Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.09.2024 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisiko päivittäminen maksanut liikaa? Tuhoamiskulttuuri on helvetillisen häpeällistä! Taas kerran: - kolmen markan suutarit tekemässä kuuden markan vahinkoja. |
||||
|
24.09.2024 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rahanarvolaskuri: vuoden 1939 400'000 markkaa tekee n. 170'140 euroa vuonna 2023. | ||||
|
24.09.2024 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomenkin valtakunnanpolitiikka on alkanut muistuttaa tympäisevällä tavalla Ameriikan sisäpolitiikkaa: - seuraava hallitus aina peruu edellisen hallituksen tekosia. Politiikassa ei ole juurikaan enää kehittäviä keskusteluja, vaan "puhumista" toistensa ohi. "Nyt kun saa sanoa." Kaljabaarissa tyhjänpäiväinen nurkkapöydässä uhoaminen on näköjään nykyinen "poliittinen korkeakoulu". Säälittävää!!! |
||||
|
|
24.09.2024 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hohohohoo, herra Jari! Sähköautojen hintaluokkahan on sitä luokkaa, että verrattomasti suurin osa sähköhenkilöautoista on rahoitusyhtiöiden omistamia ja haltijat ovat lujasti mahastaan kiinni. No, oma valintansa, en siihen puutu. Mutta aika vekkulia mennä lietsottuun buumiin mukaan näinä aikoina, jolloin talousnerokkuus on "ennätyksellisessä huipussaan". (Saksethan on jo teroitettu!) |
||||
|
23.09.2024 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se että "mummeli" pistetään odottamaan pennoset kourassaan odottamaan konnaria (jota ei ole) ja lätkäistäänkin 80:n tarkastusmaksu sen sijaan, niin MITÄ MUUTA tällainen on kuin vittuilua? Kävin Mäntässä viime viikolla ja eräs vanha tuttavani kertoi että useinkin Dm12 täyttyy Vilppulassa eikä kenelläkään ole minkäänlaista matkalippua! Mäntän ainoa R-kiskakin on nykyään Leikkauksen tasoristeyksessä, keskusta on ilman sitä. Vilppulassakaan ei Ärrää ole ollut vuosikausiin. KVGKVGKVGKVGKVG... Itse toivon, että maapallon ulkopuolelta tulisi tosissaankin raju sähkömagneettinen purske, joka tuhoaisi joka ikisen ällikkätelefoonin, ja laukaisisi myös Melania "Itätyttö nro 1" Trumpin elektroniset poskipäänkohottimet.... Get ovet it!!! |
||||
|
22.09.2024 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halvan ja paikatun näköinen. Silkkaa pikku puuhastelua. | ||||
|
22.09.2024 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin karhuunko, herra Lasse? | ||||
|
22.09.2024 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kotipaikkakunta Mänttä oli jossain vaiheessa just sellainen, että radion puolenpäivän aikamerkki ja mietelause tuotiin kirjeitse postiautolla kaksi kertaa viikossa, heko heko! Herra Lasse, stydit seosaineet teräksessä elikkä ruostumaton teräs oli myös suosittua muotia linja-autokoritehtaissa. |
||||
|
21.09.2024 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Veeti, ajolnkaan on järjestetty tietyn suuruinen sik-sak radan poikkisuunnassa. Suurimpana syynä tähän on se, ettei virroittimen hiileen (kyllä - luit aivan oikein: - hiileen) kulu uraa, vaan se kuluminen tapahtuisi tasaisesti koko leveydeltä. Ttv:n mittausvirroittimella tarkistettiin sik-sak - mitan oikeellisuus. Ruotsinteeteeveissä sama juttu. Sama myös Saksan teeteeveessä eli ns. Turmtriebwageneissa. Juttu on siis yleinen. |
||||
|
21.09.2024 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter taisi lepäillä laakerinlehvillään Kutter-9:n mallin myötä ehkä turhan pitkään (ei ihme - laatutuote!). Decan kehittelylle tuli pikku hoputusta asiakaskunnalta. Decan suunnittelukin vei fyrkkaa kelpo lailla ja firman myyminen Matkahuollon omistukseen toi kyllä rahaa, mutta... |
||||
|
21.09.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1961 rahasta: 462 000 mk tekee n. 12 695 eur. v. 2023, 2 904 000 mk tekee n. 79 799 eur. v. 2023. Vuoden 1961 yksi markka on v. 2023 euroissa 0,03! Tällaisesta markasta tuli sitten penni uudenvuodenpäivänä 1963. Silloisen, vuoden 1963 markan setelin arvo on v. 2023 kokonaiset 2,51 euroa. |
||||
|
21.09.2024 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosiaan, herra Lasse, sakko on viranomaistoimintaa ja valvontamaksu yhtiön oman mokaamisen peittelyä. Kas kun eivät anna moiselle nimeä "lipunmyynnin edistämisbonus"...? |
||||
|
21.09.2024 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikos Lahden Eagle 560 vielä alumeettikorinen? Lahtelaisten siirtyminen aikoinaan (1967?) alumiinikoritehtaaksi oli aika kivutonta, kun puuntyöstökoneet purivat hyvin myös alumiiniin. Itsekin joskus huvikseni veistellyt alumiiniprofiilia hyvälaatuisella puukolla. Vanhentamaton alumiini oli aika pehmeää "purukumia". Vanhentaminen tarkoitti kuumentamista noin 180 celsius-asteessa jonkun tunnin ajan. Eli kyseessä oli lämpövaikutus profiilin sisäiseen kiderakenteeseen. |
||||
|
|
21.09.2024 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "250"-lappu seinällä kertoo liputtoman matkustajan tarkastuksessa ansaitseman negatiivisen "stipendin" summan suuruuden. | ||||
|
21.09.2024 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vasemmalla oleva punalakkisetä suorittamassa? Niin ja nykyaikaa on tuo sedän huomionkeltainen liivi. | ||||
|
|
21.09.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter Deca olisi tämän rinnalla muotoilumielessä täysin vertailukelpoinen, vieläkin. | ||||
|
21.09.2024 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs Kkn suorittaja kertoi, että hänellä oli suunnattomia vaikeuksia saada itte DI Tapio S. uskomaan, että Tka:n kanssa ei ole linjalle menemistä noin vain (koko ajan junia tulossa ja menossa). Herra kun oli jatkuvasti tunkemassa radalle koeajoja tekemään. | ||||
|
20.09.2024 19:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Raudaskylän asema ollutkin punaisen kukon uhrina sortunut? | ||||
|
20.09.2024 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa ennenvanhaan jopa erityisiä juhannusjunia Aavasaksalle. Käskylehdissä niistä aina tiedotettiin henkilökunnalle. | ||||
|
20.09.2024 08:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, ainakin Onni Vilkas Oy:n Tampereen pikavuorolinjan vakituinen linjurinkuljettaja muistutti olemukseltaankin vinttikoiraa. Pitkä, kapoinen eikä vitkastellut ajosuoritetehtävässään. Mitä vesipullon sijoitteluun komentosillalla tulee, niin yleensä H2O on ei-kaivattu vieras mainitun sillan hienojen elektroniikkojen kannalta. Siis tarkkaa harkintaa, eix jeh? |
||||
|
|
19.09.2024 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttäisi kahvimukiteline puuttuvan? Tehonsäätö - ja jarrukahvat (juna- ja suoratoimi) näyttävät olevan kuvassa. Suunnanvaihto merkkilamppuineen myös. Analogista painemittaria ei näköjään ole digitalisoitu, viisarin asennoista näkee kerralla, että onko paine okei vai eikö ole okei. ("Burdoon" putki on yksinkertainen ja toimintavarma [eli se kaarenmuotoinen soikioputki painemittarin sisälmyksenä!]). Taustapeilien säätöhän on niin tätä päivää. |
||||
|
19.09.2024 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| EP 8 "Kareliassa" näköjään Huru 13 veturina. Radanparannus- ja sähköistys valmistuivat idän pääradalla vuonna 1978. |
||||
|
16.09.2024 06:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, "aseman kellari papatti monta kertaa, kun Johnin Pikku-jumbo lähti..." Minulla on sellainen värinä selkäpiissä, että 1150 nousi kunnian kukkuloille ja maineen Saanatunturille siksi, että se oli viimeinen Vaasan konepajan korjaama höyryveturi.Taisipa valmistua silloin (syksyllä 1975), kun höyrykausi oli jo virallisesti taputeltu. |
||||
|
15.09.2024 21:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo: - Ja perkeles, minä en ole ennenkään arpajaisvoitoilla tai onkikaloilla elänyt! Pikku muistuma lakeuksilta. Se vaan, että MAKSAJALLA ON OIKEUS VAATIA LAATUA vaivalla tienatun fyrkkansa vastineeksi. Unohtakaa nyt vihdoinkin se liiallinen kansalaistottelevaisuus! Toisissa ihmisissä ei olemitään pelkäämistä, ei edes polliiississa! |
||||
|
|
15.09.2024 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| En viitsi enää Lottoakaan pelata, kun vaativat "vahvaa tunnistautumista"! By the way, vaatiiko venäläisen ruletinkin pelaaminen "vahvaa tunnistautumista"? Olemme näköjään matkalla kohti santarmi- ja kuriyhteiskuntaa. |
||||
|
14.09.2024 20:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Move 90 olisi kyllä museoinnin arvoinen...? | ||||
|
14.09.2024 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karhulan rata oli alkuun kapearaiteinen, poikkeuksellisella 785 mm raideleveydellä. | ||||
|
|
14.09.2024 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Sir John. Paha olo syntyy hyvin usein myös silkasta avuttomuudesta. Esimerkiksi kuvan lippuautomaatti kuvastaa kasvotonta välinpitämättömyyttä kustannusvastaavuuden monumenttina. Kiukuttavaa välinpitämättömyyttä on esimerkiksi sekin, kun Vilppulan ennen niin vilkkaalla asemalla (auki 24 h!) ei löydy mitään aikatauluakaan enää (yksi suorittajista hoiti aina sen puolen). Ei mitään muuta kuin Kilo-Victor-Golf (ilmailun aakkosilla). Tai itket ja Kilo-Victor-Golf. Ellet pysty, niin oma vikasi - senkin tyhmä. Sillä piittaamattomuutta juuri on se, ettei ihmisistä välitetä enää! Nykyisinkään, kun joka asiassa mennään raha edellä. Kun jokainen meistä tietää, että se raha sisältää valtaa. Eikä meillä, katurasvalla, sitä valtaa ei saa olla. Mitä teet? Ainakin tyrmistyt, huomatessasi että vallanpitäjien mielestä olet vain turhuuden huippu, jolla ei ole mitään muuta arvoa kuin "instrumentaalinen arvo", Realistisen Arvopohjan antaessa luvan kaikenlaiselle sikamaisuudelle itseäsi kohtaan. Mutta: kuitenkin - muutos on mahdollinen, muutos on väistämätön. Kunhan annat itsellesi luvan siihen. |
||||
|
|
13.09.2024 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekevätkö nörtit ohjelmistojaan VAIN toisilleen, saadakseen kehuja illalla pubissa mukin ääressä? Käyttömukavuus ja käyttäjäystävällisyys, joko sitä on tai sitten ei ole. Yleensä ei ole. (Kun halvalla sai!) Eljas on oikeassa. Yhteiskunnan on oltava olemassa myös meitä vanhoja ruhmuja varten, eikä vain kauniille ja rohkeille. Ja tekin, joilla on suupieli viistossa vaikkapa meikärahjuksen kommentteja lukiessanne, niin aika on siitä vekkuli instituutio, että se tulee vääjäämättä kulkemaan potkukelkalla teidänkin siloposkisista naamoista yli. Ristiin rastiin. "Grim reaper" on jo teidän ovienne takana. Potkukelkka mukanaan. Silloin ei ällikkätelehvooniosaamista kysytä. |
||||
|
12.09.2024 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Höyryraiteen junakalustoon tulee, niin otteita muistiinpanoistani: Ihan ensimmäiseksi aiheen ulkopuolinen herkkupala: - 16.7.1976: EP 58 "Lapponia", veturina Oulusta Seinäjoelle Dr12 2216. 30.07.1977: Ei 22767, nähty junassa P 103 (Tku - Hpk - Jns). 05.08.1977: EFi 22375, nähty perjantaijunassa P 97 (Tpe - Hpk - Pm). Hki - Tpe, se tuli junan P 155 mukana. Sama vaunu, edelleen junassa P 97: perjantaina 26.08.1977, lähtö Vlp klo 17.57. 11.08.1977: Ei 22767, nähty junassa P 103 (tuona päivänä veturina oli Dr12 2234). Edelleen 22767 junassa P 103: pvm:llä 13.08.1977 ja 27.08.1977. Ja myös junassa P 104 (Jns - Hpk - Tku) 16.08.1977, 22.08.1977 ja 01.09.1977. 28.08.1977: EFi 22375, sunnuntaijunassa P 98 (Pm-Hpk-Hki). Junan 98 muut vaunut tuona päivänä: Ei 22281, 22231 ja 22232, veturina Dv12 2758. Sivuheitoksi: 03.09.1977: Fo 22547 junassa P 51 (lähtö Vlp klo 3.00), kilvitettynä Hki - Hpk - Pm. Poikkeuksellista, ilmeisesti EFi ei ollut saavutettavissa tähän vuoroon? Niin, ja sama koppi 22547 junassa P 41 (Hki - Hpk - Sk, lähtö Vlp klo 19.27, päivämäärällä 24.10.1977. 24.09.1977: Ei 22767, junassa P 51 (Hki - Hpk - Ol). 05.02.1978: Ei 22764, junassa P 104. Haapamäkisten Ei: 08.04.1978 juna P 52, matkustin vaunussa Ei 22771 Vlp - Ri. Lähtö Vlp klo 2.23. 08.10.1978: EFi 22375 junassa P 98 (Pm - Jäs - Tpe), siis uutta oikorataa pitkin. Tpe-Hki 98:nä jatkoi Porkkana. 04.11.1978: EFi 22375 oli junan P 41 ensimmäisenä vaununa. 19.11.1978 (sunnuntai): Ei 22767 junassa P 44 (24 aks.) veturina Dv12 2516. Arkipäivisin P 44:ssä oli vain 8 akselia! 07.01.1979: Ei 22767 junassa P 44. 20.05.1979: EFi 22375 junassa P 44. 03.10.1980: Ei 22764 junassa P 41. 28.10.1980: nähty vaunu BT 01346 (ex Po 9825) Seinäjoella. Samasta vaunusta havainto Tampereella 1.2.1981. 03.04.1981: Ei 22767 junassa P 41. 07.11.1984: EFi 22375 aamun pitkässä puu-R:ssä Helsinkiin. Samoin 27.12.1984. 15.07.1985: EFi 22375 junassa H 392 (Kr-Kkn). Sama vaunu 22375 junassa H 393 (Kkn-Kr). 20.08.1985: EFi 22375 junassa H 395 (Kkn - Kr, iltapäivällä), mukana myös Eit 23008, veturina Dv12 2741. 21.10.1985: Ei 22764 junassa H 397 (Kkn-Kr). 07.06.1986: Ei 22764, pikku-Jumbo (1150?) -junassa Riihimäellä, ilm. menossa Heinolan ajoihin? 16.07.1988: EFi 22375 ja Ei 22763 Paikun Pr1 776 vetämänä Keuruulla (höve-puiston turistipyydyksenä). 17.08.1991: EFi 22375 sekä 6 muuta vaunua Tr1 1082 - junassa H 367 (Kr - Hy), havainto Otalammella. Loppukaneetti: mm. vaunut 22754, 22763, 22381, 22799, 22372, 22336, 22793, 22771, 22375, 22795, 22797, 22794 ja 22380 Hyvinkään konepajan alueella. |
||||
|
|
12.09.2024 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät herrat, omalta kohdaltani kyse EI OLE vastustelemisesta, vanhana jääräpäänä tai fossiilina. Ennemminkin syvä suru siitä, että Yhtiöllä on tärkeysjärjestyksissä tullut "pikku" vinksahduksia. Historiasta tiedetään, että yhtiöittämisen jälkeen VR:ltä savustettiin pikkuhiljaa ulos ne, jotka vähänkin ymmärsivät rautatieasioita. (Toimariksi siis kaupan setä, koska tämä oli ymmärtävinään logistiikkaa!) Mitä voidaan sanoa siitäkin, että kerrankin Tpe-Vlp Dm12:ssa täytteet pörhistelivät istuimessa olevasta ratkeamasta. Tai siitä, että WC oli sellaisessa kunnossa, että teki mieli kirjoittaa A4-lappu seinälle: - "alin sallittu lentokorkeus tässä osastossa 50 senttimetriä", niin "ryyttyynen" se oli. Tai siitä, että Dm12:n ikkunat olivat vi*un likaisia, että matkustustunnelma oli kuin vankivaunussa (oletettuna, ei koettuna todellisuudessa!). Vasta kuulutettaessa tiesi koota kimpsunsa ja siirtyä eteiseen, kun Vilppulankoskikaan ei enää haise jättimäiselle pierulle. Tai soitä, että on paljon deevereitä, joiden ulkoasua saa hävetä ulkomaalaisseurassa. (Vihje: - Linnut värikuvina-kirja, kuva 192: Scolopax rusticola.) Ynnä muuta. Ja paljon. Itse teen siten, että käyn vr.fi - sivustolla, teen sen pohjalta ostoslistan ja eikun Ärrälle. Kun ennenvanhaan pitkänkin junareissun sai tehtyä kompaktin kokoisella Edmondson - pahvilipulla, niin Hki aseman palvelupiste tulostaa kutakin matkan osuutta varten A-nelosia. Kun lippujen koot näin kasvavat (pätevyyttä saadakseen!) niin kuinkahan hirveän isoilla lakanoilla parinkymmenen vuoden päästä sen "matkustusoikeuden" saa? Minulla kun on tapana pistää liput talteen. Siksi EN harrasta mobiililippuja muualla kuin HSL:llä. Ja yksi pikkuseikka vielä vanhan Valtionrautatien eduksi: - viimeksi kävin Mäntällä viime toukokuussa. Jouduin siirtämään paluumatkapäivääni yhdellä vuorokaudella eteenpäin, siis 24 tunnilla. Hulluinta on että minulla oli perjantaipäivän paluuliput jo plakkarissa, mutta niistä huolimatta lauantaina minut olisi "tulkittu" liputtomaksi matkustajaksi ja peritty se satasen "valvontamaksu"!!! Tai heitetty junasta ulos. Pistäkääs miettien tätä. 5,80 euron lipunhinnan takaisin saamiseksi, minun olisi pitänyt ennen matkaa ottaa "takaisinmaksuvakuutus" hinta viisi (5,00) euroa. Get over it. Toisaalta, olen aivan helvetin kiitollinen Yläkerran Isännälle siitä, että minulla on edessäni elettäviä vuosikymmeniä HUOMATTAVASTI vähemmän, kuin mitä on takana. Niin se vaan on. Sakonhan voi määrätä vain viranomainen, eikä nykykonduktööriä sellaiseksi enää SAA olettaakaan. |
||||
|
|
12.09.2024 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Automaattien huono puoli on se, että se tyrkyttää nopeinta junayhteyttä. Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa. Aina vaan Iiceetä! Toisekseen, konnari voisi tarvittaessa myydä kahvia, virvokkeita tai mikrouunissa lämmitettyä pientä syötävää (miksei vaikkapa eineksiä? Saarioisten leevärloodaa kehiin tai HK:n blöö-perusvihannesta!). Monopoliasema - VR tosissaankin näyttää haluavan ajaa matkustajia henkilöautokauppoihin auto-ostoksille ja/tai Onnibussin kyytiläisiksi. Ja eikun Herttoniemen Vellihousu-liikkeeseen - eikun anteeksi, - ööö - Veholle johtotähteä havittelemaan! Nauravat eläkeläisiä ulos sieltä... |
||||
|
12.09.2024 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saahan sitä omalla rahalla ostaa mitä katsoo tarvitsevansa: - vaikkapa kerran juotua Päijänne-tunnelista tullutta divetymonoksidia eli kansankielellä: = kusta! Niin se vaan on, että moisessa kaupankäynnissä on oma riskinsä ja kielletyn hedelmän makua. |
||||
|
|
11.09.2024 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laitteen seuraavan "huollon" voikin toteuttaa kasapanoksella. Eteenpäin, kohti taloudellista voittoprosenttia, Sulo Vilenin kuolematonta periaatetta seuraten: "Kun Halvalla Sai". Eikä tämä koske itse lipunhintoja. |
||||
|
11.09.2024 09:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä aikataulun "lay-out" ole mitenkään asiakaslähtöisesti toteutettu, ei lähellekään. Sekavaa puuroa ja pienellä fontilla, jota me hampaattomat lampaat (hiekkaa kengänpohjissa) emme enää saa nähdä koko ihanuudessaan...! |
||||
|
11.09.2024 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meirasta Eiraan, tee nyt Sight - Seeing Kakkosella! Näet koko inhimillisen elämän kirjon: näkymät Aleksis Kiven kadulta Tehtaankadulle ja takaisin. Matkan opetus: vaikka maailmassa onkin paljon vinksallaan, ymmärtämys ihmiskuntaa ja sen edustajia kohtaan auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Empatia sittenkin kuuluu politiikkaan. |
||||
|
11.09.2024 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osakeyhtiölaki 2006/624: pykälä 5: Toiminnan tarkoitus "Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä." Kaikki te markkinatalousapostolit, nauttikaa nyt kuvatekstissä kuvatusta tilanteesta. Oletettavasti vasta junankuljettaja valmistautuessaan ajovuoroonsa on todennut vikaisuuden? Ja niin asiakaslähtöisyyden kaunein kukka, eikun piikikkäin ohdake "kukkii" voimakkaasti. (Tunnetuimpia yhtiöjärjestyksen käyttäjiä ovat taloyhtiöt.) |
||||
|
|
10.09.2024 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| I alla mörkret, vi kan väl höra en viktigaste fråga i hela staden: - Vad kostar en mörka flaska? | ||||
|
10.09.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Antipulu - piikit päällä! | ||||
|
10.09.2024 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kaiken Aa ja Oo, välissä äL ja Koo", runoilivat isot pojat kotopuolessa aikoinaan. | ||||
|
10.09.2024 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jesh, herra Petri. Tutkimattomat ovat rautatien herrojen tiet. Tosin 1964 oli jo parit ensimmäiset Porkkanat kulkeella keittiöosastotädit kyydissä. Sama kiitojunissa KCik:ssa. Niin rajallisia kuin nämä olivatkin. Mitä retkeilyvaunuihin tulee, olihan se sentään hyvä että Häppämäen Kissanpissattajat ry.:llä tai Takahikiän Apukoulun kannatusyhdistys ry.:llä oli mahikset matkustaa charterina vaikkapa Ilomantsiin pullonpyörityslomalle...? |
||||
|
10.09.2024 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Likaava tavara ei ollut ainoastaan kalkkia säkeissä. Selittäneekö Gdt - vaunujen "hyökyaaltoa" isot rakennusbuumit, kun falskaavat Parmu - sementtisäkitkin aiheuttivat sangen voimakkaasti vaunujen siivoustarvetta? Ja sitten yhdellä kynänpyöräytyksella kätevästi Gdt:t XG - ja BG - tunnusten alle, kunhan buumit vähän laantuivat ja porukat toipuneet sokkelitalkookrapuloista...? |
||||
|
|
10.09.2024 09:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, samoin minustakin hyvin mielenkiintoista. Mitä Ci - vaunuihin tulee (vaikkapa nyt tilanne vuonna 1961), niin puhuttaessa vuoden 1921 mallisarjasta: näistä kymmenen muutetiin Eims - sotilasvaunuiksi 1962 - 63. Kolme hylättiin 1962 - 63 ("neljäs", siis viimeisenä, nro 2316 vuonna 1972!). Yhdestä tuli A 92 vuonna 1945 ja kolme vaunua meni virkatarvevaunuiksi [nro 2311 -> Etv - Vo 6 (varasto-osaston erikoistyövaunuksi!) vuonna 1963]. Hyttivaunu - Ci:t vastaavasti lepo - ja/tai retkeilyvaunuiksi vuodesta 1955 alkaen. Näiden alkuperäiset valmistumisvuodet olivat sellaista 1915, 1922 ja 1932. Ei siis varsin uusia matkustuskulkuneuvoja. Olympia - Ci:t (kahdeksan vaunua, nrot 2336 - 2343), pysyi 1. lk tarjontana vuosiin 1970 - 1972, jolloin niistä tuli virkatarvevaunuja, jokunen johdonvetojuniin, ja yhdestä tehtiin A 19. Ne korvattiin Cit - eli sittemmin Cht - vaunuilla erikoispikajunissa käytettäväksi. Cm - makuuvaunuista: lyhytmallisia (nrot 2138 - 2158) ei enää ollut liikenteessä 1961. Pitkämalliset (nrot 2159 - 2168 valm. vv. 1929 - 1930) meni virkatarpeiksi (XCm ja BCm) ja hylkyyn 1960 - luvun puolivälissä. Myöhemmät vaunut, 2171 - 2175 oli käytössä 1970 - luvun alkuun asti. 1960 - luvun alkuvuosina meni hylkyyn ja virkatarvevaunuiksi myös pitkämallisia CEm - vaunuja (valm. vv. 1924, 1926 ja 1928) jokseenkin suuressa määrin. Myöhemmätkin CEm:t (näistä neljä) kokivat tulla virkatarvevaunuiksi, kuitenkin alkaen n. 1970 tienoilta. CEi - vaunut: sinnittelivät 1960 - luvun puoliväliin, "mulatit" myös! Enimmäkseen 25XX - sarjaa (valm. vv. 1924, 1926, 1929 - 1931, 1934). 26XX - sarjaa (valm. vv. 1936, 1938 - 1939 ja 1941) alkoi poistua heti edellä mainittujen perässä. Modernisoidut pysyivät liikenteessä CEhit - vaunujen tuloon asti. Pitkämallisista Em - vaunuista (nrot 2733 - 2742, valm. vv. 1926 ja 1928) meni hylkyyn kaikki v. 1963 ja 1964. Lyhytmalliset olivat poistuneet jo aiemmin (-> SNTL [1920 ja 1940] ja XEi - sarjalaisiksi 1950-luvun lopulla). Ei - sarja: kovasti oli käyttötarvetta näille, niin 90 P - kuin 100 P - vaunuille. Vanhempien satapaikkaisten (nrosta 22061 -> ) hylkäämisiä harrastettiin suuressa määrin 1960 - luvun puolivälistä alkaen. Ja sitten tulikin ohjelmaan autojenkuljetusvaunusarja Oe, joita oli suht helppo väkertää nakkaamalla puuvaunukorit huut metsään! Ensimmäiset v. 1968, aloittaen vaunuista CEi 2583, 2569, 2572, 2580 ja Ei 22121 (-> Oe 71'901 - 71'905). Johtopäätökseni: mahdollisen ravintolavaunupuutteen paikkaamiseksi ei perusvaunutarjonnasta voi puhua isoin kirjaimin. Ja nekin, joita oli, olivat jo Metusalemin [Metusalahin] ikäisiä (1. Mooseksen kirja, luku 5 jae 27: patu delasi 969 vuoden ikäisenä! Tiedä sitten, kuinka monta sivua vuotta kohti tuon ajan allakoissa oli?) |
||||
|
10.09.2024 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John ja Herr Kurt, nyt meni mielenkiintoiseksi! Olisi kovin mielenkiintoista saada nähdä muutkin mainitun albumin sivut vorgissa...? |
||||
|
|
09.09.2024 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, vetovoimaa löytyi toki Pekasta ja jos ei tarvinnut ratti pohjassa täyttä sataakymmentä kaahata, niin Risto oli hyvinkin käypäinen valinta, mikä historiasta on todettavissa. Herra Petri, olet täysin oikeassa kaiken liittymisestä kaikkeen. Ihmettelen vaan miksi paukkuja laitettiin Nohabiin ja pistettiin se "kilpailemaan" uunituoreen Hurun kanssa Kangasalan mäessä? Nohabissa neljä (4!) vetävää akselia ja Hurussa kuusi, joten ei tarvitse ihmetellä huuli pyöreänä. Mistähän muuten löytyisi tietoa, että kuinka "isoo-MaK" pärjäsi Hurua vastaan? Tulostavoitteellisuuttako? Arvovallan tarpeetonta korostamista? Seuraleikkiä siitä, kuka viimeksi saa tuoliin istua, kun soitto lakkaa? "Allzumenschlich", sanoi Nietzsche, ennenkuin tuli hulluksi. |
||||
|
09.09.2024 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4142 vieraili joskus Porvoon museojunissa myös, ainakin alkuaikoina. Niin ja 11637 oli käytössä jonkin aikaa Tku konepajan painovaununa, korjauksessa olleiden lättien koeajoissa. Ajankohta: - siinä 1970 - ja 1980 - lukujen taitteessa. |
||||
|
09.09.2024 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatievalokuvaus on runoutta! Hyvin vedetty, herra Eemil !! |
||||
|
|
09.09.2024 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mikäli mietitään jotain päiväjunaa keskellä viikkoa, esim. Hki - Kouvola, jossa vaikkapa 900 - sarjan Hv3 olisi ollut kiskomassa - hmm, sanotaan nyt vaikkapa neljän teräsvaunun (etwa 45 tonnia zibale) junaa, niin junapaino lihavilla matkustajilla kuormattuna olisi ollut jotain arviolta 240 tonnia. Hv olisi kyllä siinä pärjännyt ja eritoten junan kulku olisi ollut puhdikkaampaa parivedolla, erityisesti jos Mahakkaan suvun sukukokousta varten olisi tilattu vielä lisävaunuja, heko heko...?! Niin, ja alkuunhan Dm3 oli ollut tarkoitettuna ajoon "Kukkopillijunana v. 2.0". Dm4 - idean synnytti ajatus Erittäin Nopsasti Juoksevasta Mukavuuden Huippua Tarjoavasta Kiiturista. Not bad, - eh! Dm3:n pohjalta olikin suht helppoa aloittaa tämän konseptin vaatiman vetovaunun kehittelyä. (Kun tänään samaa "juoksija"-konseptia tarjoaa Sm3 "muovidil"- eikun anteeksi - ööö - Pendolino!) |
||||
|
|
09.09.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä teräsvaunuihin tulee, niin uskoisin Ktt:ssa kyllä alan lehtiä luetun koirankorville asti, vaikkapa jo 1940-luvun lopulta alkaen (asiasana: Glasers Annalen, Zeitschrift der Verein Deutsche Ingenieure [- menikö oikein?] )ja tietty muitakin. Enkä henkilökohtaisesti usko asian putkahtaneen koneosaston tirehtöörien ajatuksiin tuosta noin vain pälkähdyksenä (otaksuttavasti Kuurilan rysäys opetti fundeeraamaan asiaa!). Ja "rakenteiden statiikka" oli tietenkin tuttua kauraa kaikille, jotka tekussa kiillottivat housunpersuksiaan pulpetinistuimissa. Ja tekn. korkeakoulussa också! Muistin tukena vanhemmat virkaveljet ja Tekniikan käsikirjat, heko heko! Eräässä mielessä osaamista kyllä oli, viittaan Not-sarjan rakentamisesta saatuihin kokemuksiin. Niin, ja A 17:llä myös, vaikka sen pitkä valmistusaika riippuikin eduskunnasta. |
||||
|
|
09.09.2024 06:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin roipesloorasta jonkinlaisen koosteen ja tässä omia havaintojani vaunusta 4142: 13.06.1976: Toijalan ratapihalla: 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598, 11636. 18.02.1977: juna H 515 (Tpe-Hpk): 4046 + 4142 + 11559 + 4061. Kohtasi Vlp junan P 106 (5109-5605-5110 + 5019-5510-5020). 18.02.1977: juna P 98 (Hpk-Tpe): 4096 + 4142 + 4193 (suljettuna, -> Tku knp?), myöhässä Vlp 45 min. Lähtöaika aikataulussa klo 20.23. 09.04.1977: Toijalan ratapihalla: 4033, 4135, 4137, 4142, 11614, 11626. 24.04.1977: juna H 518 (Hpk-Tpe): 4033 + 11591 + 4142. 02.07.1977: Tpe matkustajaratapihalla: 4131, 4142, 4143, 11621. 16.08.1977: juna H 484 (Tpe-Tl): 4143 + 11602 + 4142. 22.10.1977: Tl ratapihalla, klo 4.30: 4020, 4024, 4029, 4030, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626, 11628. 09.06.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 4143. 02.07.1978: juna H 513 (Tpe-Hpk): 4129 + 4142. 02.07.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 11604 + 4129. 09.07.1978: juna H 523 (Tpe-Hpk): 4142 + 4140. (pikalättä Tpe-Ov, 0,5 tuntia) 15.09.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 4143. 24.09.1978: Tl ratapihalla: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623, 11630. 06.10.1978: Hpk tallialueella: 11596, 4142, 4134. 06.10.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4134 + 4142. Lähtö Hpk, klo 17.05. 24.10.1978: Tku tallialue: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637, 11639. 02.11.1978: juna H 544 (Tl-Tku): 4144 + 11640 + 4142. 03.11.1978: juna H 451 (Ri-Tpe): 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160. 08.11.1978: juna H 334 (Tku-Po): 4142. 14.12.1978: juna H 523 (Tpe-Hpk): 4142. 15.12.1978: juna H 518 (Hpk-Tpe): 4142 + 11626. |
||||
|
|
09.09.2024 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mielenkiintoinen on tuo "toivomuksesi" 1950-luvun puolivälistä teräsvaunujen aikaansaamiseksi radoillemme. Tarkastellaanpa hiukan mitä rautateiden henkilöliikennekalustopuolella tuolloin tapahtui: Dm7-lättätuotanto liitevaunuineen oli jo 1955 saatu käyntiin. Puuvaunujakin valmistettiin "VEB Waggonbau Pasilassa": Vuosina 1952 ja 1956: uusia Cm 2176 - 2186 makuuvaunuja, Vuonna 1956 vanhan Ci-sarjan muutoksia: numeromuutokset luokkamuutosten takia: 6 vaunua ( numeroiksi 2321 - 2326) ja nämä vielä retkeilyvaunuiksi Eim, nrot 21910 - 21919 vuonna 1959. Aiemmin oli jo tehty 9 vaunun muutos retkeilyvaunuiksi Eim (nrot 21901 - 21909) Vuosina 1952 ja 1955 - 1957: uusia CEm 2456 - 2485 makuuvaunuja, Vuosina 1951 ja 1956 - 1957: uusia Em 2750 - 2767 makuuvaunuja, Vuonna 1950 jatkui satapaikkaisten valmistus (Ei 22308 - 22337) päivävaunut, Vuosina 1954 - 1955: muutostöinä valmistui Eik 22338 - 22351 kahvilaosastovaunuja, Vuosina 1953 - 1954: muutostöinä valmistui EFi 22371 - 22400 konduktööriosasto/päivävaunuja, Vuosina 1949, 1950 ja 1952: valmistui uusia Fo 22531 - 22558 konduktöörivaunuja, Vuonna 1951: valmistui uudempi sarja Eis 22751 - 22735 sairasosastovaunuja ja vanhan sarjan numeromuutokset -> 22701 - 22710. Vuosina 1952 - 1954: valmistui 72 P olympia-Ei 22751 - 22800 päivävaunuja, Vuosina 1954 - 1956: Kiitojunarunkoja valmistui Valmetilta 6 kpl (KCik + KEis + KEi). Virkatarvevaunumuutostyötkin työllistivät: esim. ja mm lokakuussa 1955: Ga 7720 -> XG 04420 (Vilppulan asemaa varten) ja Ga 4412 -> XG 04421 (samoin). Normaaleja vaunukonepajan töitä riitti: muutostöitä (vaikkapa kaasuvalon vaihtaminen sähkövaloksi) korjauksia, kuntotarkastuksia ja hylkäämisiäkin ja vielä tavaravaunutuotantokin päällä lisäksi. Niin, siis vuodesta 1953 alkaen XE - JA BE - vaunuja "syntyi" hyvinkin paljon. Ja samaan syssyyn muitakin: BT, BG, jne tietysti. Pasilan konepaja oli siis aika lailla kiinni hommissaan. Tiedä sitten, mitä rautatiehallituksen koneteknillinen toimisto oli konstruktööreilleen ja piirtäjilleen tehtävänantoja määrännyt. Posti tilaili omia vaunujaan, tietenkin: - vuodesta 1952 alkaen: P 9931, 9936, 9938, 9945 ja 9946 (2-aks.), sekä vuosina 1952 - 1959: Po 9822 - 9843. Puhumattakaan vanhojen vaunujen muuttamisista postin Pe - sarjan apuvaunuiksi. Talouden lamakausikin pääsi alkamaan 1957, joten sillä oli oma vaikutuksensa toimeliaisuuteen muuallakin kuin VR konepajoilla. Rautavaltiolla oli lisäksi dieselveturien (Vemput ja Hr12) hankintaohjelma päällä. Eli: riittikö eduskunnan budjetissaan myöntämät rahat hyvin? Rataosaston momentillahan oli omat määrärahansa, että korvataanko esim. Kuurilan siipiopastimet valo-opastimilla ja koska? |
||||