt sanoisi: mahtava kuva on, juu vallan! | ||||
|
|
15.02.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turhien mielleyhtymien välttämiseksi kysyin kerran eräältä virolaiselta herralta, että mitä tuo " Pisuhänd" olisi suomeksi. Hän kertoi sen tarkoittavan haltijaeläintä eli paraa. Esimerkiksi pääsiäisnoidan haltijaeläin on tunnetusti musta kissa. | ||||
|
|
15.02.2018 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä "Sellun raiteet" on kuvattuna vuoden 1923 raidekaaviossa. Vasemmassa reunassa näkyy betonivalimoa. Iskän kanssa haimme sieltä viemäriputkia aitatolppien perustuksiksi vuoden 1968 lopulla valmistuneen omakotitalon tonttia ympäröivää aitaa varten. Ajankohta oli siis 1970 kesällä. 1923 kaaviossa raiteet yhtyivät loppupäässä, mutta 1970-luvulla ei yhdistävää vaihdetta enää ollut, vaan kaksi päätepuskuria. 1970-luvun jälkipuoliskolla näillä raiteilla "asui" virkatarvevaunuja ja joskus toppakoneitakin. |
||||
|
14.02.2018 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Telia-kaupassa on nykyisin kapsäkki- ja vetokärrykauppa. Toisella linjalla, pikku matkan verran ratikan edessä, on levykauppa Black & White. Olen sieltä tehnyt löytöjä kantrilevykokoelmani täydennykseksi. Suosittelen lämpimästi! | ||||
|
13.02.2018 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| H. Buchmannin kirjasta tieto: Cabahead-veturi, sarja AC-11, veturin ja tenderin kokonaispituus 38 277 mm. Ohjaamon katon korkeus kiskon selästä 4 928 mm ja savutorven pää huiteli 5 017 mm:ssä. | ||||
|
13.02.2018 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo auto japsi? Supura, anteeksi Subaru? Pitää olla Buick, Oldsmobile, Chevy, Dodge...! | ||||
|
13.02.2018 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Isä oli kirkkoväärtti, äiti oli Lottasväärtti, eikä pojasta tullut minkään väärtti..." | ||||
|
13.02.2018 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon kohdalla olevan vihreän alueen vasen viisto reuna ei ollenkaan korreloi kompressoripään pakoputken suojuksen kulman kanssa. Tekee levottoman vaikutuksen! Mielestäni olisi ollut parempi laittaa konesuojuksen vihreä raita kiertämään vaakasuunnassa ympäri veturia, molempiin päihin niksauttaa V-kuvio muistutteena perinteisestä ja jättää VR pienemmäksi. Kukahan konsullti pääsi rahastamaan tällaisella idealla? Anteeksi, käyttöominaisuudet varmaankin painavat kättelyssä enemmän kuin esteettisyys...? |
||||
|
13.02.2018 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, stridivät öögaan eli pissivät pupilliin...! Heko heko. | ||||
|
13.02.2018 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puchin pannu mopossa! Ja tuo etuhaarukan keinuvipujousitus, todella mieltä ylentävää ajella sillä pehmeällä soratiellä! Ja jarrut sitten, lisäjarruina piti joskus iskeä puolipohjat tantereeseen. Karstan kerääntyminen sylinterin pakoaukkoon silloin tällöin "piristi" kulkua ihmeesti, ei muuta kuin pakoputken turpamutteri auki ja puupalasella ronkkimaan. Pieni murhe olikin sitten piikki tulpassa... Kärkiviilakin osoittautui tarpeelliseksi ostokseksi. Mutta kivaa oli! |
||||
|
|
13.02.2018 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinisissä yksi päätyikkuna järjestettiin avattavaksi. Kuvasin jonkin verran ko. ikkuna avattuna. Huonona puolena oli se, kun WC:ssä kävijän hukkavesipäästöt kohosivat jättöpyörteiden nostattamina kameran linssiin. | ||||
|
13.02.2018 10:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kolme on miehellä pahoa, yksi, vuotava venonen, kaksi, heittiö hevonen ja kolmansi äkäinen akka." | ||||
|
13.02.2018 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, antisemitistit käyttivät "väkkyräristiä" tunnuksenaan jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Selityksenä oli se, että se voitiin pikasilmäykselläkin erottaa Daavidin tähdestä. | ||||
|
13.02.2018 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oripohjan raidejärjestely oli likimain tuollainen vuoden 1923 kaaviossa, tosin etualalla oleva yhteys 2. raiteelle ei siinä silloin ollut. | ||||
|
12.02.2018 08:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dieseljuna = mustaa kömyä, sähköjuna = valkoista kömyä? | ||||
|
12.02.2018 08:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kaksisiipisen semaforin näköinen merkki, joka kuvassa näkyy vihreää veturia vasten, lienee kaltevuusmerkki. | ||||
|
12.02.2018 08:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oj då! Jättebra! Ja nuo tikkarit ja snöbillarna! | ||||
|
11.02.2018 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistänpä Krokotiili-rockin soimaan ja jään ihailemaan tätä kuvaa. Kiitos, OKR! | ||||