Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.03.2017 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Palkkivaihdonkielto-opastimien kammet poistettu. | ||||
|
16.03.2017 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa kerran kaksi miestä jotka olivat tulleet töitä kysymään savotalta. Mestari kysyi että mistäpäin miehet ovat kotoisin. Toinen, pikkuinen kuivankälpeä miekkonen sanoi narisevalla äänellä: Kitteeltä, luoja paratkoon. Toinen, kookkaampi sanoi: Härmästä perkeles, vaikken ikinä töitä sais! | ||||
|
16.03.2017 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monessakin maassa muistutti tulipesän luukut hellanluukkuja... | ||||
|
16.03.2017 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| B-virkatarvevaunusarjan tunnus otettiin käyttöön 1948. Samalla eroteltiin kaksi- ja neliakselisten postivaunujen sarjamerkit toisistaan, ensinmainittu oli vastedeskin P ja jälkimmäinen Po. | ||||
|
16.03.2017 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Haapamäen kuljettajat viittasivat trumpetilla kolmea painonappia. On tosin selvä, että ääntä lähti kahdesta napista ja santaa kolmannesta. En vain innoissani huomannut sanoa tätä aiemmin... Kiitos Jorma,oikaisusta. On merkillistä kuinka sormet kiitävät näppäimistöllä nopeammin kuin mitä ajatus kerkiää perässä. | ||||
|
16.03.2017 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta voidaan nähdä että Ruotsinlättien kuljettajan etuikkunasta poistettiin poka pois näkökenttää häiritsemästä. Muutostyö suoritettiin 1970-luvulla. Muistaakseni SJ:n konepaja Örebrossa huolehti lättien korjauksista. | ||||
|
|
16.03.2017 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1116:ssa on alkuperäisen mallinen pakoputki katolla. Oikeastaan Dm6-7-serkkuja oli Hilding Carlssonin TGOJ:lle valmistamat YBos-vaunut ja SJ:n sarja YCo4 liitevaunuineen. Niitä ei montaa ollut, YCo4:ää vain neljä vaunua. Pikkuserkkuina voitaisiin pitää myös SJ:n kapearaiteiset lätät YP ja Y5T erilaisine liitevaunuineen. Hilding Carlssonia voidaan pitää koko rälsbussi-idean isänä, sillä hänen verstaassaan Uumajassa tehtiin ensimmäinen rälsbussiksi noteerattava vaunu vuonna 1932. Se sai alunperin numerokseen 91 resiinasarjasta, mutta sittemmin muutetiin numeroksi 310. Se pääsi Ruotsin rautatiemuseoon 1940. Sen jälkeen HC valmisti kaksiakselisia Y-rälsbusseja liitevaunuineen niin normaaliraiteisena kuin myös kapearaiteisena. Neliakselisia Yo-sarjan vaunuja alettiin valmistaa 1938. Niiden hiukan korkeampikattoinen versio oli sarjaa Yo1s. Myös neliakselisia kapsurälsbusseja oli. Rälsbusseja valmisti myös Motala verkstaderna ja Nohab, joitakin mainitakseni. Olipa SJ:llä myös kaksiakselisia tavararälsbussejä. Sähkörälsbusseja kokeiltiin ensi kerran 1945, kapsuna 1950. Kuvan Ruotsinlätät ovat SJ:n omaa suunnittelua ja niitä valmistettiin 1953-1960. Valmistajina oli Hägglund & Söner, Kalmar Verkstad, Arlövin ja Linköpingin rautatienkonepajat. Rälsbusseja näki koko Ruotsin alueella, niin SJ:llä kuin myös yksityisillä radoilla. | ||||
|
|
16.03.2017 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen lätän trumpetissa kolme painonappia, ruotsinlätällä kaksi. Svensson pääsee helpommalla... | ||||
|
16.03.2017 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo Pyrhösen lättäkirjan mukaan luettelosta katsomalla tämä YBo6 1116 on vain päivän nuorempi kuin VR:n Dm7 4073. Viikon nuorempi sitten on PorHan 4074. Olisipa aika vekkulia jos 1116 ja 4074 sattuisivat samaan aikaan Haaparantaan... | ||||
|
16.03.2017 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai palvotaanko Aaltoa ylen määrin? Enson pääkonttori Helsingissä "Aaltoilee" samoin Finlandiatalo "aaltoilee". Minun mielestäni kyltyyriä, Aaltoa , Kiasmaa ja Oopperaa palvovien ihmisten orgasmit myös tällaisten luomusten tarjoamien taide-elämysten takia johtuu silkasta ymmärtämättömyydestä... Onhan se koiran isompi jätöskin kaunista, ellei mitään muuta koskaan ole nähnyt! | ||||
|
15.03.2017 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäiset kuvassa olevan kaltaiset Ruotsin-Ttv:t rakennettiin 1970 (kaksi hiukan toisistaan eroavaa koevaunutyyppiä) ja Suomessa Ttv3 valmistui samana vuonna. Ruotsissa oli kuitenkin muutettu vanhoja kaksiakselisia Y-sarjan rälsbusseja 1956 alkaen ELRB-merkkisiksi sähköradan huolto- ja tarkastusvaunuiksi (elrevisionsbuss). Kuvan Qgz-yä-vaunuja valmistui mainitun kahden koevaunun lisäksi 29, yksi koevaunu Qhz-yä ja Qhz-ö-vaunuja 40 kpl. Onpa yksi Ruotsin-Ttv säilytetty, museojunayhdistyksen toimesta. Tiedot kirjasta Arne Hällqvist Rälsbussar och släpvagnar vid Statens Järnvägar, Svenska Järnvägsklubben 38, painatusvuosi 1984 sekä Hällström-Rudström-Forss Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida, TNF-bok 67, år 2008 |
||||
|
15.03.2017 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo CEi, joka tuhoutui totaalisesti oli numeroltaan 2636. Nimittäin Apu-lehti kirjoitti onnettomuudesta jutun joskus 1977 tienoilla ja mukana oli kuvia. Yhdessä kuvassa näkyi palanen vaunun kyljestä ja siinä oli selvästi nähtävissä 2636. Makuuvaunu oli Em 2751? Jutun mukaan Kuurilan junanlähettäjä todettiin oikeudessa syylliseksi ja maksettavaa määrättiin hänelle miljoonia markkoja. Edelleen, Kuurilan junanlähettäjä maksoi korvauksia 20 silloista markkaa, ja anomuksestaan vapautettiin korvausvelvollisuudesta. Mainittakoon että onnettomuuden jälkeen ilmestynyt Viikko-Sanomat kirjoitti artikkelin tyyliin että mikä menee tasan? Valtioneuvostolle oli juuri ostettu uusi Cadillac-loistoauto, ja jutun mukaan sen hinnalla olisi saatu 20 radiopuhelinta vetureihin asennettavaksi. Mainittakoon että samassa numerossa hehkutettiin Monacossa ruhtinasparille syntynyttä tyttövauvaa, joka on nimeltään Caroline. Täyttää näinä päivinä 60 vee. | ||||
|
|
15.03.2017 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarjamerkki lienee Qgz-yä. Myöhemmin sarjamerkiksi tuli LMV (liftmotorvagn) ja nelinumeroinen numero, joka oli lievästi lyhennetty alkuperäisestä. Myöhemmin rakennetussa Qhz-ö-sarjassa toinen pääty oli aika radikaalisti muutettu, toisen päädyn säilyttäessä alkuperäisen ruotsinlättämuotonsa. Muutos johtui mm. tehokkaammmasta apukoneesta tmv. | ||||
|
15.03.2017 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| DeemolliGeeseptimi? Kysyi minulta eräs vilppulalainen tuttavani nähtyään tavaravedon Vilppulan asemalla... (Harrasti kitaransoittoa.) | ||||
|
15.03.2017 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etteivät vain olisi menossa romutuksen sijasta virkatarvekäyttöön? Ainakin 9803 ja 9825 todettu. 9825 on muutettu BT 01346:ksi ja se on Tapani Laaksomiehen käytössä. | ||||
|
15.03.2017 03:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten muurin merkityksestä yksi pikku huumoripläjäys: eräältä DDR:läiseltä puoluepampulta kysyttiin, että onko muurin pystytys vastannut tarkoitustaan? Pamppu vastasi että kyllä, oikein hyvin. Kukaan ei ole paennut muurin yli itään. | ||||
|
15.03.2017 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raiteella 4 on pikajuna P41 Helsingistä Haapamäen kautta Seinäjoelle, lähtöaika klo 18.05. | ||||
|
15.03.2017 02:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virkapuvut oli niinsanottua jääkärimallia. Eikä ollut käyttäjähenkilökunnan suosiossa, mm. kaulus hiersi ja oli kuuma jne. Poistui käytöstä 1929, jolloin siviilipukumaisempi virkapukukuosi tuli käyttöön, Vega-lakkeineen. | ||||
|
15.03.2017 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo on sitten komeita nuo vaunuemäntien suikat! | ||||
|
15.03.2017 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös venäläinen telisuunnittelu on pyrkinyt ratkaisuun, jossa ei ole sarvirautoja. Läntiset esimerkit: SIG (uusi ja vanha), Munchen-Kassel ja aina niin yleinen Minden-Deutz, puhumattakaan tämän päivän telimalleista. | ||||
|
15.03.2017 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellonläppäys Suuriruhtinaanmaassa lopetetiin 1917, mutta kielto ei koskenut rataosaa Valkeasaari - Pietari. | ||||
|
14.03.2017 20:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja neljännen auton kuljettaja kiroilee että miksi minä en pääse..! | ||||
|
14.03.2017 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansallissosialismi ja neuvostososialismi, verisimpiä lukuja ihmiskunnan historiassa... | ||||
|
14.03.2017 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaihtotyön tuoksinassa,, tavarajunaa kootttaessa oli Huru jäänyt vaunujen väliin (eli vaunuja edessä ja takana). Nykäisy tehtiin asematalon kohdalta ratapihan idän suuntaan päin. Näin siis muistan, kun vuodesta 1980 on kulunut aikaa ja alkaa tuo atsaleakin pikkuhiljaa vaivata... | ||||
|
14.03.2017 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| 5,7-litrainen V8, on yhtäkuin pikkulohko. | ||||
|
14.03.2017 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Matkustin usein Kouvolaan tätini luokse. Paikkakunta oli mielestäni kiva ja siellä oli helppo kulkea. Rautatieharrastuskin siellä oli helppoa kun näki kaikenmoista mitä Vilppulassa esimerkiksi ei juurikaan näkynyt. | ||||
|
14.03.2017 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuthen savulaitos ei mahtanut antaa noin tuhteja savuja... | ||||
|
14.03.2017 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Moottorina oli suora kahdeksikko. | ||||
|
14.03.2017 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bio Säteen leffat ovat minullekin tuttuja. 1970-luvulla siellä toimi vahtimestarina mieshenkilö sukunimeltä Haikka. Muistutti mielestäni amerikkalaista kersanttia. | ||||
|
14.03.2017 15:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajoittamista auttanee sekin että ei kampiasetinlaitetta asematalon edessä. | ||||
|
|
14.03.2017 14:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuria virallisesti kutsuttiin nimellä "antifasistinen suojavalli". Todellisuudessa sen piti estää ihmisten joukkopako työläisonnelasta kapitalistiseen länteen. Maastamuutto (lue: pako) oli saavuttanut sellaiset määrät että diktaattoriakin alkoi ihmetyttää että keitä vielä jää normeja täyttämään... | ||||
|
14.03.2017 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin silmä sairastaa nähdä höyryveturi ja puuvaunut moternien talojen välissä, taistelemassa matkallaan ajolankojen alla, pitkin moternia rataa betonipölkkyineen moternien opastimien ohi. Eipä silti, höve jotenkin pehmentää kivikylämaisemaa... | ||||
|
14.03.2017 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin kun muistetaan uskontoa ja politikkaa sekoittavien puolueiden "edistyksellisyys". Aika kuluu vastustettaessa aborttia ja keskikaljaa... | ||||
|
14.03.2017 12:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuttu paikka, tuli miljoonia kertoja tästä kuljettua koiran kanssa Kelaan/-sta. Asuin lähistöllä 1986-1997. Ulkoilumaastoltaan oikein hyvää aluetta, tuli koluttua Kabanovintiet sun muut. Tuohon aikaan pylväissä ei enää ollut kääntöorsia ym. Båtvikin päivystäjäkin tuli monta kertaa nähdyksi. 1988 sain luvan mennä kuvaamaan A41:n sisätiloja, mutta onnettomuudeksi filmi oli katkennut kameran sisään joten... | ||||
|
14.03.2017 11:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä nykyajan rakennussuunnittelijoita/arkkitehtejja oikein vaivaa? Tuo ei ollenkaan istu vanhaan kauniiseen puuasemarakennukseen.. Palvotaanko kustannusvastaavuutta niin paljon että se menee jopa "sisäisen näkemyksen" edelle? Tuo tuollainen on Heikki Klemettiä siteeratakseni: "pitelemistä". Mitä vikaa oli vanhassa puisessa laiturikatoksessa? Vai pitääkö kaikki olla moternia? Eipä silti, en halua palata vuoteen 1883 C5-vetureineen, mutta jotain rajaa... | ||||
|
14.03.2017 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se sentään hyvä että se Schauman ampui Bobrikoffin eikä Sinebrykoffia... | ||||
|
14.03.2017 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040105 muutettiin myöhemmin vaunuksi BT 01374. | ||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
14.03.2017 02:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upea kuvasarja! Tuollaisilla esi-isävek:it ja -vel:it aikoinaan taistelivat... | ||||
|
14.03.2017 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja flikka olisi tempassut ympäri korvia moisesta... | ||||
|
14.03.2017 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hupsista, yritin katsoa ilman silmalaseja, niin kävi, erehdys kuin tärähdys. Kun oikein tihrusilmän vääntää kotkansilmäksi, kaukanapa näyttää olevan... | ||||
|
14.03.2017 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassakin oli tällainen, ennen vanhaan. Ja tietysti runsaasti muuallakin... | ||||
|
|
14.03.2017 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin kerran 1980 kesällä mukana Hurun päällä kun tehtiin pakonykäisy Mäntän ratapihalla. Onnistui hienosti. Ja mikäs siinä, taitajia mukana vaunussa, veturissa ja vaihteen limpussa kiinni. Se olikin ainoa kerta, jolloin nyki tietääkseni Mäntässä tehtiin ja vielä Hurulla! |
||||
|
13.03.2017 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs vek muisteli minulle seuraavan tarinan: oli tullut tavarajunalla Kouvolasta Lahteen erään kerran Trumanilla. Kun veturi oli irrotettu roikasta, niin edessä oli siirtyminen talleille. Oli kevättalvea, ja kyseinen vek näki Hennalan sillalla olevan varusmiehen, jolla oli toinen käsi koholla ja siinä lumipallo. Oli ilmeisesti aikeissa heittää Trumania. No, vek ajatteli että etpähän moku heitä sitä lumipalloa. Stokeri oli päällä ja vek avasi valtaventtiilin selälleen auki ja lisäsi tehoa. Truman sylkäisi savutorvesta mahtavan pilven höyryä+savua. Koko silta peittyi,näkyvistä. Savun ja höyryn hälvettyä vilkaisu taakse: moku seisoi edelleen käsi koholla, väriä muuttaneena armeijan harmaasta mustaksi. Taisipa mokuparka saada negatiivista palautetta valtion vaatteiden tärväämisestä... | ||||
|
13.03.2017 23:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, mistähän Pelto sai aikoinaan nimensä? | ||||
|
13.03.2017 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli olemassa vielä 1971, sillä lähistöllä asui perhetuttavia (nimitti asuinpaikkaansa "Risuperäksi") joiden luona kävin perheeni kanssa suht usein. Silloin oli vielä kiskotusta jäljellä ja Risuperän tienoilla soraraiteeksi ihmeen pitkä kohtausraide vaihteineeen. Tapahtuipa tällä soraraiteella pikku rypykkäkin, jossa mm. konduktöörivaunu otti kipeää. Ainakin raiteen varrella maatui silloin matkustajavaunun ikkunan kokoinen ikkuna ja irronnut kaasuvalaisin. Rypykkä oli tyyppiä kylkeenajo, mikäli oikein kaikkien näiden vuosien jälkeen muistan. Raiteen päässä oli sorakuoppa (tietysti!) jossa oli törmäpääskyn pesäkoloja. Vuoden 1969 JT mainitsi rataosalla Alv -Nii olevan kolmioraiteen, joten vuonna 1957 kehotettu lopettaminen lienee ollut luokkaa huulenheitto.... Kävin paikalla 1991 ja silloin raiteen purkamisesta oli kulunut jo jonkin aikaa. Ainakin näytti siltä. | ||||
|
13.03.2017 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paul Bunyan olisi varmaankin nostanut vaunun peukalon ja erusormen välissä kiskoille... | ||||
|
13.03.2017 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan syynä ollut lopullista muotoaan vielä hakevat koneisto- ym. laitevalinnat ja sijoittelu? Eikös Kouvolan vakituinen Ttv ollut 10? | ||||
|
13.03.2017 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta Kulmalan tasoristeyksestä radan itäpuolelle kuljettaessa päästään Kulmalan ja Anttilan taloihin. Anttilan talosta oli lähtöisin Aksel Anttila, joka 1917 oli Vilppulassa asemamiehenä. Pakeni Venäjälle vuoden 1918 sodan loppuaikoina ja yleni siellä puna-armeijan kenraaliksi. Oli myös surullisen kuuluisan Terijoen hallituksen sotaministenä. Kuoli alkoholismiin muistaakseni 1950-luvulla. | ||||
|
13.03.2017 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sukkanauha-Volvo 343 oli varustettu DAF:n keksinnöllä: variaattorimallisella automaattivaihteistolla. Alkuaikoina sillä saattoi peruuttaa auton huippunopeudella n. 160 km/t. Sittemmin siihen heitettiin rajoitin, jottei moista urheilua enää pääsisi tekemään. Kolmeneljäkolmea valmistettiin Hollannissa. | ||||
|
13.03.2017 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Orivesi - Siitama -kaksoisraidetyömaa valmistui 1968, sitä ennen ratalinja ruli tuolta oikealta. | ||||
|
|
13.03.2017 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rollaattori = Harley Parkinson... | ||||