12.11. 00:10 | Esa J. Rintamäki | |||
Vuosi 1963 on mahdollinen, mikäli kuvan teräsvaunut "eslinkereitä" ovat. Kun helmapeltejä niissä ei näytä pikasilmäilyllä olevan. |
||||
12.11. 00:05 | Esa J. Rintamäki | |||
Vasemmalla oleva auto, A-mallin Hoppako se on? | ||||
11.11. 23:01 | Esa J. Rintamäki | |||
Fabianinkadulle tippunut heko oli tyyppiä Bell 47. Suosittua tyyppiä, jota pidettiin/pidetään palovaarallisena. Junkers ideoi kaksipaikkaisen aaltopeltiyksitasonsa (tyyppi J-1) jo I mms aikana. Siinä muuttui kaikki muut lentävät vehkeet kerralla vanhanaikaisiksi, jopa kehuttu Fokker D VII:kin. Lufthansan "Tante Ju" D-AQUI:n lentokelpoisuus poistettiin 2018, joten sen lennot oli sitten siinä. Suomen "Ilmailuvoimatarhan" kuuluisa ja romanttinen vesitaso I.V.L Hansa oli itsensä Ernst Heinkelin suunnittelema. |
||||
11.11. 13:43 | Esa J. Rintamäki | |||
Junkers F 13, D-335 eli myöhemmin Suomen rekisterissä K - SALA oli ollut alkuun Junkersin omistuksessa, siksi saksalainen rekisterimerkki ja nimenä "Regenpfeifer" eli kurmitsa. Se luovutettiin Aeron käyttöön Dessaussa maaliskuussa 1924 (valm.nro 700). Nokalla pyöri BMW IIIa - moottori ja teho 185 hummaa! Miehistönä ohjaaja ja lentomekaanikko, matkustajia "uskaltautui" kyytiin neljä (elikkä ihan kuten Cessna 172 Skyhawkiin nykyisin). Kuvan rysäyksen jälkeen kone korjattiin, Junkersilla Königsbergissä (neuvostonimenä nyt Kaliningrad). K-SALA (tämän rekisterin se sai toukokuun 1926 lopulla) palasi Aerolle liikenteeseen myöhemmin syksyllä 1925. Lopulta tämä Junkers käpsähti ketoon Räävelissä (Tallinnassa) 27.5.1927, kun siihen tulla tupsahti moottorivika puuskaisessa tuulessa. Koneessa olleille viidelle hengelle seurasi sairaalareissu. Koneen runko murtui ja sen jäännökset palautettiin Junkersille osamaksuksi samanlaisesta uudemmasta lentolaitteesta (K-SALE, valm.nro 2004). Aerolla oli ollut seitsemän tällaista Junkers F 13:aa. Viimeinen lento Aerolla oli 9.10.1935, kun OH-ALI (ex K-SALI) putosi Suomenlahteen ollessaan reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin. Kaikki koneessa olleet (2 + 4 henkeä) saivat surmansa. Pituus 10,5 m; siipien kärkiväli 17,75 m. Suurin matkalentonopeus 140 km/h, eli "lentäen olisit jo perillä", hah hah. Suurin sallittu paino lentoon lähdössä 1850 kg ja toimintasäde maksimipainolla 500 km. |
||||
11.11. 13:07 | Esa J. Rintamäki | |||
AERO = Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle, heko heko! | ||||
11.11. 13:06 | Esa J. Rintamäki | |||
Näkyypä kuvassa Porkkanakin kolistelevan vaihdekujilla, ennen kuin kuljettaja pistää lisää rappua kehiin. Ja Bredat humisivat. | ||||
11.11. 12:59 | Esa J. Rintamäki | |||
Kesäturisti 1973: (Kuka saa selvän kellotornin viisareista?) Auringon varjo juoruaa iltapäivän olevan meneillään. Kuvassa taitaa näkyä Veivari menossa hakemaan Karelian runkoa seisontaraiteelle. EP 58 "Lapponia" tuloaika Hki klo 14.00, EP 8 "Karelia" tuloaika Hki klo 13.55. EP 53/54 Polaria ei vielä ollut kulussa ja EP 84 "Savonia" tuli Hki vasta klo 17.30. Klo 13.30 oli tullut P 160 Tampereelta. Ja kun muistetaan Helsingin olleen mänttäläisten "Ameriikka", niin nämä toiviomatkalaiset käyttivät enimmäkseen Porkkana - P 94:ää tai P 42:ta. Neljäkaksi tuli Hki vasta puoli viideltä iltapäivällä. |
||||
11.11. 05:02 | Esa J. Rintamäki | |||
Porkkalan luukuilla varustetut postivaunut: Sarja Po: 9804, 9810, 9813, 9902, 9906, 9908, 9961, 9962 ja 9970. Sarja Pe (2-aks. apuvaunut): 10051, 10052, 10953 ja 10054. Lisäksi oli annettu määräys kolmen Po-sarjan postivaunun kunnostamisesta Porkkalan liikennettä varten. Näissä vaadittiin olevaksi rullalaakerit. Lieneekö "ikivanha kolmiakselinen" jokin muinaismuisto alennettuna BE/XE-taukotupavaunuksi? |
||||
10.11. 10:14 | Esa J. Rintamäki | |||
Valmistaja oli VEB Waggonbau Görlitz, vanhassa iloisessa DaaDaaRäässä. | ||||
07.11. 11:23 | Esa J. Rintamäki | |||
A = 1. luokka, R = ravinteli, m = pitempi kuin 24 m ja z = virransyöttö (bus-bar), ei siis telissä oleva generaattori. | ||||
07.11. 11:10 | Esa J. Rintamäki | |||
Kuparitulipesäkö 1802:ssa oli? | ||||
07.11. 10:57 | Esa J. Rintamäki | |||
Olen samaa mieltä, herra Kari. Kierrättäisivät vaikka. Ovat kuitenkin änkkäämässä kiskojen talteen ottamisen olevan niiiin va-ai-ikea-a ja kallista työtä. Voisin vaikka veikata, että merten pohjissa olevien laivanraatojen nostamista joku vielä miettiikin teräspulan takia. Siinähän menisi vaikka saattue PQ 17, Tsushiman salmen pohjassa lojuvat paatit, Pallada, Graf Spee, Wilhelm Gustloff ja monet muutkin "taitaniikit" hyötykäyttöön...! |
||||
07.11. 01:41 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Panu, silimäänni - sanoi Päätalo! Siis EFit ja aavistus CEmt:iä. | ||||
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11. 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jouni, älä missään tapauksessa vaivu murheen alhoon, syrjäraiteille eksyttyäsi. Olen itsekin samanlainen "harhailija", haahuilija ja kapinallinen. Kyllä tänne juttuja mahtuu, pelko pois! Minullekin on jo ehditty sälyttää punikin maine - joka itse asiassa osuukin kohdalleen ja on totta. Eikä se sen kummempaa ole, kuin että haluaisin auringon paistavan joka ikiseen risukasaan, joka ikisen ojan pohjalle ja joka ikisen tuvan ikkunasta sisään. Ilman, että joka käänteessä olisi joku "don Sico del Ihro" käsi ojossa vaatimassa maksua! Jees. Jos naisista tässä yhteydessä pitäisi mainita, niin mieluummin valitsisin - Evita Peronin kuin Melania Trumpin kahvipöytäkeskustelukumppaniksi. Tai mieluummin vieläpä Ulrike Meinhof kuin Marie Le Pen! |
||||
06.11. 16:37 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Heikin maininta Puukenkä-Austin A - 40 Somersetin näköisyydestä pisti omiinkin silmiini. Autokäsikirjan 3.2 (vuodelta 1955) sivulla 15 on BMW 501 sivulta kuvattuna. Se on Austinin kanssa muotoiltu näköjään samaa tuulitunnelia käyttämällä... Bemun pituus on 473 cm ja akseliväli 283,5 cm. Austin A 40:n pituus on netin mukaan 403 cm ja akseliväli 235 cm |
||||
05.11. 10:59 | Esa J. Rintamäki | |||
Häikäisevän kaunis Tabe Slioor tosiaankin oli. Hän oli iranilaissyntyisen Venäjän armeijan everstin ja suomenruotsalaisen äidin nelilapsisen perheen kuopus ja ainoa tytär. Taben hauta on Malmin hautausmaalla. |
||||
05.11. 07:17 | Esa J. Rintamäki | |||
Kansallisomaisuuden piittaamattoman tuhlaamisen muistomerkki - paperitehdaspaikkakunnan tyhjääkin tyhjempi ratapiha! Ja paskapaperi matkustaa maailmalle rekkojen kyydissä. Normien purkamista talkoilla, selvähän se! |
||||
05.11. 07:13 | Esa J. Rintamäki | |||
Aika hyvin, herra Jouni. Prankkarit "joutuivat" sammutustöihin, kun klaanilaiset puolestaan sytyttelivät ristejä palamaan, heko heko! |
||||
04.11. 15:53 | Esa J. Rintamäki | |||
Nyt käytössä onkin halvalla saatu "virtuaalimaali" tai pikemminkin "maalisimulaatio"...! Heko, heko! | ||||
04.11. 00:21 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Kimmo T., tuli mieleen ajatus ja kysymys: - miten ne veturimiehet, joilla oli mahdollisuus olla tekemisissä yleisön kanssa, esim vaikkapa lättähattuvuoroissa, joita Tpe ajopiirissä 1982 oli "miljoonia"? |
||||
03.11. 10:58 | Esa J. Rintamäki | |||
Bcm = 2. luokan lepovaunu, pituus yli 24 m (saksalaisen litterajärjestelmän mukaan). | ||||
03.11. 10:39 | Esa J. Rintamäki | |||
Että ratiritiralla! Tulemme näkemään: - kiskoilla aina kesäkeli, kunhan talvi pääsee kunnolla vauhtiin! |
||||
03.11. 10:31 | Esa J. Rintamäki | |||
Mikäli muistan oikein, niin Etelä-Tirolin syntyminen italiaanoksi "aiheutui" Itävalta-Unkarin lopullisesta hajoamisesta ensimmäisen maailmansodan lopulla 1918. Halutessaan saksankieliset asukkaat saisivat kyllä poliittista riitaa aikaiseksi. Ilmeisesti siellä ovat sopeutuneet tilanteeseen. Hyvä niin. |
||||
03.11. 10:24 | Esa J. Rintamäki | |||
Scharfenbergin koplingit kummassakin. | ||||
03.11. 10:15 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Lasse, paineastioiden kanssa touhuaminen on riskialtista puuhaa. Käyttäjäkoulutuksen ja siten myös käytäntöjen pitäminen samana kautta koko maan on hyvinkin tarpeellista. Jaa että miksi? Ilmailupuolella on olemassa sanonta: "Check listien eli tarkistuslistojen joka ikinen rivi on verellä kirjoitettu". Syystäkin. |
||||
02.11. 22:51 | Esa J. Rintamäki | |||
Mielenkiintoisen näköinen kampiasetinlaite. Onko lättä pääraiteella menossa, eli ei kohtausta täällä...? |
||||
02.11. 17:00 | Esa J. Rintamäki | |||
Mielenkiintoinen kuva! Luulin pikkukuvasta "tulkinneeni" nämä samanlaisiksi, kuin tanskalaisten yksityisratojen Lynettet. |
||||
31.10. 09:35 | Esa J. Rintamäki | |||
Sir John! Tietänet tarinan räätäli - hiirestä ja kissasta joka tilasi hiireltä takin? Ei tullut takkia - tuli housut, eikun ei tullut housujakaan, vaan kukkaro. Mainittu hiiri syyllistyi mähläämiseen (tässä: -taitamattomuuteen). Toinen esimerkki: mykkäfilmikauden "Keystone Kops" - poliisit (poliisit ovat "kiitollinen" pilkkailun kohde aina ja ikuisesti!). |
||||
30.10. 23:58 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Lasse, joku diplomiekonomi vissiinkin...? Tulisi Kuubasta kastrologi ja syrjäyttäisi mählääjät. |
||||
30.10. 23:56 | Esa J. Rintamäki | |||
Ei raakkules, herra Lasse! Niin hieno kuva, että meni jalat alta...! | ||||
30.10. 23:54 | Esa J. Rintamäki | |||
Kysymys: - mikä on sardiini? Vastaus: - se on valaskala, joka on läpikäynyt neuvostososialismin. |
||||
30.10. 02:55 | Esa J. Rintamäki | |||
Kenraali Kurt von Tippelskirchin kirjoittamassa 4-osaisessa 2. mms historiapläjäyksessä oli yksikin kuva, jonka tekstissä mainittiin, kuinka diktaattoriveljekset Adolf H. ja Benito M. tapasivat sodan aikana joitakin kertoja juuri Brennerossa. Jotenkin kajastuu näin pikkutunneilla muistikuvaksi (väsähtämyksen vaivatessa) Chaplinin "Diktaattori"-leffassa kohtaus, kun Bacterian diktaattori Benzino Napaloni vaimoineen tuli junalla tapaamaan Tomainian "der Pfyyi" Adenoid Hynkeliä. Muuten, mainitun leffan loppupuhe on kovasti ajankohtainen. |
||||
30.10. 02:39 | Esa J. Rintamäki | |||
Tämä 9995 siis koritettiin uudelleen v. 1935, kuten Tapsa kuvatekstiin oli laittanut. Tietääkseni nrot 9990, 9992 ja 9994 koritettiin uudelleen vuoden 1934 aikana. Oliko näiden korit samanlaisia kuin kuvan 9995:llä? Samaan sarjaan kuulunut 9991 paloi Riihimäellä talvella 1940, venäläisten tehtyä ilmahyökkäyksen ratapihalle. Se sai myös uuden korin, vuonna 1942. Tämän kori muistutti enemmän tavallista postivaunutyyppiä. TOSIN lyhyempänä ja vain yhdellä pussihuoneella varustettuna. Kunnes sekin katosi muistojen hautausmaalle, seistyään Hämeenlinnassa useiden vuosien ajan. Niin ja Kelan raidekaavio oli jokseenkin simppeli: raiteen II eteläpäässä oli ollut kaksoisristeysvaihde. Kakkoselta sitten jatkui raide kohti kaapelitehdasta. |
||||
29.10. 22:06 | Esa J. Rintamäki | |||
Eikös Ohn - vaunuja käytettykin välillä romunkuljetukseen litteralla "Ohr"...? | ||||
29.10. 06:42 | Esa J. Rintamäki | |||
Vai onko kyseessä sotilaslaiturin (F) reunalla kulkeva "matkatavararaide"...? | ||||
28.10. 01:26 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Lasse, kommenttisi on erinomainen. Itse kiteyttäisin sen vaikkapa yritykseksi ostaa hyväksytyksi tulemista. Tämä nimenomaan koskee vain itseäni, koska omaan henkilöhistoriaani kuuluu merkittävänä osana "ulos sulkeminen" sangen ankaran mänttäläismentaliteetin maalitauluna olleena. "Oleksää muka meitä parempi, kun et ymmärrä ryyppäämisen päälle yhtään mitään?" "Oleksää jotenkin vammainen, kun lasket noita junanvaunuja?" "Kattokaa, kun jeesus kävelee kitaransa kanssa". "Mikä vittu sä luulet olevasi?" "Mikset sä voi olla normaali, niin kuin muutkin." Omalta sisareltani (huutamalla): "Mä saan aina hävetä silmät päästäni, aina kun sinusta tulee juttua!" Toisin sanoen: - herra Lassen keissi on uskoakseni helpompi...? Korostan, että tuo kirjoittamani ei ole siis "yhyy - yhyy - vittuilivat"- nyyhkimistä, vaan osoitus myös siitä, kuinka paitsi omat luonteenpiirteet, niin myös kokemusten osuus ihmisen muokkaantumisessa lopulliseksi tyypiksi ovat aika tavalla vaikuttavia. Ja mikä tärkeintä, siinä kasvaa myös ongelmanratkaisukykykin. Loppujen lopuksi, minusta ei tullut Kestikeitaan vakio-asiakasta,vaan pikemminkin ymmärrys siitä, että mainitut ihmettelyt kertoivatkin heistä itsestään. Olin siis veturiharrastajana ja seurakuntanuorena eräässä mielessä peilin virassa. Tämän ymmärtäminen auttoi kovastipaljon. Anteeksi antamalla pelastin mielenrauhani (vaikkei se anteeksi antaminen näille riekkujille olisikaan merkinnyt yhtään mitään). |
||||
28.10. 01:12 | Esa J. Rintamäki | |||
Kokoomus oli hallituspannassa pitkään sen vuoksi, että se innostui 1950-luvun vaalien alla kampanjoinnissa turhan kärkkäästi satuilemaan Kekkosen "riehumisesta ympäripäissään" yms. Kokoomuslehdet kuorossa riekkumassa jotain legendaa "raiskauksesta hotellin käytävällä" tms. Kekkonen muisti saamansa kohtelun kauan... Hyvä vaan. |
||||
28.10. 01:07 | Esa J. Rintamäki | |||
Miten tällaisen piharautatien kunnossapiro voi olla työlästä? Pitäisikö olla sopivan kokoinen Plasser & Theurer 07 - 16 Duomatic - toppauskone olemassa, ettei menisi "työlääksi"? Työlästä se on vain silloin, kun asiasta jotain ymmärtävät on potkittu pois "tuotannollisista ja taloudellisista" syistä. Mitä enemmän tällaista temppuilua maassamme tapahtuu, sitä vähemmän itse uskon liiketoiminnan "korkeaan moraalisuuteen". Ymmärtämisestä puhumattakaan (vrt taannoinen kommenttini ins.tsto Saalastin niin "ystävällisestä henkilöstöhallinnasta" keväällä 1987). |
||||
28.10. 00:55 | Esa J. Rintamäki | |||
Eikös tätä ollakin laittelemassa ajokuntoon, tuolla Saksanmaalla? | ||||
28.10. 00:52 | Esa J. Rintamäki | |||
Kyllä on tainnut sorvi kiljua pahalla äänellä, noita vanteita rautatiepyöriksi muokatessa. Ei silti, osaavalta rälläkänkäyttäjältäkin tulee siistiä jälkeä. | ||||
28.10. 00:44 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Jari: "Vain GT luokan autot". GT = gobeliini takapenkillä, heko heko. |
||||
27.10. 14:39 | Esa J. Rintamäki | |||
Kyllä, herra Jimi. Nimeksi ehdotan: "Ryssän juna pahasti vinossa". | ||||
27.10. 12:23 | Esa J. Rintamäki | |||
Itse olen syntymästäni saakka ollut huonolla kuulolla siunattu. Ensimmäisen kuulolaitteeni (höyrykoneella, vesisäiliöllä ja halkolaatikolla varustetun, Widex 600 - mallia!) sain kansakoulun ekaluokkalaisena. Piti vielä suorittaa höyrykonemestarinkurssikin. Rippileirillä kesäkuussa 1972 luultua: Ai, se laulu olikin "He vei nu Shalom Alechem", eikä siis "Ne vei mun sanomalehden"?! Laitteet tietenkin kehittyivät, niinkuin odottaa voikin. Ensimmäisen "kapasiteettiini" sopivan korvantausvehkeen sain 1975 lopulla. Uusimmat laitteet (jokin ihme Phonakin malli) ovat kahden vuoden takaa. Monennetko nekin ovat, olen pudonnut laskuistani. Mutta, se mitä laitteissani en ole koskaan päässyt kokemaan, on se että tavalliset lerppakorvaihmiset kykenevät korviinsa tulevasta hälymyrskystä EROTTELEMAAN vain sen yhden äänen, johon keskittyä (oli se sitten vaikka soimaava omaltatunto). Kuulolaitteet vahvistavat KAIKEN, mikä niihin tulee ja koeta sitten välttyä autismikirjolta sillä, että valitset koko sekamelskasta sen, mitä nyt pitää erityisesti kuulla? - TÄH...? Syömäänkö? Ääiii, Martta-tädillä siis syöpä? No, tietenkin audiopuolen teologi-ingengörit ( - anteeksi - inshenjöörit eikun kuulinksmä nyt oikein, niin insiröörit?) koko ajan viilailevat laitteita, mutta erottelykyky on vielä pelkkää tsoukkia. Eikä tällaiselle eläkeläispaskalle (instrumenstruaalinen arvo pyöreä nolla) nyt kannata heittää monen tonnin vehkeitä. Parempiakin ihmisiä on! Odotan vain Sauli von Niinistenburgilta ( - Mitäh, onks pressa vaihdettu? Miksi, mokasiko jotenkin että sai kenkää?) Rautaristin ritariristiä kaalin, veitsen ja haarukoiden kera siitä, kun olen tilastollisesti ensirivin mänttäläissyntyinen - käyttänyt aivan maan helvetin ison kasan eri kokoisia kuulolaitteenpattereita eläissäni. Mutta tärkein sokeri pohjalla: huuliltalukutaitoni on loistava! 60 vuoden kokemuksella. Get over it. |
||||
27.10. 07:07 | Esa J. Rintamäki | |||
Ei vastapainot, vaan vaijerinkiristimet, arvoisa herra Jukka. | ||||
26.10. 05:24 | Esa J. Rintamäki | |||
Nuo penkin päässä olevat harmaat nupit? Arvaanpa niiden käyttötarkoituksen: - niihin kiedotaan herra matkustajan solmion toinen pää toimimaan turvavyönä! |
||||
25.10. 20:48 | Esa J. Rintamäki | |||
Ennenvanhaan taloudellisuusmittarit ottivat impulssinsa imusarjan alipaineesta. | ||||
24.10. 18:39 | Esa J. Rintamäki | |||
Dm7 4162, possible? EFiab could be 11636 and the last covered one - perhaps Ttv 15. These must be checked, anyway. |
||||
24.10. 12:53 | Esa J. Rintamäki | |||
Hohoo, herra Lasse! Ja munuaisiin liittyvä krea-arvo myös! Jostan kumman syystä "kriittinen materialismi" ei kykene saamaan ilmaa siipiensä alle...? |
||||
24.10. 00:55 | Esa J. Rintamäki | |||
Teheranista hauska pikku anekdootti, siis kun nämä kolme isoa pomoa palaveerasivat. Talliinin Joopi ehdotti tupakkitaukoa kokoustelun tiimellyksessä. No, Winnie ja Franklin Delano suostuivat. Sanoista tekoihin ja parvekkeelle porukalla röökaamaan. FDR otti povitaskustaa platinaisen savukekotelon. Sen päälle oli istutettu 48 timanttia, kaiverrettu "Chicken" eli USA-kotka ja sanat: " Maailman suurimmalle demokraatille, kiitolliselta USA:n kansalta." Winston "Winnie" Churchill otti taskustaan esiin kultaisen sikarikotelon, johon oli kaiverrettu: "Olit taistelutahtomme kesällä 1940, kiitollisena Englannin kansa." Talliinin Joopi otti taskustaan vanhan ja kuluneen, alumiinisen savukekotelon, jossa oli kaiverrus: "Räisälän hevosjalostusyhdistukseltä onnittelut maanviljelijä Juho Rämäselle 50-vuotispäivänsä johdosta." |
||||
24.10. 00:42 | Esa J. Rintamäki | |||
Vai yrittikö Kekkonen ostaa omaatuntoaan hiljaiseksi styylaamalla päntiönään neukkujen eli CCCP-kommarien kanssa? Hänenhän kerrotaan kantaneen varsin vahvaa muistijälkeä siitä, kun hän seitsentoistiaana "Kajaanin sissinä" oli johtamassa komennuskuntaa Haminan valleilla teloittamassa punaisia loppukeväällä 1918... Tuon ikäisen jauhojulpin EI PITÄISI joutua tekemään tuollaista työtä - ikinä!!! |
||||
24.10. 00:32 | Esa J. Rintamäki | |||
Puhumattakaan ihmeellisestä "kreationismista", jonka kerrotaan mahdollistaneen ihan kaiken... |