Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.02.2025 04:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava tunnelmakuva! Veturin kansallisuuden arvaakin jo noista pesuvadin kokoisista valoista. | ||||
|
20.02.2025 04:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan filmin laadullakin on väliä. (Sakura vaiko Fuji Film?) Kuva on laadultaan tosi hyvä; siihen melkein voisi loikata mukaan, vanhan Disney-elokuvan (Mary Poppins eli Maija Poppanen) esimerkin mukaan... Niin, ja katsokaapa värisävyjä vasemmalla olevista männynrungoista. Jesh! |
||||
|
19.02.2025 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T.: Entäpä P 48 Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin, liitettiinkö Porista tullut runko siihen Tampereella? Ainakin 1980 - 81 P 48:aan liitettiin Tampereella sunnuntaisin yksi Porkkanarunko, ja joka lähti Helsinkiin hieman ennen turkulaista P 104:ää (lähti klo 16.05). P 48 jatkoi sitten kahden rungon junana matkaansa. |
||||
|
19.02.2025 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996: Sm2 6055 + Eioc 6255, luovutuspäivämääräksi ilmoitettu 2.10.1975. | ||||
|
19.02.2025 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Rainer. Koko kähinän lopputulos: pohjois-Saksa on luterilaista nykyäänkin, poikkeuksetta. Etelässä taas "Römisch-Katolisch" vallitsevana. Eli hukkaan meni koko sotasilla pelleily! Kaatuneiden lukumäärä versus lopputulos: tyhjä! Eikä Kustaa Aadolfin taistelut mitään taktiikan huippuesimerkkejäkään olleet. Kunhan sotajoukko hortoili kuormastoineen miten kuten ympäriinsä, ja kun vastaantulijoita tuli, niin sitten miekat, piikkinuijat ja tapparat esiin. Sen jälkeen lähikylille dokaamaan ja tulta talojen nurkkiin. Kunhan myös se "naisbonuskin" (eli raiskaukset) oli kuitattu, muun sotasaaliin yhteydessä, niin... Herra Erkki: "muu stalinistinen touhu" = joukkomurhia. Ja paljon. Senpä vuoksi puolalaiset eivät ryssästä vieläkään tykkää. Ja aikamoisen raakaa oli aikoinaan tsaarivallankin touhut: - Puolan kapinan kukistaminen 1863. Siis samaan aikaan, kun täällä ruvettiin pähkäilemään oman markan käyttöön ottoa. Postimerkithän olivat ilmestyneet täällä jo 1856. Puolallehan näitä etuja ei edes suunniteltukaan! Leninhän oli kehunut Venäjän olevan "kansojen vankila". Oli muuten oikeassa. Ja on vieläkin! |
||||
|
|
19.02.2025 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna H 514? Se, joka puoli kahden tienoilla lähti Vilppulasta kohti "Mansesteria". Tampere, kaikkien mänttäläisten Ameriikka ja pyhiinvaelluskohde. Se oli sitä itsellenikin. Siinähän on Palojärven Epi puikoissa. |
||||
|
|
19.02.2025 08:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin Kustaa Aadolfilla oli taipumus ja himo tapattaa suomalaisiaan suurin määrin seikkaillessaan ympäri Eurooppaa. Kun kirotuille eurooppalaisille piti opettaa oikeaa Rooman uskontoa! Kun uskonpuhdistaja Martti Luteerus oli julistettu ilmestyskirjan pedoksi. |
||||
|
18.02.2025 12:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan Raahe - Hämeenlinna - rullajunaparista: 1970- luvulla tunnuksilla 1057 ja 5012. V. 1977 juna 5012 lähti Tampereelta etelään 20 minuuttia Haapamäen kautta tulleen yöjuna P 52:n perässä. Kymppiviisseiska odotteli Tampereella lähtövärejä siinä iltapäiväkolmen aikoihin. |
||||
|
|
18.02.2025 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1979 toukokuun 27. päivänä voimaan astuneen aikataulun nro 146 graafisessa tavarajuna 4062 lähti Seinäjoen tavararatapihapihalta klo 6.30. Se kohtasi junan 581 Sydänmaalla. 581:llä oli pysähdys kolmiona klo 7.17 ja 4062 odotti sivuraiteella lähtöaikaansa: klo 7.20. Parinsa 6041 tuli vastaan Tuurissa. 4062 tulo Tuu klo 8.17 ja lähtö 8.37. Samaan aikaan merkitty 4502 ei silloin saanut olla kulussa. 4062 tulo Alavus klo 7.50 ja lähtö klo 8.05. Viimein 4062:n tuloaika Haapamäelle klo 10.09, kohdattuaan sitä ennen junan 565 Ähtärissä klo 9.05. Haapamäeltä 4062 lähti klo 11.10. Se kohtasi lättäjuna 934:n Keuruulla ja kummankin lähtöaika sieltä klo 11.40. 4062 jatkoi sen kummemmin pysähtelemättä kohti Jyväskylää; tuloaika klo 13.08. Juna 4062 jatkoi matkaansa sitten Jyväskylästä eteenpäin myöhemmin illalla, lähtöaika klo 18.18. Sille oli merkitty kohtaus junille 908 - 98 Lievestuoreella, sen tarkemmitta kellonajoitta (98 oli sunnuntaijuna Pm-Jäs-Hki). Venetmäessä tuli vastaan Okun malmijuna 7030, 4062 sivuutti Vki klo 19.42. Toisen kerran 4062 kohtasi parinsa 6041:n Paltasessa sivuuttaen pysähtymättä klo 19.53 ja viimein tuloaika Pieksämäen tavararatapihalle klo 20.22. Ja sitten tavarajuna 6041: lähtöaika Pieksämäen tavararatapihalta klo 19.15. Ensimmäinen kohtaus Pm henkilöasema, vastaantulijaksi oli merkitty juna 6807. 6041 sivuutti sen klo 19.24. Sitten Paltaseen kohtaamaan parinsa 4062:n, tulo/lähtö klo 19.50/20.00. Seuraavaksi Venetmäelle odottamaan Outokummun malmijunaa 3071. Okulainen sivuutti klo 20.25. 6041 lähtö klo 20.25. 6041: tulo Hankasalmelle klo 20.46, siellä vastaan tuli henkilöjuna 907 - 97 (97 perjantaisin vaunusto Helsingistä, 907 kulki muina päivinä lättänä Haapamäeltä). 6041 lähtö Hks klo 20.55. Seuraavana Lievestuore: tulo klo 21.22. (Kohtaajaksi oli merkitty juna 6811). Lähtöaika 6041:lle Lvt klo 21.55. Vaajakoskella kohtaus Porkkana P 93:n kanssa. 6041 tulo/lähtö 22.25/22.30. Porkkana sivuutti Vko pysähtymättä klo 22.29. 6041 tulo Jy klo 22.45. Jyväskylästä 6041 jatkoi matkaansa, lähtö klo 0.20 ja pahemmin pysähtelemättä kohti Haapamäkeä, sinne tuloaika klo 2.18. Matka jatkui: Haavasta 6041 jatkoi matkaansa lähtöajalla 6.18. Myllymäelle tuloaika klo 7.10. Siellä tuli vastaan Helsinkiin menevä pikajuna 42, lähtö klo 7.27, sama lähtöaika merkitty 6041:lle. Seuraavaksi pysähdys Ähtärissä, klo 7.49 ja lähtö klo 8.07. Sitten Tuuriin, tulo klo 8.36, kohtaamaan parinsa 4062 tai samoille ajoille merkityn 4502:n. Tuurista 6041 lähti klo 9.05. Sitten 6041 ajoi Alavudelle, tuloajalla 9.17. Siellä tuli vastaan 4504 klo 9.20. Alavudella nämä molemmat tavarajunat päästivät ohitseen henkiöjuna 565:n joka lähti sieltä klo 9.34. 4504 lähti Alv klo 9.35 ja 6041 puolestaan klo 10.05. Sydänmaa! Kiehtovan nimiselle asemalle 6041 saapui 10.36. Oli meneminen sivulle: juna 582 sivuutti ässänä Sm klo 11.06. 6041 lähti sieltä klo 11.08 ja viimein tuloaika Seinäjoen tavararatapihalle klo 11.44. Jotkin tavarajunat olivat vakinaisten junien luettelossa ja jotkin taasen kulussa eri määräyksestä. Junat, joiden numerossa toinen numero oli nolla, kulkivat rautatiepiiristä toiseen. Piirin sisäisillä "omilla" (niin sanoakseni) oli toisena numerona rataosan numero. Ensimmäinen numero oli siis lähtöpiirin numero ja kolmas numero määräpiiri. Viimeisenä järjestysnumero, joka ei aina suinkaan ollut juoksevassa järjestyksessä, kunhan nyt oli valmiit aikataulut, jos jotain tarvetta ilmeni. Tämä siis aikataulusta vuodelta 1979! |
||||
|
|
18.02.2025 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 141 lähti kolmen rungon Porkkanana Helsingistä aamukahdeksalta. Porin suunnan Porkkanassa oli kaksi runkoa, josta toinen kulki Poriin asti ja toinen runko Peipohjassa irrotettuna Raumalle. Seinäjoen runko oli Helsingistä lähdettäessä viimeisenä. Siellä (Seinäjoella) P 43:n rungon "kääntöaika" oli sellaiset kaksi ja puoli tuntia ennen paluutaan P 44:nä. Viimeisen kerran P 141/43 ajettiin Porkkanalla lauantaina 1.6.1985: Dm8 5012 - CEikv 5506 - Dm8 5011 (Hki-Pri) + Dm9 5114 - CEiv 5603 - Dm9 5113 (Hki-Rma) + Dm9 5111 - CEiv 5606 - Dm9 5112 (Hki-Hpk-Sk). |
||||
|
17.02.2025 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Eljas, juuri tuo "krenaaminen" uusia vehkeitä vastaanotettaessa on sangen yleinen ilmiö koneenrakennusalalla. Ja syitähän ilmenee sitten laidasta laitaan! Esimerkiksi maitsemastasi sivukiertokangen tappien murtumisesta tulee mieleen suunnittelupuolen vaivannäkö rakenneosaa mitoitettaessa. Joskus lopullinen tulos selviää vasta kokeiluvaiheessa. Joskus asialla on lievä "ujostelu" mittojen määrittelyssä, tai huono raaka-ainesvalinta. Huonous ei aina riipu suunnittelijasta, teräksen valmistuksessakin saattaa hiukan lipsahtaa, ongelmia valmistuksessa (vaikkapa hieman pieleen arvioitu karkaisulämpötila kangen tapille). Kun tällaiselta kangentapilta vaaditaan yleensä sileydeltään virheetöntä pintaa, niin jopa yksi ainoa "liian" syvä koneistusnaarmu (jopa viimeistelyhionnassa!) saattaa olla alkulähteenä ennenaikaiselle väsymismurtumalle. Teknisessä suunnittelussa tuloksen onnistumiseen yleisesti päästään matemaattisella laskennalla, mutta runsas vaikutus on myös silkalla sattumallakin. Sama piti paikkansa vetopiirrin-piirustuslauta-laskutikkukaudella ja valitettavasti myös CAD-vehkeillä pelattaessa, olivatpa nämä kuinka uusinta huutoa hyvänsä. Vain Luojan työ on täydellistä, tapasi isoäitini sanoa. Mr Murphy elää ja voi hyvin. |
||||
|
|
17.02.2025 05:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 kertoo: Sv 12: 2541: (Lokomo 595/1965), luovutettu VR:lle 5.5.1965. 2543: (Lokomo 596/1965), luovutettu VR:lle 5.5.1965. Sr 12: 2701: (Lokomo 597/1965), luovutettu VR:lle 23.6.1965. 2703: (Lokomo 598/1965), luovutettu VR:lle 6.7.1965. Ja Valmet: Sv 12: 2540: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 4.5.1965. 2542: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 4.5.1965. Sr 12: 2702: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 23.6.1965. 2704: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 10.8.1965. Siellä on verstailla huiske käynyt ja vastaanottotarkastajia juoksutettu hengästymiseen asti, ennenkuin kummankin osapuolen allekirjoitukset papereihin skriivarootettihin! |
||||
|
17.02.2025 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturissa näköjään ulospuhallukset päällä, vaikka on niin dieseliä, niin dieseliä. | ||||
|
17.02.2025 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin vekkuli tuo Marianne-karamelleista tuttu turvaväritys. Näyttää toimivalta...? | ||||
|
|
16.02.2025 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanajuna on P 43, Hki - Hpk - Sk, Haavassa siinä puolenpäivän maissa. Lättä on menossa Jyväskylän suuntaan (juna 935?). Eikös tuo suorittaja olekin Soini Sauro. |
||||
|
16.02.2025 09:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, parempi huono matkustusmukavuus, kuin ei matkustusmukavuutta ollenkaan? | ||||
|
16.02.2025 09:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen herra Pasin kanssa samaa mieltä. Vaikka kuva olisikin kuvaajan mielestä huono, sen dokumenttiarvo on kiistämätön ja ylittämätön. Hyvä!!! |
||||
|
14.02.2025 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen vahvasti eri mieltä, herra Jani. Taktisia ydinaseita on jo käytetty ympäri maailmaa sotaa "leikittäessä". Köyhdytetty uraani on aivan paskamaisen ikävää ainetta maastossa kohdattaessa. Sitä käytetään tykinammusten painon, siis läpäisykyvyn tehostamiseen. Tyypillistä ameriiKKKaa on kylvää sitä ympäri joka puolelle maailmaa, paitsi heidän omille tantereilleen. Usko tai älä. Mikä takaa sen, ettei tällaista kylvetä Suomen metsiin? Ei muuten mikään... Toisekseen: kun meidän "pojat" nyt vähän leikkivät 64 :llä ihmehornetilla tai F-35 - liidokilla, sopii muistaa parit pikku faktat: - Montako "tuolla puolen" sitten on? 2500 Mikojan-Gurevitsh- ja/tai Shenjang-hävittäjää motivoituneine pilotteineen? "Meidän poikamme ilmassa" ovat hyvin äkkiä sankarivainajina Karjalan männiköissä ja ne hienot ja kalliit "Lahme Ente" vääntyneinä ja palaneina romuina myös. Oli sitä lentelymotivaatiota lietsottu yllytyshulluille vaikka kuinka kauheasti! - Älä missään tapauksessa luota liiaksi viidenteen artiklaan. Nato-kentsujen asenteista riippuu, että viitsivätkö nämä kirjoituspöytätaistelijat ollenkaan vääntäytyä ylös virkatuoleistaan katsomaan edes ikkunasta, miltä ulkona näyttää. Kaikkein pahin sotilaallinen tyhjiö on kenraalien korvien välissä! Ja nyt kun DCA:lla on päästetty tänne purkkaa litsuttavia jenkkipojuja "puolustamaan", niin mikä takaa senkin, etteivät nämä rupea huutamaan suomalaisten liiallisista kansalaisvapauksista? Niitäkin on kovin helppoa "puolustusstrategisista" syistä ottaa pois. Vain yhdet vaalit ja sopiva vaalitulos (asiasana: "jytky"!) ja siinä se. Vielä kun jenkkimentaliteettiin oleellisesti kuuluu pelkotilojen paisuttaminen, niin sen takia ollaan tässä surkeudessa...? ("Abortintekijät ja transut jyrää meitin!") Koko kiistely muistuttaa aivan maan helvetisti pikkupoikien takapihaleikkiä: - se määrää jonka kusikaari ylettyy pisimmälle! Eikä vaadi kummoistakaan keittiöpsykologian professuuria tai edes tohtoriutta nähdä kuvion perimmäiseen sopukkaan. |
||||
|
12.02.2025 07:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvon herrat Petri ja Jorma R.: minkähänlaiseen tekijänoikeuteen perustuu sitten Elkan ja linjuri.1g.fi:n julkaisemat linja-autoaikataulut? Nytkin on helppo kaivaa bussiharrastajasivuilta esiin erikoisyhdistelmä linja-autojen pikavuoroista ja tietenkin myös Onni Vilkkaan pikavuoroaikataulut vuodelta 1982. Että silleen. |
||||
|
|
11.02.2025 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jani, nyt kun sotaväelle on kaadettu aivan helvetisti rahaa, niin pitääkö sotaväen nyt sen edestä ruveta spedeilemään? Ihan samanlaista, kun Ameriikan täti osti minulle (ollessani 4-vuotias) aivan megalomaanisen suuren punaisen peltisen paloauton vilkkuvine valoineen ja sanoi: - Nyt leikit sillä sitten tai täti palauttaa sen Rears & Roebuckille, kun se maksoi niin monta amerikanmarkkaa!!! Mitä sotaväkirehvasteluun tulee, niin ryssän EI TARVITSE muuta tehdä pistää koko v*tun Suomi savuavaksi kuopaksi noin kymmenellä perkeleellis-saatanallisella ydinohjuksella. Sen jälkeen ei tsuhnat aiheuta ryssälle enää minkäänlaista vaivaa, että soromnoo. Luulot ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa, GET OVER IT. |
||||
|
10.02.2025 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, Naantali - Tukkisaari, eikun Stockholm ja Hanko - Travemunde ja myöhemmin Turku - Travemunde. | ||||
|
|
10.02.2025 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari, kommenttisi sisältää kaksiteräisen miekan: jos rata sopii ns. puolustukseen, sopii se myös hyökkäykseenkin. Olisin huolissani, suomalaista tykinruokaa syötettäisiin tuleen amerikkalaisten talousetujen vaatimuksesta. On tätä nähty. Taas kerran historia unohdetaan ja toistetaan menneisyyden virheitä, tekemällä omista ihmisistämme sylttyä! Ja pelkän ahneuden lietsomana. Älkää nyt ihmeessä antako jymäyttää itseänne! |
||||
|
|
10.02.2025 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, niiden 95 000 kaatuneen hinnalla parani myös "Lapuan liike"- niminen törkeä mielisairaus miltei kertaheitolla. Herra Erkki: Kannaksen möhläystä 1944 kyllä lievensi osasto Kuhlmey aika tavalla. Lahtari-Kustaan päähän ei mahtunut mikään tiedustelutieto juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäystä. Kuinka olisi voinutkaan, kun hänellä ei ollut esikuntaupseerin koulutusta ja kokemusta. Onneksi olivat ammattinsa osanneet kentsut Airo ja Heinrichs tilanteen tasalla. Herra Rainer, mitähän ihmeellistä siellä suurtuntureilla on muuta kuin kovaa tuulta, joka kiskoo tukankin päästä. Ja mäkäräisten suuret ilmahyökkäysoperaatiot räkkäaikana? |
||||
|
|
10.02.2025 01:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taempi Fo näyttää olevan postiosastolla varustettu, siis uudempaa mallia. Helppo identifioida kolmen sadevesikourun avulla: kolme sivuovea. Molemmat koppivaunut näyttävät olevan kilvitettyjä, eli molemmille on ollut tarvista. Fo 22520, valmistunut vuonna 1928, muutettiin vuonna 1970 virkatarvevaunuksi BG 040080. Hylätty vuonna 1989. Junan tuloaika näyttää olevan jokseenkin reippaasti ennen puoltapäivää maanantaina. Vilkaisu vuoden 1967 turistiin, löytyykö sopivaa? Vuonna 1967 Kotkasta tuleva P 14, tuloaika Helsinkiin klo 10.05 passaisi tämän mukaan? Kunpa joku tietokonetaistelija asialtaasen skannerin kanssa laittaisi Turistit nettiin Vorgin liitesivustoksi, helpolla haettaviksi. Vaikkapa edes vuodesta 1930 alkaen, aina siihen asti kun Turisteja ylipäätään painettiin (valtava urakka, kieltämättä!). |
||||
|
10.02.2025 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä verottamiseen ja veropohjaan tulee, niin lienee ilmiselvästi laskuopin mukaan selvää, että jos veropohja on, sanokaamme 2000 ihmisen varassa, niin rasitus on suurempi, kuin mitä se olisi 200 000 ihmisen varassa. Tämän tosiasian mukaisesti työllistämispolitiikan pitää ehdottomasti olla aivan toisenlaista, kuin mitä se oikeistohallitusten aikana on ollut. Nämä hallitukset ovat valintansa tehneet ja jälki on juuri sellaista, kuin mitä se tänä päivänä on (silkkaa kurituspolitikointia!). Leikatuista työkkäreistä ja muista sossutuista on paha mennä ottamaan edes asialtaasia veroja. Tämä viesti ei vain näytä menevän porvaripoliitikoiden päihin, ei sitten millään. Kauhulla odotan aikaa, jolloin yläluokka rupeaa amerikkalaisen kristillisen oikeiston tapaan mölisemään, sitä että kahdeksas käsky kieltäessään varastamisen, kieltää kaikenlaiset tulonsiirrot ja sossutuet. Näillähän otetaan rikkailta ja annetaan köyhille - eli siis varastetaan. Ja onhan uusliberalismin Nalle-ylipappi jo julkisesti länkyttänyt verotuksen olevan haitaksi. Ei herralla näköjään muisti riitä siihen, että miksi verotusta ylipäätään on olemassa. |
||||
|
|
08.02.2025 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Eljas ja Tero: - suomalaisten erityispiirre onkin juuri liiallinen kansalaistottelevaisuus. Siinä selitys vaatimukseen vaikkapa esim. Elokapinan lakkauttamiseksi rikollisjärjestönä. Johtuneekohan uskomme "kaikkivaltiaaseen Isä-Aurinkoiseen" Kekkosen aikakaudesta tai jopa mieluumminkin vuoden 1918 tapahtumista, jolloin punikkikapinallisten uskoteltiin olevat paholaisen sikiöitä. Hyvinkin mahdollista, koska tynkäeduskunta kokoontuessaan ensimmäisen kerran sisällissodan jälkeen miltei heti ensitöikseen peruutti kahdeksan tunnin työaikalain...? |
||||
|
08.02.2025 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jan. Nimenomaan "vanhan liiton" tekua. Likvidoijana Sorsan hallituksen opetusministeri Kaarina Suonio (SDP), jonka koulutuspohja: filosofian maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti. Ja ammatikseen toiminut psykologina työterveyslaitoksessa ja vankeinhoitoalalla. Että silleen... |
||||
|
|
08.02.2025 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, tämä omatekoinen "Deutschmeister" kiittää sinua laittamastasi linkistä. Lisähuomautuksena: ellei demokratian toimivuus sittenkään kanna ihan kaikesta yli, niin onko seuraavaksi odotettavissa "valistunut diktatuuri"? Sellaista valistunutta diktaattoria EI OLE OLLUT sitten muinaisen Rooman tapaus Cincinnatuksen jälkeen eli ihmisistä ei siihen "virkaan" ole. Mitä Saksaan nyttemmin tulee, niin pitääkö täällä rapakon tällä puolella tosissaankin niellä vouhkapäisten amerikkalaisten pyrkimys: - "ryssä pois pelistä, Saksa matalaksi ja jenkki tilalle [päällepäsmäriksi]? Herra Erkki, liian paljon "muutoksia" (joita nykyäänkin kutsutaan uudistuksiksi) on maassamme tehty pelkän arvovallalla spedeilyn takia. Etenkin minua hämmästyttää suuresti tasokkaan teknikkokoulutuksen tahallinen särkeminen, etenkin kun asialla oli pelkkä eestulematon ja typerä politikoitsija. Arvovaltapelleilystä tässäkin tapauksessa todistaa hätäilynomainen kiire, jolla sekin "uudistus" tehtiin. |
||||
|
08.02.2025 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä muuten tällaisen kytkeytymishinkuyskän takana on? Voitontahto-orientoituminen...? Ahneilla vaan tuppaa olemaan epähygie- eikun paskainen loppu. Eikö herrat tiedä, että jalat täkkiä myöten. Etenkin kun herrojen suunnaton typerehtäminen on pidentänyt lamaa pidentämästä päästyäkin vuoden 2008 rahakriisistä lähtien ja trendi senkun jatkuu. |
||||
|
|
07.02.2025 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tottapa kyllä, herra Erkki. On tosin muistettava, kuinka reaalisosialismi tuotiin Puna-armeijan pistimien kärjissa Mitteldeutschlandin asukkaiden nieltäväksi. Toisin sanoen EI MITENKÄÄN TAVALLISELLA ÄÄNESTYSKÄYTÄNNÖLLÄ! Kun se aina-niin-maan-perusteellisen-karismaattinen Walter Ulbricht (livekalan puheäänellään) halusi kalifiksi Himmler-kalifin paikalle. Selvennykseksi: länsiliittoutuneiden miehittämä alue: =>> Saksan liittotasavalta, ryssän (Talliinin Joopin kyynisellä johdolla) miehittämä (eikun anteeksi: - tuota - niinku "vapauttama" alue =>> Saksan demokraattinen tasavalta eli juuri "Mitteldeutschland". Itäinen alue (Ostdeutschland) joka myös niinikään "vapautettiin" (kaikki ne Breslaut, Schweidnitzit, Posenit, Kolbergit, Swinemundet, Danzigit, Preussisch Eylaut, Deutsch Eylaut, Brombergit, Königsbergit, Stutthofit, Allensteinit, Marienburgit sun muut Pillupönenit ja Stallupönenit) annettiin Puolalle ja osa historiallista itä-Preussia ryssälle. Noin vain, voisi tulkita...? Kyynistäkö, kieltämättä, mutta mikäli kyyninen "Aaron Hirsch" (kenraali Franz Halderin käyttämä nimitys Adolf Hitleristä) olisikin kainalontuulettajakavereineen ollut pois kuvioista, niin mitäpä sitten olisi tapahtunut? Muistaa pitää myös tosiseikka, että neuvostovenäläinen reaalisosialismi EI OLLUT lähelläkään Marxin tyylipuhdasta kommunismia, uskokaa tai älkää. Mitä entisen DDR:n kohteluun Saksojen yhdistämisen yhteydessä tulee, niin eräänä näkemyksenä: Mitäpä luulette, miten te kanssavorgilaiseni suhtautuisitte, jos Suomi ja Ruotsi yhdistyisivät ja Suomesta lakkautettaisiin KAIKKI televisio- ja radiokanavat, kaikki instituutiot, sadattuhannet ihmiset jäisivät (jätettäisiin) työttömiksi ja korvattaisiin ruotsalaisilla työntekijöillä ja sitä kaikkea kutsuttaisiin yhdistymiseksi? Niin DDR:lle käytännössä tapahtui. Ei ihme, että nykyisten kainalontuulettajien "kopio-SA" eikun AfD voimistuu, vittuuntumisen pääkanavana. |
||||
|
07.02.2025 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisen tutisevan äijänkäppyrän ehdotus: yksi jäljellä oleva "Sähköryssä" tuohon maalauskaavioon...? Jos menee ryssimiseksi, niin sitten vaikka yksi zibale Sr3:a Huru-12:n väriseksi. Tai mieluumminkin Pullahurun väriseksi. Ja eikun kilpailu pystyyn Apu-lehdessä: se joka bongaa ja valokuvaa Pullahuru-Sr3:n, niin sille yksi ilmainen toppakaffi pullan kera LaRavinteli-vaunussa. Kunnes kaikki satamiljoonaa Pullahurulla pullansa tienanneet on päästetty koteihinsa propagoimaan suupielet pullan sokerissa: - junassa on hauska matkustaa...? |
||||
|
|
07.02.2025 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| No kyllähän se vanha DDR oli paljonkin iloisempi kuin nykyinen "talousosaajien" ja muidenkin neropurrien matalaksi simputtama Suomemme. | ||||
|
|
07.02.2025 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös sinne lättäkin aikoinaan mennyt? Svea-mamman rälsbussit nyt ainakin...? |
||||
|
06.02.2025 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22518 on vuodelta 1928. Siitä tuli BG 040087 vuonna 1972. Hylätty vuonna 1983. | ||||
|
06.02.2025 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pysyyköhän tuo kääntöpöydän koppi nyt varmasti pystyssä? | ||||
|
06.02.2025 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaisen tunnelmallinen kuva! | ||||
|
06.02.2025 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1071 vuodelta 1945, sen aluskehykselle rakennettiin autojenkuljetusvaunu Hac 105'997 vuonna 1968. Hylätty vuonna 1980. | ||||
|
06.02.2025 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkkiseltään vilkaistuna lentokone näyttäisi olevan Convair Metropolitan. Sivuperäsimen muoto näkyy hyvin, kun pistää zoomaillen ja diivaillen. | ||||
|
06.02.2025 07:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitipä vilkaista turisteja 1963 ja 1967, kun ei 1965:ttä löydy kokoelmista. H 16 lähti Kouvolassa klo 13.00 ja tuli Riksuun siinä varttia vaille 16. Päästettyään Spank Hillistä (Pieksämäeltä) tulleen kiireellisemmän P 92:n edelleen lähti Ri:stä 16.10 ja saapui Helsinkiin juuri ennen iltakuutta. Vuonna 1967 H 16:tta oli nopeutettu hieman, lähti Kouvolasta klo 13.15. Tulo Riksuun klo 15.51. Riihimäellä se päästi Pieksämäeltä tulleen P 92:n edelleen, ja lähti sen perään lievän odotusajan jälkeen klo 16.10. Tuloaika Helsinkiin edelleenkin klo 17.56. Vuonna 1963 H 16:ssa kerrottiin olevan 1. ja 2. luokan paikkatarjontaa, 1967 vain 2. luokkaa. |
||||
|
|
06.02.2025 07:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassahan poseeraa Vempun "Ossi"-serkku vanhasta iloisesta Daadaaräästä. 1950-luvun suunnittelua, jolle moottoriksi heitettiin 12 KVD 21 - dieselmoottori ja tätä varten suunniteltu hydraulinen kolmivaihteinen GSR 12/5,1. Ossi suunniteltiin juuri vaihtoveturiksi. Sen valmisti VEB Lokomotivbau "Karl Marx" Berliinin Babelsbergissä. Alkuperäinen sarjamerkki oli V 60.0-1. Muutettiin sittemmin (1970) sarjamerkiksi BR 106.0-1. Jatkoa seurasi, eli lisää vetureita: BR 106.2 ... 8. Ossi-serkun mitat ovat: pituus puskimineen 10 880 mm. Vetopyörien halk. 1100 mm, suurin sallittu ajonopeus 30/60 km/t (aluevaihde). Moottorin teho 650 hv. Paino työkunnossa 55 tonnia. 7Ensimmäisen hankintavuosi: 1964. Wessi-serkkuhan on tosiaankin yhtä pyöräkertaa vajaa tähän verrattuna. |
||||
|
06.02.2025 06:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, elleivät sen vaunun sisällä istujat olisikin juuri näitä "kansainvälisiä"? Matkustavat kohti Turun satamaa ja sieltä "porauslautalla" suureen masilmaan...? | ||||
|
06.02.2025 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäs oli muuratessa, keisari itse piti "piikkiä auki"! | ||||
|
|
06.02.2025 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ravintolavaunu ei voi olla kansainvälinen, sellaiseksi kuvan vaunu on liian (lue: 4145 mm) korkea. | ||||
|
06.02.2025 01:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista! Kuvan lättä on 4142, joka on nyt oululaisten vaununa. Se oli palvellut myös Porvoon museojunissa. | ||||
|
06.02.2025 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deevereiden oviin ilmestyi ikkunat 1970-luvun jälkipuoliskolla, kun sattumoisin kaksi veturihenkilöä oli sattunut tuntemaan tarvetta kulkea ovesta samaan aikaan: toinen sisään ja toinen ulos. Tilanne oli elänyt vähän aikaa kilpatanssin merkeissä tai tahdissa. |
||||
|
06.02.2025 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kuvan motti voi ollakin Dm2, mutta yllätys yllätys, se onkin entinen Dm2. Todellisuudessa se onkin moottorivaunuopetusvaunu A 18. Meinaten, puskinlyhdyt on veks! | ||||
|
|
06.02.2025 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitanpa vähän itsekin: - itse epäilen Huru 2208:n olevan vaihtotöissä. Ei loppuopasteita nähtävillä, rautavaltion ukkeli viimeisen vaunun rapulla siten, että siviili ei saisi moista roikkumista harrastaa. Vaihdonkielto-opastimet sallimassa vaihtotyöt. Niiden "siivet" olisivat rapsakasti kieltoasennossa, jos tuo junanpätkä olisi linjalta tulossa. Junassa vanha, 1920-luvun tasakatto-Fo postivaunun perässä. Ihan kuin postivaunun telit olisivat mallia A7, joten sekin olisi ei-nyt-niin-kovin-eilisen-teeren vaunu... Siis tämä yhtenä arveluna! |
||||
|
04.02.2025 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni ilmanvastus alkaa olla merkittävän suuri nopeudella 100 km tunnissa ja siitä ylöspäin. Ainakaan henkilökohtaisesti en usko ainakaan Kisko-Kallen tarvitsevan virtaviivaista koria... BR 39: suurin sallittu ajonopeus oli 110 km/t. BR 38:lla tasan 100 km tunnissa. Molemmat aikanaan varsin käypäisiä pikajunissakin käytettäväksi. Entä DR:n modernisoimalla BR 22:lla? Samoin sn 110. Uskoakseni veturinsuunnittelussa EI TARVITSE ottaa huomioon virtaavan ilman ja veturin kyljen rajapinnan välistä kitkaa? Tämä erityisesti pienoismallien rakentajille tiedoksi... heko heko! |
||||
|
04.02.2025 07:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturinkuljettajaoppilas jostain maakunnista harjoitusajolla Hki - Kkn. Matkaneuvoja pyytää pysäyttämään veturin Kauklahden lehtikioskin kohdalla. Oppilas: - Onko väliä minkä lehden kohdalle? | ||||
|
|
04.02.2025 05:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä vaiheessa, kun Saksan osavaltioiden omia rautatielaitoksia (Länderbahnen) yhdistettiin 1.4.1920 Deutsche Reichsbahniksi, tuli veturiluokitusten kanssa tosissaankin iso työmaa. Eri veturityyppejä oli olemassa yli 400! Eri veturitehtailla erilaiset rakennustavat ja suunnittelijat. Robert Garben "tauti" oli tehdä vetureistaan kovin teknisen näköisiä: koruttomia putkituksia ja laitesijoitteluja ympäri kattilaa. Esimerkiksi juuri kuvan BR 39 ja 38, eli ex preussilainen P 8. Baijerilainen Anton Hammel oli toista maata: kuvankauniita tyyppejä, mm. Baijerin S3/6 eli myöhemmät BR 18.4 - 5. Mitä pikajunaveturityyppeihin tulee, niin niiden merkinnäksi ajateltiin Baureihet ("rakennetyypit", kirveellä käännettynä) 01:stä 19:ään. (Kaikkiaan Baureiheja höyryvetureilla oli 01:stä 99:ään.), Siten ensimmäisten kaavailujen ja mietintöjen seurauksena kuvan P 10 sai sarjamerkikseen 17. Länderbahn-veturityyppejä tilattiin tehtailta tämän suunnitelman mukaisesti vuodesta 1922 heinäkuulle 1923. Siten P 10: myöhemmät numerot 39 011 - 39 022 toimitettiin vetureina 17 011 - 17 022. (Samoin P8:ien myöhemmät 38 4026 - 4030 toimitettiin vetureina 16 2996 - 3000.) Muutoin 39:ää valmistettiin vuoteen 1927 saakka. Vanha, ja 1920 pois jäänyt KPEV:n preussilainen numerointijärjestelmä oli sellainen, että vetureilla oli paitsi numero, niin myös KED:n (= keisarillisen rautatiealueen) nimi samassa numerolaatassa (tulipesän sivuilla). Siten vetureilla saattoi olla samoja numeroita, kunhan vaan KED:t vaihtelivat (esim. 2401 Köln, 2401 Breslau, 2401 Hannover, 2401 Berlin ym.). Veturityypit samoista numeroista huolimatta saattoivat olla kuitenkin erilaisia ja siirrot KED:stä toiseen teetti omat vaivannäkönsä asian suhteen. Mitä kuvan P 10:een tulee, sen numerolaatta on näköjään natsiajan muisto ja tyylinen (ns. Spitznummer-fontilla), kun punametalleista alkoi olla sodan takia pulaa. Siten numerot joko maalattiin (kuten Kriegslok-sarjoissa 42 ja 52) tai tehtiin kuvassa näkyvä alumiininen numerolaattamalli. Mitä Sir Johnin mainitsemaan Baureihe 22:een tulee, niin DDR:n Reichsbahn vaihtoi vetureihin uudet hitsatut tehokkaammat ja polttokammiolla varustetut kattilat. Kattilat olivat hiukan pidennettyjä takapäistään ja ne olivat vaihtokelpoisia BR 03.10 ja BR 41 kattiloiden kanssa. Edelleen kattilat saivat uudet sekoitusesilämmittimet syöttöveden lämmittämiseksi. Asiaan kuului myös uudet, hitsatut ohjaamot. Veturit saivat myös uudet vakiomalliset neliakseliset tenderit. Edelleen ne saivat uudet sylinterit, Trofimoff-luisteilla. DR:n BR 22:ta oli muutostyönä toteutettu vv. 1958 - 1962 kaikkiaan 85 veturia. Mitä BR 39:ään tulee, niin niitä valmistettiin vuoteen 1927 asti, kaikkiaan 260 veturia, nrot 39 001 - 39 260. Mitä sarjaan 39 muuten tulee, niin sota-ajan sekamelskat tekivät oman lisänsä soppaan! Vuosina 1944-45 oli joitakin 39:iä jäänyt Puolaan. Sikäläinen PKP käytti niitä tyyppimerkinnällä Pt1. Puola luovutti nämä veturit DDR:ään vuonna 1956. Näistä viiden veturin alkuperäiset numerot kyettiin selvittämään: 39 038, 039, 122, 171 ja 191. Kolmen veturin kohdalla ei vanhat numerot enää selvinneet: uusionumeroitiin 39 020, 261 ja 262. Kuitenkin, myöhemmin on selvinnyt: 39 020(2) oli entinen puolalainen Pt1 - 3, eli entinen 39 187. Nyt seuraakin vekkuli dilemma: vetureita 39 020 olikin saman aikaisesti KAKSI veturia, toinen edellä mainittu DDR-Reichsbahnin kone ja toinen Länsi-Saksan Bundesbahnin veturi. DB tosin hylkäsi oman 39 020:nsä vuonna 1960. DDR:n 39 020, yhdessä 39 261:n ja 262:n kanssa muutettiin sarjaan BR 22, nroiksi 22 014, 22 015 ja 22 084. Lisäksi Puolasta takaisin tullut Pt1 - 5 piti numeroida alunperin veturiksi 39 263, mutta tarkemman paneutumisen jälkeen sen alkuperäinen numero selvisi ja niin veturista tuli 39 115. Siitä sittemminpian tuli nro 22 079. BR 39 - pääsarjan vetureilla oli pyörästönä 1'D1'. Alkuperäinen P 10/BR 39 oli kolmisylinterinen tulistajaveturi. Vuonna 1938 tehdyn Itävallan pakkoliittämisen Saksaan ("Anschluss") myötä itävaltalainen (BBÖ) sarja 670 (1'D1'h2, siis kaksisylinterinen!) liitettiin sarjaan 39, numeroilla 39 301 - 308. Sarjan akselipaino oli 14 tonnia, kun se P 10:llä oli 19 tonnia. Itävaltalaisten valmistusvuosi oli 1918. Vuonna 1943 Saksa sai saaliikseen 15 jugoslavialaista sarjan 06 veturia. Niiden tyyppi oli 1'D1'h2 (+ tenderi), ne olivat valmistuneet vuonna 1930. Akselipainot sellaiset 18 tonnia. Numerot: 39 401 - 415. Eikä tässä vielä kaikki: Puolalaiset valmistivat vuonna 1940 Pt31-tyyppisiä 1'D1'h2-vetureita. Saksalaiset ottivat ne käyttöönsä, sarjaan 39 numeroilla 1001 - 1012. Numeroiden jälkeen merkittiin ne p-kirjaimella, esim. 39 1011p. Lokakuussa 1941 ne numeroitiin uudelleen: 19 155 - 19 166. Muistin tueksi: (saksalaisten höyryvetureiden sarjatunnuksista) Pikajunaveturit, tenderillä: BR 01 - 19 Henkilöjunaveturit, tenderillä: BR 20 - 39 Tavarajunaveturit, tenderillä: BR 40 - 59 Pikajunan tankkiveturit: BR 60 - 61 Henkilöjunan tankkiveturit: BR 62 - 79 Tavarajunan tankkiveturit: BR 80 - 96 Hammasratojen veturit: BR 97 Norm.raiteiset paikallisratojen veturit: BR 98 Kapearaiteiset veturit: BR 99. |
||||
|
03.02.2025 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halvalla ostetut tarrakirjaimet, herra Rasmus...? | ||||