Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.03.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan asemat kilpailivat hyvin hoidetuilla asemapuistikoilla. Parhaimmin hoidetut saivat erityisen kunniakirjan odotushuoneen seinälle kaiken kansan ihailtavaksi. Tapio Keräsen kommenttia kompatakseni: "nyt on raiteet rullalla ja hukkakauraa kasvaa sillalla". (Freud, Marx, Engels ja Jung). | ||||
|
06.03.2017 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee alkuperäinen, Oulun rautatien mallinen. Laajennettu sittemmin ja lisätty asemamiehen toimisto (?) jonka ikkuna näkyy kuvassa. Toimiston lämmitettävyydestä juoruaa savupiippu katolla. | ||||
|
06.03.2017 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kampiasetinlaitteen päälle asetetuilla laatikoilla (eri mallisilla) on ollut monta tehtävää. Jouni Hytösen vastauksesta selviää kuvan laatikon käyttö mutta esimerkiksi Vilppulan pohjoispään kampiasetinlaitteessa oli avainsalpalaite muistaakseni raiteen 5 poliisia varten. Joissakin kampilaitteissa on näkynyt vastaavalla paikalla valopääopastimien (molempien suuntien tulo-opastimet) ohjauspainikkeet, näin esimerkiksi Kymissä. | ||||
|
06.03.2017 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lätässä näkyy olevan plumpsi eli päätetulppa paikallaan. Ruotsalaisissa lätissä (Y6 - Y8) välikaapeli korvattiin kytkimen päälle asennetulla sähkökytkinlaatikolla. Samoin tehtiin myös Suomessa, mutta se ei osoittautunut odotusten mukaiseksi. Lisäksi ruotsalaiset asensivat rälsbussiensa ohjaamoiden takaseinälle kytkimen, jolla saatiin loppuopastimiin valo ja jarrujärjestelmään sähköä, eli korvasi plumpsin. | ||||
|
06.03.2017 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Salminen rakennettiin 1889 Oulun rautatien pysäkin piirustusten mukaiseksi. Oikean päädyn laajennus on myöhempää tekoa ja kuvasta näkyy kuinka se tehtiin alkuperäistä tyyliä noudattamalla. Radan puoleinen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikalla ja johti odotushuoneeseen. Asematalo ei ollut läpikuljettava. Oulun rautatien pysäkin mukaiset ikkunoiden alapuoliset peilikoristeet on joko jätetty rakennettaessa pois tai sitten ne on poistettu myöhemmin. | ||||
|
06.03.2017 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joku muistaakseni kysyi Haapamäen kolmioraiteesta. Erään VR:n kiertokirjeen mukaan se rakennettiin 1920, kun K3- (Tv1) ja K4- (Tv2) vetureilla alettiin liikennöidä Haapamäelle asti. Tuohon aikaan kyseiset veturit olivat liian pitkiä Haapamäen veturitallin kääntöpöydälle. Kolmioraide oli olemassa vielä vuonna 1975 ohi matkustaessani. Nykyinen kääntöpöytä lienee 1950-luvun aikana sijoitettu paikalleen. | ||||
|
05.03.2017 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko päättäjien tarkoitus tuottaa hallaa rautatielle niin paljon että koko homma loppuu? Sen jälkeen on varmasti helppoa leikkiä olevansa Very Big Boss ja särpiä konjakkia ravintolassa kravatti kaulassa. Mitään ei tarvitsisi enää tehdä suuren palkkansa eteen ja bonukset juoksee kuin Manulle illallinen. Mikä rooli on valtion omistajaohjauksella? Entä LVM? Eduskunta? (Älkää naurattako!) VR:hän on nykyisin osakeyhtiö, eikö vain? Oletteko koskaan kuullut oikean osakeyhtiön menettelevän toimialallaan samalla tavoin kuin VR? Miksi Turusta Helsinkiin matkustavan Liike-Miehen on katsottu tarpeeliseksi päästä Helsinkiin 80 sekuntia nopeammin lakkauttamalla karjaalaisten ja inkoolaisten valkokaulustyöläisten pääsy "vihreällä" kyydillä Helsinkiin tai Espooseen ottamaan orjan muoto päälleen työpaikalla? Oikeassa osakeyhtiössä väärän tai virheellisen päätöksen tehnyt johtaja palkitaan antamalla kenkää. Haukivuoren tapauksessa luin pysähdysten poistamisella saavutetun kokonaista kolme minuuttia kolmen tunnin matkalla. Mihin se käytetään se säästynyt kolme minuuttia? Onko VR:n mielestä junamatkustaminen sallittu vain kauniille ja rohkeille? Vanhukset ja muut reppanat ostakoon auton kun se korvaava liikenne ei kulje. Onko tämä nyt sitä ympäristön huomioon ottamista? Miksi tuon kuvan merkki on vinossa? Saanko fattasta fyrkkendaalia? Miksi minua janottaa? Miksi vesi on märkää? | ||||
|
|
05.03.2017 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä lisäksi: mitä hyötyä VR:n on pitää yllä vihreää julkisuuskuvaansa maalaamalla vetureita ja vaunuja vihreiksi jos yksityiskohdat saavat olla rempallaan kuvan napapiirimerkin tavoin? Asiakkaat kuitenkin huomaavat kaiken, mikä ei ole kunnossa. Saattaisipa ulkomaalaisille olla elämys nähdä tämä merkki. Edelleen, kun VR jatkuvasti ampuu itseään jalkaan tekemällä nahkapäätöksiä, esimerkkeinä Haukivuori, Karjaan Y-junan lakkautus, "käyttäjäystävälliset" lipunmyyntiautomaatit sekä tavarakuljetusten ylihinnoittelu niin että tarvitsijat kääntyvät käyttämään halvempaa (?) kumipyöräkuljetusta. Mainittakoon vielä vikapäätös Savon radan makuuvaunuliikenteen lopettamisesta. Samalla kun annettin kuin tikkari kiukuttelevalle lapselle varhain pikkutunneilla lähtevä Pendolino Kajaanista etelään... Jälkiviisautena sanoisin vielä että Konginkankaan rekan lastina olleet paperirullat olisivat minun mielestäni kuuluneet VR:n rautatievaunuilla kuljetettavaksi. Taitaa olla niin että ainoa vihreys koko touhussa näkyy 200 euron seteleissä joilla maksetaan seteliselkärankaisille johtajille bonuksia... Minun mielestäni sillä helppoudella millä taitamattomia päätöksiä tehdään olsi myös helppoa tehdä rautatien käyttöä edistäviä päätöksiä niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä! Oli se vanhanakin aikana taitamatonta: esimerkiksi Turun suunnalta Paimiosta tuleva lättä saapui Turkuun noin viisi minuuttia ennen Helsinkiin lähtevän junan lähtöä. Lätän matkustajia riitti. Sitten joku pikkuhitleri määräsi aikataulunsuunnittelijoita myöhentämään lättää kymmenen minuuttia. Helsingin juna llähti viisi minuuttia ennen lätän saapumista. Laskettiin matkustajat. Yksi, kaksi ja kolme. Ei kannattanut. Tulos: lättävuoron lakkautus siitäkin huolimatta että mahdollisia tulijoita olsi sittenkin ollut. Tarinan lähde: Veturimies-lehti joskus kauan sitten. |
||||
|
05.03.2017 19:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikähän tämän aseman lennätinhuuto on? | ||||
|
05.03.2017 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turun konepajalla Esslingen-vaunuja nimitettiin Eslinkereiksi ja vastaavasti Pasilan valmistamia teräsvaunuja paslinkereiksi. | ||||
|
05.03.2017 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs vek muisteli minulle että Riihimäen vesi oli huonoa. Lahden vesi taas laadultaan hyvää veturin kattilassa keitettäväksi. Niin Riksun miehistöt ottivat vettä mieluummin Lahdessa palatessaan Riihimäelle. Niin, eikös se Lahtelainen kolmannen veroluokan ohrajuoma tehty myös Lahden vedestä? | ||||
|
05.03.2017 19:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumipyöräveturitraktori...? | ||||
|
05.03.2017 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyyliltään se on uusrenessanssia. Sen jälkeen tuli kansallisromantiikka ja sitten jugend. | ||||
|
05.03.2017 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taaskin kustannusvastaavuus nostaa rumaa päätään... | ||||
|
05.03.2017 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on SRHS:n 30-vuotisjuhlajuna jossa allekirjoittanut oli rahastajana. Reissu oli myös Englannissa kunnostettujen vaunujen ensiesiintyminen suomalaisessa maisemassa. | ||||
|
05.03.2017 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitamasta poistettiin miehitys ja opastinturvalaitteet (kampiasetinlaite myös) 3.6.1984. | ||||
|
05.03.2017 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan perusteella näyttää siltä että puukoristen vaunujen kylkimerkintöjen fontti on peräisin svedupettereiltä... | ||||
|
05.03.2017 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksei samantien Mänttään? Luulisi matkustajia riittävän... | ||||
|
05.03.2017 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa kuvan bussinraato olla Siipi-Wiima. Teräskori näyttäisi vielä olevan ryhdissään. | ||||
|
05.03.2017 18:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1957 JT sisälsi myös mahdollisuuden kahteen junanlähettäjään. Näistä toinen oli sisäjunanlähettäjä (hoiti puhelinliikenten ym. siistit sisätyöt) ja toinen ulkojunanlähettäjä. Käytettiin ainakin vilkasliikenteisillä liikennepaikoilla. Vuonna 1969 uusittu JT ei tällaista käytäntöä enää tuntenut. | ||||
|
05.03.2017 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1980-luvun Oldsmobilea pidettiin Amerikan Ladana. Johtui vissiinkin epäonnistuneesta dieselmoottorista. Vai oliko suurimpana syynä sen aikainen dieselpolttoaine, joka kuulemani mukaan sisälsi vettä... | ||||
|
|
05.03.2017 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kustannusvastaavuus ja merkin ruottamattomuus varmaankin estää kyseisen merkin sijoittamisen paikalleen korjattuna pystyasennossa... | ||||
|
05.03.2017 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksei noita ikkunoita ja ovia otettu talteen jollekulle saneeraajalle? Hyvällä hoidolla ne ovat ikuisia... T. nimimerkki "Panu Kailan kirjan Talotohtori kerran lukenut". | ||||
|
05.03.2017 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanan takapään ohjaamossa on yhteisajokytkin käännetty asennosta Y asentoon T. Tästä kertoo loppuopastevalojen palaminen ja saattoipa jarrujärjestelmäkin saada virtasta samaan tapaan kuin lätän "plumpsia" käytettäessä. Takana tulleessa porkkanassa vastaava politiikkakytkin on käännetty asentoon E jotta ohjaamon ajopöydän varusteiden (tehonsäätö, jarrukahva) käyttö olisi mahdollista. Muuten, porkkanoiden alkuaikoina saattoi kuulla siitä käytettävän kutsumanimeä "Lombardian susi". Ilmeisesti aiheeesta... | ||||
|
05.03.2017 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vammalasta tuli mieleen: 1980 syksyllä matkustaessani Vilppulasta Turkuun odotin junaa P104 ja joutessani jututin erästä tyttöä Tampereen asemalla. Kysyin häneltä että onko Vammala ruotsiksi Invaliditet? Hän ei tiennyt mutta kertoi että Vammalaan matkustavia uhkaa vammaloituminen. Heko heko. | ||||
|
05.03.2017 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Klockan asematalo taitaa olla ainoa tyypiltään jota ei ole laajennettu muiden samanlaisten tapaan. Toivotaan nyt että säilyisi vielä pitkän aikaa... | ||||
|
05.03.2017 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten yleisesti tiedetään näillä korvattiin puukoriset Fo-vaunut. Muistaakseni viimeisen kerran Fo oli junissa keväällä 1985. Muistan kerran lukeneeni erään Fo:n vikakirjasta erään tuntemattomaksi jääneen konduktöörin puuskahduksen: "Lämmitys ei toimi. Viekää helevettiin koko koppi." Joku oli vastannut siihen:"vaivoina se on sielläkin". | ||||
|
05.03.2017 16:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs vek muisteli että valaistu vaihteen lyhty näkyi pimeällä paremmin/kauempaa kuin heijastinkalvolla varustettu opastinlevy. | ||||
|
05.03.2017 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelo: olin 8-vuotias kun sain ensimmäisen kuulokojeeni ja se piti hakea/sovittaa Tampereen keskussairaalan korvapoliklinikalta. Paluumatka tehtiin äidin kanssa pikajunalla Vilppulaan. Muistan kuinka menimme silloiseen uutuuteen: teräsvaunuun. Junassa oli myös puuvaunuja. Muistan kinunneeni äidiltä että eikö mentäisi vanhaan vaunuun. | ||||
|
05.03.2017 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1977 kesällä näin että 2213:sta puuttui toisen pään esteenraivaaja (havaittu pikajunan P41 veturina Vilppulassa ). | ||||
|
05.03.2017 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toista se oli ennen vanhaan. Oli ukkoa lapion varressa ja lumensulatuslaitteet. Kyllä koneella joutuu, sanoi entinenkin Ikaalisten akka kun virttä kirkossa ensi kerran uruilla säestettiin. | ||||
|
05.03.2017 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kyseessä samanaikainen hyötykäytöllä toteutettu veturisiirto? Onko sähkö kallista ja dieseli halpaa, kun ei ole pelätty että nokinen pakokaasu saattaa liata ajolankaa... | ||||
|
05.03.2017 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnistunut värivalinta itäystävältä. Esimerkki siitä kuinka ulkoinen maalaus parantaa esimerkiksi "keskinkertaisen" vaunun ulkonäköä. | ||||
|
05.03.2017 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hys, hys, ei niin kovaa. VR:n herrat saattavat kuulla. | ||||
|
05.03.2017 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teollisesta muotoilusta sen verran että kyseessä on aivan oma lajinsa. Sen avulla tuotteen pitää olla myyvän näköinen, jotta se menisi kaupaksi, muotoilun tarkoituksena oli myös suojata sisälmyksinä olevia laitteita ja mahdollisia käyttäjiä vaikkapa nyt sään vaikutukselta. Lisäksi tuotteen piti erottautua muista samaan tarkotukseen valmistetuista kilpailevista tuotteista. Myöskin mahdollinen kauneus piti ottaa lukuun. Valmistuskustannusten ja valmistuksen rajoitukset myös olivat määrääviä tekijöitä. Puhumattakaan sitten ulkomittojen aiheuttamasta rajoituksesta kuten kuvan Hurun piti sopia aukean tilan ulottumaan. Eräs määräävä asia oli myös käyttökelpoisuus, ulkoinen muoto ei saa estää tarkoitettua käyttöä. Tuotteen pitää myös olla helposti ylläpidettävä (korjaukset ja huolto) . Puhumattakaan käytön turvallisuudeta! Nämä kaikki piti ottaa suunnittelussa huomioon. Minun mielestä ainakin silmä lepää Hurussa. | ||||
|
05.03.2017 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rkt:n edeltäjissä (RK:ssa) oli virvoitusjuomat lämpimiä ja ruoka kylmää. | ||||
|
05.03.2017 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai oliko kyseessä mahdollinen kilpailluasetelman vesitysyritys VR:ltä... En yhtään ihmettelisi. | ||||
|
05.03.2017 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa miten sileä on Hurun kylki. Aikoinaan Hy konepajalla kerrottiin että ensimmäisten Hurujen tullessa konepajalle korjattavaksi, niin paikalla olijoita ihmetytti kylkien lähes yliluonnollinen sileys. Selitykseksi osoittautui että valmistusvaiheessa oli läntätty pakkelia jopa 14 mm paksuudelta! Sitten kun ensimmäiset Sr1:t tulivat vuorollaan korjattavaksi niin korjausväki yllättyi millaista perunapeltoa Susien kyljet olivat aatteen miesten jäljiltä... | ||||
|
05.03.2017 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Suomen veturit osa 2 - kirjan mukaan sn oli 140 km/h. Myös viimeisten Huru 12-vetureiden telit oli mitoitettu samalle nopeudelle, mutta jostain hyvästä syystä niiden nopeutena pidettiin 120 km/h. | ||||
|
05.03.2017 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva-arkistosta puheen ollen niin sanomalehtien toimituksissa on myös arkistoituna rautatieaiheisia valokuvia. Muistan kun kävin parisen kertaa tonkimassa tamperelaisen Aamulehden kuvia, niin siellä oli suoranaisia aarteita. Muun muassa muistan nähneeni kuvan vastavalmistuneesta pitkätenderisestä H9:stä ja Dm1 nro 16:sta liitevaunun kanssa (numero oli jotain 22200-sarjaa, eli kuva oli otettu ennen tammikuuta 1939, jolloin numerot muutettiin 22400-sarjaan), puhumattakaan muista rautatieaiheisista valokuvista. Ainakin Aamulehdellä niitä oli PALJON. Minun mielestäni ne kuuluisivat rautatiemuseolle tutkijoiden suureksi riemuksi... | ||||
|
|
05.03.2017 01:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt vain sähköt Haapamäen tielle, jotta Vektorilla voisi hakea Mäntästä vaunut... | ||||
|
05.03.2017 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekniikan Maailma-lehti julkaisi joskus kultaisella 1970-luvulla artikkelisarjan "Ilmarisesta Ukko-Pekkaan". Trumanista kertovassa osassa kerrottiin kun Truman oli alennettu Helsingin paikallisjunien vetoon. Saattoi kiskaista mattimyöhäiseltä vaunun käsijohteen kädestä ja rynnätä paikallisjunan kanssa Pasilaan alle viidessä minuutissa. Kun katsoo vetopyörien halkaisijaa ja muistaa kuinka väkivahva Truman oli niin tarinan uskoo helposti todeksi. | ||||
|
05.03.2017 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1992 täällä oli vielä läpiajettava lyhyt sivuraide, sijaitsi pääraiteen tällä puolella. Oli ilmeiseti läheisen Emmauksen jättivaraston takia. | ||||
|
05.03.2017 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastimien kuvissa olevat lamput ilmaisivat opastimessa olevan valot päällä. Esimerkiksi yöaikaan. | ||||
|
05.03.2017 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Buick vuosimallia 1950 vaan joko 1951 tai 1952. Jos olisi kuvattu sivulta niin olisi helpompi sanoa kumpi on kuvassa. Maski oli samanlainen kumpanakin vuotena. | ||||
|
05.03.2017 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aina kun itse satun käymään rautatiemuseolla niin pysähdyn ihastellen katsomaan Trumania. Etenkin sen aluskehystä, joka on yhtenä kappaleena valettua terästä. Siinä valimomieheltä ja valumuotintekijältä kysyttiin taitoa, ja samoin aluskehyksen suunnitelleelta insinööriltä. Valuvikoja ei saanut olla eikä muodonmuutoksia siinä vaiheessa kun kehys siirrettiin koneistettavaksi. Koneistusosastollakaan ei saanut räpeltää miten tahansa. Materiaalioppikin piti olla hallinnassa. Vielä kun suunnitteluvaiheessa piti ennakoida käytön aikaiset rasitukset. Koneistusosastolla konekannan riittävä tarkkuus oli yksi vaatimuksista, jotta esimerkiksi syilnterit saataisiin linjaan, puhumattakaan muista liittyviistä osista. Suunnitteluvaiheessa piti ottaa huomioon myös asennustyön asettamat vaatimukset. Usein sanotaan että paras työvaihe on pois jäänyt työvaihe. Yleisesti sanottuna koneenrakennus on laaja ja moninainen asia puhumattakaan siitä että sen hinta ei saanut olla liian suuri. Kokemuksellakin on asiassa oma osuutensa. |
||||
|
05.03.2017 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sainpa samoihin aiikoihin piirrettäväkseni Breda-moottorin ripustusmutterin. Koska niitä tarvittiin neljä kappaletta per moottori, muistelisin raaka-aineen olevan ihan vallan muuta kuin patarautaa. Ainakin tähän hätään muistan kierteen olevan M24. Tulkoon samalla kerrotuksi että samoihin aikoihin oli Tku konepajalla korjattavana Dm7 4103. Eräänä perjantaina se liitettin Toijalaan menevään lättäjunaan H535, jonka lähtöaika Turusta oli kello 16.25. Lähdin samalla junalla käymään kotona Mäntässä. Matkustin tietysti knp-korjauksesta valmistuneessa vaunussa. Ei siinä mitään, reissu jäi mieleen siitä että kuljettaja jarrutti lovet 4103:n pyöriin Loimaalla... Sama vaunu sitten noin puolta vuotta myöhemmin paloi Jyväskylän tallissa. | ||||
|
04.03.2017 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryveturin suunnittelu vaatii taitoa soveltaa teoria käytäntöön. Ja kuten aina, kompromisseja joutuu tekemään. Saattaapa talouspäällikkökin huomautella jonkin ratkaisun hinnasta. Muuten, mitä lyhenne IFA tarkoittaa? Kyllä, Ilman Fasistin Apua... | ||||
|
04.03.2017 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myöskin Granholmin kynänjälkiä. Mukavaa että laajennus on tehty alkuperäistä tyyliä noudattaen. | ||||
|
04.03.2017 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavasti näkyy kaikkia granholmilaisuuksia.... Haapamäki - Jyväskylä - Suolahti (vanha) oli ensimmäinen rataosa jolle Bruno Granholm suunnitteli asemarakennukset, vahtituvat, makasiinit, kaikki... On tainnut olla jossain vaiheessa vähän kiirettäkin kuin sammakolla äkeen edessä, viitaten työmäärään. | ||||
|
04.03.2017 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi oli junassa P63 maaliskuun 15. päivänä vuonna 1951. Mistäkö tiedän? Iskä pääsi armeijasta siviiliin tuolloin ja merkkasi veturin numeron ylös Hämeenlinnan asemalla. Oli kiristellyt hampaitaan autokomppaniassa. | ||||