Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.05.2017 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan asjallinen lukitussokka mutterissa! Hitsisaumatkin ovat kunnollisia: ei käytetty liikaa virtaa... | ||||
|
28.05.2017 03:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaajan selän takana on Knieffin kulma. Siinä olleessa talossa oli ennen muinoin lihakauppa (muisteli pikkutyttönä Telakkakadulla asunut naisystäväni). Nyt siinä on OP:n rakennuttama/omistama vuokratalo. | ||||
|
28.05.2017 03:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entä BT 01368? Näin sen Seinäjoella huhtikuussa 1997. Se ainakin oli muutettu Eim-vaunusta. | ||||
|
28.05.2017 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ostin kerran kaupasta vihreää Norttia, kun luulin sitä mentholisavukkeeksi. | ||||
|
28.05.2017 03:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo Porvoon keskustan laiturirakennus olisikin vuodelta 1967? | ||||
|
28.05.2017 02:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jerry (Jeremias Aaron) Cotton ja Phil (Philipe Marcel) Decker, lyömätön FBI:n pari! | ||||
|
28.05.2017 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan, kun katsoin televisiosta näitä avajaisia niin Jorma Pulkkinen sekoili paikkakunnan nimessä tyyliin Haapavesi - Haapamäki. Se vain harmitti, kun ohjelman edetessä enemmän tai vähemmän känninen Topi Sorsakoski ei esittänyt rautatielauluja. | ||||
|
28.05.2017 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstissä on virhe. Kuvausajankohtana rungon 5113-5114 välivaununa ei voi olla 5607, sillä se tuhoutui elokuussa 1979 onnettomuudessa Hki ratapihalla ja hylättiin seuraavana vuonna. Mainittujen vetovaunujen väliin sijoitettiin 5603. Mainittakoon, että 5603:aa ei koskaan täyskorjattu Tku knp:ssa. Siinä säilyi täyskorjausmerkintänä Valmet 11.65. Tiedä sitten, mitä puuhasivat 5603:lle johdonvetojunamuutoksen yhteydessä... | ||||
|
28.05.2017 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin tuttu paikka! Tässä kohdassa tuli useinkin katseltua illan tavarajunan menoa kohti Vilppulaa Hurun vetämänä... Asuin muutaman sadan metrin päässä vuosina 1967 - 1981. Kuvaajan selän takana meni pyörätie Vuohijoelle. Muistaakseni Kukkarokiven taloja alettiin rakentaa 1970-luvun puolivälin tienoilla. | ||||
|
28.05.2017 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi:ssä 22393 oli vielä elokuussa 1975 A7-telit. T.nmrk "näin sen Pm ratapihalla junassa P98". | ||||
|
27.05.2017 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jokelan valimosta tuli aikoinaan Mäntän pumpputehtaalle valuja, jotka olivat seostettua haponkestävää terästä. Arvatkaapa muutoin, millä valutuotteet kuljetettiin Mänttään? Rekalla! |
||||
|
27.05.2017 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs työkaveri, moldovalainen, kutsui kaupunkia nimellä "Kisinjov". | ||||
|
27.05.2017 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Winston Churchillin nimikirjaimet, heko heko! | ||||
|
27.05.2017 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo on vuodelta 1925. | ||||
|
27.05.2017 19:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratavartijan Inkerin vahtituvan omisti 1980- ja 1990-luvun taitteessa leskirouva Nieminen. | ||||
|
27.05.2017 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mistä LOT on lyhennys? Jees, Lot Of Troubles, heko heko! | ||||
|
27.05.2017 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelen, että Pakkaajankadun tasoristeyksessä jäi 1970-luvun lopulla paikallisen Sokoksen johtaja autoineen Vilppulan suunnasta tulleen tavarajunan alle ja kuoli. | ||||
|
27.05.2017 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Risto sanoo:"Ei, ei, nuo polttoaineet eivät sovi minulle! Menenpä tästä hiilestyspaikalle." | ||||
|
27.05.2017 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan suorittajat kutsuivat Mäntän junia nimillä P1 ja P2, alias päivystäjä 1 ja 2. Muutoin juna kulki tunnuksen T3410 alla. Lähtöaika Mäntästä Vilppulaan illan päivystäjällä oli pitkään kello 18.45, tulo Vilppulaan 19.10. Vilppulassa järjestelyä: pohjoiseen menevät vaunut raiteelle 5 ja etelään raiteella 3 olevan 3410:n jatkoksi. Sitten jarrujen tarkastus. P41 Seinäjoelle tuli ja lähti 19.25/19.27, ja T3410:lle lähtölupa etelään (tosin aikataulunmukainen lähtöaika oli 19.45). Pohjoiseen menevät vaunut otti yöllä kulkeva T3401 mukaansa. Kerran Vlp js V. Mäntylä (1929 - 1989) lähetti T3410:n junanlähetyslevyllä, yleensä lähtölupa annettiin linjaradiolla. Mäntässä asemalla toimi asemamies Heinola. | ||||
|
27.05.2017 10:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junaa kutsuttiin nimellä "Kiiala Express". T.nmrk Prv js. | ||||
|
26.05.2017 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan kun Mäntän yhteiskoulussa ollessani tehtiin luokkaretki Helsinkiin toukokuussa 1971. Bussi oli samanlainen Wiima kuin kuvassa näkyvä, sen omisti tosin E. Mäkelä Keuruulta/Ähtäristä. Muistan ihmetelleeni kun Helsingin talot olivat aika nuhruisia. Taisi olla ennakkokäsityksenä se, että talot olisivat värikkäitä ja siistejä. Kävimme silloin myös eduskuntatalossa seuraamassa kuinka Veikko Vennamo puhui. Linnanmäkikin tuli käydyksi, selvähän se. Joo. En olisi tuolloin osannut aavistaakaan, että vuonna 2000 syksyllä minusta tulisi muuttoauton tuomana helsinkiläinen. Kiitos Tommi kuvasta! | ||||
|
26.05.2017 17:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jättebra, kiitos Jimi! | ||||
|
|
26.05.2017 11:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hoi, Ruotsissa käyneet! Muistanko oikein, että Ruotsissa oli (on?) käytössä seisakeopastin. Se oli keltainen pyöreä lätkä tolpassa ja junaan pyrittäessä matkustaja käänsi sen poikkisuuntaan raiteeseen nähden. Junan konduktööri sitten palautti sen asentoon, jossa lätkä oli pitkittäisuuntainen. Ruotsalaiset tunsivat kyseisen laitteen nimellä "plåtstinsen" (= peltijunanlähettäjä, näin kirveellä käännettynä). | ||||
|
25.05.2017 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jostain lukeneeni, että Vladimir Iljitshin erityisenä toivomuksena oli tulla haudatuksi äitinsä haudan viereen. Siis Simbirskiin, kuten edellisessä kommentissa 12.04.2011 klo 20:23 oli todettu. | ||||
|
25.05.2017 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan, kuinka mittalaitetarkastajana ollessani, tehdessäni vastaanottotarkastuksia Stankon toimittamille neuvostomittavälineille huomasin, että lievästä karkeatekoisuudesta huolimatta mittavälineet täyttivät niille asetetut vaatimukset! Olisi sitten kysymyksessä eri tarkkuusluokkien kulmamitat, suorakulmat, työntömitat, mikrometrit ja "heittokellot". Oletan, että eri neuvostovalmistajat joutuivat lähinnä aseteollisuutta palvellessaan panostamaan myös laatuun. Yksi huomio vielä: kuriyhteiskunnissa (CCCP, NSDAP-Saksa, DDR ym.) ei erikoisesti kannustettu luovuuteen, joten tuotteita tehtiin "varman päälle", ettei kävisi niin että Stasi-Gestapo-KGB:n tsekisti hakkaa yöllä ovea ja vie Siperiaan... (Korjattu kirjoitusvihre!) |
||||
|
24.05.2017 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatessani näiden maallisia jäännöksiä syyskuussa 1992, kertoi muuan paikallinen asukas että nämä olivat ehjänä vielä 1987. 1992 nämä olivat "levinneet", aluskehykset lattioineen oli jäljellä. Seinät ym olivat maassa. Muistaakseni toinen näistä oli Rauman Rautatien entinen vaunu. | ||||
|
23.05.2017 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Knoppitieto: jostain lukemani maalausohjeen mukaan noiden valkoisten kolmiomerkintöjen kateettien pituus on 700 mm. | ||||
|
23.05.2017 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä vaunu oli 1992 kesällä Kouvolassa nukketeatterivaununa. Näytöksiä jouduttiin perumaan kun kiinnostuneita EI käynyt... Muistaakseni tilaisuus liittyi silloin vietettyihin Kouvola-päiviin. | ||||
|
23.05.2017 10:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viisaasta kirjasta poimittuja tietoja 1960 Dodgesta: Dart-mallia tuotettiin mallivuonna 306 603 kpl, Pioneer-sarja käsitti viisi korimallia (4-ovinen sedan, 2-ovinen sedan, 2-ovinen Hardtop Coupe, ja kaksi farmarimallia, erona istumapaikkaluku 9 ja 6), Dartin akseliväli oli 118 tuumaa (2 997 mm), kokonaispituus 208,6 tuumaa ( 5 298 mm), muiden Dodge-autojen akseliväli oli 122 tuumaa, moottori oli 318 cid (5 212 cm3), teho 230 hp 4 400 kierr./min, kansiventtiilit, valurautainen sylinterilohko, puristussuhde 9:1, viisi kampiakselin laakeria, hydrauliset venttiilinostimet, kaasutin oli kaksikurkkuinen Carter. Mainittakoon samalla että vuonna 1960 Dart Phoenixilla (kuljettajana Norm Thatcher) saavutettiin kolme maailmanennätystä Bonnevillessä luokassa B-Supercharged Gas Coupe. Ahdetulla V-8 383 cid-moottorilla varustetulla hardtopilla saavutettiin nopeus 191,8 mailia tunnissa (308,6 km/t) määrätyllä matkalla. Toisen kirjan mukaan useiimmat 1960 Dodget olivat suhteellisen kevyitä, jolloin suorituskyky oli hyvä ja polttoaineenkulutuskaan ei ollut kohtuuton. Dodge Dart Seneca 4-ovinen sedan näytti paljon kalliimmalta autolta, vaikka sen lähtöhinta tuohon aikaan oli 2 330 taalaa. Mainittua mallia myytiin eniten, reilu 93 000 kpl kuusisylinterisellä Slant Six-moottorilla ja alle 46 000 kpl 318 cid V-8:lla. "En voi kalastaa ilman syöttiä. Lähettäkää lisää autoja." Näin sanoi Dodgen eräs kalifornialainen piirimyyjä lokakuussa 1959 vaatiessaan lisää suosiota saavuttanutta 1960 Dodge Dartia. | ||||
|
23.05.2017 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sama numero kuin minun kirjastokortillani Mäntän kirjastoon 1960-luvun loppupuolella... | ||||
|
23.05.2017 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulta kysyttiin 2005 että mitä tyyliä tuo Heinolan nykyinen asemarakennus edustaa? Vastasin että ei ainakaan barokkityyliä, pikemminkin parakkityyliä - heko, heko. T.nimimerkki "Asema-arkkitehtuuriin perehtynyt". | ||||
|
23.05.2017 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin mummu tuli kerran marjareissulta ja pysähtyi Alkoholiliikkeen kohdalla ja laski marjakopat maahan. Viinakaupan ovi oli auki ja mummu kurkisti sisälle. Näki pullorivistöt ja siunaili näkemäänsä: - Voi voi kun siellä on paljon hillottu ja mehustettu! | ||||
|
22.05.2017 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, hei ,hei seis! Mekka on ihan toisessa suunnassa! | ||||
|
22.05.2017 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuossa kaapelitehtaan tornissa kumitettiin kaapeleita, siten että kaapelit ripustettiin ylhäältä, pystyasentoon. Tällöin päällyste, siis kumikerros valui tasaiseksi kaapelin ympärille. Mikäli työ olisi tehty kaapeli vaaka-asennossa, olisi kumikerros valunut alapuolelle paksummaksi, mikä olisi ollut laatuvirhe. Tornin huipulla oli näköalatasanne, ja sen alapuolella ikkunoilla varustettu kabinetti. Tornin huipulle pääsi suht pirteällä tavarahissillä. T.nmrk "Päässyt sinne kiikaroimaan". Muuten, kaapelitehtaan tornia on jatkettu muutamalla metrillä tuon kuvan ottamisen jälkeen, muistaakseni siinä 1990-luvulla. Tornin "virallinen" nimitys on vulkanointitorni. 1990-luvulla kaapelitehtaan omistajaksi tuli hollantilainen NK-Cables, joka sittemmin myi sen, uudeksi omistajaksi tuli Pirelli. Samalla alueella toiminut Nokia Alumiini myytiin pois ja uudeksi nimeksi tuli Nordic Aluminium, nimenmuutos tehtiin marraskuussa 1996. Nimenmuutosjuhliin kulki tilausjuna Helsingistä Kelan kautta Båtvikiin, junassa oli Dv12 ja neljä Eil-vaunua sekä Eifet. Illalla paluujuna vei vieraat takaisin Helsinkiin. | ||||
|
21.05.2017 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjasta "Dampflokomotiven in den USA 1825-1950" band 2 (kirj. Heinrich Buchmann) löytyy tieto: (kirveellä karkeasti käännettynä) mielenkiintoinen on myös tosiasia, että huolimatta 8 839 mm pitkästä tulipesän katosta, 22 promillen nousuissa ei esiintynyt vaikeuksia veden korkeuden suhteen. Lisää: näissä 4-8-8-4 Mallet-koneissa ei käytetty kompoundikoneistoa. Suurimmaksi nopeudeksi oli määrätty 80 mailia tunnissa, epävirallisesti Big Boy saavutti 87 mailia tunnissa (129 km/t). Saman kirjan mukaan Big Boy kehitti suurimman vetovoimansa 110 km/t nopeudessa. Vetopyörän halkaisija on 1727 mm (Boxpok), 4 sylinteriä, mitat 603,25 x 812,8 mm (sarjan ensimmäisissä vetureissa sylinterin halkaisija oli 596,9 mm), kattilan työpaine 21,09 aty, arinan pinta-ala 13,96 m2, tulipinta 534,6 m2, tulistin 190 m2, veturin paino 345,5 tonnia, (myöhemmin 350,17 tonnia). Käytettiin Wasatch Mountains-radalla Ogdenin (Utah) ja Green Riverin (Wyoming) välillä. Suurimmaksi tehoksi ilmoitettiin 7 500 hv. Kirjan "American Locomotives, a pictorial record of steam power 1900-1950" mukaan perusrakenteen suunnittelivat Union Pacific-yhtiön Research and Mechanical Standards Departmentin insinöörit. Mainitaan, että myös American Locomotive Co.n insinöörit olivat mukana suunnittelutyössä. | ||||
|
03.05.2017 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982: akselijärjestys D, teho 1 x 660 = 660 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJC 97, tehonsäätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 17, voimansiirto kytkintangoilla, suurin pituus 9 450 mm, pyörästön pituus 6 000 mm, pyörän halkaisija 986 mm, paino työkunnossa 35,2 tonnia, kitkapaino 35,2 tonnia, suurin akselipaino 8,8 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 115 kN, suurin sallittu ajonopeus 60 km/t. Valmistaja ASEA ja Vagn och Maskinfabriken i Falun. | ||||
|
03.05.2017 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa "Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida" (Trafik-Nostalgiska Förlaget 2008) on luettelo, jonka mukaan YP-sarjan kapsulättiä on jäljellä 21 vetovaunua ja 10 liitevaunua. Tilanne on siis syksyltä 2008. Vaunut ovat eri museorautatieyhdistysten omistuksessa. Käyttämäni kirjan luettelo ei erikseen mainitse mahdollisesta ajokuntoisuudesta mitään. Edelleen, YP-vaunuja valmistettiin vuosina 1952 - 1958 kaikkiaan 72 kpl ja tavaravetovaunuja YFo5p neljä kpl. YP-vaunuista kuusi muutettiin hiukan leveämmälle raideleveydelle 1 067 mm sarjaan YBo5t, vuodesta 1970 Y5T. Erimallisia liitevaunuja valmistui vuosina 1952 - 1958 kaikkiaan 73 kpl. Näistä muutettiin 1 067 mm raideleveydelle viisi vaunua (näistä kolme oli postiliitevaunuja). SLM 1982 kertoo että SJ:llä oli vuonna 1981 YP-vaunuja yhdeksän ja liitevaunuja viisi. Roslagsbananilla oli puolestaan tuohon aikaan kuusi YP-kapsulättää. Näistä yksi oli muutettu opetusvaunuksi, mutta sitä pidettiin käytössä olevana vaununa. 1 067 mm-liikenne loppui 1970 ja SJ:n YP:t liitevaunuineen hylättiin 1982 - 1984. Roslagsbanan puolestaan hylkäsi YP:t vuonna 1987. | ||||
|
02.05.2017 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teknisiä tietoja X20-junasta (SLM 1982): pyörästöjärjestys (1A)'(A1)'+2'2', teho 1 x 170 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJB 65, ohjausjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 10, voimansiirto kardaanilla, suurin pituus 33 140 mm, pyörästön pituus 29 000 mm, pyörän halkaisija 676 mm, istumapaikkaluku 1 luokka 8, 2 luokka 67, kuormaa 2 tonnia matkatavaratilassa, matkatavaratilan pinta-ala 12,5 m2, paino työkunnossa 34,9 tonnia, kitkapaino 9,4 tonnia, suurin akselipaino 4,9 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 20 kN, suurin sallittu ajonopeus 105 km/ t. X21-juna koostuu lyhytkytkennällä kootusta moottorivaunusta (parittomat numerot) ja ohjausvaunusta (parilliset numerot). Yhteisajokelpoinen sarjojen X20 ja X21 kanssa. Vuonna 1982 X21-junia oli 10 kpl, niitä valmistettiin vuosina 1958 - 1959. | ||||
|
02.05.2017 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982 kertoo: pyörästö (1A)'(A1)'+2'2'+2'2'+(1A)'(A1)', teho 2 x 170 = 340 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJB 65, ohjausjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 10, voimansiirto kardaanilla, suurin pituus 65 540 mm, pyörästön pituus 60 700 mm, pyörän halkaisija 676 mm, istumapaikkaluku 1 luokassa 31, 2 luokassa 110, kuormaa 2 tonnia matkatavaratilassa, matkatavaratilan pinta-ala 8,6 m2, paino työkunnossa 68,7 tonnia, kitkapaino 17,0 tonnia, suurin akselipaino 5,6 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 30 kN, suurin sallittu ajonopeus 105 km/t. X20 on lyhytkytketty sähkömoottorijuna, jossa on kaksi moottorivaunua ja kaksi välivaunua, joista toisessa (2 luokan välivaunussa) on päämuuntaja, virroitin ja matkatavaosasto. Yhteisajokelpoinen sarjojen X20 ja X21 kanssa. Tulkoon mainituksi että X21 on kaksivaunuinen. X20-junaa oli kolme kappaletta. | ||||
|
02.05.2017 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunun 965 historiasta sen verran, että SJ hylkäsi sen vuonna 1987. Saman vuoden aikana se myytiin SSJmF:lle eli Skåne-Smålands Jernvägsmuseiföreningille. SLM 1982:n mukaan se oli 1981 sijoitettuna Gävleen. | ||||
|
01.05.2017 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| AAAARRRGGGHHH!!!!!!! SÖRKKA, ei Sörkkä! Eihän Lönnrotinkatuakaan kutsuta Lönkäksi, vaan Lönkaksi! T. Nimimerkki "Sörkassa asuva tarkkakorvainen, jo vuodesta 2000". Mausteeksi hiukan nurkkapatriotismia... Kauhulla odotan aikaa jolloin joku keksii käyttää tupakoinnista sanaa röökääminen röökaamisen sijaata. | ||||
|
01.05.2017 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cessna Pilot Centerin julkaisemassa Lentäjän käsikirjassa (painos vuodelta 1977) kerrotaan opetusjaksossa 1 - osa A:n sivulla 1-9 näin: "Valokuvauskoneen käyttö (ilmailuasetus 110 pykälä) Valokuvauskoneen käyttämiseen ilma-aluksessa Suomen alueella vaaditaan ilmailuhallituksen lupa. Sitä ei kuitenkaan tarvita kuvaamiseen säännöllisessä tai reitiltään vastaavassa liikenteessä olevasta aluksesta. Ennen luvan myöntämistä ilmailuhallituksen on pyydettävä asiasta puolustusministerön lausunto. Valokuvauskoneen pitäminen muissa kuin reittiliikenteessä olevissa ilma-aluksissa on lennon aikana sallittu vain, jos sitä säilytetään niin, että sen käyttäminen on mahdotonta.". Mainittua Cessna Pilot Centerin käsikirjaa käytettiin lentäjäkoulutuksessa. Näin siis 1970-luvulla. En tiedä miten asiaan suhtaudutaan nykyisin, semminkin kun suurvaltojen käyttämä satelliittikuvaustekniikka on kehittynyt aika lailla sitten 1970-luvun.... | ||||
|
20.04.2017 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkoholia voi kuulemma nauttia kolmella eri tavalla: veden kanssa, ilman vettä ja kuin vettä... | ||||
|
20.04.2017 21:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturit 1229 ja 1230 ovat vuodelta 1964 ja väliosa 1244 vuodelta 1968. | ||||
|
20.04.2017 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi 1054 valmistui sarjaan Rc2 vuonna 1970. Ilmeisesti jossain vaiheessa muutettu Rc3-sarjaan. Ero Rc2:n ja Rc3:n välillä oli suurimmassa sallitussa ajonopeudessa: Rc2 135 km/t ja Rc3 160 km/t. Vastaavasti vetovoimassa liikkeellelähdettäessä oli myös eroa, edellisellä 275 kN ja jälkimmäisellä 235 kN. Vuonna 1981 veturin 1054 sijoituspaikkana oli Sävenäsin varikko. | ||||
|
20.04.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 4171 seisoi helmikuussa 1981 Riihimäellä toinen pääty kasassa. Oli ottanut yhteen vempun kanssa Lahdessa. | ||||
|
20.04.2017 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin lätissä tuo sähkölaatikko toimi hyvin. | ||||
|
19.04.2017 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kajakkikaksikko 96 on aikaisintaan vuodelta 1976. Perusteluna opaalinvihreä väri, jolla Saabit (96 ja 99) maalattiin vuosina 1976 - 1977. T. nimimerkki "Saab 99:n vm 1976 omistanut". | ||||
|
19.04.2017 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai täälläkö tämä entinen Kolhon veturi on? | ||||
|
19.04.2017 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lopuksi juttu ryssittelystä: muistan aikoinaan lukeneeni Erkki Tantun piirroskirjoja, jotka olivat itse asiassa kuvitettuja hauskoja "sananpaukahduksia" eri puolelta Suomea. Eräässä piirroksessa vanha mummo istui keinutuolissa ja kuunteli kun vaari luki ääneen sanomalehteä. Kuvan alla oli tekstinä hiukan huonosti kuulevan mummon kysymys: - Niin ryssäkö on mennyt Port Artturihin ja venäläistenkö teköö sinne mieli? (Etelä-Pohjanmaa) Tapahtuma ajoittui ilmeisesti Venäjän - Japanin sodan aikoihin 1904 - 1905. | ||||
|
19.04.2017 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavan näköinen Oulun rautatien pysäkki vuodelta 1895. Laajennettiin kuvassa näkyvällä poikkipäädyllä vuonna 1904, alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen. Ruman näköinen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikalla. Vasemman päädyn kavennus sisältää takana olevan oven, josta pääsi pysäkinhoitajan asuntoon. Sisäänkäyntioven vasemmalla puolella on odotushuoneen ikkuna. Tulkoon nyt vielä mainituksi että Oulun rautatien pysäkin piirsi Knut Nylander ja laajennus puolestaan on Bruno Granholmin kynänjälkeä. | ||||