Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.05.2025 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielestäni aika merkittävä tekijä on myös tehon ja painon välinen suhde. Sillä on muuten niin maan perusteellisen iso merkitys koko veturitouhuilussa. |
||||
|
31.05.2025 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autopuolella slangisanalla sanoen: - "banjo"... | ||||
|
31.05.2025 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, talouselämä on ollut talouskuoleman partaalla jo vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Eikä kriisi helpota ollenkaan siksikin kun mahdolliset yritteliäät odottavat että mitä tuleman pitää. Edelleen, vaikka kuinka toivottaisiin eduskunnan/hallituksen jotenkin kykenevän/osaavan ratkaisemaan tätä, niin silti yleisen henkisen lamaantumisen hoitaminen on kovin, kovin vaikea rasti täällä Suomessa. Kyllä, Suomesta on kadonnut... Pingpong-landian pojat tekee samaa primproiskaa helvetin halvalla!!! Konkursseja ja pankrotteja olemme todistaneet tapahtuvan ennätyksellisen paljon. Eikä rekkafirmat käytä monopoliasemaansa härskisti hyväkseen ylhinnoittelulla (ota tai jätä, tai itket ja otat, kuten Mäntässä kävi!). |
||||
|
30.05.2025 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaisen palveluasenteen kauneimmat kukkaset: täyden hinnan halpalentoyhtiö Finnair, syvästi kustannustietoisuuteen ja voiton maksimointiin hirttäytynyt VR ja kirsikkana kakussa: kokoomuslaisen kaupunginjohdon "suuresti" rakastama HSL. Ei hätää, seutukunnalla kaikki hyvin ja tuomiopäivä taas yhtä päivää lähempänä. |
||||
|
30.05.2025 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kosketin näyttäisi olevan voimavirralle...? Vai onko? | ||||
|
30.05.2025 09:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Johannes. Ei ole mitenkään sanottua "zurückgestellt"- laitteesta että menisi automaattisesti romujonoon, tällä tavoin leimattuna. | ||||
|
29.05.2025 17:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmiselvästi "aatteen miehen" väsäämä moottoriresiina? Varusteena kovin hupaisan näköinen valon-"heitin". |
||||
|
29.05.2025 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, tarkoittanet mahdollisesti Fairlie-tyyppistä veturia? | ||||
|
29.05.2025 01:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma: teorian toteuttaminen on nähdäkseni koulutuskysymys, tai pikemminkin koskee asian sisäistämistä. Siis sillä tasolla ettei höyryveturia mennä noin vain särkemään ylikuormituksilla tai - nopeuksilla. Yksistään jo paineastioihin liittyvät määräykset olivat sangen tiukkoja, ainakin mitä tulee vastuisiin. Normaalin käytön rajoissa pysyminen sallinee kuitenkin mahdollisuuden tilapäisiin poikkeamiin. Niin, ja uskon sinun aikanaan tienneen hyvin myös käytönvalvonnan merkityksen ja sen kuinka se toteutettiin. |
||||
|
|
28.05.2025 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Tero ja Mikko "Miquelito" M.: - minun mielestäni on aivan täysin turhaa haaveilla Mierontien uudelleen rakentamisesta siiheksi, jos joskus jokin harva Natosotajuna sillä kolkuttelisi? Ei kertakäyttörautatietä, se ei toimi. Niin, ja kuinka suurella todennäköisyydellä tai varmuudella Nato ylipäätään surkeaa pikkuvaltiotamme niin sanotusti "suojelisi" mikäli kriisiä pukkaa? Pahimmassa tapauksessa saisimme vain pari pahvilaatikollista huonolaatuisia "Made in Peoples Republic of Korea"- merkkisiä eriparisia villasukkia. Suomi on silkkaa pikkupennosta isojen kaupankäynneissä. On ollut sitä ennen ja on vastakin, luulottelipa isohampainen triathlonistipresidenttimme mitä hyvänsä. Viides artikla ei mitenkään takaa sitä, että sitä edes vaivauduttaisiin noudattamaan. Kaikki riippuu kuitenkin politiikasta ja pohjimmiltaan äänestystuloksista. Ja itse asiassa Nato-esikunnassa haahuilee pelkästään heikkolahjaisia sattumakenraaleja suojatyöpaikkojensa seurustelu-upseereina. Ylentelemällähän epäpätevistä ja tuurijuopoista operettikenraaleista on ennenkin päästy eroon. Suomen olisi ollut kaikkein parasta pysyä sillanrakentajana ETYK-hengessä, meillä olisi ollut osaamisen takia hyvä maine siinä. Nyt ollaan niin vitusti "arvopohjaisia realisteja" eikun realismia on se, että arvot ovat pohjalla! ETYK-henki on päästetty unohtumaan. Mitä tilalla? - Sotakohkaamista!!! Taasko meidän nuoria ihmisiämme tullaan uhraamaan tykinruuaksi jonkin ihmeellisen "arvopohjan" takia? Tavaraliikenne olisi se paras motivaatio koko touhuun. Siten Mierontie tarjoaisi kevennystä Turun, Rauman ja Hangon satamille. Mäntyluoto olisi "käden ulottuvilla", mikäli ajatellaan itäisessä Suomessa toimivia vientiä harjoittavia yrityksiä. Mikäli niitäkään sitten perustettaisiin? |
||||
|
|
28.05.2025 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, etualan kiskossa saksalaisperäinen K-Oberbau! | ||||
|
|
28.05.2025 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohdiskelin edellä kerrottua Hv3:n huimaa nopeutta ja kehittelin joitakin ajatuksia, oman teknisen tietämykseni tason pohjalta. Sopii huomata, että en ole sen kummemmin veturinsuunnitteluun koulutettukaan, mutta yleisiä koneenrakennusperiatteeita on kuitenkin olemassa sekä Eljakselta aikoinaan saamani Henschel - Taschenbuch on tuossa käsillä. Kun se perkeleen Meineke-Röhrsin Dampflokomotiven-kirja on eBayssä ilmeisesti junarosvojen hinnoittelema! VR 1937-historiikissa kerrotaan, kuinka H8- ja H9-sarjoille tehtiin vuonna 1934 ajonopeuden korotus 80 -> 95 km/t:iin. VR 1937:n mukaan "junissa oli keskimäärin 29 akselia, ja junan paino n. 260 tonnia". Nopeuden korotukseksi tehtiin "koneistoon tarvittavat muutokset". Junien säännönmukainen nopeus oli 1934 edelleen sama 80 km tunnissa. No niin, kulissikaarta ei mielestäni tarvinnut pidentää, sillä täytösasteita ei kovin suuressa määrin kannata korottaa (tuhlaa höyryä ja siten polttoaineita!). Täytös tarkoittaa sitä, että kuinka suuren höyryannoksen luisti laskee sylinteriin "paisumaan" so. työtään tekemään. Nuoremmille lukijoille havainnollistamiseksi: paineessa oleva höyry työntää mäntää ulkoilman painetta vasten. Eli: paine-ero tekee työliikkeen, joka kiertokangen avulla muutetaan männän edestakaisesta vetopyörien pyöriväksi liikkeeksi. Käsitykseni mukaan höyryveturin ajonopeuteen vaikuttaa luistin ennakko mäntään nähden. Jos tutkitaan Hv1-3 (ex H8 ja H9) koneistoa, on käyttöpyöräkertaan kiinnitetty ns vastakampi. Ilmeisesti vastakammen asentoa oli hiukan säädetty nopeuden nostopuuhien yhteydessä. Nyt päästäänkin koneiston nopeuksiin käsiksi: tärkeinä tekijöinä on ns mäntänopeus, joka on suurimmillaan männän iskun puolivälissä. Nopeus on nolla kuolokohdissa (samaa joudutaan miettimään myös autonmoottoreissa). Henschel - Taschenbuch (vuodelta 1935): koskien veturin ajonopeuksia: - keskimääräinen männän nopeus suurimmalla ajonopeudella ei pidä olla suurempi kuin 8 - 9 metriä sekunnissa. Tällä on vaikutusta männän iskunpituuden suuruuden valintaan. Henschel antaa koneiston minuuttikierrosluvun laskukaavaksi: n = 5305 (V/D), jossa [V = nopeus km/t ja D = vetopyörän halk. mm]. Itse olen laskenut tavalliseen tapaan: (oli kivaa laskutikkuharjoitteluakin!) Hv1-3 (ex H8 ja H9): koneiston kierrosluku nopeudella 80 km/t = 242,5 kierr./min. Vetopyörän halk. = 1750 mm. Nopeudella 95 km/t on kierrosluku: 288,0 kierr./min. Ero ei ole suuri, n. 45 kierrosta minuutissa. Henschelin kaavalla tulokset ovat samoja. Suoraan verrannolla laskemalla mäntänopeudeksi saisi 80-nopeudella: n. 7,6 m/s ja 95:llä: 9,0 m/s. Hr1 "Ukko-Pekalla" kierrosluvut ovat: 110 km/t = 307,1 kierr./min. Mäntänopeus: n. 10,5 m/s, ei paha vielä! 90 km/t = 251,2 kierr./min. 80 km/t = 223,3 kierr./min. Höyrykoneen koneiston osien suhteen kierrosluvulla on tosiaan väliä. Edelleen Henschel: erään asiaan kuuluvan taulukon mukaan suositus maksimikierrosluvuksi [pääradoilla, etutelillä tai Krauss-Helmholtzin (meillä Tr1 Ristossa)] n = 340 kierr./min. Edelleen Kraussin telillä (meillä Tv1 Jumbo) suositellaan max = 300 kierr./min. Tv1:llä se on 60 km/t nopeudella 227,4 kierr.min:ssa. Edellä mainituilla kierrosluvuilla on väliä mm kammentappien halkaisijamitoista riippuvat kehänopeudet. Kehänopeuksilla on oma vaikutuksensa mm kammentappien liukulaakereiden voitelun laatuun. (Mitä vahvempi tappi, sen suurempi kehänopeus jopa matalillakin kierrosluvuilla.) Oma merkityksensä on myös ns pintapaineella. Hyvin tärkeä osuus on myös laakerivälyksillä: - höyryveturissa ajon aikana kytkintankojen välykset vaihtavat jatkuvasti paikkaa vaakasuunnassa. Sir John L. ja Juhani Katajisto muistanevat Tr2 Trumanin laakerinkalkatukset näiden kulkiessa. Höyryvetureissa kierto- ja kytkinkanget on suunniteltava siksi tukeviksi, ettei esimerkiksi kiertokanki pääse nurjahtamaan eli taipumaan hallitsemattomasti kangen suunnassa vaikuttavien voimien (mäntävoimien!) takia. Tämä vaikuttaa tietenkin osien painoon. Edestakaisin liikkuvien massojen takia höyryveturin veto- ja kytkinpyöräkerrat vaativat vastapainojen erityistä järjestämistä. Henschel Taschenbuchista löytyy tarvittavat laskukaavat tätäkin työtä varten. Perinteisesti höyryvetureissa oikeanpuoleiset kammet kulkevat 90 ast. vasemman edellä. Tämä siksi, että veturi saataisiin ilman apua liikkeelle, vaikka toinen koneisto olisikin kuolokohdassaan. Eli: kampikoneisto EI OLE siten kuin polkupyörän polkimet. Tasapainoon vaikuttavat staattinen ja dynaaminen tasapaino. Asia on helposti järjestettävissä "helpoissa" pyörähdyskappaleissa, kuten esimerkiksi keskipakopumpun juoksupyörissä. Höyryvetureissa tilanne on toinen: Ivalon kirja: "keskipakovoima aiheuttaa, että veturin kulkiessa kammentapin napa, tappi, kiertokangen laakeri ja kangen isopää vetävät pyörää omalle puolelleen sitä voimakkaammin, mitä nopeammin veturi kulkee." Ja: "kun siis tappi on alhaalla, lisääntyisi pyörän paine kiskoa vastaan (amerikaksi: "Hammer-blow" eli vasaranisku), mutta kun tappi on ylhäällä, kevenisi paine (paino?) samalla määrällä." Lisäksi tulee huomioon otettavaksi myös veturin luikertelu. Tämä keveneminen ja paineen lisäys on tasattu vastapainoilla. Siten: nopeuksien nostossa jouduttiin ajattelemaan myös vetopyöräkertojen vastapainoja. Omasta mielestäni vastapainot tarkoittavat juuri yhtä ja sopivinta ajonopeutta, mille niiden suunnittelu on niitä laskenut. Hooveella kyllä tietenkin pääsee päästelemään kovempaakin vauhtia, mutta juuri höyrykoneiston rakenne ja mitat aiheuttavat omat rajoituksensa. Siten Laaksomiehen Hv3 995:n ohjaamon kylkeen maalattu nopeusmerkintä on tyystin ERI juttu kuin autojen huippunopeus. Lopputulemana: höyryveturin ajonopeuteen vaikuttavat: - veturin paino - veturin rakenne (joistakin komponenteista oli jo edellä puhetta.) - junalaji (tavarajunilla ei nyt niin hätätäkiirettä tarvitse pitää.) - radan kunto ja erityisesti kantavuus!!! - aikataulu - ratojen mäkisyys (C5 nyykähteli Pollarinmäessä aikoinaan, mutta sopi paremmin Oulun radalle.) - lämpötilakin!!! (Pakkasella kattilaan menevä polttoilma on paöjon kylmempää kuin juhannuksen aikaan.) |
||||
|
27.05.2025 04:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulkoon nyt mainituksi, että herra Heikin mainitsema "DR" oli poliittisesti eri asia kuin Harppi-Saksan DR. Juridisestihan ne olivat sama asia, näin ainakin piti olla toisen maailmansodan jälkeisiä kalustojen omistussuhde-epäselvyyksiä ratkottaessa miehitysvaltojen silmien alla. Voisin itse suositella käytettäväksi "DRG" eli Deutsche Reichsbahn-Gesellschaft puhuttaessa Weimarin tasavallan ja natsiajan Reichsbahnista. Siinä mielessä DR lyhenteenä olisi mielleyhtymänä helposti tarkoittamassa Itä-Saksaa. DRG-lyhennettähän ei nyt niin kovin pitkää aikaa itse Reichsbahn käyttänyt. Kärryistä pudonneet: lähettäkää mielensäpahoittamisestanne lasku Stalinin ja/tai Hitlerin perikunnille. |
||||
|
27.05.2025 04:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, Moottori II kertoo samaa moottorityyppiä käytetyn Otso 2 - pienveturissa. Sir John, niin Oktoberfestin aikanako vähintään? "Da wo die blaue Isar fliesst..." (G'suffaa!) |
||||
|
|
27.05.2025 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tenderi edellä oli suurin sallittu yleisesti 50 km/t. JOS tutkitaan Hv1-2-3:n kulissikaarta, niin se on yhtä pitkä nivelkohtansa ylä- ja alapuolella. Teknisesti on siten ollut mahdollista heittää "ratti pohjaan" taaksepäin. Semminkin, kun ainoa nopeusrajoitin on mittarissa oleva punainen poikkiviiva asteikossa. Se vaan, että tenderin telit kun Hooveellä eivät ole ominaisuuksiltaan verrattavissa etupään teliin. Reipasta menoa raskaskätiseltä kuljettajalta kyllä (lieneekö ollut "urheilumiehiä"?). Kun vaan tietäisi, että onko laatikko ollut täynnä vettä (tarpeeksi kovaa ajettaessa iso vesimäärä saattaa kaataa tenderin kaarteessa) ja että oliko Alavuden soraraiteen kolmioraide ollut käytössä ja tuliko milllaisen junan kanssa? Vaiko veturina siirtoajossa? No, vähänkään erikoisemmista ihmisistä "tulee" helposti "legendoja" ja jo eläissään. Ihmiset nyt vaan ovat sellaisia. Myös niinkin koneellisen esineen hallitsevat kunnioitetut herrat höyryajan veturimiehet, vähintään ovat Jumalasta seuraavat ja vielä ylöspäin... Maa, ilma, tuli, vesi, - intiaanien neljä peruselementtiä. Niitä ei kuka tahansa "Arska Pieriäinen" kyennyt hallitsemaan samalla vaivattomuudella kuin höyryveturin kuljettajat. |
||||
|
26.05.2025 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaisissa teräsrakenteisissa postivaunuissa lanterniinikatto oli muotia. "Schaltschrank" tarkoittaa kytkinkaappia. | ||||
|
26.05.2025 19:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Luftwaffen historiasta tuttuja paikannimiä riittää ja paljon. Suomalaiset pilotit hakivat keväällä 1943 ensimmäiset Messerschmitt 109 G-2:nsa Erdingin kautta. Ja eikun S2 - linjalla Dachauhun... |
||||
|
|
26.05.2025 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä!!! Kaikkein mielenkiintoisin museoesine, eli Baijerin kuninkaallisten valtionrautateiden veturikaunotar: S 3/6. 2'C1'h4v, eli nelisylinterinen tulistinkompoundiveturi. Suunnittelija: Anton Hammel. Ja veturin numero oli...? |
||||
|
|
26.05.2025 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pelastaa "Münchner Merkur"? - niin mistä? Yrittikö loikata kiskoiltaan "antifasistisen suojavallin" yli Ossi-Saksaan, paremman elämän toivossa? Nostolaitteena "natsi-Saksan viimeinen paha teko maailmalle" eli Magirus-Deutz-kuormuri. Taustalla "Poliisi-Bimmer" eli kyttäkaara eli "eine Bullenschleuder". |
||||
|
26.05.2025 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa, ICE:n rinnalla sitikan ID... Kummankin.päätarkoituksena ollut kuljettaa bratwurst-henkilö Hamburg - Altonasta Bonniin, eli paikasta A paikkasn B! |
||||
|
26.05.2025 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi ns. "Grubenlok" eli avolouhoksilla ollut kaivosveturi? | ||||
|
26.05.2025 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein hyvä! DB- ja DR- näkemykset rinnakkain. Olivathan ne periaatteessa samanlaisen kehityskulun tuottamia. | ||||
|
25.05.2025 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, veturikierron suunnittelu on tarkkaa tieteellistä työtä. Ei siis mitään sonnanajoa peräkärryn takalaita alhaalla. Nuhraantuu vielä maantie! | ||||
|
24.05.2025 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämähän oli se Risto, jolla oli se Reichsbahnin pulunkuva hytin seinällä...? Nyttemmin 1073 lienee kiinalaisten partaterinä? Ni haoo!!! |
||||
|
24.05.2025 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvausvuosi? Aikaisintaan 1933, koska 785 valmistui tuona vuotena. |
||||
|
23.05.2025 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno: anodisoidun alumiinin pinta on kovaa ja lujaa sekä siihen on mahdollista saada vaikka mitä väriä. Väritön muistuttaa tuhdisti "rompsivärillä" (= Horna 650) maalattua. | ||||
|
|
23.05.2025 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, on toki mahdollista, että konepajakäynnille (luokkakorjaukseen) vaativat/tarvittavat kilometrit tulivat täyteen. Remontin sijasta pistettiinkin seisomaan. Ei ilmeisesti kannattanut (2649:n valmistumispäivä Valmetilta FMP 1996:n mukaan: 28.9.1978 [on jo 47-vuotias!]). Montako miljoonaa ajokilometriä tälläkin on jo tilillään..? Saksalaisilla on tällaiselle toiminnalle oma nimityksensä: "von der Ausbesserung zurückgestellt". = [palautettu korjaavalta konepajalta (korjaamattomana)]. Veturilistoissa tällaisen veturin numeron perässä "Z". |
||||
|
23.05.2025 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.: Itselläni on tallessa heinäkuun 1992 lopulla (26. pvä) kirjoitettu Höyryveturipuiston yleisölle tarkoitettu "höyryveturin kuljettajatodistus". Silloin tähän tarkoitukseen oli laitettu Tk3 1150. Aivan mahtava tilaisuus saada kokeilla itse, miten Pikku-Jumbo lähtee liikkeelle että puh-puh-puh...! Todisteena valokuvakin. |
||||
|
22.05.2025 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on vielä parempi ehdotus: laitetaan ilmatorjunnasta tuttu ISO valonheitin veturin keulalle ja tehdään siitä niin vilkkuva, että kaikilta autoilijoilta menisi päänsisäisen keinohorisonttimittarin inertiahyrrät sekaisin pitkäksi aikaa. Älysormukset sun muut hoitakoon autoissa välittömän hätäjarrutuksen. - Eiköhän ala vörkkimään...? |
||||
|
22.05.2025 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, vegetaristi 995 kulkeella. Ei kuva siittä paljoo parane, sano. Öljynerotin vähän päästelee, ennenkuin poistohöyry kerkiää Friedmannin imuriin. |
||||
|
21.05.2025 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa herra Juha, tällaisen ikälopun käppyrän muistaman Ferrex - lyijymönjän väri on vaaleampaa kuin kuvan kardinaalinpunaiseen kihtaava neukkumaalin sävy. "Ferrex-Susi" muuten olisi oivallisen kuvaava nimi muutoin... ei paha, ollenkaan. Niin ja P 70 oli aikoinaan ennen EP 54 Polarian vuoro Helsinkiä kohti. Muistelisin P 70:n saaneen tunnuksensa siinä yhteydessä, kun ex-Polarian reittiä pidennettiin Oulusta kauas eteenpäin, Roihin asti. Ilmeisesti kysyntää oli ollut senverran? Aamulla klo 7.00 lähtenyt P 69 taasen kulki vanhan EP 53:n taululla Seinäjoelle asti. (Tampereelta lähtö klo etwa 9.02.) Oulu sitten päiväkahvin aikaan eli n. klo 14. EP pysähtyi Seinäjoen jälkeen vasta Bennäs/Pännäisissä, P 69 puolestaan hyppelehti Lapuaa - Kauhavaa jne. Rovaniemi tuli siinä iltapäivällä, jotakuinkin puoli viiden kieppeillä. |
||||
|
21.05.2025 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi raakkules, myöhästymiskorvausvaatimus ei taida enää mennä läpi...? | ||||
|
21.05.2025 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alhon kuvassa oleva asematalo oli rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyypin 1 piirustusten mukaan. Samoilla piirustuksilla rakennettiin Lapua, Ylivieska, Oulainen, Liminka, Mäntyharju ja Tavastila. Rajantakaisella alueella alueella Jääski ja Hiitola rakennettiin Oulun rautatien IV lk tyypin 2 mukaiseksi. Tätä tyyppiä on Pännäinen, Kovjoki, Pietarsaari, Pieksämäki (vanha), Suonenjoki, Tohmajärvi, Vammala ja Kotka (vanha). Näiden tyyppien ero on kyllä havaittavissa. Ainakin siten kun vertaa esim. Lapuan ja Tohmajärven radan puoleista julkisivukuvia rinnakkain. Sikäli hauska juttu sinänsä on, kuinka Knut Nylanderin piirtämien IV luokan asemataloissa on vissejä rataosakohtaisia erilaisuuksia (rataosat Hl - Tpe/Tku-Tl , Tpe-Hpk-Vs ja Sk-Ol). IV luokka tässä tarkoittaa palvelutasoluokitusta. Niin ja asemapäälliköiden palkkaluokatkin olivat sidoksissa tällaiseen luokitukseen, heko heko. |
||||
|
19.05.2025 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämäkin museoitu kalustoyksikkö...? | ||||
|
19.05.2025 05:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan mahtavaa! Katsomista riittää ja paljon: - nuo pelikaanitkin tuovat kivaa tatsia. Veturi näyttää verkkaiselta, mutta silti vahvalta koneelta. Kulissikaaren kohdalla, vandringin alla oleva putkitus lienee kompressorin tekemän paineilman jäähdyttämiseksi? |
||||
|
17.05.2025 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin sahalleko tämä juna on vaunuja viemässä? | ||||
|
17.05.2025 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyytäisin saada huomauttaa, että kuvan tunnisteisiin voisi kernaasti lisätä veturin silloisen sarjamerkin H9. | ||||
|
17.05.2025 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas, herra Tapsa!!! Aivan mahtavaa ja hieno kuva kymppiysikuudesta! Monet kiitokset päivän parhaasta! |
||||
|
17.05.2025 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voihan BOA sentään! Muuten, Dv12 2521 oli avustavana veturina kuvattaessa elokuvan "Kotka on laskeutunut" (1976) sotilasjunakohtausta Rovaniemen veturitallien luona. Paikalliset asukkaat olivat kauhistelleet: - "Saksalaisia sotilaita täällä? Joko se taas alkaa?" |
||||
|
17.05.2025 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, hehkulamppujen huonot ominaisuudet, joista ensisijaisia ovat valmistuksen monimutkaisuus ja lyhyt käyttöikä. Ledit eivät tarvitse niinkään paljon sähköä saman valotehon saavuttamiseksi. Ledien rakennekin on paljon yksinkertaisempi myös. Eikä siinä tarvita hehkulampulle välttämätöntä tyhjöäkään. Samoin hehkulankaan tarvittava wolframi on hankala kaivosmetalli. Hehkulamppu "hukkaa" lämpönä myös osan ottamastaan sähköstä. Ledit ovat "kylmempiä" siinä suhteessa (valoa emittoivana diodina). |
||||
|
17.05.2025 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, kertomasi pitää paikkansa teollisuuden tuotteista muutenkin yleisesti. | ||||
|
|
16.05.2025 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse olen sitä mieltä, että Dm4 -kiitojunan erityisen vanhenemisen aiheutti pikemminkin muotoilun vanheneminen, tekniikkapuolella oli siinä Kempsun kaksoisdieselissä sota-ajan ylijäämän makua ja sanomistakin. Asiasana: "Kouvolan kettu". |
||||
|
16.05.2025 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli torstai ja keskellä kesälomakautta. Ei siis ihme, että 63:ssa pituutta riitti... Ihan kuin peräpäässä olisi Oe - autovaunu ja sen perässä vielä olisi Geetä. |
||||
|
16.05.2025 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Fordor" - nimi kertoo Hopan neliovisuudesta. Kaksiovinen Hoppa on sitten "Tudor". Foortin tehtaan autonristiäistoimistossa miettivät päät puhki komeilta kalskahtavia nimiä. Joskus onnistui ja joskus onnistui vielä paremmin!!! (Mercury Caliente ja Edsel ovat jääneet historiaan kuuluisimpina esimerkkeinä...) |
||||
|
16.05.2025 08:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, Lahden ja Heinolan välillä ajettiin Pikkujumbo 1150:n vetämää junaa 1980-luvun puolimaissa. Oli suosittu matkailutapahtuma, kuten varmaan tiedätkin. | ||||
|
|
15.05.2025 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Osku, nuo ovat liian säännöllisiä ollakseen tuskaisten teini-ikäisten suihkismaalisotkuja. Ennemminkin lastentarhaväen tuhertamia lakanoita, jotka on kiinnitetty vaunujen seiniin. Juna taitaa olla muinainen "Heinola-Express"...? |
||||
|
14.05.2025 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo: itselleni nousi mieleen sekin, että kyseinen vekslauslooda olisi Wilsonin valmisteena jotenkin sukua Lättähatun vaihteistolle. Joten - tiukka kysymys: - pitääkö uloin kehä planeetasta jarruttaa ja tapahtuuko se Lätän kapistuksen tapaan jarruhihnoilla? Myöskin fundeerasin Wilsonin laatikon sisäisiä hyrrävoimia - mitä kaikkea siellä sisuskaluissa pyörii ja millä nopeudella? Saisinpa piirustuskansion hyppysiini ja auki kokoonpanokuvien kohdalta... Itselläni oli aikoinaan vm. 1976 Saab 99 automaatti. Tomaattilootan merkki oli Borg-Warner 35. Autotekniikan käsikirjan osassa "Alusta" on vaihteistoa käsittelevässä luvussa kaavio mainitusta Borg-Warnerista. Siinä on kaksi vannejarrua ulkokehällä, joista toinen jarruttaa taempaa lamellikytkinnippua ja toinen on vapaakytkimen ulkokehällä ja vaparilla on kiinteä mekaaninen yhteys loodan takaosassa olevaan planeettapyörästöön. Saabin vaihteistossa on kolme vaihdetta eteenpäin. Vannejarrujen kytkeminen hoituu automaattisesti - paineöljyllä. Porkkanassa vaan ei taida sitä "kick-downia" olla, heko heko! |
||||
|
|
14.05.2025 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., eikös Porkkanassa koneiston ohjauskeskus "käske" vaihteistoa kytkemään kolmoselle parin sekunnin ajaksi sen takia, että vaihteiston pyörivät osat pysähtyvät ennen kytkeytymistä ykköselle liikkeelle lähdettäessä...? Porkkanan vaihdelaatikkohan on tiämmä planeettapyörävaihteisto, joten siinä lienee selitys mainitulle "pysäyttämiselle". |
||||
|
13.05.2025 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, itsekin ihastelin aikoinaan Hollmingin tankkiautoa, että vautsi onpas etevä kapistus: hyvänä puolena hyötykuorman suhde kuolleeseen painoon (mukaan laskin myös kuljettajan hyvin onnistuneen metabolisen keskikehonrakennuksen, hah hah!). Toinen hyvä keksintö, mitä täällä vorgissa on myös kehuttu oli Dr16 "Iso vaalee". Suurin toivein kerrottiin 1985-86 että mallin vientiin satsataan. Satsattiinko tarpeeksi? Olemme tuloksen nähhneet. Ja Saalastin ideana ollut MEPA-rekka (rekan päällirakenteena tolppaa tai pankkoa raakapuun kuljetukseen ja alakerrassa akseleiden välissä nestetankki vaikka maito- tai öljytankkiautona ajettavaksi.), perävaunukin samaa kuosia! Tällaista MEPAA ajeltiin kuulemma Hyvinkää-Hanko-tiellä (VT 25). Kimmo, se on katsos siitä kiinni, mikä on se suomalais-ugrilainen kuolemansynti: - EI OSATA MYYDÄ, eikä kehua peliään!!! Suomalaiseen perusluonteeseen kun kuuluu: "kun mä nyt tällaisen väsäsin, anteeks ny vaan". Ei oikein uskalleta tulla esiin. Ollaan ihmeellisiä Takarivin Taaveja. Nordic Aluminiumin projekti Stena Linelle menneessä alumeettikatamaraanilaivassa - homma meni putkeen hienosti. Eli onko meidät niin nujerrettu aikoinaan eri hallitusherrain tempuilla: - milloin ollaan finnjääveleitä tai tyhmiä tsuhnia? Asialla hevosnaamaiset ja ylimieliset svedupetterit tai oikeauskoisuutta jankuttavat ylimieliset panslavistit itärajan takaa. Mitä itse olen teollisuudessa havainnut, on se että Suomi tarvitsisi ihmisiä, jotka ovat yhdistelmä Elmer Gantryä ja Josef Goebbelsia! Edellisestä: Burt Lancaster esitti loistavasti Elmeriä elokuvassa "Huijarisaarnaaja" ja jälkimmäinen uskoi itsekin tosissaan siihen mitä suustaan päästi! Uskoisin herra Erkki N.:n nyökyttelevän hyväksyvästi: - "kannatetaan " ??? Se, että täällä ajetaan silkkaa bulkkia maailmalle, en usko kovinkaan kestäväksi tempuksi. Eikö puusta nyt saada tosissaankaan mitään muuta irti kuin nuotion lämpöä ja paskapaperia? Kuulemma jurvalaiset huonekalupuusepät osaisivat tehdä puusta vaikka ihmisen. Tähän AI:tä sekaan, niin eiköhän rupia pelittämähän...!!!??? |
||||
|
13.05.2025 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee herra Petrin telivaunuepäilyyn, niin: - kuvan oikeassa reunassa näkyy sisäänkäyntiovi osastoon. Ovi on peittävinään "Käymälä-klosett"- osaston. Istumaosasto on jokseenkin lyhyt. - väliseinän takana olevan päätyseinän etäisyys ei vastaa telivaunuun. - epäilen, että Ei 226XX-numerosarjan ruuhkajunavaunuissa ei käytetty listapenkkejä, eikä sen osastojen välisessä seinässä ollut ikkunoita. En sano mitään ruuhka-Ei:n katto- ja sivuseinälaudoituksista, koska ensimmäisen kerran näin niitä vasta 1974 ja 1975 aikoihin (olivat silloin jo modernisoituja). Ruuhka-Ei:t olivat kyllä alunperin 1939 valmistuttuaan Pintschin kaasuvaloilla. |
||||
|
13.05.2025 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2455 valmistui vuonna 1940 ("Olympiavaunu" tämäkin, Helsingissähän piti kisailla kesällä 1940). Siitä tuli virkatarveasuntovaunu XCEm 02455 vuonna 1970 ja hylkäys koitti vuonna 1978. Kuvasta on nähtävissa telimalli A8. Seuraava vaunu, josta erottuu vain "54", lienee sisarvaunu 2454. Se meni hylkäykseen vuonna 1972. Nro "2454" siksi, kun zoomaamalla telin yksityiskohtia malli näyttää tälläkin A8 "görlitziläiseltä". "2454":ssä ei ainakaan ole sairasosaston sivuovia, vaan ilta-auringon langettama tolpan varjo. Olisikohan kello jotain iltaseitsemää tai - kahdeksaa? |
||||