Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.01.2018 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielestäni hiukan ontuva tuo 2000-luvun maalauskaavio 1960-luvun peruja olevassa veturissa. Vai olenko toivoton fossiili? | ||||
|
29.01.2018 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muovidildo menee...! | ||||
|
29.01.2018 15:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievää surua vaan nostattaa siirtymiset yksityisomaisuudeksi. Aitaa, piikkilankaa, valonheittimä, Pääsykielletty-lappuja, vahtikoiria, miinakenttiä ym. | ||||
|
29.01.2018 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen ovi on alkuperäisen mallin mukainen. | ||||
|
29.01.2018 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syyhän on aivan päivänselvä! Henkilökunnan palkkoihin menee liikaa rahaa, joka sitten on pois johtajien bonuksista...! | ||||
|
29.01.2018 02:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fanjunkarsin kirjasto näkyy taustalla. | ||||
|
29.01.2018 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarjaa 99 32 hankki Deutsche Reichsbahn kolme veturia Orenstein & Koppelilta vuonna 1932. Sarja on ns. Einheitslok. Siinä oli kapearaiteiseksi veturiksi poikkeuksellisen kookkaat vetopyörät, halk. 1 100 mm. Tästä johtuen sarja oli kapsuksi nopea: 50 km/h molempiin suuntiin. Juoksevan numeron edessä oleva 2 kertoo raideleveyden olevan 900 mm. Einheit-periaatteesta poiketen sarjassa on levykehys. Eikä kattilakaan aivan tavanomainen ole: vain neljä tuliputkea ja 69 lieskaputkea. Tulistinelementit oli järjestetty nipuiksi, jolloin tulistimen pinta-alaksi tuli 30,6 m2. Tästä aiheutui välillä "tukahtumisia", savulla oli ns. pieni läpikulkutila. DR myöhemmin varusti sarjan veturit uusilla hitsatuilla sylintereillä ja Trofimoff-luisteilla. Mainittakoon, että sarjassa oli myös köyden ja läpän avulla suljettava savutorvi, ettei savu häiritsisi kaduilla olevilla raiteilla ajettaessa. Pienen läpikulku-ulottuman vuoksi ohjaamon yläosassa sivuseinät oli kallistettu kuvassa näkyvällä tavalla. Tällöin veturista tuli "omansa" näköinen, eikä sitä helposti sekoita muihin tyyppeihin. Tulistimesta huolimatta veturisarja osoittautui erinomaiseksi eikä käytön ja huollon kannalta siinä ollut ongelmia. Veturissa on Holzapfel-kipinänsammuttaja, tuliputkilevyjen etäisyys kattilassa on 3 500 mm, Bissel-telit, normaali Knorr-jarrulaite suoratoimijarruventtiilillä, vetopyörissä jarrut, sähkövalaistus ja höyrylämmitysjärjestelmä junaa varten. Vesisäiliöiden tilavuus 4,25 m3, hiiliä 1,7 tonnia. Sylinterit (2 kpl) halk. 380 mm, kattilapaine 14 kg/cm2, arinan pinta-ala 1,6 m2, veturin suurin pituus 10 595 mm ja paino työkunnossa 43,68 tonnia. Tulen koskettama tulipinta on 5,8 m2 ja höyryttävä tulipinta 60,54 m2. Keskim. vetoakselipaino 7,95 tonnia. | ||||
|
29.01.2018 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsissa kuulemma lanseerattiin ennen aikaan ruotsinsuomalaisille omia kahviloita, joiden kylteissä luki: "Bar - baari". Lieneekö johtunut sitten kiusallisista mielleyhtymistä, kun melko pian vaihdettiin tekstiksi "Cafeteria". | ||||
|
28.01.2018 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, tuleepa mieleen pikkuilkeä kysymys (pitäisi varmaankin kysäistä Vladimir Vladimirovitshilta): entä Talvisota? Oliko se Pieni Isänmaallinen Luoteinen Rajaselkkaus? | ||||
|
|
28.01.2018 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös piikkilangan tuotannon edistyksellisyys oli tunnettua...! | ||||
|
28.01.2018 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan siellä kieltolappu: "tonnikeijuilta pääsy kielletty"? | ||||
|
28.01.2018 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja täällä Suomessa meillä om Mati Nykaenen, joka omien sanojensa mukaan etsii rakkautta. Niinpä niin, siivoamaan oksennukset ja antamaan särkylääkettä krapulaan... Ja tietysti toimimaan nyrkkeilysäkkinä ja tarvittaessa tuuraamaan pumpattavaa Barbaraa (hui - vihapuhetta!). | ||||
|
28.01.2018 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pojat, pojat, pieleen arvattu! Kuvan Qhz-ö on modernimpi näkemys ruotsinteeteeveestä. Toinen pää säilyi "alkuperäisenä" siellä olleen kulkemisen edellyttämän motin takia. Tässä päässä on mylly nostolavahydrauliikkaa varten, sekä apumoottorin käyttämää hydrauliikkaa, jolla vaunua voitiin liikutella pienellä nopeudella. Se ei siis ole ollut kaksiosainen, eikä myöskään sähkölättä! (täydennetty tekstiä). |
||||
|
28.01.2018 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postimerkkimalli on vuodelta 1889. Sitä on aika hyvin saatavilla vieläkin, painosmäärä LaPen luettelon mukaan 25 838 700 kpl. | ||||
|
28.01.2018 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silloin kun "opettelin" polttamaan 1975, niin norttiaski maksoi 3,95 ja Lucky Strike 4,20. Mallu oli muistaakseni 4,50. Nämä siis markkoina. | ||||
|
|
28.01.2018 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja autolehdet hehkuttavat Ssangyong Wongeja (made in Korea)... Ostakaa,ostakaa,ostakaa! Olette luusereita, ellei autossanne ole automaattista tamponinpoistinta vakiovarusteena! Ym... | ||||
|
28.01.2018 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja parturille on aina tarvetta! | ||||
|
28.01.2018 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alatornion kivikirkko valmistui 1797, rakentaja oli "Riivan-Jaakkoo" eli Jaakko Rijf. Tyyliltään se edustaa lievää klassismia 1700-luvun lopulta. | ||||
|
28.01.2018 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä varmasti ovat hevoset "päästäneet" kerran syötyä hevosenruokaa pitkin tietä...? | ||||
|
28.01.2018 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun loppupuolella Vilppulan aseman R-kioski oli asematalon ja makasiinin välissä. Silloin kioskittarena toimi rouva Tuomi, jonka mies oli Haapamäellä veturinkuljettajana. Kun aseman kiska lakkautettiin, niin R-kioskitoiminta siirtyi Vlp pääkadun varrella olevaan myymälätaloon "integroituna". Myöhemmin aseman kioskin paikalle tuli elintarvikekioski, joka ei kuitenkaan vanhentunut liian kauaa aikaa. | ||||
|
28.01.2018 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistanko oikein, että ennen sotaa matkustajavaunujen kattolankongit olivat koko vaunun mittaisia? | ||||
|
27.01.2018 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikävä kyllä, en ole Tapsa, mutta kirjassa "Modell-Eisenbahn HO-International" sivulla 284 on kuva Rivarossin veturimallista 1280. Siinä on sama numero (779), kuin yllä olevassa kuvassa. Kirja on painettu 1988. Rivarossi on valmistanut 779:n myös N-skaalassa, tuotenumerolla 9186. Niin ja yhtiönä tenderissä oli siis Nickel Plate Road kummallakin. | ||||
|
27.01.2018 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnon hattu oikeanpuoleisella sedällä. T.nimimerkki: "itsellänikin Stetson arkikäytössä". | ||||
|
27.01.2018 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähän olisi mielestäni pitänyt lisätä kitara (Martin HD-28 tai Gibson Hummingbird), ja tytsky olisi sitten täytteeksi laulanut ja säestänyt itseään kitaralla " I'm a poor lonesome Cowgirl and a long way from home". Tämä kaikki Gene Autryn luoman perinteen kunniaksi... | ||||
|
27.01.2018 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin jostain teologisesta artikkelista että 666 olsi ihmisen symboli, jossa kullekin ihmisen elementille on annettu 6. 666 = ruumis, sielu ja henki. 7 taas oli täydellisempi numero, ja jumalan numero olisi 777, pyhää kolminaisuutta korostaen. Ilmestyskirjassa ja kuvassa mainittu pedon numero viittaa ns. lopun aikoihin, jossa numerologiaa harrastamalla oli saatu kristittyjä vainoavan ihmisen nimen kirjaimille annettuja lukuarvoja laskeskelemalla 666. Fundamentalistikristityt ovat ahkerasti aprikoineet ja numeroilla pelanneet kautta vuosisatojen. Vahvin oletus lienee ollut Rooman keisari Nero. Myös vähän vääntelemällä on saatu muitakin nimiä: esim. Hitler. Tämän kaltainen numeroilla pelaaminen tunnetaan juutalaisten Kabbalassa. |
||||
|
27.01.2018 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Orihveden alkuperäinen asematalo oli samanlainen kuin Keuru (eli Haapamäen vanha) ja Tervajoki. Se paloi 1886, palo sai alkunsa naistenhuoneesta. Kuvan asematalo on siten palon jälkeen rakennettu ja siinä on Oulun rautatien IV luokan asematalojen piirteitä. | ||||
|
27.01.2018 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Magirus Deutz - kuorma-auto oli kuulemma natsien viimeinen paha teko maailmalle. | ||||
|
27.01.2018 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuo venäjän fontti olisi pohjautunut vanhaan kirkkoslaavin fonttiin? | ||||
|
27.01.2018 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tätä veturityyppiä kutsuttu nimellä "Ristuksen piiskaaja"? Kun rataa oli ollut rakentamassa juutalaisia rangaistusvankeja... | ||||
|
27.01.2018 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ympärilyöntiherkkyys johtui siitä,,että vetoakseleiden akselipaino oli hieman "mieto". | ||||
|
27.01.2018 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi sininen kun on punainen! (Takki, kengät ja opaste.) | ||||
|
27.01.2018 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs työntekijä alumiinitehtaalta kertoi aikoinaan olleensa kolarissa Junakeulalla, joskus aikoja sitten Imatralla. Piti sitä aikamoisen turvattomana vehkeenä, mitä tulee törmäysturvallisuuteen. Olipa kuulemma itsekin mennyt rikki kyseisessä kolarissa ja vannoneen toivuttuaan, ettei ikinä enää mene minkäänlaisen pakettiauton kyytiin. Tottahan tuo, en usko tuonaikaisten pakujen korien olleen juuri muuta kuin sääsuojan virassa. Eikä 1990 keväällä uutena ostamani japsi-Lite-Ace ollut sen kummempi... | ||||
|
26.01.2018 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Järeä hevospuomi! Siinä puunpurija-kaakeilla onkin ollut kova haaste tehdä lovia! | ||||
|
26.01.2018 09:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein, Raimo! En muistanut tuota jalkapuuta. Entä sitten istuttaminen "mustassa penkissä"? Sitä käytettiin mm. aviottomien äitien häpäisyyn. | ||||
|
26.01.2018 03:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Davidstad edustaa jugendtyyliä kauniisti... Kuvassa näkyvä poikkipäädyn katon pään niksaus ei ole suomalaiselle asema-arkkitehtuurille tyypillistä... | ||||
|
26.01.2018 03:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Donnerin sola? Sillä on muistaakseni synkkä maine erään retkikunnan jouduttua turvautumaan ihmissyöntiin henkensä pitimiksi. | ||||
|
|
26.01.2018 02:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi EU:n neronleimaus on, jos ostat USA:sta uuden auton ja tuot sen Suomeen, niin esimerkiksi ajovalojen lasit on ehdottomasti vaihdettava e-hyväksyttyihin. Siitäkin huolimatta, että lampunlasit olisivat vaikka samalta alihankkijalta. Muutoin tulee putkaa, sakkoa, poistumiskieltoa, lisäveroa, kuritushuonetta, inkvisitiota lopetuspiikin kanssa... | ||||
|
26.01.2018 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postimerkki on leijonamerkki 1930. Sen suunnittelija oli Signe Hammarsten - Jansson (1882 - 1970), joka oli muutoinkin tuottelias postimerkkien piirtäjä. Hänen tyttärensä oli muumeista tunnettu Tove Jansson. Tällä postimerkkimallilla oli pitkä virkaikä, vuodesta 1930 vuoteen 1952, käypäisyysaika oli aina 31.12.1962 asti. Myös seuraava leijonamerkkimalli vuodelta 1954 oli Signen käsialaa. Vihreä 50-penninen merkki tuli käyttöön 1932. (korj. kirj.virhe) |
||||
|
26.01.2018 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Krunikassa oli vuosia sitten antiikkikauppa, jota hoiti rouva Junnila. Hän kertoi olleensa sairasjuna "Topissa" lääkintälottana. Eräästä reissusta hän kertoi, kuinka kerran haavoittuneita saksalaissotilaita jututtaessaan saksaksi nämä olivat alkaneet itkemään, kun edes joku osasi saksaa. | ||||
|
26.01.2018 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekua käydessäni asuin Karhulassa, Pajamäentiellä. Aamuisin koululle lähtiessäni kävelin vesitornin vierestä kirjaston ohi bussipysäkille. Muistan, kuinka kevätaamuisin linnut laulelivat niin kauniisti: - kvaak, kvaak, kun varikset ilmataistelivat vesitornin yläosan ympärillä... | ||||
|
25.01.2018 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä on komea kissa! Hauskat nuo valkoiset tassut. Meidän harmaaraidallisella nuorukaisella Sulolla on samalla tavalla valkoiset varpaat. | ||||
|
25.01.2018 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entiseltä saksalaiselta nimeltään Swinemuende. Tuo Peron nr 2, onko se Juan vai Evita? (korj.kirj.asua) | ||||
|
25.01.2018 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on tuon 1937 juhlakirjan nahkakantinen numeroitu painos (nro 55). Painos oli 100 kpl. Kirjan kannessa on tuon kuvan pohjalta tehty kohokuvio. Painopaperi on "kansanpainokseen" verrattuna hienompaa, siis kiiltävämpää ja joitakin painovirheitä on korjattu. On siis toinen painos. | ||||
|
25.01.2018 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli kuva, josta selvästi näkee kuinka Nokian asematalo oli Oulun rautatien pysäkin piirustusten mukaan pystytetty. Laajennuksessa on pitäydytty tyylissä sekä muotokielessä. (korj. kirj.virhe) | ||||
|
25.01.2018 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Msinittakoon, että Ruotsissa käytettiin ns. "tidningsdressinoita" eli suomeksi sanomalehtiresiinoita! Ensimmäinen sellainen valmistui Ostkustbananille 1932 Hilding Carlssonilta. Seuraavana vuonna siitä tuli SJ:n Yd2. Seuraava valmistui 1934. Myös kaksiakselisia rälsbusseja muutettiin tavaravetovaunuiksi, näin tehtiin 1950, jolloin kolme vaunua otettiin liikenteeseen sanomalehtikuljetuksiin itärannikkoradalla. Kun kyseinen rataosa sähköistettiin, niin sanomalehtikuljetukset rälsbusseilla lopetettiin. Nuo resiinat muistuttivat suuresti tuon ajan pakettiautoja, joihin oli väkerretty laippapyörät. Tiedot kirjasta Rälsbussar och släpvagnar vid Statens Järnvägar / Arne Hällqvist 1984. |
||||
|
25.01.2018 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| On totta, että Antti Rannanjärvi jäi rötöksistään kiikkiin, mutta Heikki Ylikankaan kirjan mukaan hän kykeni kuitenkin ison kantatalon isäntänä maksamaan huimat sakot ja täten välttyi linnareissulta. Isoo-Antti luki Kakolassa tiilenpäitä 12 vuoden ajan. Kaverukset kuitenkin istuivat tutkintovankeudessa Vaasassa, niin kauan kuin oikeudenkäyntiä kesti. Rannanjärvi sitten vokotteli yksin jäänyttä Isoo-Antin vaimoa, ja tekaisi tälle lapsen. Antti R. kerkesi kuitenkin kuolla puukon suuhun elokuussa 1882, ennekuin Isoo-Antti palasi Härmään suoritettuaan velkansa yhteiskunnalle. Siis: kuvan teksti on virheellinen. |
||||
|
25.01.2018 02:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loimulohta näköjään kärventävät! | ||||
|
25.01.2018 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaiken A ja O, välissä L ja K. | ||||
|
25.01.2018 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jeremias Aaron Cotton, ja hänen punainen E-Jaguarinsa! Vielä löytyy antikvariaateista melko pienellä etsinnällä... | ||||
|
25.01.2018 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleisimmalla herralla lienee nallenkuvalla varustettu virvokepurkki kouransilmässä? Vai onko peräti Karjalaa? | ||||
|
25.01.2018 01:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rasvaappas poika fleestongit! | ||||