|
|
21.03.2017 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joku vihreä saattaisi nostaa äläkän tuosta valkoisesta mössöstä. Vaikka taivaalta sataisi mannaa, niin silti nostaisi äläkän... | ||||
|
|
21.03.2017 23:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää siltä, että ruosteiset piiput olisi tehty Cor-Ten-teräslaadusta. Ruostuu pinnalta, joten ruoste muodostaa suojaavan kerroksen. Maalausta ei tällöin tarvita. Muistaakseni Fat-vaunut aikoinaan valmistettiin myös Cor-Tenistä. | ||||
|
|
21.03.2017 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa, Datsun Miljoona Öön takana Renault Töphini (lue/läs: Dauphine) aikanaan Kuplan kilpailijaksi tuumattu. | ||||
|
|
21.03.2017 22:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekun aikana eräs luokkatoveri kertoi olleensa kesätöissä Inkeroisten kortonkitehtaalla. Kysyttiin sitten että ihanko koekäyttäjänä? | ||||
|
|
21.03.2017 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan nähneeni pakastevaunuilla sarjamerkit Ig ja Igb. Koska muutettiin? | ||||
|
|
21.03.2017 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos joku ihmettelee, mitä tuo Kirow tarkoittaa, niin kerrottakoon tässä että kyseessä oli Leningradin puoluejohtaja Sergei Mironovits Kirov (alkujaan Kostrikov). Kirov murhattiin Kremlissä joulukuussa 1934, erään tiedon mukaan Stalinin käskystä (kuinka muuten joku olisi päässyt Kremliin pistooli mukanaan?). Syynä oli mahdollisesti se, että Kirov oli aikanaan hyvin suosittu kansan keskuudessa ja Stalin pelkäsi oman suosionsa hupenemista. Lisäksi, Stalin oli ottanut oppia natsi-Saksasta, jossa aiemmin samana vuonna Hitler puhdisti puolueensa "pitkien puukkojen yönä". Tämän jälkeen alkoivat vainovuodet Neuvostoliitossa, huipentuen vuonna 1937. Tosin Neuvostoliitossa oli jo ennenkin edesautettu "luokkavihollisten" hengenlähtöä suuressa määrin, esimerkiksi maatalouden pakkokollektivisointi Ukrainassa 1932. Seurauksena kuuden miljoonan "kulakin" (=itsenäinen maanviljelijä perheineen) hengenmeno nälänhädän seurauksena. W--kirjaimen käyttö viittaa saksalaiseen kirjoitustapaan, olihan Kirov-nosturit DDR-valmisteita. | ||||
|
|
21.03.2017 20:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suuressa maailmassa laskumäen jälkeistä ensimmäistä vaihdetta nimitetään kuningasvaihteeksi. Seuraavat ovat kuningatarvaihteita. | ||||
|
|
21.03.2017 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mihin ne säästyneet fyrkat sitten käytetään? | ||||
|
|
21.03.2017 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi Toyota Lite-Acekin mukana kuvassa. Näppärä auto. | ||||
|
|
21.03.2017 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harvinaista! Siipiopastin ja sähkörataa (vaikkakin ilman jännitettä). | ||||
|
|
21.03.2017 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoistakaan ei oletettavasti ole yhtäkään jäljellä. Oikealla näkyy 1976 Saab 99. Tiedä sitten tuosta Volvo 144:stä... | ||||
|
|
21.03.2017 18:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onneksi kuitenkin jälkipolville, kusipäillä on krooninen taipumus karsiutua ennen aikojaan pois elävien kirjoista, usein omalla toiminnalla. Esimerkiksi yksi tapaus joskus muinoin Seinäjoelta, missä eräskin tulevaisuuden toivo halusi lyhentää kävelymatkaansa oikaisemalla ratapihan poikki. Kiipesi eteensä esteeksi sattuneen tavaravaunun katolle lähelle jännitteistä ajojohtoa - ja ZAP! Kyseisen kaverin panos mahdollisten graffitien maalaamisessa tulevaisuudessa vaunujen seiniin jäi ymmärrettävästi olemattomaksi. Samoin myös mahdollisen lisäarvon tuottaminen suomalaisessa työelämässä ym... | ||||
|
|
21.03.2017 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äärimmäisen tuttu paikka minulle! Pentuajasta lähtien... | ||||
|
|
21.03.2017 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haa, ostoshelvetti Maxi-Market vielä jyllää! | ||||
|
|
21.03.2017 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Josko moinen johtuu siitä että paikalliset ruotsinkieliset eivät pidä siitä että suomenkielistä rahvasta muuttaisi alueelle? Luoja nähköön, eihän po. rahvas koskaan äänestäisi RKP:tä! Satans finnjävelit äänestävät vielä SKP:tä, fy fan! Vai onko syynä poliitikkojen ainainen "sanomisilla-niskan-päälle-seuraleikki", joka ei koskaan ota laantuakseen. | ||||
|
|
21.03.2017 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa näitä vekkuleita paikannimiä! Esi-isät joskus kivi- ja rautakauden vaihteessa saattoivat sopivan muotoisen lammen rannalle sattuessaan antaa nimeksi siististi sanoen: "Ulkosynnytinlampi". Ilmiö lienee käsittänyt koko maata... | ||||
|
|
21.03.2017 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnistuu kyllä, tarjoaa kuumaa ja lekaa... | ||||
|
|
21.03.2017 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puuttuu vaan lisäys: "eloonjääneet ammutaan uudelleen". | ||||
|
|
21.03.2017 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuulemma Sukkanauha-Volvolla alkujaan pääsi peruuttamalla yhtä lujaa kuin etuperinkin, eli huippu siinä 160.km/t. Myöhemmin moinen ei enää onnistunut, sillä siihen tuli rajoitin. Olen itsekin jonkin verran ajanut tätini Volvo 343:lla. Ihme sinänsä, variomaticissakin oli oikeiden automaattivaihteistojen tapaan kick-down... Muistan, että sukkanauha-Volvo kuskin paikalta katsottuna vaikutti isommalta autolta kuin mitä olikaan, "sopivankokoisen" konepellin ansiosta. 1,4-liitraisella koneella pysyi hyvin muun liikenteen tahdissa, jahka vauhtiin vain oli päästy. | ||||
|
|
21.03.2017 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja oikealla näkyvät autot valittivat käynnistettäessä: "kev-vääm-mäl-lä"! Muuten, onko tuo oikeanpuoleisimman auton (tummansininen) merkki "pitelemätöntä petojen sukua" , eli Fiat Ritmo? | ||||
|
|
20.03.2017 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo sijoituslista valaisi todella hyvin sen kuinka ahkerasti motit liikkuivat. Kun muistetaan sotien aikainen liikenne ja käyttö (vitsi: puolitoista kierrosta Äänisen ympäri ennen kuin meni miinaan), vanha kalusto tietysti kului, vanheni teknillisessä mielessä ja kulutkin nousivat. Tältä pohjalta voisi ajatella että Dm3 oli esim. Dm2:n modernimpi "veli" ja ajateltu samanlaiseen käyttöön (tosin ei vaunuja perään). Vai tuliko Lätän konfiguraatio Ruotsista sitten "yllättäen"? Joku VR:ltä kävi Ruotsissa ja sai sattumalta kuulla Hilding Carlssonin suunnittelemasta kiskobussista? Kun VR:llä mietittiin moottorivetureiden hankintaa, niin oliko tuohon aikaan Ruotsissa käynnissä samanlaisia hankkeita? Ai niin, Ruotsissa pääosaa esittivät höyry- ja sähköveturit ja -junat. Siis ei sieltä. Kun sitten päädyttiin Maybachiin, niin oliko valintaa edesauttamassa erikoisesti DB:n silloiset uudet veturit? Entä ns. Schnelltriebwagen-tyyppi? No, jostakinhan oli lähdettävä liikkeelle... Olet oikeassa, Kimmo, paljon kummaa tapahtui noina aikoina...Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Tuskin VR:llä kukaan vuonna 1949 Dm3:a ja Dm4:ää tilattaessa osasi arvata oikein mitä tuleman pitää. Näitäkin toimitettaessa Saksassa tuli ensimmäiset VT95-kiskobussit käyttöön. VR:lle tuli jo ennen sotia Glasers Annalen-lehti, näin ollen tapahtuma ei varmasti jäänyt ilman huomiota, puhumattakaan muista alan lehdistä... Edellä oleva llienee turhaa pohdiskelua, asia kuitenkin on tutkimisen arvoista. | ||||
|
|
20.03.2017 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oletan että kuvan on ottanut ilmailuvoimat. | ||||
|
|
20.03.2017 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs tuttavani Vilppulasta kertoi, kuinka hän oli nostanut liukulaakeripesän kannen auki ja pissinyt laakeripesään. Sitten kansi kiinni ja pako rikospaikalta itsekseen hihitellen... | ||||
|
|
20.03.2017 21:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäellä eñnen vanhaan kutsuttiin Vv15/Dv15-sarjaa Veivariksi. | ||||
|
|
20.03.2017 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun Kauklahtea kutsutaan Kökkeliksi, niin miksi kutsutaan Kivenlahtea? Vast.: Stekkeliksi... heko heko. | ||||
|
|
20.03.2017 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekä kuuluttaja vaihdettava kommenttien perusteella kahden hampaan konekivääristä rauhallisempaan... | ||||
|
|
20.03.2017 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo junanlähettäjän "käsi-Zeichner" on viralliselta nimeltään Befehlstab. | ||||
|
|
20.03.2017 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taannoin venäläiset lujaa kyselivät tuomiokirkon piirustuksia, aikomuksenaan rakentaa replika. Kumma juttu, luterilaisen kirkon replikan rakentaminen pääasiassa ortodoksisen uskonnon harjoittajien maahan? | ||||
|
|
20.03.2017 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa sitä muuallakin. Vanhat parrat kertoivat että aikoinaan Mäntässä G. A. Serlachius Oy:n ammattikoulussa oppilailla teetettiin likimain samanlaisia tarvekaluja, harppeja sun muita. Minun käydessäni ko. koulua 1975-1977 ei enää moista harrastettu. Työjaksot käytettiin konepajalla erillisellä oppilasosastolla normaaliin tuotantoon osallistumalla. Mäntässä kuntainliiton ammattikoulussa (jota en käynyt), laitettiin pojat viilaamaan ratakiskon pätkästä itselleen alasinta. Liukkailla viiloilla tehtynä taatusti kova homma! Näin siis 1970-luvun puolivälin tienoilla. | ||||
|
|
20.03.2017 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihme! Räystäskoristeet jäljellä! | ||||
|
|
20.03.2017 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunun seuraaja oli BE 0700, joka oli muutettu entisestä Dk-vaunusta. Muut Dk-vaunuthan meni Ek-mutkan kautta Ggh:ksi. Vaunun mukana oli 25 tonnin punnusvaunu XG 04103, joka oli rakennettu entisen A4-sarjan tenderin aluskehykselle. Telit olivat tyyppiä K5. Kuvan vaunu oli alunperin T-sarjan työläisvaunu. Muistan, että jossain vaiheessa neliakseliset työläisvaunut kantoivat litteraa To. Korjatkaa, jos olen väärässä. | ||||
|
|
20.03.2017 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei-päivävaunu? Entä Kyllä-päivävaunu? T. nimimerkki "Ei-tupakoitsija ja Ei-sosialisti". | ||||
|
|
20.03.2017 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan esittämän kaluston filosofia alkoi saksalaisten Lentävästä Hampurilaisesta 1933, Dm4+kiitorungon kautta yhä jatkuvaan Pendolinon aikakauteen... Toimiva idea, sano! | ||||
|
|
20.03.2017 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| DDR: n armeija, NVA eli Nationale Volksarmee. Mitä saadaan kun viimeinen e pudotetaan pois? Nationale Volksarme, eli kansalliset kansanraukat, heko, heko. | ||||
|
|
20.03.2017 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jani, selkäsauna tekee porukasta vaan salakavalan... Suomen kevät, aina niin ihana, kun ei vain pullonsirpaleet pilaisi... | ||||
|
|
20.03.2017 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisäänkäyntiovi alkuperäisessä paikassa tässäkin Nikolaistadin radan pysäkissä. | ||||
|
|
20.03.2017 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuli mieleen ajatus, että kun VR aloitteli suurempitehoisten dieselvetureiden hankintaa, niin silloinen tietämys näyttäisi olleen suht vaatimaton. Speksejä valmistajille laadittaessa ei osattu näin jälkeenpäin arvioituna vaatia suurempitehoista komeistoa vaan tyydyttiin 450 hv:aan tai kuten Hr11-tapauksessa kahdennettuna. Siitäkin huolimatta että veturin alunperin piti olla moottorivaunu. Kumma kyllä Vv12 ei ollut kuin vain 100 hv tehokkaampi kuin Dm3 tai Vv13-4. Haluttiinko 450 hv koneistoa haluttaessa ensin katsoa, miten käy tai muuten saada kokemusta (jota totta vieköön kyllä saatiin). Vai oliko suurempitehoinen koneisto sitten niin kallis, ettei siihen olisi saatu valtiolta lupaa? Vrt. likimain samanaikainen tapaus Dm5. Vai oliko suurempitehoiselle moottorille olla olemassakaan sopivaa vaihteistoa? Kimmo, okei, vierintälaakerointi vaikuttaa johdonmukaiselta valinnalta, kun sitä tarkemmin miettii. Liukulaakerin lepokitka, hui hirveätä! Petri, pienempiin ajomääriin saattaa vaikuttaa sekin, että pelättiin ettei remontti olisikaan onnistunut. Toisena syynä vaikuttaisi olevan se ettei niillä ajettu todella pitkiä matkoja, esim. Hki-Ol/Jns/Kon tmv (ratojen kunto, kiskotus). Veturien vähäinen lukumääräkään ei juuri kauheita km-kertymiä aiheuttanut. Entä toimintasäde? 1500 ltr tankki, kuinka pitkälle se riitti? |
||||
|
|
20.03.2017 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin jostakin että kaikki sai alkunsa jo 1904 syntyneen kruununperijä Aleksein DNA:ssa olleesta pienen pienestä geenivirheestä: seurauksena verenvuototauti. Ilman tätä ei olisi ollut Rasputinia, Leniniä, vallankumouksia 1917, Stalinia, Neuvosto-Venäjää, tai muutakaan sittemmin tapahtunutta häpnaadia... Millaiseksi historia olisikaan saattanut muodostua? | ||||
|
|
20.03.2017 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laajennuksen kokenut Oulun rautatien pysäkki. | ||||
|
|
20.03.2017 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040137. Aluskehys on peräisin vaunusta Po 9809, joka paloi Korkeakosken junaonnettommudessa talvella 1956. | ||||
|
|
20.03.2017 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heh, johtorätti kaikilla teillä... | ||||
|
|
20.03.2017 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuoriso "kapinoi" tai oikeamminkin apinoi kapinointia... Jo Aristoteles aikoinaan moitti nykyajan nuorisoa. | ||||
|
|
20.03.2017 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| DDR:n puolella "kilpailtiin" tekemällä sarja 65.10, jonka pyörästöjärjestys oli samanlainen kuin kuvan veturissa. | ||||
|
|
20.03.2017 11:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin tämän kunnostustyön alkuvaiheessa 1988, sataman alueella. Erään paikallisen mukaan paikka valittiin siksi, että jos kunnostustyö ei etene, niin veturi olisi ollut helppo plumpsauttaa mereen... | ||||
|
|
20.03.2017 10:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikean etuikkunan alla erottuu juuri ja juuri PMV. Lienee personenmotorvagn? Henkilökuljetuksiin omistettu? | ||||
|
|
20.03.2017 10:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stukalla ilmeisesti tarkoitetaan tässä yksimoottorista Junkers Ju 87:aa. Stukaksi kutsuttiin virallisesti myös Junkers Ju 88:n syöksypommittajaversiota (2-moottorinen). Nimitys on lyhenne sanasta Sturzkampfflugzeug eli syöksytaistelukone. | ||||
|
|
20.03.2017 10:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumma maa tuo Neuvostoliitto. Käyttäytyi kuin pieni maa suuren Suomen kainalossa, vaati itsensä huomioon ottamista jatkuvasti ja vaikutti poliitikkoihin ettei nämä vaan lipsahtaisi ajattelemaan länteen päin suuntautumista, sekaantui Suomen sisäisiin asioihin ettei jäisi yksin pahaan maailmaan, pelkäsi länttä, piti siksi ylimitoitettua rauhanarmeijaa, levitti valtionideologiaansa ettei kukaan hyljeksisi jne. | ||||
|
|
20.03.2017 09:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo tunneliperiaate, ainakin sen avulla kampiakselin irrottaminen ja asentaminen on perinteelliseen malliin verrattuna helpompaa. Huonona puolena saattaa olla "petilaakereiden" tavanomaista mallia suurempi kehänopeus, riippuen tietysti kierrosluvuista. Tästä johtuen voitelun onnistunut järjestely on vaatinut omat ponnistelunsa. Kimmo, oliko noissa mainituissa "petilaakereissa" vierintälaakerit vaiko liukulaakerit? Valmistuksen mahdollinen "helppous" on myös oma kysymyksensä. Tulkoon mainituksi että SVT137:llä ajettiin 1939 koeajoissa 226 km/t. Edelleen, kun moniventtiilitekniikkaa tuli autoihin, niin sitä hehkutettiin uutuutena. Todellisuudessa se on jo vanha keksintö, kuten Kimmon kommentista voidan nähdä. Täydennykseksi, MTU (Motoren und Turbinen-Union) muodostettiin vuonna 1966 Maybach Motorenbausta, MAN:sta ja Mercedes-Benzistä. Jättebra, Kimmo! |
||||
|
|
20.03.2017 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin ja pakko osata kieliä, kun esi-isäkin oli ennen vanhaan Itikan teurastamolla Seinäjoella kieliä lukemassa... | ||||
|
|
20.03.2017 08:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä puolestani ihmettelin tämän nähdessäni ulkomaalauksen väriä. Ovatko raaputtaneet pohjamaaliin asti? Miten on? Oli ennen Lv Rto 156. | ||||
|
|
20.03.2017 08:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäksi, Hr11 kuitenkin aikaa myöten täytti sille suunnitellun tehtävänsä. Messerschmitt Bf109:n ansioihin kuuluu sekin että sillä lentäneet saavuttivat yhteensä yli 50 000 ilmavoittoa vastaan reilut 30 000 valmistettua konetta. Esimerkiksi Luftwaffessa lentänyt Erich Hartmann, joka ampui alas 352 toisen kenttäpostinumeron kaveria, lensi koko sotauransa Mersulla (malleilla G ja K). (Toiseksi tullut Gerhard Barkhorn (302 voittoa) liihotteli myös Bf109:llä, tosin osa voitoista oli saavutettu mm. Me262:lla.) Mielestäni nämä ovat saavutuksia, jotka eivät enää ole mahdollisia tämän maailman aikaan (millä ilmavoimilla on varaa menettää YHDELLE miehelle 352 konetta?). Näitä tekijöitä huhujen levittäjät eivät koskaan mainitse/muista, joten: perustelematta täydeksi paskaksi väittäminen ei ole mielestäni mitään muuta kuin esittäjänsä totaalityperyyttä... | ||||