Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Wolsztyn 3.6.2024 |
07.06.2024 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtaisan mielenkiintoinen kuvasarja, josta lujaa kiittelen! Para saksanknoppia lisämausteeksi: Wolsztyn = ent. nimi "Wollstein". BR 38 - veturista (ex preussin P8): VER - P8 - ET (verpachtet, suomeksi: vuokrattu). |
||||
|
07.06.2024 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vanhan sanonnan mukaan: - anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää! | ||||
|
07.06.2024 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraavana kysymyksenä: - mitä tietäjät sanovar näiden kahden tyypin ajonopeuksista? Neukkulassa ei tiämmä ollut suuret nopeudet priorisoinneissa päällimmäisenä (M62 = saksaksi: "Taigatrommel"). |
||||
|
|
06.06.2024 16:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekin, kun kuvan Romanian 060 DA näyttää sirommalta kuin CCCP:n M62, niin kysynkin, että olisiko molempien tyyppien akselipainoeroavaisuuksilla ollut oma merkityksensä...? | ||||
|
06.06.2024 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hausja ja ilmeikäs idea! Arvata vain sopii, kuinka tällainen menisi HSL:llä läpi? Enkä usko että menisikään... |
||||
|
06.06.2024 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Salattava? Siis vielä tänäänkin? | ||||
|
06.06.2024 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensin 16 vuotta parisuhdetta eksän kanssa ja nyksän kanssa neljännesvuosisata, joten uskallanpa itsekin tuoda lusikkani soppaan ja todeta: - parempi tossun alla kuin taivasalla. | ||||
|
04.06.2024 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisella Knorrin pönttö vantringilla... Vasemmanpuoleinen näyttää olevan puolalaisten näkemys tai versio P8:sta, alias Ok 22. Hyvin mielenkiintoinen kuva, jossa voi verrata näiden keskinäisiä eroavaisuuksia. |
||||
|
04.06.2024 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itteeni verrattuna viisikymppinen käy oikein "hyvin" tenavien kirjoissa olevaksi, heko heko! | ||||
|
04.06.2024 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Eljas, ja kiitokseni. Sota-ajan sekoilemiset kyllä tiedetään olleen olemassa, kun kerran "prioriteetit" tuntuivat kouriintuntuvina rintamatapahtumien vauhdittamina. Aavistinkin, että aiheesta olisi olemassa tuoreempaakin tietoa kuin "vanhan iloisen Walter Ulbrichtin DaaDaaRään" aikaiset Archive - kirjasarjat ja myös muinaiset "Loco-profilet" ajalta yks ja kaks. Ne Franco-Crosti - veturit, tarkoititko niillä nimenomaan 1951 kahta Henschelin muutostyönä rakentamaa 42.90-konetta? Olivat entisiä perusmallin viiskakkosia kumpikin. Bundesbahn rakensi muutostöinä joitakin Franco-Crosti-vetureita 1954 alkaen (31 kpl, sarjaa 50.40) tavallisista BR 50:istä. |
||||
|
|
04.06.2024 06:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, itse uskoisin fanaattisimmaksi jämähtäneiden "taiteilijoiden" verkostoituneen siinä määrin, että kilikalimaalaustarvikkeiden hankintahinta saattaa olla hyvinkin hys-hys-"edullinen"...? Ei olisi mikään ihme nykymaailman asenneilmastossa, jossa marginaaliryhmien annetaan selvästi ymmärtää olevan "oikeamielisten" vihollisia. |
||||
|
03.06.2024 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä John-herra, sopisi vissiin myös: "Feel the difference"? Muinainen viikinkien Thor-jumala pistänyt muovidildon vasaransa alle? Kuten muinaisessa aasassa Midgardin käärmeen...? |
||||
|
03.06.2024 00:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jyhkeä kuvakulma Viirukokosta. | ||||
|
03.06.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet suuret ja kauniit toiveet lepäävät tässä tuomitussa muovidildossa...! | ||||
|
03.06.2024 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuhruinen 4405 oli junassa HDM 421 perjantaina 17.5.2024 kun Mänttään menin. Ja sama nuhruinen 4405 oli maanantaina 20.5.2024 junassa HDM 428 kun sieltä palasin. | ||||
|
03.06.2024 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Surkeaa. Nuo Deeverit nimenomaan olivat parhaissa voimissaan Sv12:na, kun harrastelemistani aloitin 1974 ... | ||||
|
03.06.2024 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei muuta, kuin keulanumerot leikataan siististi ja rautatiemuseolle myyntiartikkeleiksi...? Vankat näyttävät vankkumattomasti olevan ei-Vankkaa tekoa. |
||||
|
03.06.2024 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen: neljä pyörää ja loota, aivan helppo purkaa ja koota, sellainen on 440 Skoota! Kun vuodesta 1957 on kyse, niin ei se ainakaan Octavia ole. (Octavia ilmestyi pari vuotta myöhemmin.) Ennemminkin "sierainmaskilla" varustettu malli 440. Nokalla pyöri yksilitraisesta suorasta nelosesta irti riehaantuneet 40 hummaa. Hintana v. 1956 oli 470 000 markkaa eli nykyiset 16 137 euroa ja hilkku päälle. Olisikohan tuo kuorkki vasemmalla Petfoortti? Eli Bedford COE (Cab over engine) - hytillä? Engelsmanniauto kuitenkin. (Ja lavan reunalla luki KTK, eli "Korkeintaan Tunnin Keikka"? Heko heko.) Suonet anteeksi, herra Jorma T., nyt vasta kerkesin tietämiskoneen ääreen... |
||||
|
01.06.2024 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Uwe. | ||||
|
|
01.06.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Uwe, otaksun sinun oleva selvillä rautatiepiirien nimityksistä ja niiden historiasta: Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED, Reichsbahndirektion eli Rbd ja Bundesbahndirektion eli BD. Esimerkkinä vaikkapa nyt veturi 2810 Elberfeld, sarjaa P10, myöhemmin (1920 alkaen) Reichsbahnin sarjaa Baureihe 39. Edelleen: P8-vetureista: Schwartzkopff rakensi valmistenumeroilla 4949 - 4952 veturit KED Altona 2408 - 2410 ja KED Cassel 2459. Tässä Altona (Hampurissa) ja Cassel olivat juuri rautatiepiirejä. Veturista 2410 Altona tuli Reichsbahnin uudelleen numeroinnissa 38 1394. |
||||
|
01.06.2024 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tönkkäjarrullisissa vaunuissa oli jarrutönkille järjestetty sivusuuntaista liikkumavaraa. Yksikertaisin ratkaisu, jota näki nimenomaan kaksiakselisissa tavaravaunuissa. Telivaunuissa homma hoitui telejä vaihtamalla, niissä jarrulaitokset olivat jo valmiina. | ||||
|
|
01.06.2024 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ottaen huomioon sen, kuinka paljon BR 52:ta rakennettiin ja kuinka ketjutettuna, niin pitäisin tätä veturia nimenomaan "pakollisena", vaikka se sodanjälkeisen ajan "vastaavakin" kyllä mahtuu kuvioon. Katsotaanpa: Lok-Archiv: DRG:lle valmistui 6151 viiskakkosta (A.Gottwaldin mukaan). 93 veturia meni "talousapuna" Bulgarialle, Romanialle, Unkarille ja Turkkiin. Tässä EI OLE mukana sodan jälkeen valmistettuja vetureita. Mitä Saksaan tulee, niin itäpuolella oli sodan jälkeen arviolta 1500 konetta ja länsi-DB:llä about/etwa puolet siitä. Mitäpä sanoo Locomotives in Profile vol. 2, luvussa "German Austerities": [kirja on vuodelta 1972, joten sen mukaisesti sitten!] Luettelo tehtaista, joissa BR 52:aa valmistettiin vv. 1942 - 1945: (nämä pääasiassa kokoonpanotehtaina) Henschel, Krauss - Maffei, Borsig, Schwartzkopff, Krupp, Maschinenfabr. Esslingen, Jung, Schichau, Orensten-Koppel, Oberschlesische Lokomotiv-Werke Saksassa. Deutsche Waffen und Munition Werke (Cegielski) Floridsdorf (Wiener Lok-Fabrik) Anschluss-"Saksassa" eiku - ööö - Itävallassa Skoda, miehitetyssä Tsekkoslovakiassa Mavag (Budapest, Unkari) Chrzanow (Puola) Cockerill, Haine St. Pierre, Tubize ja Franco-Belge (nämä Belgiassa). Graffenstaden (SACM). Saksalaisen sota-aikaisen (vv. 1939 - 1946) veturituotannon kokonaismääräksi arvioitu: yht. 12 962 kpl, tyyppeinä 50, 50ÜK, 52 ja 152, 52Kon ja 42. Ei-sotaveturityyppejä: (41, 44, 86) ja loput 250 kpl muita tyyppejä sen tarkemmin erittelemättä. 1946 heitettiin kokoon 21 veturia, osa tietysti liittoutuneiden sotilashallinnon valvonnassa. Sodan aikana toimitettiin Puolalle neljä BR50 - veturia ja sodan jälkeen noin 150 saksalaisvalmisteista ja myös Puolassa tehtyjä vetureita liitettiin PKP:n omistukseen (Ty-5). CCCP besorkkasi 50:ää itselleen useita. 50-sarjaa meni sodan aikana Romaniaan, missä niitä muutettiin öljypolttoisiksi. CFR antoi niille sarjamerkiksi 150. Lisää rakennettiin vuoteen 1958 mennessä Resitan ja Malaxan tehtailla. Kokonaismäärä oli siinä hiukan alle 300. Ranskassa otti SNCF saksalaisperäisiä 50 ja 50ÜK:ta (29 kpl) käyttöönsä sarjamerkillä 150-Z. BR52:sta: (Helmut Grieblin mukaan valmistettu kaikkiaan 6303 kpl, Saksan valvonnassa). Sarjaa oli valmistettu kaikkiaan vuosina 1942 - 1950. Romaniaan meni sodan aikana 120 viiskakkosta. Silloin ne nimellisesti olivat Reichsbahnin omistuksessa. Sodan jälkeen niistä tuli CFR:n koneita, sarjatunnuksella 150.1, eli nrot 150.1001 - 1120. Nekin muutettiin öljypoltolle. Romanialaiset tehtaat EIVÄT rakentaneet 52:ta CFR:lle käytettäväksi, toisin kuin em. BR 50:tä. Kuvan veturi on numeroltaan 150.1123, joten ilmiselvästi itäblokinmaiden välisiä veturikauppoja oli tehty. 52:ää oli Bulgariassa (sarja 15), olisiko kaikkiaan ollut noin 250 - 280 konetta. Puola on tunnettu tapaus: Ty-2 -sarjana, lisää rakennettiin siellä yli 140 kpl, sarjana Ty-42. Turkin ja Jugoslavian rautatielaitoksilla ei ollut BR 50:ää, mutta 52:ta oli (JDZ: sarja 33, yli 300 kpl) ja TCDD: sarja 56.5, 53 kpl. Unkarin MAV: sarjaa 520, 165 kpl. 1957 Unkari osti 20 kpl kankikehys-152:ta Itävallalta ja hankki lisää neukuilta noin sata kpl. Näistä 94 konetta oli muutettiin takaisin normaalille raideleveydelle. Loput kuusi pidettiin leveäraiteisena CCCP:hen kulkevan rajaliikenteen takia (sarjana 520.5). Itävaltalaiset levykehys-52:t olivat edelleen sarjamerkiltään 52. Ranskaan oli jäänyt vetäytyviltä sakuilta 24 kpl sarjaa 52 ja yksi 52KON. SNCF antoi niille sarjamerkiksi 150Y, mutta ne säilyttivät saksalaisperäiset yksilönumeronsa. Graffenstaden väsäsi niitä lisää: 150Y nrot 1 - 17. BR 42: Romanian CFR:llä tiedetään olleen näitä vain kaksi - sarjaksi tuli 150.12. Unkarissa 42 :aa oli vain kourallinen. CCCP besorkkasi 42:aakin (n. 150 kpl), levensi ne ja antoi sarjamerkiksi TL. Itse asiassa BR 42:ta oli valmistettu 837 kpl. Niitä valmistivat vv. 1943 - 1946: Schwartzkopff, Schichau, Esslingen ja Floridsdorf. |
||||
|
31.05.2024 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjausmerkintä: 11.65 Vaasassa. Olikohan kuvan aura väriltään maalarinvalkoinen? |
||||
|
|
31.05.2024 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paraboliheijastimien heijastusvaikutukseen. Sama ilmiö on olemassa esim. verrattaessa 1920-luvun Duesenberg - autojen lyhtyihin ja nykyaikaan, jolloin heijastimet on "kirpunsilmän" kokoisia. Ilmiö kertoo alan teknisestä kehityksestä. |
||||
|
31.05.2024 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hohohoo, hyvä hyvä, Hannu-serkku! Piirroksen Hauptsturmführerin toinen kauluslaatta muistutti kovasti 7. SS-vuoristodivisioona "Prinz Eugenin" käytössä ollutta tunnusta... (Pääsinpäs naurultani pikkasen brassailemaan!) |
||||
|
|
31.05.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasketuva Kotka-leffan kuvaamisesta oli ollut artikkeli tuon aikaisessa APU-lehdessä. Joku mummu oli nähnyt elokuvasaksalaiset Rovaniemen veturitallien luona ja päivitellyt, että joko taas se alkaa? |
||||
|
31.05.2024 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, kiitoksella! Tuli mieleen sekin, että jos puolalaiset olisivatkin itse duunanneet tuon lanterniinin postivaununsa katolle? Mainitsemastasi DB - kuvastosta sain ajatuksen, että josko postivaunut olisivat Saksassa myös olleet postilaitoksen omistuksessa? Meillähän tällaista omistusta oli, aina tapaukseen PFoab/FPoab ja Pot asti. Mitä Turkkiin tulee, niin ensimmäisen maailmansodan aikana se oli keskusvaltojen (keisarillinen Saksa ja Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia) kanssa samalla puolella. Mainittua (turkkilaista) "Ottomaanivaltakuntaa" riepoteltiinkin aika lailla Versaillesissa 1919 ja osin siinäkin oli alkua nykyiselle palestiinalais-juutalaiselle "vastakkainasettelulle". Britithän olivat antaneet ns. Balfourin julistuksen 1917 juutalaisten hyväksi. Saksan laivasto lahjoitti Ottomaaneille heti sodan alettua tai alla taistelulaivat Goebenin ja Breslaun (englantilaiset olivat tylysti ja mitään ennalta ilmoittamatta takavarikoineet kaksi Turkin tilaamaa ja vastavalmistunutta laivaa. Nämä olivat vielä olleet Englannissa). Niin ja neuvonantajana toiminut saksalaiskenraali Liman von Sanders oli avainasemassa, kun turkkilaiset päihittivät britit pahemman kerran Gallipolissa 1915. Koko Gallipoli-seikkailu oli ollut meriministeri Winston Churchillin älynväläys... Ilmavoimayhteistyötäkin oli, nimittäin lentoupseeri Reinhold Jahnow oli ennen sotaa siellä kehittämässä sotailmailulaitosta. Tämä herra Oberleutnant saikin sitten kunnian olla kaikkien aikojen ensimmäinen ilmataistelussa alas ammuttu ja kaatunut saksalaislentäjä, päiväyksellä 12.8.1914. Sittemmin Turkin "Devlet Demiryollari" tilasi Saksasta vetureita, mm. Henscheliltä, mutta se on jo toinen juttu. |
||||
|
31.05.2024 04:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ristikappale muistuttaa kovin tarkasti Reichsbahnin vakioristikappaletta. Kulissikaari myös. | ||||
|
31.05.2024 03:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Romanialaiset rakensivat itsekin P8/BR 38:aa. Mikseipä sitten muitakin? | ||||
|
|
31.05.2024 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, olin tosiasn tenhyt kjirotusvhireen, oikea postin littera kommentissani pitäisi olla Post4ü-36! Linkittämäsi kuva tuo mieleen Fleischmannin yhden HO-postivaunumallin, ettei olisikin numero 5079? (Post4ü-a/20). 1. MMS jälkeen Saksalta ulosmitattiin tosiaankin raakasti vähän kaikkea: - ranskalaiset liittivät itseensä Elsass - Lothringenin (Alsace - Lorraine), idässä muodostettiin Puolaa, muun muassa Länsi-Preussia ulosmittaamalla. Danzigista tuli vapaakaupunki, jossa Puolalla tosin oli jotain "pientä" toimintaa: - puolalainen posti nyt ainakin. Rautatielinjoja meni nyt ainakin pois Preussin rautatiehallinnolta (Deutsche Reichsbahn muodostettiin 1.4.1920). Mitäpä Dampflok-Archiv sanoo veturiluovutuksista: DRG:n sarja 17: (= 2'C) pikajunan veturi pr. S10 (2'Ch4): 31 veturia Puolaan (sarja Pk1), 16 kpl Belgiaan, 13 kpl Elsass-Lothringeniin ja 6 veturia Liettualle (sarja Gr1). pr. S10.2 (2'Ch3): 15 veturia Belgiaan, 10 kpl Ranskaan Nord-radalle, 2 kpl Puolaan ja yksi Italiaan (oli ollut ympärysvaltojen liittolaisena). bay. C V (2'Cn4v): 17 veturia Ranskaan. bay. S 3/5 N (2'Cn4v): ei luovutuksia. Sama koski tulistajaversio S 3/5 H:ta. sä. XII H (2'Ch4): yksi veturi AL:lle, eli Elsass-Lothringeniin, sä. XII HV (2'Ch4v): yksi Belgiaan ja 44 kpl Ranskaan itäradalle. ja sä. XII H1 (2'Ch2): näitä kolme kpl Ranskan itäradalle. pr. S10.1 (2'Ch4v), mallit 1911 ja 1914: ei luovutuksia. DRG:n sarja 18 (= 2'C1') sä. XVIII H (2'C1'h3): ei luovutuksia. wü. C (2'C1'h4v): kolme veturia Ranskaan Etat-radalle ja yksi Puolaan. bad. IV h 1-3 (2'C1'h4v): ei luovutuksia. bay. S 3/6 (2'C1'h4v), ja S 3/6 (2'C1'h4v) malli 1912: kolme Belgiaan ja16 kpl Ranskan Etat-radalle. (nämä BR 18.4) bay. S 3/6 (2'C1'h4v): ei luovutuksia. (nämä 18.4 - 5). Vilkaistaanpa yhtä takuuvarmaa sarjaa, DRG:n sarja 38, (2'C), henkilöjunanveturit: bay. P 3/5 N (2'Cn4v): 12 veturia Ranskaan, Etat-radalle ja viisi Elsass-Lothringeniin. sä. XII H 2 (2'Ch2): ei luovutuksia. bay. P 3/5 H (2'Ch4v): ei luovutuksia. pr. P8 (2'Ch2): 628 veturia luovutettava: - näistä Puolaan 190 kpl, Belgiaan 168 kpl ja Ranskaan 162 veturia. Saksalaisille rautatiehallinnoille P8:aa valmistettiin yhteensä 3561 kpl. (Puola: sarja Ok1, Liettua: sarja K8, Ranska: sarja 230.9XX.) Tavarajunavetureista, (yhtenä esimerkkinä DRG:n sarja 55): pr. G7.1 (Dn2): luovutettu Puolaan (sarja Tp1) ja Liettuaan (sarja P7.1), liitettiin takaisin DRG:lle 1941, saaliina. Samoin kävi Elsass-Lothringeniin luovutetuille vetureille. pr. G7.2 (Dn2v) ja meck. G7.2 (Dn2v): luovutettu Puolaan (sarja Tp2) ja Liettuaan (sarja P7.2), liitettiin tak. kuten ed. pr. G9 (Dn2): ei luovutuksia. pr. G8 (Dh2): luovutettu Puolaan (sarja Tp3), liitettiin tak. 1941/45, kuten ed. pr. G8.1 (Dh2) ja meck. G8.1 (Dh2): Puola, Romania ja Ruotsi tilasivat tätä mallia yht. 141 veturia. Ei siis luovutuksia sodan johdosta! pfälz. G5 (Dh2v): ei luovutuksia. sä. I V (BBn4v): ei luovutuksia. old. G 7.1 (Dh2v): ei luovutuksia. pr. = Preussi, pfälz. = Reininmaa - Pfaiz, bay = Baijeri, bad. = Baden, meck. = Mecklenburgische Friedrich - Franz - Bahn, old. = Oldenburg. Tämän kommentin kirjoittamiseen menikin aikaa raakasti! Mitä toisen maailmansodan tiimoilta asiaan tulee, niin ryssähän ryösti estottomasti ihan kaiken! Saksalaisnaisten siveydestä (ikäjakautumalla 0 - 100 v), raiskasivatpa orjatöissä olleita maannaisiaan sekä myös natsi-ikeen alta vapauttamiaan puolattariakin. Hermann Göringin vaaleansininen avomersu 540 K:kin löysi äkkiä uuden "omistajan". Ryssä vei asunnoista WC-istuimetkin, aluksi luulivat että niissä huuhdotaan perunoita (!), ja veivät "vapauttamansa" vessanpytyt keskelle Siperiaa, missä kukaan ei ollut tiennyt yhtääm mitään viemäröinneistäkään. Saksan rautatiet kokivat neuvostososialismin riemut niin tarkoin, että ihmedemokratia DDR alkoi toipua moisesta vasta 1970-luvulla... Lisäksi CCCP:n vieraanvaraisuudesta "nauttineet" saksalaissotavangit saivat touhuta normintäyttötöissä aina vuoteen 1955 asti, kun Konrad Adenauer sai nämä vangit puhutuksi takaisin Saksaan. Kuuluisimpana näistä vangeista oli muuan Erich "Bubi" Hartmann (Luftwaffen majuri, 352 ilmavoittoa ). Hartmannia ryssä syytti siitäkin, että kun hän ampui neuvostokoneita alas, ohi menneet luodit olivat osuneet maahan ja tappaneet sillä tavoin viattomia proletaareja!!! |
||||
|
30.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eka puuvaunu näyttää olevan ex-100-paikkainen. Kouvolan puolen sähköistys oli ilmeisesti vielä vaiheessa. Muuten: - kun Kullbergilla oli talli, niin mikä oli Tallbergillä? Vuoden 1976 graafikon mukaan 9307 lähtöaika oli klo 16.20 ja se tosiaan oli keravalainen. Pysähdykset: Psl, Olk, Ml, Tkl ja Krs. Karelian lähtöaika oli klo 16.05, viisi minuuttia EP 57 "Lapponian" jälkeen. |
||||
|
30.05.2024 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellonviisarien mukaan tulkittuna kuvassa on iltapäivän ruuhkajuna Riksuun, lähtöaika klo 16.10. Keravalainen oli lyhyempi. Ensimmäisen vaunun numero näyttää oleva 22634. Kuvauspäivä oli maanantai. Aikamoista, Tikkurilan suoralla kolme junaa peräkkäin (57, 7 ja 9449), kukin viiden minuutin välein. Ja seassa omia polkujaan kulkeva 9087 Hiekkaharjuun, lähtenyt "Pukevan" asemalta klo 16.00. Alas tullessa miltei samanlaista: Tikkurilaa sivuutti 9082 Hiekkaharjusta, 9296 K-junana, 9452 Riksusta ja vielä P 152 Tampereelta. Aikavälinä klo 15.52 - 16.16. Siis aikataulukaudella 143, voimassa toukokuun 30. päivästä 1976 toistaiseksi. Itse olin 18-vee GAS-amisjonne ja mutsini täytti edellispäivänä 40 vee. |
||||
|
30.05.2024 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässäpä oikea "Imatra Express" vauhdissa! | ||||
|
30.05.2024 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keulanumero vielä tänäänkin höyryveturifontilla! Lieneekö ollut se takavuosien valmistajalaattarosvo asialla taaskin...? Pissiköön kulkukoirat hänen haudalleen tuhat ja taas tuhat kertaa! |
||||
|
30.05.2024 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kun rautalanka tuli, niin Rautavaara meni." Artisti Tapsan toteamus kevyen musiikin kehityskulusta 1960-luvulla. |
||||
|
30.05.2024 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isoisäni Ylihärmässä, joskus 1930-luvulla: - Lähden hakemaan salpietaria asemalta (Härmästä). Valjastettaessa hevosta poukkolavan eteen, faija (silloin n. 7-vuotias) kysyi: - Kuka se Salpietari-setä on, jota lähäret hakemhan? |
||||
|
|
30.05.2024 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Just, herra Kari. Loppusilaus oli juurikin Versaillesissa 1919, piti tarkoittamani. (Sen aikaiset saksankuormurit ei vissiinkään Mersun 710:ä olleet?) |
||||
|
30.05.2024 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt, herra Juha K.! Monet kiitokset tiedosta! Syvästi valittaen joudun toteamaan olevani tyystin vailla mainitsemaasi moniste III:aa. Voisikohan sen tallettaa vorgiin samalla tavoin kuin on "resiinalehti/"-nimellä talletettu vaunuluettelo? Se auttaisi vastauksen löytämisessä moneen kysymykseen, takuuvarmasti. Mitä Tampereeseen tulee, voisin ajatella kuolleen motinkuljettajan ohjaaman vaunun olleen vaikkapa juuri Ds2-tyyppiä. Paikkalukunsa puolesta myös se Mäntän motiksi sopisi...? Sellaisellahan ajettiin Mänttä - Tampere - Mänttä - vuoroa ainakin vuonna 1933. (Käväisi samana päivänä lämpimikseen parisen kertaa Orivedellä, jälkimmäisellä kerralla Oripohjassa asti kääntymässä.) Lähtö aamuseitsemältä Mäntästä ja palasi Mänttään puolenyön tienoilla. Mainitsit luettelon ajankohdan olleen helmikuulta 1949. Ellei aikatauluihin järisyttäviä muutoksia tuulut alkukesästä 1949, voisi kyllä olettaa luettelon täsmäävän vielä syyskuussakin... Tampereen konepiiriin mottilukumäärään liittyy sekin, kuinka myös Turku ajopiireineen kuului siihen. Vuoden 1949 aikataulussa viimeinen lähtö Mäntästä "provinssia" (= Mäntän yhteiskoululaisten käyttämä nimitys Vilppulasta!) kohti oli klo 18.20. Ajoaika yleisesti 17 minuuttia, pysähdykset Koskelassa ja Joenniemessä, Vuohijoentien tasoristeyksen luona. Hopunlahti tuli myöhemmin mukaan seisakkeena. Jassoo. Sitten kai pitäisi mennä Mänttään muutamaksi päiväksi lukemaan pitäjänlehteä vsk. 1947 alkaen... Jorma R., Mäntän kirjaston mikrofilminlukulaitteet on nyt kunnossa. Viime vuonna siellä oli hiukan hankaluuksia, ei löytynyt sopivaa hagoleenilamppua varaosaksi. Asia on nyt korjattu. Herra Juha K., kunnioittavasti kumarran ja kiitän sinua, maahan ja tomuun asti. |
||||
|
30.05.2024 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jämsänkosken tehtaathan kuuluivat Yhtyneisiin paperitehtaisiin? Siirtoajolla Valkeakoskelle, mutta se vaatisi tosiaankin hyvän syyn mennä sinne. Varotulpan sulaminen tulipesän katolta ei vissiinkään kelpaa sellaiseksi? |
||||
|
30.05.2024 16:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on ainakin ilmiselvääkin selvempi "Donnerbüchse". Siis "räminälaatikko" eikä Jörn Donnerin pöksyt - hah hah! | ||||
|
|
30.05.2024 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tämä postivaunu ei olisikaan väsätty Saksassa, ennen kuin se yksi nilkki sotasille alkoi, niin voisin luvata syödä stetsonini...? Reisezugwagen-Archiv kirjasta ei juuri tätä löytynyt, mutta ulkonäöltään samanlainen DRG:n matkatavaravaunu Pw4ü-36 ja tavallisella katolla oleva Deutsche Reichspostin postivaunu Posr4ü-36 (kummassakasn EI lanterniinikattoa). No, lähikaupassa on tuhtia chilikastiketta tarjouksessa, toivottavasti en saa vatsanpuruja? Voi yhyren kerran! |
||||
|
30.05.2024 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin lievää jäljitelmää DRG BR 50:sta? Sehän oli erinomaisen käyttökelpoinen värkki. | ||||
|
|
30.05.2024 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalaiset erityisolosuhteet: - tuloksena pesuvadin kokoiset puskinlyhdyt. Hm. Kuinkahan isot ledit tehdäänkään tulevaisuudessa puolalaiskoneisiin? |
||||
|
|
30.05.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin mahdollisesti, herra Juha. Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot rohmusivat saksalaista rautatiekalustoa mielin määrin itselleen Versaillesin "oikeuttamana". Siten tämä voisi aivan hyvin olla myös ent. K.P.E.V:n (= Königlich Preussische Eisenbahn - Verwaltung) G8. Yksistään Preussiin näitä valmistettiin vuodesta 1902 alkaen suurin määrin. Myös muut Länderbahnit tilasivat tätä tyyppiä. Reichsbahn peri v. 1920 näitä "miljoonia"! Joihinkin asennettiin yksiakselinen etuteli, jolloin sarjamerkiksi tuli BR 56. |
||||
|
30.05.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kriegslok, ent. BR 52:han se siinä komeilee. | ||||
|
30.05.2024 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalainen Schnelltriebwagen? | ||||
|
30.05.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuttaa vanhaa preussilaista osastovaunua enemmän kuin mitään muuta. Huom! Se on kolmiakselinen! |
||||
|
|
29.05.2024 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin netin syövereistä: Luettelo henkilö-, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunuista, vuodelta 1947. [Eljaksen sinne laittama (?), pdf-tiedostona.] Kohdassa "Mot" eli moottorivaunut, oli Tampereelle sijoitettuna (1947): nrot 2, 3 (eli Bm1), 5 (eli Ds1 50-paikkaisena), 6, 8 ja 10 (nämä Ds2, 60-paikkaisena). Tekee kuusi moottorivaunua. Erikseen Wilppulassa mainittiin olleen sijoitettuna vaunut E nro 877 ja F 3593. Seinäjoen vaunuiksi oli laitettu Mot 1 ja 4. Mot 9 oli ollut Joensuussa. Mot (eli Dm2): nro 13 Pieksämäellä, samoin 15. Nro 14 oli ollut Kouvolassa, ja myös 17, 18 ja 19. Mot 16:kin oli kouvolalainen. Puhumattakaan Motala-busseista 20, 21 ja 22 (nekin siis Kouvolassa). Dieselsähkövaunuista nrot 7, 11 ja 12:kin Kouvolassa. Kouvolan kirjoilla oli siis ollut yhteensä 10 vaunua. Edelleenkin minua kiinnostaa saada tietää syyskuun tilanne vuonna 1949... |
||||
|
29.05.2024 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tulee "Predator" - elokuvan ei - sankarihahmon muikea ilme mieleen. Ihanko on Göttingenin Teknillisen Korkeakoulun Aerodynamiikan osaston tuulitunnelissa muotoiltu? Ei - sankari? Sankarihan siinä leffassa taisi olla Arska itte, vai olikohan se sama musta mies joka hermoili Mel Gibson-"Martin Riggsistä" elokuvassa "Tappava ase" volume 1...? |
||||
|
|
28.05.2024 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, herra Juha. Itse korin suunnittelu Hki "laiturivaihteen" vintillä eiku anteeksi - koneteknillisessä toimistossa tai "Preetiksperin" verstaalla taisi olla "A Piece of Cake", eli silkkaa rutiinia. | ||||
|
28.05.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero, majakoita? Siis Flight Simulator 3:sta periaatetuttu VOR/DME - majakka, oliko se tällainen? | ||||