Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.11.2025 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| GLs = Galvanoitu tai Gummi Lista sivussa. Euroopassa kaipailevat entisöintikelpoisia Neunhunderteja. Ei ihme. Konfiguraatio juuri sellainen, että kelpaisi oikein hyvin itsellenkin kaikenkarvaisten Tesla-, Pjongjangmobile- ja Pash- eikun Qasshquaiiai-pilailuvälineiden sijasta. Vain saabisti ymmärtää saabismeja... |
||||
|
26.11.2025 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä, herra Rainer. Autopuoli vaan pikkuusen onnahteli takatuupparimalleissa... | ||||
|
26.11.2025 08:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Tämä on sitten erittäin hyvä nappilaukaus! Melkein voi tätä katsellessa kuulla lätän vislaavan ja kahden Valmet-dieselin jyrinän kuvatun junan mennessä ohi. Ja tasoristeyksen varoituslaitoksen kellonkalkatuksesta sainkin nyt korvamadon...! Kuvaussuuntakin on hyvin valittu, ajatus Porvoon sijainnista kaukana kuvan vasemman reunan ulkopuolella on minun mielestäni johdonmukainen ja oikea. Kiitos ja kumarrus, herra Verner. Hyvin tehty. |
||||
|
25.11.2025 10:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oma havaintoni Savoniasta oli helmikuun lopulta (EP 83 siis) 1974: Sv12 nro 2550 Savoniassa ja koukussa kiinni Cht 2360 ensimmäisenä vaununa junassa just ennen lähtöä Kv:sta. En vaan osaa sanoa enää, että tilapäisestikö se silloin päätä vaihtoi vaiko mikä lopultakaan käytäntö oli ollut. Arkipäivä kuitenkin silloin oli. Hyvä se vaan on, että senaikaisen (16-vuotiaan) jauhojulpin tuumailujen tai sievästi sanottuna "oletusten" oikeellisuuden perään vähän kysellään. Aikansa kuva tuokin "oletus" oli... |
||||
|
24.11.2025 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja paikallinen ennustajatar "Prättäkitti" (talonemäntä, elänyt 1600-luvulla!) kaikesta päätellen ennusti veturin tyypinkin oikein...? | ||||
|
|
24.11.2025 22:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taas aikataulumärehdintää: Kesäturisti, eli nro 2 vuodelta 1973, aiheena erikoispikajunat ja niiden pysähdyspaikat. EP:t olivat vielä tuore juttu rautateillämme. EP 83 "Savonia": Lähtö Hki klo 12.00. Pysähdykset: Riihimäki, Lahti, Kouvola, Mikkeli, Pieksämäki, Kuopio, Iisalmi, Kajaani ja tulo Kontiomäkeen klo 20.47. Matkaa: 659 kilomeetteriä. Kouvolassa veturin vaihto, pys. aika 12 minuuttia. Paluu: EP 84, lähtö Kon klo 9.00. Samat pysäykset kuin menosuunnassa, paitsi ei pysähdystä Riihimäellä. Tulo Helsinkiin klo 17.30. Kouvolassa veturin vaihto: aikaa varattu 8 minuuttia. EP 57 "Lapponia": Lähtö Hki klo 16.00. Pysähdykset: Tampere, Seinäjoki, Pännäinen, Kokkola, Ylivieska, Vihanti ja tulo Ouluun klo 23.29. Matkaa taittui 680 km. Paluu EP 58, lähtö Oulusta klo 6.30 aamulla. Pysähdyspaikat samat kuin mennessä. Tulo Helsinkiin klo 14.00. EP 7 "Karelia": lähtö Hki klo 16.05. Pysähdykset: Lahti, Kouvola, Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Kittee (Luoja paratkoon!) ja tuloaika Joensuuhun klo 22.07. Matkaa: 508 km. Paluu EP 8: lähtö Jns klo 7.45. Samalla tavoin pysähtyi kuin mennessäänkin. Tulo Hki klo 13.55. Tuona vuonna vetokalustona Deeveriä ja Huru 12:aa. Savoniaa vedettiin tyypillisesti koko matkan samalla Deeverillä, vaihtoi vaan päätä Kouvolassa. Joku viisas ja räknäystaitoinen voikin laskea lähtö- ja määräpaikka-aikojen perusteella keskimääräiset nopeudet. Herra Rainer: vuonna 1973 Savonia Helsinkiin läksi Kuopijosta, Savon piäkaapunnista, klo 11.40. |
||||
|
24.11.2025 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikista parhaiten VR säästäisi, kun lopettaisi koko rautatiejärjestelmän maastamme. | ||||
|
24.11.2025 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan dokumentäärisellä arvolla väliä, arvon herroilta kysyisin ? Joskus on pieni pakko yrittää heittolaukausta ja toivoa parasta... (Oma kokemukseni joskus jo kauan sitten.) |
||||
|
24.11.2025 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuukka, kiitos neuvosta, mutta tosiasiana on sekin, että kovin, kovin, kovin monet asiat vaikuttavat rinnakkain ja peräkkäin kovin, kovin, kovin moneen asiaan. Seurauksena hässäkkää, jonka jäsentely-yritelmät yleensäkin pahentavat hässäkkää raakasti vieläkin pahemmaksi. Tätä olin halunnut avata. Mr. Murphylla on tavattoman pitkät kädet. Minä en siis brassaile. Yritän kuitenkin muistaa olla innostumatta liikoja. |
||||
|
|
24.11.2025 15:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kello on noin 15:40 tienoilla, ja kuvauspäivä on torstai. Onko 3046:n koukussa EP 57 Lapponia? Lähtöaikana klo 16-reikä-reikä. 3008:n roikassa ei näy olevan EFit:iä kuormausovet auki. Karelia? V. 1985 EP 7 Karelia ryntäsi linjalle viisi minuuttia Lapponian jälkeen. Siihen lisää viitisen minsaa, niin läksi pitkä puu-ärrä kohti Riihimäkeä. Ja lisää: - klo 16:07 turkulainen eli P 129, jonka veturina oli vakituiseen Dv12. Perjantaisin parivedolla. Tuona perjantaina jäin kaupunkiin töiden jälkeen ja palasin Kirkolle illalla: - jännitekatkojunalla: lähtö Hki klo 21:38 tienoilla: Dv12 2729 + Eit 23240 + 23134 + Eift 23410. |
||||
|
|
23.11.2025 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, itse olisin myös aiemmin ollut taipuvainen kuitata asia pika pikaa Niku 2:n syyksi siten, kuin itse olet tehnyt. - Mutta: Niku 2:n olennaisena luonteenpiirteenä oli liiallinen mukautuvaisuus (sanoisinko: - kiltteys?). Hänen isänsä Aleksanteri III EI VALMENTANUT poikarukkaansa millään tavoin hallintopuolen juitsuihin. Allu 3 "suurena, vahvana ja ikuisena" ei näyttänyt pitävän sitä tarpeellisenakaan. Niku 2 sai ajankulukseen pelehtiä balettitanssijatar Ksesinskajan kanssa, ennen kuin Euroopan kuninkaallisten piirien parituksen seurauksena hänen piti mennä avioon saksatar Alixinsa kanssa. Sitten kun Allu 3 heitti lusikkansa nurkkaan, niin Niku 2:n piti sitten osaamattomana raakileena kyetä yhtäkkiä hallitsemaan koko laajaa Vennään maata. Tsuhnat oli alkuun jokseenkin aloillaan omituisen kielensä kanssa. Puolan lojaalisuus oli koko ajan isona kysymysmerkkinä. Eikä itämerenmaakunnissakaan keisarihymniä liian riemullisesti veisattu, puivat nyrkkiään taskussa. Ja ikuiset "syylliset": - juutalaiset saivat kokea pogromeja, silkkaa musikoiden katkeruuden suuntaamista "ympärileikattujen" listimiseen... Puhumattakaan keisarikunnan muista osista. Nikun ei auttanut muu kuin olla korvat auki kaikenkarvaisille neuvojille. Näitähän sitten riitti! Pahimpana panslavismin ylipapit. Vielä pahempana oikeauskoisen kirkon ylin siviilivirkamies Konstantin Pobedonostsev yliprokuraattorina koko ajan oli huutamassa Niku 2-raukalle tämän velvollisuudesta puolustaa oikeaa uskoa. Kaikki nämä kun huomasivat tilaisuutensa tulleen! Tsaaritar innokkaana käännynnäisenä vielä päälle päsmäröimässä oikeasta apologetiikasta. Sanovat että Niku 2 kovin mielellään vietti tunteja puuliiterissä halkosouvissa. Ymmärrettävästi! Panslavistit sitten saivat lähetettya "Bobbanin" (= Bobrikov) niskoillemme. Niku 2 mokasi sotansakin pahasti: Venäjän - Japanin sota, joka alkoi uhoamisella ("karkoitamme ne keltanaamat vain lakeilla huitomalla!"). Tsushiman salmessa häneltä hävisi Itämerenlaivasto pinnalta upoksiin. Ja seurasi jotenkuten nöyryyttävä rauhanteko keltanaamojen japsien kanssa. Eikä oma porukkakaan osoittautunut ongelmattomaksi - pappi Gapon, ja verisunnuntai 1905... 1. mms alkuinnostuskin vaimeni oikeastaan aika äkkiä. Liian "kiltisti" Niku 2 otti 1915 sodanjohdon itse hoitaakseen - ja sai sillä tempulla kaikkien alamaistensa vihat päälleen, kun sota meni pahasti pieleen (huoltovaikeudet ja surkea infrastruktuuri). Asiasta kukkaruukkuun: - itseäni aikanaan hämmästytti se, kun eversti J. O. Hannula Vapaussota-kirjassaan ei maininnut kenttäoikeuksista sanan sanaa, eikä kuolemantuomioistakaan, eikä Hennalan teloittajaisista sodan jo loputtua - ei pihaustakaan. Samoin runsas valkoisrn puolen kirjallisuus - silkkaa hiljaisuutta... Pohjantähti-trilogia telkkariversioineen avasi asiaa hiukan... "Joko pisti sosialistinkin veisaamaan?" Tämän vuoksi kaikki ne ihmiset, jotka pikaistuksissaan jakelivat kenttäoikeuksissa pikatuomioita, jätettiin täysin yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa vuosikymmenien ajaksi. Voi vain aavistella painajaisten määrää... Hmm. Niku 2 kuitenkin oli se joka antoi toimeenpanokäskyt, siitäkin huolimatta että hänen piti yksinvaltius modernisoidakin välillä ottamalla duuma asiainhoitoon mukaan. Kuten näet, herra Erkki, asia on aivan helvetin monimutkainen ja vaikeasti yksinkertaistettavissa. Lieneekö kyseessä se klassinen esimerkki: pieni perhonen räpäyttää siipiään kerran ja maailman toisella laidalla vyöryy jättimäinen hyökyaalto, joka nielee ja tuhoaa kaiken. Siis: - kaiken. Eikä asiaa suinkaan helpottanut keisarinnan kantama pieni geenimuunnos: - kruununprinssi Aleksein verenvuototauti. Miten olisikaan käynyt silloin? Rasputin - Putin - jatkumo, olisiko koskaan tapahtunutkaan...? |
||||
|
|
23.11.2025 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, mainitsemallasi pariskunnalla, siis FF:llä ja Sophie-vaimollaan oli tuona päivänä heidän 14-vuotishääpäivänsä. Vekkulia oli se, että kruununperijä FF oli hahmotellut ajatusta laajentaa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa kolmoismonarkiaksi - ottamalla mukaan eteläslaavit. Ja nämä "Mustan käden" kiihkoilijat nirhasivat tuona päivänä oman ystävänsä!!! Mitä Suomeen 1. mms loppuvuosina tuli, niin työväestöä raivostutti suunnattomasti "sotagulassien" nopeat rikastumiset ruuan hinnan jyrkän nousun ja rankan inflaation takia. Eikä ruokatilannetta helpottanut kesän 1917 maatalousmellakat ja eikä muuten -lakotkaan. (Sotagulassi = elintarviketrokari ja mustan pörssin kauppias, tunnettu kyltymättömästä ahneudestaan.) Jäi myöhäisperunasadot saamatta - juu vallan. Vuodesta 1918 sen verran, kun valkoiset olivat saaneet vangeikseen koko joukon punikkeja Pohjois-Suomea puhdistettuaan, niin eiköhän joku lahtari kiukutellut "mitä noita perkeleen punaryssäroistoja hengissä pitämään?" (Punaryssä = suomalainen punakaartilainen, jolla oli asusteissaan osa tai osia venäläisestä sotilaspuvustuksesta, yleisesti lakki.) Yhtenä seurauksena Mannerheimin allekirjoittama "ammutaan paikalla"-käsky 25. helmikuuta 1918. Sen takia valkoisten rintamajoukot villiintyivät aivan helvetin raaoiksi. Eikä rintamakomentajat kyenneet estämäänkään verenvuodatuksia! Mannerheim-historiikit ovat olleet aika hiljaa tästä tosiasiasta. Miten se nyt menikään? "Puhtain asein puhtaan asian puolesta". Just joo. Eikä keväällä 1918 kukaan sitten kyntänyt eikä kylvänyt. Eikä satoa ollut korjattavaksikaan, ei siis etelässä. Niinpä. Huruslahden arpajaiset, Suinulan joukkomurhat, Rummin Jussi (= lahtari Johan From), Hans Kalmin joukkojen riehuminen Harmoisissa ja vielä Valkeakosken tehtaantyttöjen viimeinen vappuaamu Siikastensuolla. Ynnä muuta. Ynnä muuta. Ynnä muuta... |
||||
|
23.11.2025 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä vaan demokratia-Reichsbahnin V 100 senkun käy ja kukkuu... | ||||
|
23.11.2025 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoinen juna, Talgoko se siinä komeilee? | ||||
|
23.11.2025 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei nyt ykkönen mene Telakkakadulle? | ||||
|
23.11.2025 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Kovasti mielenkiintoinen kuva runsaine yksityiskohtineen! Rautakaupallakin riittävästi aukioloaikaa. Onkohan tuo yksikseen seisova sininen vaunu Ruotsista lähtöisin? Oikeanpuoleisimmassa letkassa ruostetta katoilla, virkatarvevaunujako? Sarajevohan on kohtuuiso paikkakunta... |
||||
|
22.11.2025 03:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tulee mieleen CEi...? Jos oven ikkunasta saa kurkistettua sisään, päätyoven yläpuolelle, saattaisi numero näkyäkin. Ei kuitenkaan takuuvarmasti, joistakin poistettiin numero krapaamalla, joissakin se peitettiin maalilla ja joissakin jätettiin näkösälle. |
||||
|
18.11.2025 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturimoottoreissa (ja muissakin raskaissa liikennevälineissä) on jo pitkään käytetty onttoja venttiilinvarsia. Sisälle on laitettu natriumia, umpinaiseksi suljettuun tilaan. Sen tarkoituksena on tehostaa venttiilin jäähdytystä juuri natriumin hölskymisellä. Pakoventtiileiilä nyt ainakin on kuumat paikat. Ontto venttiilinvarsi on oma juttunsa verrattuna "umpiputkiseen". Ellei kappaleeseen saada tarvittavaa lujuutta seostamalla terästä, niin se lujuus on varmistettava riittävällä ainevahvuudella. Venttiileissä mekaaninen rasitus on kuitenkin pääasiassa varren suuntaista. Lämmön aiheuttama lisäkuormitus tietysti mukana myös. Eikä venttiilin varsien halkaisijamittakaan saa olla mitä tahansa; imuilman ja pakokaasujen virtauksesta on saatava niin esteetön kuin mahdollista. Jotkut lukijoista tuntevat sanan: "porttaaminen". Sillä tarkoitetaan pääasiassa imukanavien seinämien kiillottamista (virtausvastusten pienentämiseksi). Natriumilla ryyditetyn venttiilin romuttaminen on oma taitolajinsa! Siihen kuuluu muun muassa venttiilin heittäminen (suojarukkaset käsissä) muutaman metrin päässä olevaan vesiastiaan. Ja nimenomaan siksi, kun natrium ei siedä vettä ollenkaan, vaan se sanalla sanoen räjähtää. Herra Rasmus: - kunpa AR:n ei samalla tarvitsi ostaa mukaan erityistä vakiovarustetta varaosana: 90-kiloista korjausmiestä työkaluineen, työaikalakeineen ja pekkasvapaineen kaikkineen... |
||||
|
18.11.2025 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, jarruvarjon funktiohan on sanalla sanoen "pidättäminen". Olet mielestäni silti oikeilla jäljillä... Eräästä saksalaisesta artikkelista luin, että ilmanvastuksen merkittävyys alkaa vaikuttaa junavastukseen noin 100 km tuntinopeudesta alkaen. Tällä tosiasialla uskoisi olevan tekemistä mm. Lätän keulan muotoiluun, siis pyöreyteen. Lätän keula ylhäältä katsoen ei ole - kumma kyllä - puhdas puoliympyrä. Junavastus on kokonaisuus, joka muodostuu monestakin eri tekijästä, yksi niistä on pyöräpaino. Elikkä painon vuoksi vaunun pyörä ikään kuin joutuu koko ajan nousemaan ylös itsensä aiheuttamasta kuopasta tai oikeamminkin painaumasta. Näin ollen junan veturin pitää vetää vaunu vaunuroikkaansa koko ajan lievään ylämäkeen. Myös alamäkeen ajettaessa, joo, ja vastatuuleen myös? |
||||
|
|
18.11.2025 04:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuusikymmentäneljä akselia yhdellä väsähtäneellä ikädeeverillä? Juna lienee ilmiselvä LALIGAU - Zug (saksaksi ilmaistuna) ? Selitys: Leichter - Als - Luft, Innen - Grösser - Als - Aussen, eli kevyempää kuin ilma ja sisältä suurempi kuin ulkoapäin näyttäisi olevan. [Muistuma yhdestä Glasers Annalen - lehdestä (rautatiehallituksen kirjastossa kauan sitten), jossa hiukan vitsailtiin vaunujen rakennesuunnittelusta.] |
||||
|
18.11.2025 04:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rouva Äiteellä näyttää olevan taidollisuutta hallussaan! Hieno on kuva! | ||||
|
17.11.2025 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä !!! "Mä vaelsin läpi tuulen ja tuiskun, nähdäkseni Kaalihäkin..." Erinomainen kuva! Kertoo myös sen, että talven tulolle ei mahda lakimiehetkään mitään. |
||||
|
17.11.2025 04:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Jorma. Raha ei haise. Ei etenkään bitteinä jonkun eestulemattoman nilkin omalla numerotilillä, jossain piilossa. Eikä turhia ja/tai liian ikäviä kysymyksiä koskaan esitetä. Se, että tämänlaatuista piilokorruptiota on täällä Suomessa, se kertoo meistä itsestämme kaiken oleellisen. |
||||
|
16.11.2025 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiwin erkanemisvaihde ollut kuvan vasemman laidan tienoilla. | ||||
|
16.11.2025 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Odottaako "viattomien lasten vaunu" matkustajiaan? | ||||
|
16.11.2025 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Notkelmassa on Penttilän silta (hädintuskin erotettavissa), jossa joskus 1979 kaksi pikkuskloddia jäi lätän alle. Toinen kuoli, toinen ehti ajoissa pois edestä. Sairaan tuttu paikka minulle, koska perhetuttava piti kauppaa tienristeyksen vieressä olleessa kauppatalossa. |
||||
|
16.11.2025 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mi-täh...? Vettä ? Oman kokemukseni mukaan mieluumminkin glyseriiniä (kuulamyllyjen osien) vastaanottotarkastukseen uä-menetelmällä. |
||||
|
14.11.2025 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, herra Juhana. Olin osunut Hki asemalle juuri silloin, kun P ja N olivat linjalla. Siitä johtui käsitykseni kolmesta junasta. Kiitos muuten täydentämisestä. |
||||
|
|
14.11.2025 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkkonummen suunnan lakkojuna 23.4.1986: Sm2 6061 - Eioc 6262 + 6084 - 6284 + 6060 - 6260 + 6087 - 6287, ja tunnuksella L. Lakkojunat 15.5.1986: L (H9931), Kirkkonummen suunta: Sm2 6100 - Eioc 6300 + Sm1 6013 - Eio 6213 + 6078 - 6278 + 6019 - 6219 + 6011 - 6211. M, Martinlaakson suunta: 6034 - 6234 + 6032 - 6232 + 6060 - 6260 + 6042 - 6242 + 6048 - 6248. R, Riihimäen suunta: 6075 - 6275 + 6053 - 6253 + 6067 - 6267 + 6037 - 6237 + 6089 - 6289. Minulla itselläni on sellainen muistikuva, että lakkojunat käsittivät vain nämä kolme runkoa (L, M ja R) viiden yksikön junilla. Reiteillä vaihteet oli naulattu suorille, ettei raiteenvaihtoja näillä missään tapauksessa ollut tai tarvittu. Enkä usko opastimillakaan käyttöä olleen, kun nämä sahasivat kukin omaa raidettaan edestakaisin. Työmatkat kuitenkin saatiin mitenkuten sujumaan. |
||||
|
14.11.2025 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, olisikohan apua tästä: VRS N:o 112-4 -standardi, joka esittää mittapiirrosta vaunun laakeriipesästä N:o R 1 ? Kyseessä on siis rullalaakeripesä: - työpiirustukseksi mainittu N:o 316/12005. Standardin oikeaan alanurkkaan on merkitty päiväys: 29.10.1937. Puukorisiin moottorivaunuihin oli jo alusta pitäeen laitettu rullalaakerit: Ds1 nro 1 (aloitti yleisessä liikenteessä uudenvuodenpäivänä v. 1928), Bm2-sarja jne. Kun Ds2 nro 10 muutettiin opetusvaunuksi A 26, sen teleihin laitettiin liukulaakeripesillä varustetut pyöräkerrat. Mitä v. 1970, jäljellä oleviin vaunuihin tulee, niin viittaan kommenttiini 19.10.2025 klo 2:25, josta löytyy myös 30.8.1970 laadittu luettelo liukulaakerisista vaunuista, tilanne on juuri tuolta päivältä. |
||||
|
|
14.11.2025 08:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21910 oli muutettu vaunusta Ci 2321 v. 1959. Ci:n alkuperäinen numero valmistuessaan vuonna 1932 oli ollut 2244. Yleiseurooppalaisen matkustajavaunujen luokkamuutoksen seurauksena alkukesällä 1956 siitä oli tullut sitten nro 2321. Istimapaikkaluvut: 2244: 8 kpl I luokassa ja 33 kpl II luokassa, hyttivaununa. 2321: 45 kpl 1. luokassa. Numero 2321 oli toiseen kertaan käytössä, sillä alkuperäinen nro 2321 (sarjaa Di, 56 P) oli luovutettu itäystävälle vuonna 1940. 21910: retkeilyvaununa 45 paikkaa. Mainittakoon, että Ci-sarjan numerot 2242 - 2251 olivat ensimmäinen uutena rullalaakereilla varustettu vaunusarja. Numeroa 2321 lukuunottamatta tämä sarja oli jo vuonna 1955 muutettu Eim- retkeiluvaunuiksi nrot 21901 -21909. |
||||
|
14.11.2025 08:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaisten erityisolosuhteiden muistomerkki - suoraan Svea-mamman maasta!!! Noloa... |
||||
|
14.11.2025 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma R. ystäväiseni, nuo pylväät ovat sinkittyä (lue: galvanoitua) terästä. Entisen alumiiniammattilaisen silmin katsottuna kevytmetallit eivät kestä tuollaisessa "virassa". Erikoisseokset - no, miksei -, mutta tolkuttoman kalliita. 55 vuotta sitten oltiin vasta jotenkin hajulla alumiinin hitsaamisessa. Sivuheittona: - Grummanin insinöörikunnalla riitti pähkäilemistä, että miten väsätä F-14 Tomcatin kääntyvien siipien nivelkohdat. Siihen keksittiin viimein sitä suojakaasuhitsausta. |
||||
|
13.11.2025 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pylväistä tuppasi olemaan pulaa. Irtonaisina niitä sangen usein "unohdettiin" laittaa takaisin paikoilleen. Vaunujen kuormaus- ja purkausaikojen ylittämisistä Valtionrautatiet otti maksun ja - kernaasti. |
||||
|
12.11.2025 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Luupääksi" tituleerattu Datsun oli siis "Bluebird". Olipa aikoinaan telkkarimainos, jossa Luupää tiputettiin nosturin koukusta pyörilleen. Jannut avasivat ovet, istuivat sisään ja eikun liikkeelle. Lopuksi teksti: "Datsun kestää". V. Tammisen autokoululla Mäntässä oli v. 1964 - 65 tienoilla kouluautona tummanharmaa Luupää. Herra Heikin kommentissaan mainitsema "pieni itäauto": ettei olisikin Trabant 601? (Se 601 tyyppimerkintänä tarkoitti kokoonpanossa käytetyn 601 pahvinaulaa, heko heko.) |
||||
|
12.11.2025 16:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotkut linja-autoliikennöitsijät huolehtivat lumenaurauksista omilla autoillaan ja auroillaan. Muun muassa Onni Vilkas Kotkasta. |
||||
|
12.11.2025 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, ymmärsin kyllä tavoitteesi ja alkaessani tutkia asiaa (mitä maksoi Pko oikorata?). Ed. kommentissani yritin tavallaan itsellenikin avata tulokseen johtavia osioita. Numerotietoa ei kuitenkaan löydy tuosta noin vain. Joku tietänee kertoa asiasta minuakn paremmin, joten...? Tietoja EI OLE kirjattu v. 1987 historiikkiin eikä S. Zetterberginkään kirjaan v. 2011. Trendin kehittyminen kiinnostaisi myös itseänikin, kun siihen vaikutti monen monta eri tekijää. |
||||
|
12.11.2025 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silmäpuoli Kaalihäkki. Ihme sinänsä, ettei näiden numerolaattoja ole jo pistetty myyntiin? |
||||
|
12.11.2025 08:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljonkohan muuten mahtaa ollakaan 3214:n arvo verotukseen kuuluvien vuosipoistojen jälkeen? Takuuvarmasti isompi kuin esim. Deeveri 2551:llä. |
||||
|
12.11.2025 08:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niin. Nyt rautatiemuseo valitsemaan parasta yksilöä kokoelmiiinsa näistä nipuista...? | ||||
|
|
12.11.2025 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, kysymyksesi on todella hankala. Kukin rataosa on, - sanoisinko, - yksilö. On tietenkin mahdollista yrittää laskea yhden ratakilometrin hinta jonkun "joskus laatiman perustaulukon" mukaan, mutta muuttuvia tekijöitä on valtavasti! Ensiksi tulee ratasuunnan pähkäileminen (vrt. nykyisen pääministeri Jurpon eikun - anteeksi - Orpon haikailema "tunnin juna", silkkaa arvovallalla pelleilyä). Edelleen kuljetustarve, tavara- vaiko henkilöliikennettä pelkästään vaiko molempia. Arvioitu liikennetarve, noudattaako nykyistä, vaiko yrittää ennustaa kehityksen suuntaa (rinnastanpa Martinlaakson radan ja vaikkapa Mäntän - Vilppulan radan?). Maasto-olosuhteet? Esimerkiksi Jämsän oikoradan hinta verrattuna Lahden oikorataan; - edellistä rakennettiin kauan. Mitä maaperän laatuun taas tulee, niin tuntenet, herra Rainer, Rantaradan historiaa siltä osin? Mitä tehdä vesistöjen kanssa? Kiertää vaiko ylittää, pengerryksellä vaiko siltaa pitkin. Parkanon oikoradalla ei isoja "vesiesteitä" ole. Entä vaikutus ympäröivään asutusrakenteeseen? Hmm, amerikkalaistyyliset ilmaradat yhtenä ratkaisumallina? Toisin sanoen asutus- tai väestötiheys? Parkanon radan radanvarsipitäjät versus Haapamäen suunnan radan varren pitäjät ja niiden toimeliaisuuden tasot? Radanvarren teollisuus? Paikalliiset korpirojutehtaat versus Mäntän paperitehdas? Tulevaisuuden näkymät? Rataosan hinnan arvioiminen on vaikeaa siksikin, kun rakennusmenetelmät ovat kehittyneet kovastipaljon. Enää ei värvättäne rautatietyömaan lähialueilta lapiomiesoletettua tai hevosenkuljettajaa lavakärryineen... Parkanon tien keissiin kuuluu sen historiakin myös sillä, että aikoinaan Pohjanmaan radan linjauksen tullessa puheeksi, ensimmäisiä ratalinjausluonnoksia laadittiin Tammerforsista pohjoiseen juuri suoraan kohti Uleåporia - anteeksi Oulua. Mutta, sattuipa eräs Gustaf Adolf - apteekkari hätiin lobbaamaan radan suuntaamista Näsijärven itäpuolitse, kun Gustaf Adolf oli pystyttää päräyttänyt puuhiomonsa ja paperitehtaansa just mieleiseensä paikkaan ja tuotteidensa kuskaaminen markkinoille oli lievästi sanottuna työlästä... Siinä vaihtoehdossa Myllymäen uumoiltiin kehittyvän aikaa myöten suureksi risteysasemakaupungiksi Kouvolan tapaan. Eikä historian kulku aina suostu noudattamaan ihmisen, tuon syntisen kurjan saatanan huolellisiakaan suunnitelmia tai tahtotiloja. Toisin sanoen, herra Rainer, muuttujia on liian paljon "helpon" vastauksen antamiseksi kymysykseesi. |
||||
|
11.11.2025 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juho, ajan kuluessa, sinusta tullenee aivan maan perusteellisen iso, (4014 Big Boy!). | ||||
|
10.11.2025 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä herra Simon kanssa. (Zoom-zoom !) | ||||
|
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601 |
10.11.2025 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli oikein muistan, niin Kisko-Kallen perusrakenne on peäisin 1930-luvulta. Sen aikaista saksalaista ergonomian tietotaitoa oli havaittavissa lähinnä Dachaun "leirikeskuksen" uunien mitoituksissa...? |
||||
|
|
10.11.2025 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juho, silti olen vielä mopo, verrattuna harrastuksemme isoihin nimiin. | ||||
|
09.11.2025 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rukkaset, eli suomeksi: - tuotantojarrut, heko heko. Mikä ihmeen vaunu tuo harjakattoinen on? Seinistään korotettu ex-työläisvaunuko? Ja pitkä letka virkatarvevaunuja kuvan oikeassa reunassa, voi torrrpedo! |
||||
|
|
09.11.2025 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tervetuloa minunkin puolestani, herra Aapo. Itsellänikin ura alkoi lätän kuvaamisella, numero vain oli 4109! Siinä 50 vuotta sitten! |
||||
|
09.11.2025 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I saw the Train a-coming, it's rollin' round the bend"... | ||||
|
09.11.2025 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos kuvasta, Hannu-serkku! https://youtu.be/DNafaeBxu6k?si=q07URohNLj9YPgXH On oma suosikkibiisini. Kalevi Korpi oli tunnettu juuri 1950- ja 1960-luvuilla. Edesmeni joitakin vuosia sitten. |
||||
|
08.11.2025 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vadenblickin vas. puolella oleva koppalakkisetä, jota kovin pähkäilin, on kuin onkin puoluekansliahirmu Martin Bormann. Kirpputorilta tehdyn kirjalöydön mukaan siis. Kirjassa käsitellään kuvin ja sanoin kahden "rakastavaisen" (Aatun ja Kustaan eikun - öööö - siis Gustaffin) kohtaamisia. (Synttäribileisiin 1942 liittyen). |
||||
|
08.11.2025 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Vertti, kuvatekstisi kertoo selvästi: - joko homma menee putkeen tai sitten syntyy hyvä juttu. Harrastuksen hyvä puoli se tämä on...? |
||||