Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.03.2017 23:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rakentaneet apinan raivolla... | ||||
|
09.03.2017 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1950-luvun muotokieltä. Silloin rokki oli ihan uus...! | ||||
|
09.03.2017 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkki tämäkin... Eikö olekin tyylikäs tuo oven ympäröivä ikkunasto? | ||||
|
09.03.2017 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarpeeksi paljon on historiaa painunut savuna taivaalle, kun joku pipipää saa laakinsa siitä kun liekit lyövät... | ||||
|
09.03.2017 22:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raja railona aukeaa, edessä Aasia , itä... | ||||
|
09.03.2017 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisen luokan keltainen raita katonrajassa... | ||||
|
09.03.2017 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, 555 on maailmanennätysveturi! Millään muulla höyryveturilla ei ole maailmassa ajettu niin paljon kuin tällä, yli viisi miljoonaa kilometriä. Saksalaisten P8- eli BR38.10-sarjan koneilla päästiin lähelle, mutta ei tarpeeksi. Siinä 50 vuotta raskaassa pikajunapalveluksessa on hyvä saavutus, puhumattakaan sotien aikaisista ajosuorituksista. Ja niitä kilometrejä kertyy museon ajopäivinä lisää... | ||||
|
09.03.2017 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisällissodaksi tai veljessodaksi vuoden 1918 sodan tekee sen kotimaisuus. Kapinaksi sosialistien vallanotto Helsingissä 28.1.1918. Vapaussodaksi sen tekee maassa yhä olleet venäläiset sotajoukot (vaikka Neuvosto-Venäjä oli tunnustanut itsenäisyyden 31.12.1917). Luulivatpa valkoisella puolella taistelleet maatalojen rengit että nyt taistellaan pelkästään ryssiä vastaan. Hämmästys oli ylen suuri, kun totesivat punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden ollevan aivan samanlaisia pulliaisia kuin he itse... Propagandakin jylläsi sodan aikana. Tampereen taistelun ollessa käynnissä yksikin punaisen aatteen kyllästämä sanomalehti kirjoitti: "Punakaarti edennyt jo Ouluun." Olihan punaisilla apuna joitakin venäläisiä, muun muassa eversti Svetsnikov, mutta mukana olleiden venäläisten määrä oli lopultakin aika vähäinen. Toinen juttu on kun Viipurissa sodan jälkimainingeissa surmattiin venäläisiä. Muun muassa valkoiset teloittivat entisen tsaarinarmeijan venäläisen upseerin, joka sodan aikana oli auttanut valkoisia. Suomalaisen kummankin osapuolen vihan jälkiä näkyy yhteiskunnassa vieläkin... | ||||
|
|
09.03.2017 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samoin kävi Tervakoskella. Tehtaan omistaja oli kovana valkokaartilaisille että minun työläisiäni ette ammu! Kukas ne työt sitten olisi tehnyt.? Kumma kun tuota vaunun pyörää ei ole asetettu kiskoille... Vuoden 1918 sodan muiston törkein häpäisy minun mielestäni oli se, kun pappi päästettiin irti "siunaamaan" Tammisaaren vankileirin punaiset vainajat. Punaisten yksi tavoite oli että uskonto piti olla yksityisasia. Yhä vieläkin uskonto toimii valtiollisena kurinpitovälineenä... Asialla lienee ollut hyväntahtoiset ja ymmärtämättömät omaiset. |
||||
|
09.03.2017 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaununrakennus Görlitzissä on jo vanha juttu. | ||||
|
09.03.2017 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Allejääneen elukan lopettamisesta tuli mieleen kuulemani tarina kuinka Huru 12:n vetämän tavarajunan alle jäi hirvi. No, junan pysähdyttyä kuljettaja ja koneapulainen totesivat että hirviparka jäi pahasti vahingoittuneena eloon ja tulivat siihen tulokseen että pitäisi lopettaa. Etsivät koneen päältä puukkoa tai muuta sopivaa jolla homma hoituisi. Mitään sopivaa välinettä ei kuitenkaan kummankaan matkassa ollut. Mikä neuvoksi? Sitten välähti: siirsiväit hirveä siten että kaula tuli kiskoille ja ajoivat yli. Tavoitettu lopputulos saavutettu, tosin lopetusväline oli turhan järeä... | ||||
|
09.03.2017 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta näkyy selvästi että vanhan ajan arkkitehti ja nykyajan arkkitehti ovat kaksi täysin eri asiaa... Puhumattakaan kynänjäljistä. | ||||
|
09.03.2017 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Työjarrut etualalla... | ||||
|
09.03.2017 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan aura on jonkin aikaa kestäneen kokeilun tulos. Olen lukenut, kuinka yhteen ohjaamolliseen liitevaunuunkin oli kiinnitetty aura. "Läpyskät" oli tunnettu Ruotsissa jo pitkän aikaa, höyrykalustossakin niitä (ruotsiksi: snöbillar) oli. Suomessa ensimmäiset läpyskät oli Ds1-3- sekä Bm1-sarjoissa. Lienee Ruotsista otettu mallia... Y7 eroaa alkuperäisestä Y6-sarjasta sisustuksen osalta. Ero on suurinpiirtein samanlainen kuin alkupään Sm1:llä ja Sm2:lla keskenään, näin suomalaisittain sanottuna, tosin Y7:n paikkaluku oli Y6:een verrattuna hiukan pienempi. Erään huomion mukaan Y7:n penkkimalli toi mieleen yhdistetyn Ei72:n ja Dm9:n penkit. Y8 oli varustettu vielä mukavammilla istuimilla. Ensimmäisessä Y8:ssa oli DC-3:n penkit. Y8 oli alkujaan käytössä yöllä kulkeneissa pitkissa vuoroissa ja matkustajat saivat pientä korvausta vastaan käyttöönsä tyynyn ja huovan. Koneistossa ja ulkoasussa ei ollut sarjojen välillä eroavaisuuksia. Kolme vaunua muutettiin salonkikiskobusseiksi poistamalla penkit ja laittamalla tilalle irtotuoleja ja pari pöytää. Sarjaksi tuli YSo6 (vuoden 1970 jälkeen YS). Ne olivat käytössä lähinnä tarkastusmatkoilla ja sittemmin ne siirrettiin omatarvemoottorivaunuiksi sarjaan Qgm. Suomalainen lättä perustui Hilding Carlssonin konstruoimaan sarjaan YCo4, jonka moottorin teho oli 155 hv. YCo4:stä ei kuitenkaan tullut SJ:n päätyyppiä, sillä samaan aikaan Y6:n suunnittelu oli jo varsin pitkällä, ellei peräti valmis. SJ sittemmin myi YCo4-kalustonsa liitevaunuineen (myös Y6 ja- ja Y7-kalustoa ja liitevaunuja) tanskalaisille yksityisrautateille, jossa palvelus jatkui vielä jonkin aikaa... Kaukaisin paikka missä ruotsinlättiä saattoi nähdä, oli Liberiassa, Afrikassa LAMCO-kaivosyhtiön enemmän tai vähemmän pienimuotoisessa henkilöliikenteessä. Y6-Y7-vaunuja muutettiin aktiiviuran jälkeen sähköradan huoltovaunuiksi, sarjoihin Qgz-yä ja Qhz-ö (hieman samaan tapaan kuin suomalainen Ttv, kääntyvine kattolavoineen, apukoneineen kaikkineen). Myös muuhun omatarvekäyttöön niitä muutettiin. Myytiinpä Norjaankin viisi ruotsinlättää (saivat NSB:llä sarjamerkin BM89). Ruotsinlätistä tehtiin myös sähköinen versio, sarjat X16 ja X17, ne erosivat toisistaan matkustajaosaston istuinjärjestelyllä. Niilläkin oli omat alkuvaikeutensa: hieman alimitoitettu sähkölaitesuunnittelu ainakin. Ruotsinlättien loppuaikoina SJ:llä ihmeteltiin että kumma kun sähkölättiä ei aikoinaan tilattu enempää (tarvetta olisi ollut). Joissakin ruotsinlättien liitevaunuissa oli 1. luokan istumapaikkoja ja viihtyvyyttä lisäsi pieni pentry. Kimmo Pyrhösen kirjassa mainittiin kuinka suomalaisten postiliitevaunujen malli saatiin Ruotsista. Kaikkiaan ruotsinlättiä on valmistettu 402 vetovaunua, joista 30 sähköistä. Liitevaunuja 321 kpl. Lisäksi yksityiselle Göteborg-Säro-radalle valmistui 8 vetovaunua (nämä juuri päätyivät LAMCO:lle). Summa 731 kpl. Ruotsin lättäliikennettä oli vuosina 1953 - 1989, valmistusvuosien ollessa 1953 - 1960. | ||||
|
09.03.2017 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessa pakoputki johdettiin vaunun alle, ruotsinlätässä ylös katolle. | ||||
|
09.03.2017 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimi Scania on Skoonen nimi latinaksi. | ||||
|
09.03.2017 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsinlätän telin rakenne poikkesi huomattavasti suomalaisesta. Telissä jousitus oli järjestetty kulmavipuperiaatteella, samalla tavoin kuin Munchen-Kassel-telissä, sillä erolla että ruotsinlätässä oli kierrejousien sijasta kartiojousitus. Pirteä kulku johtunee ahdetusta moottorista. Ruotsinlätän jarruissa oli alkuun lievää pohtimista, mutta asiaan paneuduttiin hyvin tuloksin. Esikuvana ruotsinlätälle oli Halmstad-Nässjö-radan "snabbmotorvagn" (myöhemmin valtiollistamisen jälkeen SJ:n sarjat Yo2 ja Yo3) vuosilta noin 1940 molemmin puolin, ulkonäköä myöten. Erojakin oli: HNJ:n vaunut olivat 2-moottorisia. Alkuun Y6-vaunujakin ajateltiin aluksi varustettavan kahdella moottorilla, kuitenkin päädyttiin yhteen moottoriin. Ruotsinlättä varustettiin jo alusta alkaen viisivaihteisella vaihdelaatikolla, joten sn oli 115 km/t, ahtamisen myötä haipakkaa kyettiin vaikeuksitta ylläpitämään. Sanalla sanoen, ruotsinlättä oli aikanaan hyvä keksintö. Huonona puolena mainittakoon kevyen rakenteen myötä tullut huono kolarikestävyys. Sama tosin päti myös suomalaisella lätällä. Erona suomalaiseen mainittakoon että vetovoima kulki moottorista etupään vetotelin molemmille akseleille, takapään telin ollessa juoksuteli. Laitesijoittelu siten poikkesi suomalaisesta. Valmistusteknisesti tarkasteltuna Y6-Y7-Y8- ja Dm6-7-kalustolla oli yhtäläisyyksiä: mm. korit koottiin enimmäkseen hitsaamalla. Lisäksi ruotsinlätässä matkustamon valaistus toteutettiin loisteputkilla, toisin kuin Suomessa. |
||||
|
|
09.03.2017 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin rautateiden pohjoisosien junien kuljettajien aikataulukirjoissa oli kuva ja ohjeet poron lopettamiseksi puukolla. | ||||
|
09.03.2017 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olympiavaunuiksi kutsuttiiin myös 1940 kisoja varten valmistettuja vaunuja. | ||||
|
09.03.2017 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neuvostoliiton värimaailmasta: toisen maailmansodan aikana neukkulassa valjastettiin tehtaat Uralin takana sotatuotantoon. Joitakin hävittäjälentokoneita maastomaalattiin traktoritehtaan vihreällä/mustalla maalilla. Muuten vitsi Ladasta: mikä on ruosteen kemiallinen merkki? Vast. LADA. | ||||
|
09.03.2017 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolikaariteema on kuulunut rautatiearkkitehtuuriin jo muinaisajoilta lähtien. Tuoreena esimerkkinä Kilon seisakkeen kellotorni. | ||||
|
09.03.2017 15:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaipiaisten veturitallin purkamisesta tulleet tiilet käytettiin kuulemma Kotkan nykyisen asematalon rakentamiseen. | ||||
|
09.03.2017 15:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisenä on EFi, päätynumeroiden sijoittelusta päätellen 22395. Perässä Ei-roikka. | ||||
|
09.03.2017 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyylistä päätellen lienee rakennettu 1910-luvulla. Saattaa olla myöhemminkin... | ||||
|
09.03.2017 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ford Econoline on suosittu auto USA:ssa ja miksei muuallakin. Mallinimen mukaisia pakutyyppejä on valmistetu jo 1960-luvun alkupuolelta lähtien. | ||||
|
09.03.2017 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLHS:n korimallikuvaston mukaan Ajokki rakensi kuvassa näkyvää mallia vuosina 1958-1959. Teräskorisenä vieläpä. Postin busseilla kilometrejä kertyi runsaasti joten ei liene ihme, että se olisi alennettu pelkästään postia kuljettamaan. Muuten, moottoria lukuun ottamatta täysin kotimaista valmistetta! | ||||
|
09.03.2017 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään veturimiehen mielestä Hr13/Dr13 suunniteltiin siten että otettiin aluskehys teleineen, pantiin moottorit generaattoreineen paikoilleen ja verhoksi päälle kori. Loput laitteet heitettiin sitten miten kuten minne vain mahtui. Ai niin ohjaamot oli jäädä pois... | ||||
|
09.03.2017 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennepaikkojen nimistä: sotkeudunpa mukaan seuraavalla anekdootilla. Haapamäen - Seinäjoen välillä matkustajajunassa eräs konduktööri kuulutti: "Töysä, Tuuri, Alavus, Löysä, Luuri, Luraus". | ||||
|
09.03.2017 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä nostolaitekonstruktio oli yleinen näky puutavara-autoissa. Häipyi historian hämäriin, kun "Hiiappi" tuli markkinoille. | ||||
|
09.03.2017 14:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paikallisen veturihenkilökunnan antama kutsumanimi tälle mallille on "silmälasikäärme". | ||||
|
09.03.2017 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Utin varuskunta oli olemassa jo tsaarivallan aikana. | ||||
|
09.03.2017 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1969 JT:ssä ilmoitettiin Hr12-veturin suurimman sallitun ajonopeuden Valkeakosken ratapihalla olevan 20 km/t. Sama koski Mänttää. | ||||
|
|
09.03.2017 13:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan lastauslaiturin huomattava pituus johtuu siitä että se rakennettiin sotilastarkoituksiin. Karjalan kannaksella meneteltiin samoin joillakin asemilla. | ||||
|
09.03.2017 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| No-vaunut rakennettiin O-sarjan neliakselisten tavaravaunujen aluskehyksille, mikäli oikein muistan. Kolmen ensimmäisen No-vaunun sisäänkäyntiovi ovi ulkoseinän tasalla, tässä on syvennyksessä. Tämä No 3005 sai aluskehyksensä työläisvaunusta T 1237. Hylätty 1970. | ||||
|
09.03.2017 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkki, joka on kokenut laajennuksen myötä kuvassa näkyvän ikkunamuutoksen ja poikkipäädyn. Poikkipääty oli vain pohjoisessa päädyssä. Voltin aseman pihalla on myös jääkärimuistomerkki. | ||||
|
09.03.2017 03:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laihian eli ennen vanhaan Laihelan pysäkkitalossa on sisäänkäyntiovi alkuperäisessä paikassa. Laajennuksen yhteydessä tehdyssä poikkipäädyssä näkyy selvästi Bruno Granholmin kynänjälki. Ikkunan malli ,juoruaa tästä. Tuo on sitten hauskan näköinen tuo oven sadekatos. Mainittakoon että kuvan vasemman reunan ulkopuolella on vastaava poikkipäätylaajennus. | ||||
|
09.03.2017 02:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuttua puuhaa. Hillman Minx: satakolomeekymmentä... | ||||
|
09.03.2017 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyipä jonkun kerran Tve4 myös Båtvikin jakelijassa. | ||||
|
09.03.2017 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä mallia VR-76? Sitä kutsutaan nimellä "salamalaite". | ||||
|
09.03.2017 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylälä kyllästyi jossain vaiheessa VR:n asenteeseen ja tarjosi keksintöään Ranskaan. Siellä tunnettu veturisuunnittelija Andre Chapelon kehitti sitä edelleen: tuloksena Kylchap-vetopuhallin. Kerrotaan että kun Kyösti Kylälä viritteli nimikkoveturiaan (Viipurin varikolla) niin VR käski sinetöidä savupesän ovet ettei Kylälä pääsisi käsiksi vetopuhaltimiin... | ||||
|
09.03.2017 01:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silloin minulla oli koiria, niin hain useinkin Sörnäisten teurastamolta lehmän reisiluita kaluttavaksi. Kerran tulin luulastin kanssa junassa P129 Kirkkonummelle (asuin silloin Pikkalassa) niin vastapäätä istunut herra matkustaja tuijotti koko matkan kassista kurkistanutta luuta. Muistan sanoneeni, että koiralle. Hra sanoi siihen että koirat tykkää luista. Olikin erittäin oikeassa. Eikä luista koskaan otettu maksua. Hyvä homma. | ||||
|
09.03.2017 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Vectronin kaltaisia vetureita jo valmistettu muiden maiden rautateitä varten? Jos kaikki testailevat lujaa näitä eikö siinä ilmene päällekkäisyyksiä? Onko Vectronin laitteisiin tehty muutoksia Suomen oloja ajatellen? Eli toisin sanoen eroaako Sr3 tehtaan prototyypistä? T. nimimerkki "Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kukaan visas ehtii vastaamaan". |
||||
|
09.03.2017 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG on entinen CEi. Oliko kuvan vaunu peräisin johdonvetojuna 1:stä ? | ||||
|
09.03.2017 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kompoundikoneessa kattilasta tuleva höyry kulkee ensin korkeapainesylinteriin, jossa työnsä tehtyään jatkaa välittäjän (laivakoneissa, ei yleinen vetureissa) kautta matalapainesylinteriin (halkaisijaltaan isompi) ja siellä työnsä tehtyään jatkaa vetopuhaltimeen ja savutorven kautta ulos. | ||||
|
09.03.2017 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entä turvallisuus? Ajatellaanpa rekkakuskin arkipäivää. Pitkää matkaa, lasti päällä, paino tuntuu, työnantaja vaatii, tai jos olet itse kuljetusyrittäjä niin kaluston hintaa pitää lyhentää, pitäisi saada itsekin laardia lompakkoon, nopeusrajoitin päällä, poliisit mittailee onko ylikuormaa tai kyttää ajopiirturin kiekkoa, ei ehtinyt syödä muuta kuin rasvaisen lihapiirakan taukopaikassa, yöradio hölisee omiaan, nukuttaa, pitää olla valppaana kaiken varalta,.ennenkuin joku pipipää päättää päivänsä päsäyttämällä rekan nokkaan täyttä vauhtia, vatsassa närästää, onko kotona kaikki hyvin, miksi ihmeessä teen tätä, onko kierroslukumittarin viisari vihreällä alueella, renkaitakin pitäisi uusia, seisova auto ei tienaa, dieselin hinta ei koskaan laske, keli on huono, ylämäki, pikkuautoilija kuhnii edessä, kiirettä pitää, ylitöiksi ei saa mennä, työaikalaki, mistä saan seuraavan lastin. Onneksi kukaan ei ole pomottamassa niskassa... | ||||
|
09.03.2017 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Betoni on siitä kiitollinen materiaali että sen kimmoisuus on suurin piirtein sama kuin teräksen, joten betonin sisään asetetut teräkset eivät aikaa myöten kurki rakenteesta ulos. Sama koskee lämpölaajenemiskerrointa. | ||||
|
09.03.2017 00:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Knorrin esilämmitin oli rakennettu myös joihinkin H9-vetureihin. | ||||
|
09.03.2017 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaako kukaan kuinka Ladan enemmän tai vähemmän modernisoitua 1300-mallia vai oliko se tuhatviisisatanen, mainostettin 1980-luvulla? Oli minun mielestäni ovelasti keksitty mainoslause. "Vahvempi veli"... |
||||
|
08.03.2017 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo-vaunuista lisäksi, onko kukaan kuullut sarjamerkinnöistä Fop ja Foip? Ollessani tilapäisenä 1970-luvulla postin palveluksessa eräs vakipostiljooni kertoi minulle näistä sarjamerkeistä. Ensimmäinen tarkoitti Fo-vaunua jossa oli postimies mukana, toinen taas ilman postimiestä. VR:n historiikeissä kerrotaan kuinka uudemmat Fo-vaunut varustettiin postiosastolla ja jotkut "laajemmalla postiosastolla". Näitä osastoja käytettiin vielä 1970-luvun loppupuolelle postin kuljetukseen. Sitten 1979 lysti loppui ja osastot muutettiin junamiehen "konttoreiksi". Ulkoisesti muutos näkyi siitä että postitorvet poistuivat vaunujen kyljistä. Asiasta toiseen, postin aikainen pomoni, saatuaan kuulla että olin "erikoistunut" rautateihin, kysyi minulta: " Poika, mitä vaunuja kutsuttiin nimellä Lankkunoohappi tai Punttilautanoohappi?" Muistan vastanneeni että otaksuttavasti puukorisia moottorivaunuja. Miten on? Kuka tietää? Ainakin Dm2 sai nimityksen "Kukkopillijuna" tai "Motti", mutta oliko muita? |
||||
|
08.03.2017 13:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Millainen mahtaa olla PorHan 4074:n tilanne tänään? Onko kukaan käynyt hiljan kuvaamassa? Menikö Porvoossa 4140:n muistojen joukkoon siirretyt varaosat Ouluun? Miten on? | ||||
|
07.03.2017 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jonne Aaronhan imitoi Elvistä. Hänen suuntaansa ottamaan yhteyttä... | ||||