|
|
19.10. 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22501 ja 22505 muutettiin vuonna 1969 Johdonvetojuna 2:ta varten BG-sarjaan, numeroiksi 040073 ja 040072. Muut Jvv-2:n vaunut: BG 040068 (ex Ei 22066) ja 040071 (ex Fo 22504). [Jvv = Johdonvetovaunusto.] |
||||
|
|
19.10. 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3680 valmistui vuonna 1935 ent. F 3176:n aluskehykselle. Vuonna 1959 se ilmoitettiin muutetun virkatarvevaunuksi BF 03135. Hylätty vuonna 1971. Herra Katajiston laatimien kirjojen mukaan 03135 oli ollut Kokkolan varikon palojunan kalusto- ja miehistövaununa. . |
||||
|
|
19.10. 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| No 3005 (vuodelta 1936) oli hylätty vuonna 1970. Se oli rakennettu entisen taitekattoisen ja neliakselisen työläisvaunun T 1237 aluskehykselle. T 1237 taasen oli tehty entisen O-sarjan avovaunun 70058:n aluskehykselle. | ||||
|
|
19.10. 03:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| No 3001 hylätty vuonna 1970. No 3001 - 3003, niiden paikkaluku oli ollut 50. Vaunut 3004 ja 3005 olivat hiukan paranneltuja: - paikkaluku oli 48. Korin ulkopuolinen leveys nroilla 3001 - 3003: 2784 mm. |
||||
|
|
19.10. 02:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| No 3002 (vuodelta 1932) hylättiin vuonna 1968. | ||||
|
|
19.10. 02:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivänä elettiin keskiviikkoa. | ||||
|
|
19.10. 02:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| KEi 22438:sta oli pieni pätkä jäljellä Röykässä, romuttamon toimistotilana 1990-luvun alussa. | ||||
|
|
19.10. 02:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunua ei 22722 korjattu, vaan se meni hylkyyn vuonna 1974. | ||||
|
|
19.10. 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9840 oli valmistunut vuonna 1959. | ||||
|
|
19.10. 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22641 (tehty ent. Ei 22626:n aluskehykselle!). Hylätty vuonna 1987. 22641:n takana on näköjään Eik 2391 (ent. Cik vuodelta 1961, ent. CEi 2566 vuodelta 1930). Hylätty vuonna 1977. Valtionrautateiden sisäisessä lehdessä VT34/70 - 3 ilmoitettiin otettavan koekäyttöön uusi junien tarkastusmenetelmä 30.8.1970 alkaen. Ohessa luettelo liukulaakeroiduista vaunuista: Sarja A: nrot 22, 23, 25, 26, 29, 94 ja 100. Sarja Ci: nro 2340. Sarja CEi: nro 2627. Sarja No: nro 3005. Sarja Po: nrot 9906, 9907 ja 9908. Sarja F: - kaikki Sarja Eims: nrot 21501 - 21510. Sarja NEi: nro 22137. Sarja Ei: nrot 22197, 22221, 22317, 22320 ja 22328. Sarja Fo: nrot 22510, 22516 ja 22518. Sarja Ei (lähiliikenne): nrot 22602 - 22606, 22609, 22610, 22612, 22614, 22616, 22617, 22619 - 22624, 22627, 22629 - 22631, 22633 - 22635, 22637, 22638, 22640 ja 22641. |
||||
|
|
19.10. 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tut mir Leid, mein geehrte Herr Miitre, hab' eine Schreibfehler gekratzt !! | ||||
|
|
18.10. 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Täällä yksi ilmoittautuu intopinkeänä jo nyt Eslinkerimatkustajaksi. Horridoh!!! Herra Miitre, toivottavasti Pirhalle löytyy sopivasti joutilas Tka 7, ellei jo olekin...? |
||||
|
|
17.10. 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mistäköhän syystä se hinta ei ollut "kilpailukykyinen"...? Parivetodeeverin vetämä juna versus sata rekkaa, mikähän mahtaa "puhua" rekkaliikenten puolesta? Vaikka Vlp sahalla on "dynaamista" ratapihaa niin maan raakkuleesti? Mäntässä Valtatien tasoristeys on jo hävitetty tai poistettu, ihan kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Tehdasratapihalla ruoste senkun kukoistaa ja vallitsee. Virtasalmen sillalla kasvaa hukkakauraa. Näitä "dynaamisia" keissejä on takuulla tulossa lisää ja paljon. Onko lopulta odotettavissa, että raiteiden kohtalo on saada dynamiittia niin maan "dynaamisesti"? Savonlinna - Huutokoski - välillä dynaamisen sillan puuttuminen jne...? Kaikkein halvin junahan on se, jota ei ajeta, ja jota ei ole olemassakaan. Sama juttu kaikkein halvimmalla rautatiellä. |
||||
|
|
16.10. 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, kiitän sinua erinomaisesta ja mielenkiintoisesta kommentistasi, koskien Vilkasta. Muistetaanpa vielä, että Pohjolan Liikenteen suosion Hki - Turun välillä oli käynnistänyt Porkkalan vuokra-aika omine erityisvaatimuksineen. |
||||
|
|
16.10. 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä siitä "dynaamisesta" hinnoittelusta: - se aiheutti Mäntän radan tavaraliikenteen loppumisen. Edelleen on uutisoitu Vilppulan sahan liikenteen siirtyvän rekoille. Puhuivat jopa sadasta rekasta päivässä. Kulkevat vieläpä lähikoulun vierestä. Taasko dynaamista hinnoittelua? Mitenkähän dynaamiseksi VR suunsa pistää, kun ensimmäinen koululainen kuolee sahatavararekan pyörien alle? Tuli vaan mieleen, että onkohan kauppakorkean väki unohtanut sen mukavan pikkutosiasian, että ympäröivää yhteiskuntaa riittää ympärillä ja paljon? Sekä myös sen, että talous onkin vain yksi työkaluista, eikä ihmiset ole talouselämää varten. Kauppakorkeiden ihmisoletettujen maailmankuva onkin silkkaa matalaa!!! |
||||
|
|
16.10. 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liian suureksi mitoitetun makuuvaunukaluston vastakohtana on tietenkin äkäiset vuodatukset yleisönosastoissa. Aikoinaan VR:n kirjasto kokosi lehdistä kaikki artikkelit, jotka vähänkin sivusivat rautatien asioita. Nämä lehdistökatsaukset kiersivät koko rautatiehallituksen, konttorihuoneesta toiseen, jakelulistan mukaisesti. Siten rautatiehallitus pysyi jotenkin kärryillä yleisön mielialoista ja siitä, mitkä rautatietä koskevat asiat kulloinkin olivat sanomalehdissä esillä. Entä nyt? Hoh herpes sentään... Mitä Onni Vilkkaaseen tulee, hän onnistui saamaan henkilökuntansa mukaan yrityksensä menestystä edistämään. Myös sillä, että kohteli porukkaansa kunnolla. Olen kuullut juttua, jonka mukaan hänen kuoltuaan johtajaksi ylennetty Jari ei kunnolla hallinnut hommaansa. Aprikointia oli siitäkin, kuinka Onnin tytär Arja olisi osannut paremmin, olihan tällä kokemusta Vilkkaan oman matkatoimiston vetämisestä. (Kumpikin 1940-luvulla syntyneitä.) Vinttikoirabussifirmalla oli brändääminen kutakuinkin kunnossa. Onni Vilkkaan onnistuneesta brändäämisestä kertoo sekin, kun hän ajoi itse ensimmäisen turistibussireissun v. 1958 neuvosto-Viipuriin, niin paikalliset tiukkasivat, että miksi bussissa oli nimi? (Neuvostobusseissa sen sijaan oli numerointi.) Opas oli selittänyt, että nimi on bussin omistajan. Yleisö oli tentannut, että millainen kapitalisti se mies oikein on? Opas: - tuollahan se on, bussinsa sisällä siivoamassa. Vilkas tuli ulos lattiaharja kädessään ja viipurilai- eikun vyborgilaiset kohahtivat. "Töitä tekevä kapitalisti" meni heidän ymmärryksestään yli. Koko juttu (dynaamisesta hinnoittelusta alkaen) riippuu siis julkisuuskuvasta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että VR satsaa paukkujaan vain IC-juniinsa, joiden rinnalla Dm12-kalusto on silkkaa silmille pissimistä. Eikä liikennettä saada suosituksi pelkästään yhtä asiakasryhmää kosiskelemalla, kuten esim. Tunninjunakeississä on käynyt. Olenkin ihmetellyt koko ajan sitä hehkuttamista, miten "Pyhille Liike-Miehille" oli pedattu nopeaa yhteyttä rantaradalla. Jopa siinä määrin, että Tolsan seisakkeen kohdalla mietittiin otsat rypyssä radanoikaisua läheisen mäen läpi tunnelia pitkin. Ajansäästö? Lyhimmillään kahdeksan (8!) sekuntia... Inkoon lähijunayhteyksien likvidointi? Ajansäästöä noin 20 sekuntia, kun Turun Iiceen kohtaus Y-junan kanssa poistettiin. Nyky-VR:n julkisuuskuva näyttää väkisinkin kylmältä ja ylimieliseltä, tällaisen kohta seitsenkymppisen äijänkähjäleen silmissä. Ideologisten lasien läpi katsottuna, juu vallan. Junakilometrejä tällä "ideologisella silmälasikäärmeellä" koossa tällä hetkellä 151 425 km. Aloituspvm.: perjantaina 22. helmikuuta 1974. Get over it. |
||||
|
|
16.10. 05:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitkä telit kussakin Not - vaunussa oli? Kuvan vaunussa A7, mutta miten muissa? Niiden aluskehysten kerrottiin olleen koottuja useiden hylättyjen eri vaunujen osista (vaunukorttien mukaan). |
||||
|
|
15.10. 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siihen aikaan pikavuorobusseissa oli olemassa liikenneministeriössä hyväksytetyt lipunhinnat ja aikataulut myös (liikennelupajärjestelmä!). Alennuksia tietenkin oli: - opiskelijalippua, eläkeläislippua, yms. Hinnat olivat yksityisillä bussifirmoilla presiis samat ja matkan pituuden mukaisia.. Yleisesti saattovuorosysteemiä käytti tietenkin muutkin kuin Vilkas. Olisikohan pääsyynä ollut kokemusperäinen tietämys bussikalustotarpeesta välillä muutenkin vilkkaasti liikennöidyllä yhteysvälillä Tampere - Lahti, valtatie 12:lla? Ja vielä viikonloppu painamassa päälle. Siellähän liikennöivät Paunut, Koivarit, ja Pekolatkin, puhumattakaan vakiovuoroa ajavista bussifirmoista. Vilkas ja Paunu olivat yhteisesti ajaneet Tampereen - Lahden - Kouvolan - Kotkan linjaa jo toukokuusta 1955. Toisin sanoen - yksityisillä linja-autoliikennöitsijöillä oli valmius vastata matkustajatulviin nopeammin kuin Valtionrautateillä. Esimerkiksi se Vilkkaan saattovuoron auto lähti Lahdesta Kouvolan suuntaan siirtoajona. Seuraavana lauantaina mahdollisesti oli heti aamusta lähdettävä Kouvolasta Kotkaan Anjalan kautta vakiovuorona tai edelleen Kotkasta Virojoelle ja sieltä pikavuorona Helsinkiin ja niin edespäin...? Entäpä junilla? Esimerkiksi P 42 Seinäjoelta Haapamäen kautta Helsinkiin, tuloaika klo 14.00. Sieltä junarunko sitten illalla P 11:nä Imatralle. Seuraavana aamupäivänä takaisin P 12:n aikataululla (ja lievä myöhästys Kouvolassa, kun piti liittää kolme satapaikkaista puuvaunua lisää runkoon kiinni) ja sitten puoli neljältä P 41:nä Helsingistä Tamperetta kohti ja Haavan kautta Seinäjoelle. Ei kauppakorkean käyminen tällaisessa auta yhtään mitään, kun liikennesuunnittelusta ja kalustokierron optimoimisesta on kyse. Saati matkustajalaskennasta. Tunnetaanko koko termiä nyky-VR:llä enää? (Konduktöörit ennenvanhaan tekivät tätä kahdesti vuodessa.) Nyky-VR:n tolskaaminen liimaa väkisinkin ideologiset silmälasit nenänvarteen lujasti kiinni. Ei elämän onni ja tarkoitus lähde yksistään markkinavoima-apostoleiden tolkuttomista puheista tai "sääntelynhajoittajien" ylistetystä nerokkuudesta. Sitä paitsi, olen siinä uskossa, että kun talouskasvu törmää kattoon lopullisesti tässä rajallisessa maailmassamme, niin silloin häviää kaikki kaupustelijat, markkinavoima-pelastussaarnaajat, sekä ne jotka pistävät toivonsa homeisiin kolikoihin ja pehkuuntuneisiin setelinippuihin, tai pikemminkin - niiden sisältämään arvovaltaan. Tämä kaikki pettää teidät, meidät - kaikki. Kapitalismista häviää silloin sen "ideologinen" pohja (niin mikä? - ahneus!). Kaikki nykyiset epäjumalat: Nallet, Orpot, Trumpit, Muskit sun muut ahnehtijat kukistuvat ja menettävät uskottavuutensa - lopullisesti. Heistä tulee pelkästään naurunalaisia. Mikä tulee sitten sen jälkeen voittamaan? Itse toivon oikeudenmukaisuuden voittavan. TOIVOTTAVASTI murroksesta selvitään ilman sotaa. Sekö on oikeudenmukaisuutta, että joku jannu ymmärtää ostaa junalippunsa pikkurahalla jo tänään, matkapäivän ollessa vaikkapa uudenvuodenpäivänä. Kun taas joku piruparka joutuu lähtemään Tornioon työmatkalle käskytettynä viiden minuutin varoitusajalla ja joutuu viimekädessä maksamaan lipustaan tuhatta ja miljoonaa. Matkalaskut sitten myöhemmin...? Tai firman luottokortti? Dynaaminen hinnoittelun keksijä pitäisi taluttaa korvalehdestä kiinni pitäen perjantaina aamukymmeneltä katsomaan Helsinginkadulle Hurstin ruokajakelun jonon ihmisiä. Saarnatkoon sitten suu vaahdossa siitä, kuinka markkinavoimat pelastavat ja johdattavat paratiisin iloihin - eivät muuten johdata. "Paratiisi" pakenee koko ajan kauemmas. Ja mitä täällä tehdään sen sijaan? Puhutaan toistensa ohi ja lietsotaan pelkoon ja vihaan. Ei ihmisiä pidä pakottaa olemaan lampaita lampaiden vaatteissa. Mielettömyyden edessäkään. Jätetään se dynaaminen hinnoittelu vaikka ilonaisten harrastukseksi! Siellä sen jotenkin hyväksyy - heko heko! Kaipa ne on ne minun ideologiset silmälasini syynä siihen, että haluan auringon paistavan joka ikisen ojan pohjalle, joka ikiseen risukasaan, joka ikisen tuvan ikkunasta sisään ja että joka ikisen tuvan pöydällä olisi lautasellinen lämmintä, valkoista ja makeaa puuroa nälkäiselle syötäväksi. Miten ideologiset silmälasit onkaan sellaisilla ihmisillä, jotka kustannus- tai säästösyistä lärpättämällä kieltävät haaveilemastakaan edellä mainituista auringonpaisteesta ja puurolautasista...? Hehän haluavat vaan laskea kaljaiset kuset itseään tyhmemmiksi rääkymiensä ihmisten silmille. Minä vaan kysyn...? Olkoonkin että olen joku vi*un kommari, mutta entä sitten? Kommunismitkin muuttuvat - viimeistään pakon edessä, mutta ahneus ei koskaan katoa..Aina löytyy niitä jotka luulevat hyötyvänsä siitä. "Markkinavoimat"... Just joo. |
||||
|
|
15.10. 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussifirmoissa varauduttiin ennen vanhaan varsin kätevästi lisäautoilla, eli ns. saattovuoroilla. Esim. 1980-luvun alussa Onni Vilkkaan Tampereelta iltapäiväviideltä lähteneen kotkalaisen mukana oli perjantaisin sangen usein saattovuoro Lahteen. Perusmuotoisessa pikavuoroon käytetyssä Kutter 9-bussissa oli yleisesti hiukan alle 50 istumapaikkaa. Herra Erkki, mielipiteesi rautatieopiston hävittämisestä ja sen seurauksista: - olen presiis samaa mieltä kanssasi. Osaaminen hukattiin kerralla. Herra Petri: - mitä kauppakorkean läpi haahuilleisiin normiporvarispenikoihin tulee, niin epäilen hyvin vahvasti näiden "pätevyyttä", mikäli ajatellaan rautatielaitoksen nimenomaan strategista puolta. Ei rautatielaitosta voi mitenkään verrata mihinkään paskapaperitehtaaseen! Tuotantosuunnitelmineen ja myyntikonttoriponnisteluineen kaikkineen. Olen vahvasti sitä mieltä että nämä "talousosaajat" repivät hiuksia päästään kiukkuisten ärräpäiden kera jokaikinen kerta kun sotaväestä tulee puheluita sotilasjunien tilaamiseksi. Vai tuleeko sieltä puheluita enää? En ihmettelisi. Sitäpaitsi, mistäköhän johtuu sangen yleinen käsitys, että talous"tiede" on sellaista, että se antaa SAMAAN KYSYMYKSEEN e r i a i k o i n a aina tyystin erilaiset vastaukset? Näin ollen on täysin turhaa puhua mistään eksaktista tieteestä. Sen sisältämät päättelyt on oman kokemukseni mukaan ihan samanlaisia kuin: A) kasakka varastaa kaiken, mikä ei ole kunnolla kiinni. B) tunnettu julkkis Viktor K. on kasakka. C) päätelmä: - siis Viktor K. pöllii kaiken mikä ei ole kunnolla kiinni. Tämähän ei vastaa todellisuutta mitenkään (- anteeksi Viktor K.). Mutta vanha totuus on sekin, että silkka riistäminen on aina, kautta vuosisatojen yritetty milloin mitenkin oikeuttaa erilaisilla tieteellisen näköisiksi verhoilluilla legendoilla. Siinä muuten syy, miksi Karl Marxin toitotetaan olevan Chico, Groucho ja Harpo Marxin partainen broidi. Lisäksi, herra Petri: - siis asiakasta "palkitaan", kunhan hän vain noudattaa käskytystä käyttäytymisensä ohjailusta. Ja vastaavasti rangaistaan sangen ankarasti, mikäli hän ei käskytykseen alistu? |
||||
|
|
15.10. 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leevi, kuvan veturi ei ainakaan näytä panssaroidulta. Itse en tosiaan ihmettelisi, mikäli Heeresfeldbahn - (armeijan kenttärata) vetureita olisi panssaroitu. Ensimmäinen maailmansota oli lännessä paikalleen jämähtänyttä juoksuhautasotaa "paksu-Bertta"- mörssäreineen ja tykistöineen. Kenttäratoja tarvittiin nimenomaan ammusten kuljetuksiin selustassa. (Asiasanat: Verdun ja Somme, muiden muassa.) Ankaralla tykistötulituksella molempien osapuolien typerät kenraalit yrittivät peittää totaalisen osaamattomuutensa ja impotenssinsa. Sotakouluissa kun ennen sotaa paasattiin vain ja ainoastaan hyökkäämisestä. Puolustus ei ollut riittävän "herrasmiesmäistä"... Idän puolella rintamat olivat liikkuvampia. |
||||
|
|
14.10. 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bulgaria kuului ensimmäisen maailmansodan aikana ns. keskusvaltoihin. Näitä olivat keisarillinen Saksa, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, Bulgaria ja nykyistä Turkkia edeltänyt Ottomaanien valtakunta (imperiumi). Muuten, raideleveys näyttäisi olevan 600 mm. |
||||
|
|
14.10. 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei luulisi olevan liian kallista päivitettäväksi. Kuvan vanhentuneen aikataulun institutionaalisuus on silkkaa vittuilua! On niin täyttä oblomovilaisuutta tapaninpäivästä jouluun. Ei hyvä! |
||||
|
|
14.10. 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heeresfeldbahn - veturi? Ainakin varustettu itävaltalaismallisella Rihosek-kipinänsammuttajalla. |
||||
|
|
14.10. 08:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnibussi on varsin hyvä brändi toteutuksenaan. Suosittelen. |
||||
|
|
14.10. 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapakosken asematalon laajennus- ja muutostyöt tehtiin samoilla piirustuksilla kuin Iisvedellä. Kumpikin siis "Oulun rautatien pysäkkejä". |
||||
|
|
14.10. 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se pelle, joka sai lobattua "dynaamisen hinnoittelun" purematta niellyksi, pitäisi tuomita elinkaudeksi Vaasan linnahan tai Siperiaan! Sen verran pahalta sen epäoikeudenmukaisuus haisee! |
||||
|
|
14.10. 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomas, eikös km 332 mäki olekin Huttulan mäki? Alamäkeen ajettaessa lättäjunan sai siinä juoksemaan aika reipasta haipakkaa. | ||||
|
|
13.10. 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt lähti menemään pieleen! Saako Ruotsin kansalaisetkin nyt tuta "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua, kaikella ankaruudella? |
||||
|
|
13.10. 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Skoda-satsiako kuvan juna tuomassa? Neljä pyörää ja loota, helppo purkaa ja koota, sellainen on Skoota. Äiti työntää, isä ohjaa, lapset kantavat pohjaa. |
||||
|
|
13.10. 09:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996:n mukaan veturi 2811 valmistui huhtikuussa 1991. Toivotaan, että teknisiä ongelmia ei 34- vuotta vanhalle veturille tulisi. |
||||
|
|
13.10. 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiltisti onkin parempi odottaa. Voipi muuten tulla sylttyä...? | ||||
|
|
13.10. 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitän tiedosta, herra Jouni. | ||||
|
|
13.10. 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaisen hyvin havaittu, herra Jimi. | ||||
|
|
13.10. 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuttu paikka, mennyt tästä miljoonan kertaa vaikka millaisella kulkuneuvolla, silloin joskus. | ||||
|
|
13.10. 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Puurunkoinen Gb, jossa uuden mallinen ovi. Vekkulin värinen Eifet...? | ||||
|
|
13.10. 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vieläkö Merioksan sähkölaitemyymälä on Lylyn asematalossa? | ||||
|
|
13.10. 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisivat saaneet säilyttää kaltevuusmerkit näillä tienoilla. Niitä oli ennenvanhaan Pollarinmäen huipulla kaksi. Kumpikin selin toisiinsa. |
||||
|
|
13.10. 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ensimmäinen kerta linjaa ajavasta Dr16:sta Haapamäellä? Siirto- ja koeajoja on vissiinkin ollut, mutta kaupallisia kuljetussuoritteita? Mitä sanovat asiaa paremmin tuntevat? |
||||
|
|
13.10. 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai tehneet kaupat käytetyistä vehkeistä...? | ||||
|
|
12.10. 11:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvä, mutta onko laittamiesi kuvien formaatissa tai koossa jotain pikku vaivalloisuutta? Laittamasi kuvat eivät näy Samsungsong-tabletillani. Eikä niitä saa esiinkään. |
||||
|
|
11.10. 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mr. Kevin, Dm12 on mieluumminkin pilakuva junakseen. "Sulo Wilen"-taudin muistomerkki (= "Kun halvalla sai"). Viittaan Neil Hardwickin luomukseen eli televisiosarjaan "Tankki täyteen". Maisemat on kyllä hyvät! |
||||
|
|
10.10. 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrataan nyt vielä: - 2521 oli kameranjalustana kuvattaessa elokuvaa "Kotka on laskeutunut", v. 1976 ohj. John Sturges. Siinä kohtauksessa, missä "Schnellzug für Fronturlauber" on saapumassa Varsovaan "Nachschub Bahnhofille" Tr1:n vetämänä. 1073:ssa oli Reichsbahnin (ettei olisikin ollut "Ostbahn"?) NSDAP-puoluepulunkuva hytin sivuseinissä. Fronturlauber = rintamalta lomalla oleva. |
||||
|
|
09.10. 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, erityisesti sen jälkeen, kun olit lukenut Enid Blytonin " Viisikko ja aavejuna."- kirjan...? | ||||
|
|
08.10. 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1950-luvulla ilman konduktööriä kulkeneita tavarajunia kutsuttiin "aavejuniksi". Pikku kolautus Alhojärvellä herätti pitkää mielipiteiden vaihtoa rautatieläisten keskuudessa. (Tavara - tai mieluumminkin aavejuna ja puumotti ottivat hieman erää keskenään.) |
||||
|
|
07.10. 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junassa juominen on ikimuistoisten muistelujen vakituinen aihe - hookaksoosta alkaen monenmoisiin tuliliemiin asti! | ||||
|
|
07.10. 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei "Pumppulahti" vaan "Pumppulampi". Vedennostopumppu ilmeisesti ollut Myllymäen veturitallia varten. | ||||
|
|
07.10. 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan vasemmalla puolella oli aikoinaan ollut täyspitkä kohtausraide. Pistäkääs vilkaisten "vanhat kartat" - sivustoa. Siitä taatusti löytyy teille paljon iloa. |
||||
|
|
07.10. 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konnarit kuuluttivat ennen vanhaan koululaisjunissa: - "Töysä, Tuuri, Alavus - löysä, luuri, luraus." | ||||
|
|
07.10. 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis Koiviolta etelän suuntaan jonkin matkaa. | ||||
|
|
07.10. 20:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestanpoo! Valkeajärvihän on joskus ollut junakohtauspaikkanakin. | ||||
|
|
07.10. 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| On kyllä sairaan kaunis ilta-aurinkoinen kuva! | ||||