Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.03.2017 15:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon samalla että Kangasalan aseman makasiini edusti tyyliltään vanhempaa rautatiearkkitehtuuria kuin asemarakennus. Olisikohan se ollut Halimaalta siirretty? Makasiini purettiin muistaakseni 1990-luvun kuluessa. Muistan lukeneeni jostakin että Halimaan laiturin perustamistarpeeseen olisi vaikuttanut läheinen majatalo ja nähtävyytenä jo tuolloin tunnettu Haralan harju näköaloineen. Kangasalan varsinainen asematalo taasen sai alkunsa kasvaneen liikenteen myötä. Kuvassa oleva rakennus näyttäisi olevan lievästi modernisoitu, perustuskin on ilmeisesti betonia. Onko tämä siirretty nykyiselle paikalleen joskus pleistoseenikauden tienoilla? Ikkunoiden vuorilaudat näyttävät tyylilltään sopivan valmistumisajan mukaiseen muotiin. | ||||
|
17.03.2017 15:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nitshevoo, sanoi venäläinen, kun asiakas tuli... | ||||
|
17.03.2017 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon eräs bongaus historian hämäristä: juna P106 (Jy-Hpk-Nls) 20.5.1977. Kahden rungon porkkana, etummaisena 5113-5607-5114, perässä 5123-5612-5124. Nähty Vilppulassa. | ||||
|
17.03.2017 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ympyrästä tuli mieleen Hamina ja sen asemakaava ympyräkatuineen. Kerran eräs kauppamatkustaja oli käymässä Haminassa. Kun aikaa jäi, niin päätti mennä kapakkaan. Aikansa kapakassa oltuaan tuli ulos kadulle aikomuksenaan palata hotelliinsa. Kaveri ei kuitenkaan muistanut tarkkaa osoitetta, muuta kuin jossakin Pikkuympyräkadulla. Alkoi kävellä, sillä mielellä että eiköhän se hotelli tule vastaan. Viimein hotelli löytyi ja kauppamatkustaja ihmetteli portierille: On tämä Hamina sitten iso kaupunki. Saman kadun varrella 12 apteekkia! | ||||
|
17.03.2017 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helpotuksen huokaus, siis mallia 1964... Corvetten tuominen Suomeen oli Tabelta oikea kulttuuriteko! Etenkin kun ajatellaan silloista autokantaa, joka käsitti suurimmaksi osaksi itäautoja ja eurokinnereitä. Oli VW kuplasta alkaen Opelin kautta sellaiseenkin ihmeautoon kuin Zwickau P70. Jenkkiautoja oli sentään joitakin. Corvettea voidaan pitää amerikkaisena näkemyksenä urheiluautosta, yhdistelmällä iso moottori ja enemmän tai vähemmän kevyehkö kori. Lisänä vielä käsin hämmennettävä vaihdelaatikko. Eurooppalainen näkemys oli vastaavasti toisenlainen, esimerkiksi Ferrari tuolta ajalta oli italiaisen filosofian mukainen, joka oli saanut piirteensä kilpa-autoista. En tähän hätään muista että käytettiinkö Corvettea NASCAR-kilpailuissa, luulisi että käytettiin. | ||||
|
|
17.03.2017 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Taben Corvette ollutkin mallia "Split-Window" eli kaksiosaisella takalasilla? Ainakin muistelisin lehtikuvien mukaan olleen. Jos on, niin vuosimalli onkin 1963. Yhtenäinen iso takaikkuna tuli Corvetteen 1964. 1963 vakiokoneena oli 250 bhp 327-kuutiotuumainen V8. Optiona oli saatavana myös polttoaineen suihkutuksella varustettuna, jolloin tehoa irtosi 360 bhp. Näin kertoo kirja Standard catalog of American Cars 1946-1975. Vuoden 1964 mallin optiona olivat saman lähteen mukaan:L75 eli 327 V8 nelikurkkuisella kaasuttimella 300 hp ja L84, eli 327 V8 ruiskulla 375 hp, peruskoneen ollessa samanlainen kuin 1963. | ||||
|
17.03.2017 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseessä on nykyajan vitsauksen ilmentymä: minäminäminä! (Siis auton ratissa, ei suinkaan veturissa.) On se kumma, kun autokoulussa ja inssiajossa ajetaan niinkuin pitää, mutta sitten kun saadaan kortti taskuun niin "antaa raudan hieroa". Mitä sitten aiheuttaakaaan luuloteltu kiire? Oman kokemukseni mukaan näyttää vahvasti siltä.että nykyiset autoilijat inhoavat ajokkejaan, koska viihtyvät ratin takana mahdollisimman vähän aikaa.... | ||||
|
17.03.2017 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tädin käyttämä muoti viittaisi 1950-lukuun. Silloin miehet olivat miehiä ja naiset naisia, eikä homoja oltu vielä keksitty. (Siteerattu Reinikaista.) | ||||
|
17.03.2017 02:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Seinäjoella harrastettin turpeen polttoa vetureissa. | ||||
|
17.03.2017 02:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä kuva peräisin syksyltä 1975? Kuvan 1150 oli viimeinen Vaasan konepajalla korjattu höyryveturi. | ||||
|
17.03.2017 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Räystäskoristeet vielä säilyneet paikoillaan... | ||||
|
17.03.2017 02:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Orivesi keskusta samalla paikalla kuin entinen Parpola? | ||||
|
17.03.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käydessäni viimeksi lentokentällä joskus 1990-luvulla siellä seisoi sivussa Cessna 150 OH-CBL ja Cessna 172 OH-CEZ. Serkullani oli lentolupakirja ja joitakin kertoja olen minäkin maksanut yleisölennätyksestä Mäntän yläpuolella. Kumpikin kone oli ilmailutoimintaa harjoittavan Virkajärven yhtiön omaisuutta. Kenttää ovat myös koirankouluttajat käyttäneet. 1974 eräskin ilmailija laskeutui Fournier Tuulia-moottoripurjekoneella Mänttään ja - unohti laskutelineen ylös. Seurauksena mahalasku... GAS ei käyttänyt tätä kenttää kovin ahkerasti, sillä se oli matkustajakuljetuksiin sopiville koneille liian lyhyt, vaikkakin metsänlannoittajiille sopiva (Piper Pawnee, Cessna AgTruck). GAS:n johtajat käyttivät Sir-Airin matkustajalentoreittejä Hallista suureen maailmaan, esimerkiksi Helsinkiin. | ||||
|
17.03.2017 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutsuttinpa logoa myös nimellä "GAS:n pulu". Kas-vaunuihin oli jossain vaiheessa maalattu merkintä "Tuu-Män-Tuu", eli kulkivat Tuurin ja Mäntän väliä. | ||||
|
17.03.2017 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilman tätä raidetta olisi GAS:n vetureilla ollut pitkä kiertomatka talleilta ratapihalle, siksi tämä kai rakennettiinkin... | ||||
|
17.03.2017 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa kuvassa myös "juppijääpallon" pelaajia. | ||||
|
17.03.2017 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aluskehys on peräisin venäläisestä avotavaravaunusta. | ||||
|
17.03.2017 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarja tehtiin vanhoille aluskehyksille. Kuvan vaunun aluskehys on peräisin vaunusta E 887. XE hylättiin 1974. Virkatarvevaunumuutos lienee vuodelta 1957. DE - numero? | ||||
|
17.03.2017 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummainen auto näyttää ihan Wartburgilta, "idän ihme, lännen kauhu, perästä nousee paksu sauhu". Tuon mallista Warrea alettiin tuottaa 1957 alkaen. Kuvan auto näyttää olevan myöhempää tekoa. | ||||
|
17.03.2017 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää siltä että tuo raiteenpätkä on varmuuden maksimointia. Jos joku vek ajaisikin hiukan pitkäksi, niin seurauksena ei ole putkaa, poistumiskieltoa, sakkoa, kuritushuonetta, lopetuspiikkiä, korvausvaatimusta, lopputiliä ym. | ||||
|
17.03.2017 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hämmästytin kerran nuorta kioskin tätiä (tai ei se täti ollut vaan tyttö) pyytämällä rasian "höyryveturin virta-avaimia". Tyttö mietti vähän aikaa eikä keksinyt mitä minä oikein tarkoitin. No, selitin sitten että tulitikuista oli kyse. Saatuani ja maksettuani tikkuaskin ravistelin sitä ja sanoin vielä: " Ich will so gern nach Lappland zu reisen, Rovaniimi, Kitile und Muonioo". En kerro, mitä tyttö moisesta tykkäsi... Taisi ajatella että mikähän pöpi tuo taisi olla. | ||||
|
17.03.2017 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Markkulan seisakkeen tienoilta otettu kuva. | ||||
|
17.03.2017 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylihärmän radan alkusanat lausuttiin Härmän soraraiteesta päätettäessä. Kun Lapuanjoen yli tuli silta, niin rataa jatkettiin Kaupinkankaalle ja viimein Ylihärmän asemalle saakka. Henkilöliikennettä Härmään hoidettiin Sk-veturilla ja kaksiakselisella avosiltaisella matkustajavaunulla, taisipa mukana olla myös koppi. Sitä riemua ei kestänyt kauaa, kun radan henkilöliikenne lakkautettiin. Isäni kertoi että hän ei koskaan mennyt vaunuun sisälle vaan oleili nuorna miesnä takasillalla. | ||||
|
17.03.2017 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan siitä että oltiin valmiit likvidoimaan 20 perhettä... | ||||
|
17.03.2017 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se suora Tampereen moottorijuna lähti, kuten mainittu, aamuisin, muistaakseni klo 7.00. Tampereelle tultuaan se ajoi Tpe-Ov-Tpe ja Tpe-Oja-Tpe henkilöjunat ja klo 20.30 lähti köröttelemään kohti Mänttää. Tuloaika siinä 23.55 vaiheilla. Tämän vuoron alkuaikoina tehtävää suoritti Ds2 n:o 7. Saavuttuaan Mänttään se ajoi vielä tyhjävaunujunana Vilppulaan talliin. Näin ainakin vuonna 1933. | ||||
|
17.03.2017 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko viljapula seurausta kesän 1917 maatalouslakoista? | ||||
|
16.03.2017 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan Wiima K202? | ||||
|
16.03.2017 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistoraidetta kutsutaan myös naperoksi. | ||||
|
16.03.2017 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä kun järjestettäisiin risujen sun muiden keräys talteen niin siitä saisi halvalla (?) energiapuuta... | ||||
|
16.03.2017 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalon ykstyiskohdista huomattakoon lipan kannattimien järjestely: vaakasuunnassa ja kattoon nähden kohtisuorassa. Idea on vanha ja löytyy jo 1800-luvun lopulla rakennetuista laiturirakennuksista. Kuvassa oleva asematalo on 1950 käyttöön otettu. | ||||
|
16.03.2017 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: Siilinjärvi oli päällystöasema, jolloin Pöljä ja miksei muutkin lähistön mahdolliset laiturivaihteet ja seisakkeet myös olivat tilinpidollisesti alistettuja. Asemien hierarkia muuttui 1969, jolloin tapahtui jako kahteen: asemiin ja seisakkeisiin. | ||||
|
16.03.2017 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiinille on hankala maalata, ellei pintaa käsittele jotenkin maalausystävällisemmäksi. Alumiinitehtaat (tai tietämäni alumiinitehdas) käyttävät tätä varten keltapassivointia. | ||||
|
16.03.2017 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taas minä mokasin! Kaikkien rälsbussien äiti sai numerokseen 200 resiinasarjasta, eikä 91 kuten edellä kirjoitin. Pahoittelen tapahtunutta. Kuten mainittu, se numeroitiin uudelleen, numeroksi tuli 310 ja sarjamerkiksi Yd. Sen siitä saa kun ammoin unohtuneella kouluruotsilla yrittää tavailla ostamiaan viisaita kirjoja... | ||||
|
16.03.2017 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1980 peräsin KMV-lehden kautta mänttäläisiltä mahdollisia motin kuvia. Yksi löytyi, ja siinä on kuvan omistajan isä asemamies Turunen Mäntän aseman tavaramakasiinin laiturilla. Kuvassa on myös pari muuta rautatieläistä m/1929 lakki päässä. Taustalla näkyy himpun verran Bm1 n:o 2 keulaa. Kopioin kuvan ja se on nyt rautatiemuseolla. Vilppulalaisella E. Ritarannalla on kuva Dm2-vaunusta n:o 14 kuva, joka on kuvattu Virroilla. Senkin kopio on rautatiemuseolla. Kyseinen 14 oli niitä viimeisiä, jolla Vlp-Män henkilöliikennettä hoidettiin. Kun 14 oli huollossa, ajettiin sen sijasta 13:lla (kuulemma). Isäni muisti hyvin Mäntän motin kulkemisen lopun. Samana päivänä, kun motti kulki viimeistä päivää hän sai uuden moottoripyöränsä rekisteröityä ja ajoi sillä ensimmäisen kerran. Rekisteröinti oli vienyt aikaa parisen kuukautta ja sen aikaa moottoripyörä odotti olohuoneen nurkassa. | ||||
|
16.03.2017 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseinen tasoristeys oli aika hankala autoilijoille. Muistan kevättalvella 1974 yhteiskoulussa ollessani kun Lietun tilanhoitaja ajoi Pösöllään suoraan Vilppulaan menevän Sv12-vetoisen tavarajunan eteen. Pösö raahautui junan edessä miltei Seppälän puistotien tasoristeykseen asti. Auto saatiin lähistön taksikopilla päivystäneiden taksikuskien voimin pois kiskoilta. Pösö oli ihan luokiksi vääntynyt. Veturin puskin oli tunkeutunut sivuikkunasta sisään, osumatta kuitenkaan auton ajajaan. Näin vielä myöhemmin samana päivänä kyseisen Pösön liikenteessä Mäntän keskustassa. Huolimatta siitä että se oli vinksinvonksin se kulki kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka oikea etupyörä ja vasen takapyörä olivat jumissa. Nykyisin tämä tasoristeys on suljettu autoliikenteeltä ja siihen on laitettu kaiteet jotka sallivat jalankulkijoiden pääsyn radan yli. | ||||
|
16.03.2017 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli heinäkuu ja loma-ajan vuoksi liikenne oli hieman hiljaisempaa kuin normaalisti. | ||||
|
16.03.2017 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| VRS-tekstistandardin numero on 473. Tuli voimaan 1936. | ||||
|
16.03.2017 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osuusratavartijoiden käyttö perinteiseen tapaan loppui vuonna 1970. | ||||
|
16.03.2017 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kartassa on pienenpieni ajoituksen tarve. Talo, jossa asun, on valmistunut 1937 eikä sitä näy piirretyn kohtaansa, mikäli kartan uusi painos tehtiin 1938. Naapuritalot, jotka ovat hiukan vanhempia, näkyvät kartalla. Ongelmallista lienee ollut että oliko karttojen kanssa tekemisissä olleilla virkailijoilla yksinkertaisesti aikaa tarkistella jokaista pikku yksityiskohtaa? Hommaa varmasti riitti... Myös Pengerkadun Hesarin puoleinen pää näyttää autiolta (siis lännen puoleinen sivu). | ||||
|
16.03.2017 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olavi Virran alkuperäinen nimi oli Oskar Olav Ilmen. Olan kaltaista laulajaa ei toista ole eikä tule. Nykyiset tangokuninkaat sun muut vastaavat ovat lähinnä naurettavia. Olan yksi auto oli Chevrolet Bel Air 1958, kuusisylinterisellä moottorilla. Miksiköhän hän ei ostanut sitä 348 V8:lla? Hintaero ei tietääkseni olisi ollut ihan mahdoton, saatikka sitten 283 V8:llakaan... Vastausta ei saada koskaan. Ola kuulemma kerran ajoi letukallaan Karhulasta Helsinkiin (nykyään 137 km) likipitäen yhdessä tunnissa, joten ajotaitokin oli hallinnassa. |
||||
|
16.03.2017 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuukohan edellisen kommentin kirjoitus mahdollisesta vapaan kasvatuksen jälkien havainnoimisesta? Tietääkseni ilmiön lanseerasi 1960-luvun loppupuolella joku propellipäinen kasvatus"tieteen" liikaa lukenut professori, jolla ei ollut omia lapsia. Itse olen sitä mieltä että kun esimerkiksi tiainen munii munan, siitä kuoriutuu tiaisenpentu, seepra kun varsoo, niin siitä kasvaa seepra. Näin ollen voidaan päätellä että kusipäiset vanhemmat aikaansaavat kusipäisiä lapsia, jotka sitten tuskaisina teini-ikäisinä "toteuttavat" itseään. Samoihin aikoihin vasemmistolaisittain (taistolaiset juhlivat tuolloin) ajattelevat yhteiskuntatieteilijät sanoivat että rikollinen ei ole syyllinen tekemäänsä rikokseen vaan yhteiskunta. Ajatus taisi katketa kesken, sillä rikoksesta tuomittu rikollinen sai ja saa yhä edelleenkin henkilökohtaisen rangaistuksen. Aika merkillistä olisikin jos yhteiskuntaa sinällään rangaistaisiin rikollisen tekemästä rikoksesta... | ||||
|
16.03.2017 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, kun tarkemmin katsoo, zoomaten, niin Ässä-Kutterhan se. Taitaapa keulassa lukea vielä Volvo... Decaa valmistettiin kolmea korkeutta: 320, 340 ja huipuksi 360. Muistaakseni Kutterille tuli hieman "kiire", asiakaspalautteista johtuen, suunnitella Decaa. Rahoituksen mahdollisti Kutterin myynti Matkahuollolle. | ||||
|
16.03.2017 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pedon numero tuli muinaisten numerologien mukaan (siis vanhassa Roomassa) henkilönimestä, jossa eri kirjaimet edustivat tiettyä numeroa. Näin esimerkiksi NERON KAISAR on yhtäkuin 666. Juuret juontavat siihen kun keisari Nero vainosi varhaiskristittyjä. Nämä kun eivät suostuneet kumartamaan roomalaisia jumalia. Uskovaisilla on edelleenkin tapana laskea samalla tavoin, milloin petona pidetään Hitleriä, milloin sitä milloin taas tätä. Rippikoulussa aikoinaan pastori kertoi että 666 on myös Jerusalemin postinumero (pitääkö paikkansa?). Onpa kristityillä tapana ennustaa että aikojen lopulla tulee vielä peto (joka tietenkin tulee vainoamaan oikeauskoisia kristittyjä) jonka luku olisi 666. Kuka mitenkin ilmestyskirjaa tulkitsee... Sitä paitsi lopunaikojen tulemista on ennustettu tulevaksi jo 2000 vuotta. Niin, ja Haapamäellä on kana 666. | ||||
|
16.03.2017 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Riippuupa osittain myös siitä, miten raideleveys mitataan. Jostain olen lukenut että viiden jalan raideleveyttä mitattiin aikoinaan paitsi vakiintuneelta paikalta kiskojen sisäpinnalta, niin myös ULKOPUOLELTA. | ||||
|
16.03.2017 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| 01 ja 03 erosivat toisistaan lähinnä akselipainoltaan, edellisessä se oli 20 tonnia ja jälkimmäisessä 18 tonnia. Joissakin yksityiskohdissa oli myös eroja. | ||||
|
|
16.03.2017 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummaisen korimalli on Kutter Deca 340 ja taemman Kutter 9. Oikein hienoja korimalleja kumpikin! T. nimimerkki "Kutter se olla pitää!" | ||||
|
16.03.2017 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, 2508 on yhdessä mielessä historiallinen veturi. Kun ensimmäinen tavarajuna kulki uutta Jämsän oikorataa marraskuun alussa 1977, veturina oli 2508. Aamulehti kirjoitti asiasta jutun ja kuvakin oli. | ||||
|
16.03.2017 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lyödäänkö vetoa? Siitä että venäläisnuoriso jossain välissä ennen pitkää keksii mihin kilikalimaalit oikein soveltuu... | ||||
|
16.03.2017 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bernhardilainen ei näytä noin "laihalta". Mahdollisesti koira saattaa olla setteri. | ||||
|
16.03.2017 02:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko T-mallin Hoppaa käytetty taksina? | ||||
|
16.03.2017 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Palkkivaihdonkielto-opastimien kammet poistettu. | ||||