Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.07.2024 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näissä on jujuna se, että tuo kumikaulus muodostaa ylimenosuojuksen, kunhan saranoitu ohjaamo-osa ajopöytineen on käännetty sisäpuolelle sivuun. Ihan kätevä viritys. | ||||
|
07.07.2024 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, että vasemmanpuoleisimmalla rälsbussilla on ns. Norrlandsplog ("pohjoismaa-aura", kirveellä käännettynä), huolimatta rälsbussin maantieteellisestä sijainnista etelässä. Oikeanpuoleisin rälsbussi on näemmä sähkörälsbussi, sarjaa YBoa6 tai -7, vuodesta 1970 alkaen joko X16 tai X17. |
||||
|
06.07.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Eljas, sattuuhan sitä tekevälle, mutta tekemättömälle ei mittään. | ||||
|
05.07.2024 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näin selvisi ajankohdatkin. Kiitän, herra Juhana. | ||||
|
05.07.2024 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, nimenomaan perinnemusiikkiahan se, lisänä vielä täysillä mäikästävä ratamoottorien tuuletus. | ||||
|
|
05.07.2024 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika etevä pressa Paasikiven on pitänytkin olla 1961, kun hänen kuolinpäivänsä oli 14. joulukuuta 1956. 1961 pressana oli toveri presidentti Urho Kaleva Kekkonen, joka "oli laulaja Vieno Kekkosen mies." Heko heko. |
||||
|
|
05.07.2024 07:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai vaihtoi Lahti ruostumattomaan...? Täysin uusi tieto minulle! Nuurdikilla oli ollut pari tilausta Lahti 402:n ovenpielipystypalkista. Suorakaideputken osittainen taivuttaminen ei ollut helppo juttu, ei ollenkaan. Kun sen kangen piti olla just! Aina tuli ruma lommahdus sisäkaarteen puolelle. 402:n poikkileikkauksessa yläosa kaartui hieman sisäänpäin, alaosan ollessa pystysuoraa. Kanki oli siis sivuseinän korkuinen. Merivaaralle tehtiin pari tilausta linja-auton alumiinisista istuinrungoista. Muuten ehkä olisi mennyt putkeen, mutta 1,5 mm levyn hitsauksesta selkänojan takalevyksi tuli ja riitti sanomista. Istuinrunko muuten oli alumeettiputkenpätkistä, joka hitsattiin kokoon jigissä, mutta... |
||||
|
04.07.2024 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisin hökäistä läven päähäni: Gfo:n kori oli kevytmetallinen EIKÄ lujitemuovia. Anteeksi suunnaton innostumiseni, sormet menivät kaukana ajatuksen edellä. |
||||
|
04.07.2024 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tv2 Wilsonin vahvempi veli. On sitten komea kone! Ihan kuin tässä koneessa olisi Baker - luistinohjaus...? Paineilmaservolla näyttäisi olevan. |
||||
|
03.07.2024 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maataloustukiraha, ja vielä runsain määrin, takasi maksukyvyn! Kuvauspäivänä oli perjantai. Tve - Lko 10 sai Suomen veturit osan 2 mukaan sai myöhemmin tunnuksekseen Tve-1 410. Valmistusvuosi oli 1962. |
||||
|
03.07.2024 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Apropos, natsi-Reichsbahnilla oli myös joitakin Ok 22-vetureita saaliina: 38 4501 - 4611, 2'Ch2', ex PKP Ok 22 (valm.vuodet 1923 - 1934), nämä liitettynä Reichsbahnille v. 1941. 38 4612 - 4630, 2'Ch2, ex PKP Ok 22 (valm.vuodet 1929 - 1933), Reichsbahnille 1944 - 1945. Ja vielä puolalaisia Ok 1:ä (ex pr. P8) Reichsbahnille oli kirjattu v. 1941 "saaliina" (tietysti) nrot 38 3876 - 3885, vuonna 1944: 38 3886 - 3898. Vuonna 1944 listoihinsa Reichsbahn liitti Liettuasta besorkatun K8:n (ent. pr. P8) numerolla 38 3899. Lisää puolalaiskoneita, vuonna 1945 (neukkuarmeija oli tullut Oder-joesta yli tammikuussa -45, "kultafasaanien" pakomatkoihin tarvittiin vetureita!): 38 3900 - 3906, siis ex PKP Ok 1. (Kultafasaani-nimitys tulee natsipuoluevirkailijoiden univormujen väreistä koristuksineen.) Ja vuonna 1941 oli Reichsbahn liittänyt listoihinsa 146 Ok 1:ää (nämäkin ex pr. P8) numeroavaruuteen 38 1005 ... 3861, käyttämällä aiemmin jo hylättyjen BR 38.10 - 40:ien numeroita. |
||||
|
03.07.2024 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa myös Tuntemattoman sotilaan Hietasen tanssaamiskumppanina ollut "Fiskarssi kympi aura"...? Jannu kun muisteli tanssittamiaan tyttöjä Veerukan luona Petroskoissa. |
||||
|
|
03.07.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Lahden Autokorin alumeettiosaaminen liikaa jollekin "instanssille" tai kilpailijalle...? Sivuhuomautuksena: -mitä siihen peltilevyjen vetelemiseen hitsattaessa tulee, niin VR:n Sim - vaunuissa ilmiö oikein pisti silmiin. |
||||
|
03.07.2024 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo valo-opastinvainaja olekin siksi vanhaa mallia jalustoineen, että sen voisi pelastaa museoitavaksi? | ||||
|
03.07.2024 03:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Scharfenbergihän se siinä...! | ||||
|
03.07.2024 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, koska Paimenportista asema on tullut...? | ||||
|
|
02.07.2024 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, vastauksia kysymykseesi: Ek-vaunuja valmistettiin vuosina 1925 - 1927 ja 1944 - 1946 yhteensä 190 vaunua, nrot 927 - 1116. Myös joitakin Dk-vaunuja alennettiin Ek-sarjalaisiksi, mutta ei minun nähdäkseni niihin pariovieteisiä tehty. Vuosien saatossa, pääasiassa kuitenkin 1960-luvun jälkipuoliskolla Ek-vaunuja muutettiin muuhun käyttöön seuraavasti: Sarjaan BE/XE: 31 vaunua, (kaksi vaunua oli muutettu XE‐sarjaan, nro 0721 v. 1965, [ex Ek 927] ja nro 0727 v. 1965, [ex Ek 959], josta tuli myöhemmin Rto 191 Lv). Sarjaan BG/XG: 19 vaunua, (yksi vaunu oli muutettu XG-sarjaan, nro 04830 v. 1966 [ex Ek 1104]). Sarjaan Haa ja Hac (autojenkuljetusvaunuja): 95 vaunua (ensimmäiset Ha-sarjan [ex Hkk] autojenkuljetusvaunut, 8 kpl, valmistui vuonna 1964. Vuosina 1965 ja 1966 valmistui sitten 100 kpl Haa-sarjan autovaunuja, nämä olivat ent. Ek-vaunuja.) Vuonna 1967 valmistettiin kaksikerroksinen autovaunu Hab 105'971, se oli muutettu vanhasta Haa-vaunusta [ex Ek]. Ek-pohjaisia autovaunuja valmistettiin lisää, 50 kpl vuonna 1968, sarjaan Hac. Haa ja Hac erosivat toisistaan siinä, että Hac-vaunuun voitiin kuormata autoja kahteen jonoon rinnakkain. Luku 95 on omista muistiinpanoista laskemani tulos, todellisuus taas...? Lisää seurasi: Hac - vaunuja 22 kpl, vv. 1969 ja 1970. Nämä taas oli muutettu entisistä Ggh-vaunuista, jotka taasen olivat olleet entisiä Dk-vaunuja. Niiden aluskehykset olivat hyvinkin samanlaisia kuin Ek-sarjalla. Ennen vuotta 1964 oli Ek-vaunuja hylätty yhteensä 16 kpl, joista yksistään vuonna 1941 meni poistoon kuusi vaunua. Vuosina 1964 - 1968 hylättiin ilman virkatarveaikeita 34 vaunua. Vuonna 1968 meni poistoon sitten loputkin Ek:t, 6 vaunua (sisältyy em. 34:ään). Lokakuussa 1968: nro 1014. (Muut: 1034, 1076, 1082, 1113 ja 1116.) Täällä vorgissa lienee jossain valokuva, jossa näkyy Hy knp:n alueella seisoskelevia Ek:ta. Hy knp puutyöosastohan valjastettiin jossain vaiheessa tekemään puukoristen vaunujen muutostöitä virkatarvevaunuiksi. Autovaunuja tehtäessä koreja myytiin suurin määrin eri puolille Suomea. Muun muassa 1034:n kori oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella. 1035:n korinpuolikas (ei-WC-pää) oli monen vuoden ajan Mäntän-Keuruun puolivälissä, traktorin peräkärryä muistuttavaan hökötykseen väkerrettynä, Keurusselän itärannalla. Seinässä oli omistajan laatima vertatihkuva uhkaus siitä, miten hän tulee kohtelemaan niitä, jotka hänen vaunuunsa luvatta tunkeutuvat. 1035:n kohtalo muuten: -> Hac 105'914 vuonna 1968 ja edelleen myöhemmin: Fh 3358. 1035:n koriviritystä ei enää näkynyt kesällä 1980. Pasilan veturitalleilla eteläisen tallin vieressä oli kesäkuun 1985 alussa korit vaunuista 991 (-> Haa 105'929 v. 1965, -> Fh 3341 )ja 936 (-> Haa 105'942, -> Fh 3334). Kummankin harjakattokyhäelmät olivat aika vekkulin oloisia. Sivuhuomautuksena: vaunu Lv Rto 176 ei ollut ent. Ek, vaan silkka aluskehys, joka oli homeenvihreäksi haalistunut nosturin Tnk - Rto 27:n tukivaunu ja ent. Ei 22118 vuodelta 1931. sarjaan Rto Lv (rataosaston liitevaunu): 4 vaunua. Sittemmin vaunuihin tehtiin suurin määrin sarjamerkki- ja numeromuutoksia, tästä joitakin esimerkkejä: Ek 935 (vuodelta 1925), -> Haa 105'922, -> Fh 3340 (v. 1979) , ja -> BEe 019002 vuonna 1994. Ek 1090 (vuodelta 1946), -> Hac 105'999 v. 1968. -> Rto 222 Lv ja -> XH 065002 vuonna 1991. Ek 987 (vuodelta 1927), -> BE 0673 vuonna 1958, hylätty vuonna 1985. Tämä on varhaisin tietämäni Ek-muutosvaunu. Se oli aikoinaan ollut Seinäjoella. Rautatiemuseon alueella 1970-luvun jälkipuoliskolla oli seisomassa BG 04819 vuodelta 1968. Se oli entinen Ek 1030, vuodelta 1945. Se oli väriltään vaaleanruskea, sen kädensijat ja kaikki otetangot oli peitetty paksulla keltaisella rasvalla. Se oli ollut päällisin puolin ehjä, ikkunoineen kaikkineen. Mihin se joutui? Tehtiinkö sillekin "Bucyrukset"...? Siten, herra Rainer, vuoden 1968 jälkeen EI OLLUT teoriassakaan enää mahdollista nähdä Ek-sarjaa kaupallisessa liikenteessä. |
||||
|
|
02.07.2024 21:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Matti. Koska rosteri on aika voimakkaasti seostettua, niin hitsaaminen kysyy erityistä taitavuutta. Herra Erkki N., tunnet takuuvarmasti muinaiset laatumerkinnät, esimerkiksi SIS 2343:n? "Hitsaamiseen paremmin soveltuvaa rosterilaatua", hmm. Oliko saatavuudessa vaikeuksia? Vanhan [sopimattoman] standardin mukaisia laatuja varastossa makaamassa? Sekin vielä, että teräksenvalmistajan toimitusajan venyminen force majeure-syistä kirvoittaa takuulla perkeleitä ja saatanoita, puhumattakaan muista voimasanoista. Bussituotanto kun EI OLE maailman täyttämistä noin vain bulkkitavaralla, kuten esim. paskapaperilla. Mielestäni aika ratkaiseva syy oli sekin, kun Kutterilla oli "lieviä" vaikeuksia löytää ammattitaitoista väkeä Kivenlahden tehtaan seutuvilta. Muuten esim. pellit rupeavat ikävän näköisesti kupruilemaan (sanonta: vetelemään, koskee myös muotoprofiileja). Toisin sanoen: hitsauksessa syntyy eräänlaisia "lämpöpiikkejä" eli kuumia, joiden välttäminen tai hallittu poisjohtaminen on koko ajan tutkimuksen alla, vieläkin. Lämpölaajeneminen aiheuttaa jännityksiä, joiden on ikäänkuin PAKKO mennä "pienimmän vastuksen polkua". Mitä ilmanvastukseen tulee, niin suurin "syyllinen" siihen on nähdäkseni muotoilu, johon paneutuminen ja tutkiminen yleensäkin vaatii aikaa ja tuulitunnelin vuokraamista kuluineen. Eli aikamoinen toimintaketju piti saada toimimaan kuin Zenith-taskukello.... Takuulla siellä kyseltiin useammankin kerran, että milloin saisi viettää stressilomaa...? |
||||
|
02.07.2024 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, mieluumminkin "Graveyard of broken Economical demands". | ||||
|
02.07.2024 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, pitihän Amer-Tupakka-tehtaan antaa itsestään "dynaaminen yrityskuva" runsaalla valikoimalla! Yskk, yyskk, köh, krööh! Keuhkoahtaumankin levittämisen uhalla. Ai niin - ja pitihän se jätetupakkakin jalostaa myyntiä varten...! |
||||
|
02.07.2024 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, erinomaisen hyvä ehdotus! Oma elämänkokemukseni kuitenkin kehottaa minua olemaan pidättämättä hengitystäni tällaista odottaessa. |
||||
|
|
02.07.2024 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, Kutter oli hyvin onnistunut 9 - mallillaan, ja Decan kehittelyyn patisti markkinoilta tulleet paineet. Lepäsivätkö kutterilaiset laakereillaan turhankin kauan? Hyvinkin mahdollista, koska 9-mallin maine oli hyvä. Markkinoilta tulleesta "paineesta" yhtenä esimerkkinä vaikkapa Onni Vilkkaan Delta Superstar - ostot (ensimmäiset jo v. 1984 ja 1985). Ekat Kutter Decathan valmistuivat (aiheesta kertovan kirjan mukaan) maaliskuussa 1986. Alkuvaikeuksiakin oli ollut. Vilkas osti ensimmäisen Decansa kesäkuussa. Scanian temppuilu Lahden Autokorin ja (sukulaisena sille Volvon härski huseeraaminen Wiiman kanssa) on jotensakin ajan kuva. Minusta ainakin sellaiset firmat, jotka hakevat voittoja kyylänkonsteilla (esim. ulisemalla palkkakustannuksista), joutaakin konkurssiin ja vähän äkkiä! Uusia firmojahan saa toki perustaa, ei sitä kukaan estä. Kunhan vaan toimitaan kunnollisesti ja oikein! |
||||
|
02.07.2024 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kotkan tekun kirjastossa oli valikoima suomenkielisiä tekniikan alan lehtiä. Eräässä 1950-luvun alun lehdessä esiteltiin Valmetin Lentokonetehtaan hahmotelmia turvepölykäyttöisestä moottoriveturista (?), jonka keulan muotoilu oli hyvinkin samanlainen kuin Dm4 / Hr11:ssä. Huom. 1980 - luvusta on jo aikaa, joten en artikkelin sisältöä niin hyvin muista, mutta kuvat muistan. |
||||
|
|
01.07.2024 04:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunussa oli tavallista vedenkestävää vaneria, olisiko jotain 4 - 6 millistä? Dm1 nro 16. Dk-vaunuja muutettaessa 1950-luvun Ggh-vaunuiksi puolenvälin tienoilla osa vaunuista sai levyseinät. CEi 2552 vuodelta 1929 oli myös levyseinäinen. Muutettuna vaunuksi Cik 2393 vuonna 1960, siinä oli silloin tavallinen panelointi seinissä. Ei 22121, vuodelta 1931. Se muutettiin v. 1968 autojenkuljetusvaunuksi Oe 71'905. Sittemmin siihen heitettiin lujimuovikori päälle ja Oe muuttui vaunuksi Gfo 31'003. Ei 22203, vuodelta 1942, valmistunut venäläiselle aluskehykselle. Sittemmin Ei 22203 sai uusitut "kiitojuna"-malliset sivuikkunat. Hylätty v. 1971. Vanhat lanterniinikattoiset telivaunut ilman muuta olivat levyseinillä, mutta ne olivat rautapeltiä. |
||||
|
01.07.2024 03:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös asiaan vaikuta erotusjaksoon ajaminen...? | ||||
|
30.06.2024 09:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti esisarjan ja varsinaiset sarjatuotantokoneet ovat jokseenkin edelleen kehitettyjä versioita prototyypistä. Joskus ero on iso ja joskus myös pieni, johtuen onnistumisesta. Pikkupiruthat piilevät usein detaljeissa. |
||||
|
29.06.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratamoottorin rakenne olisi tietysti sellainen, ettei siitä Sulo Vileniuksen tapaan (HALVALLA) olisi selvitty. 2239, oliko valmistunut 1962 - 63. Jos sen telejä olisi käytetty, niitten ikä olisi ollut sellaista 18 vuoden luokkaa. Ei paha. Maailmalla kuitenkin surruutellaan vanhemmillakin sähkömoottoreilla. |
||||
|
29.06.2024 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mihin tämä Haapamäellä olisi sitten laitettu? Yleisön rikottavaksi kuitenkin... Ei tästä kuitenkaan olisi minkäänlaista veturisimulaattoriakaan tullut. Lopputulos aivan samanlainen kummassakin tapauksessa. |
||||
|
29.06.2024 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Museoliikenteessä ei nähtävästi tässä tarvita lisälämmöneristystä lainkaan, ei myöskään kaminaa...? | ||||
|
29.06.2024 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pommerin pitäisi sitten mennä yli, heko heko (vanhan koululaishumoristisen vitsin mukaan!). | ||||
|
29.06.2024 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter 9:n ja Delta 9000 Super Starin penkit "istuivat" erittäin hyvin meikäläisen syntiselle ruumiille. | ||||
|
29.06.2024 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljän koneen yhdistelmä, Suomessa kokeiltu ja käytetty juttu Dm4:n "Kempsuilla". Ohjausjärjestelmä vaan oli alkeellisempi kuin tämän päivän tsydeemit. |
||||
|
|
29.06.2024 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Volvo Penta, eikös se olekin merimoottori? (Erilliset sylinterinkannet?) | ||||
|
|
29.06.2024 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen vaihtoehto: - valmistuslisenssi myyty toiselle valmistajalle? En ihmettelisi nykymaailmassa. | ||||
|
28.06.2024 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus: - "Ryssänputki". | ||||
|
28.06.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen, työ vaatii omat valmistelunsa. Aloitus vaikkapa taulukkokirjasta, etsimällä sopivaa teräslaatua. Sen jälkeen puhelinlangat laulamaan. Vaikka nykyisin ovat tolpanvälit ilman lankaa, heko heko! | ||||
|
28.06.2024 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikataulumärehdintää, junien 357, 67 ja 68 tiimoilta: graafinen aikataulu aikataulukaudelta 128, eli 28. toukokuuta 1961 lukien. Pikajuna P 357, Turun satama - Tampere: - Lähtöaika satamasta klo 9.00. Turun asemalla tulo / lähtö: klo 9.07 / 9.15. Toijala, tulo ja lähtö klo 11.17 / 11.20. Ja tulo Tampereelle klo 11.55. Pikajuna P 67, Helsinki - Seinäjoki, kesäaikana (28.5. - 30.9.) jatkoi matkaansa Ouluun. - Lähtöaika Helsingistä klo 9.30 ja (Toijalassa tulo ja lähtö 11.33 / 11.34, eli etwa varttitunti P 357:n jälkeen). Tulo Tampereelle klo 12.08 ja lähtö klo 12.20. (Suinula - Orivesi oli yksiraiteinen ja P 67 sivuutti Säynäjärven laiturivaihteen klo 12.45). Kohtasi Orivedellä P 92:n ja lähti sieltä klo 13.02. Tuloaika Seinäjoelle klo 15.41. KESÄAIKANA P 67 jatkoi matkaansa: lähtö Seinäjoelta klo16.10. P 67 pysähtyi tietenkin myös Ylivieskassa tulo ja lähtö: klo 19.24 / 19.38, eli 14 minuuttia. (Vettäkö otti?) Juolahtipa mieleeni jossain muinaisessa Resiinassa ollut Jukka Nurmisen artikkeli, jossa hän oli kirjoittanut Hv1 - 3:n käyttökokemuksista pikajunissa Seinäjoen - Oulun välillä (vuosina 1960 - 1961). Tosiaankin, nrossa 4/1972! Perusteellista työtä Jukka N. olikin tehnyt. P 67:n tuloaika Ouluun oli klo 21.30. Jatkoyhteyskin kesäaikana oli järjestetty: lättäjuna H 637 Oulusta Tornioon. Perillä 637 oli ollut yöllä, siinä puoli yhden tienoilla. P 68 (kesäaikana, 25.5. - 30.9. lähtöasemana oli Oulu). Lähtöaika klo 10.00, siis Oulu /Uleåborgista. Tulo Seinäjoelle klo 16.05 ja lähtö klo 16.20. Haapamäellä 13 minuutin pysähtyminen (ottiko vettä?) ja lähtöaika klo 18.30. Tulo Tampereelle klo 20.23 ja lähtö klo 20.35. Toijalassa 5 minuutin pysähdys, lähtöajaksi merkittu klo 21.14. Ja tulo Helsinkiin klo 23.22. Toijalasta oli vaihtoyhteydet Turkuun: Sunnuntaipikajuna P 370 B, lähtö klo 21.20 (hyvin olisi ehtinyt lyhyen junan jarrut tarkastaa ennen lähtöä?). Tulo Turkuun klo 23.12. Määräaikaiset henkilöjunat H 370 (lähtö klo 21.25) ja H 370 A (lähtö klo 21.45). |
||||
|
28.06.2024 03:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kohdattiin siis, Prinsessa viisviisviis"...! | ||||
|
|
28.06.2024 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykytilannetta ajatellen, Kutter Oy taisi aika äkkinäisesti heittää pyyhkeensä kehään...? (Lopetti 1988.) Toisaalta, menneisyyden ennustaminen on AINA ollut helpompaa kuin tulevaisuuden. |
||||
|
|
28.06.2024 02:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Jaakko. Toisaalta, kommenttini tavoittanee muitakin lukijoita, joilla on myös omaa mielenkiintoa tekniikan perusteisiin...? |
||||
|
|
27.06.2024 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä vain, herra Jaakko. Laskettaessa etumerkki vaihtuu toiseksi. Kuvan jousi on tyypillinen vetojousi. Puristusjousessa on kierrosten välit isompia, kuten varmaan tiedätkin. |
||||
|
|
26.06.2024 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, se vaan että on olemassa sellainenkin "ilmiö" kuin jousivakio. Luku kertoo mm. sen kuinka suuren voiman jousen venyttäminen vaatii. Laskennallisesti helpohko juttu. |
||||
|
|
26.06.2024 10:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö juna menossa Turkuun? | ||||
|
26.06.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saisikohan tästä vielä "soivan pelin"? Näyttää olevan jokseenkin ryhdissään. Maailmalla ovat väsänneet pahemmistakin hyyskistä kulkevia vaunuja. |
||||
|
24.06.2024 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "On se sentään hyvä, että se Schoomanni ampui Bobrikoffin, eikä mennyt ampumaan Sinebrykoffia!" (- tuntematon, eräässä olutjuottolassa) "Bobban" on sentään pikku-Vovkan aatteellinen esi-isä (Aurinkoinen?). |
||||
|
|
24.06.2024 06:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Tipu 795:n ja A 41:n on paha yrittää lähteä sieltä Potviikista ihmisten ilmoille. Näillähän ei ole siellä junan jälkiäkään, joita seurailla...! | ||||
|
24.06.2024 05:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jopa jotakin, herra Lasse! Kiitos, muuten. Yritin tihrustella kirkuvaa kananpoikaa ("Screaming Chicken") konepelliltä, kuvakulma hiukan vaikea siihen työhön. Sitä se tietää, kun olen aikamoinen laiskamato, Pontiakkia koskeva opus ei ole kuin huoneen toisella seinustalla! Suonet anteeksi, kun en viitsinyt tähän kellonaikaan nostaa persettä penkistä...! |
||||
|
|
24.06.2024 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari, Trans-Amko sinulta nyt "poljentaa" saa kengäpohjaltasi...? Jos näin on, edellytykset ovat loistavat moiseen harrastukseen. Pistäpä kuule vähän V8-muzakia noiden ompelukoneiden sähkömoottorien ärsyttävän sirinän peitoksi! F*ck the Fuel Economy, kun sähköautoilu on keitetty täällä Suomessa "hiukan" yli. |
||||
|
24.06.2024 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, hyvinkin paljon mahdollista, sillä en usko vanhaan rataan kohdistetun kovinkaan suurta kunnossapitoa, edes "apinan raivolla". Kunhan katsoivat ettei sentään kiskoja ole varastettu. Toinen juttu on aikataulun väljyys versus radan luokka ja/tai kunto. Toisin sanoen: uskon todeksi mainitsemasi viidenkympin nopeuden, juuri sinä aikana kun hrududut jyrryyttivät Lillgårdissa ja Riddarbackenissa tunnelinkaivuutöissä. |
||||
|
23.06.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Loistavan värikylläinen kuva ja vieläpä Deeveri 2520! Se oli kerran ollut Mäntässä iltatavarajunassa odottamassa lähtöaikaa Vilppuun, kun minä ja koulukaverini saatiin käydä sisällä ohjaamossa tutustumassa siihen. 2520 oli se ihka ensimmäinen Ässävee, jonka hytissä olen käynyt. Kesällä 1975... Lupiinihan on tosiaan aikamoinen ravinnerosvo ja maaperän köyhdyttäjä. |
||||
|
23.06.2024 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, kun ravintoketjussa olisi kreosootilla maustettua pölkkysientä!!! Kuulostaa yhtä "fiksulta", kuin sekin kaukana takana vorgissa ollut kuva neukun rakentamasta saunasta, raaka-aineena käytöstä poistetut kyllästetyt ratapölkyt! "A vot, tjulla hjuva löyly, nje haise kaalisoppa!" Betonipölkythän ovat siitä kiitollisia, että niihin ei pure edes kiinanpoikien vastine neutronipommille, eli "itäaasialainen hevos- ja hyppykuppa", säästää rakennukset mutta tappaa ihmiset! |
||||