Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.07. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, olet oikeassa, mutta itse muistuttaisin, että suunnitellut pääarvot (esim. polttoaineen ominaiskulutus, vääntömomenttikäyrän muoto, männän nopeus, sekä teho itsessäänkin ym) pysynevät jokseenkin samoina, kunnolla peruskorjatussa moottorissa myös. Jos em. speksit tosiaan kelpaavat moottorille aiotun käytön toteuttamiseen niin siitä vaan! Tulee kuitenkin mieleen sekin historiallisuus, että Dv12:ssa käytety MGO oli etupäässä tarkoitettu nopeisiin dieselmoottorivaunuihin. Näyttää kuitenkin siltä, että täällä Suomessa kyseinen MGO-malli on ollut kutakuinkin onnistunut valinta. Alkuvaikeuksia 1960-luvun alkupuolella tietenkin oli, mutta ne on saatu ratkaistua. Itse ymmärtäisin alun hankaluuksien johtuneen pääasiassa valmistustekniikasta (moottorin rungon valaminen?). Huomautan lisäksi, että en ole vielä saanut käsiini Julkun ja Pyrhösen Dr13-kirjaa. Jos joku omaa tarkempaa tietoa, niin pyytäisin kiitollisena kommentteja. |
||||
|
02.07. 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liian siisti rakennus ollakseen muuta kuin KGB:n (Kontora Grubii Banditov = Raakojen roistojen toimisto) luunruhjojien käyttöön omistettu. Kysykää vaikka Sofi Oksaselta...? |
||||
|
02.07. 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ryssänsininen väri ja piikkilankaa - muistuma neuvostomiehitysajalta. | ||||
|
02.07. 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, erinomaisen hyvä kommentti kaikessa soidinmenoihin liittyvän kulttuurihistorian analysoinnissa. Luin pikkupoikana aikoinaan Mark Twainin "Tom Sawyerin seikkailut", jossa Tom "soidinmenolla" yritti tehdä vaikutuksen Rebecca "Becky" Thatcheriin. Samassa opuksessa on kerrassaan "erinomaisia" ohjeita syylien poistamiseksi, hah hah. Itselleni juolahti mieleen ajatuksen "riittää keikkaa synnytyslaitokselle" tarkoittavan jokseenkin tarkasti taksin- tai sairasauton kuljettajaa, heko heko! |
||||
|
29.06. 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, veto-liite-veto oli just se kaikkein perinteisimpiä lättäjunarunkoja aktiiviaikoina. Yhtä "nostalginen" oli myös veto-liite runkokin. Tämä museosimulaatio kerrassaan - ahhh !!! |
||||
|
29.06. 15:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja korostetusti "Rauman giäles"...! | ||||
|
28.06. 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leo (nimipäiväonnitteluni!) on täysin oikeassa. | ||||
|
|
26.06. 02:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, onko tehty moottorin vaihto moternimpaan vaiko vaan tyhjennetty pakoputken hiukkasloukku? | ||||
|
25.06. 08:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Veeti, puhumattakaan ns. "Motala-busseista", elikkä sarjojen Bm2 ja Bm3 bensiinimoottorivaunuista. Näitä oli yhteensä kolme. Ne olivat telivaunuja ja - sanoisinko - Lättähattujen äitejä, ainakin mitä uumajalaisen Hilding Carlssonin valmistamaan tuli. Bm1 nro 2, valm. Psl knp v. 1928. -> BE 0605 vuonna 1953. -> Rto 201 Lv vuonna 1980 ja hylätty 1986. Keksintöjen kirja, osa "Tiet ja maakulkuneuvot" (WSOY 1932) kertoo sivulla 665: "Yleensä ovat dieselsähkövaunut ylivoimaisesti syrjäyttäneet käytännöstä bensiini- ja petroolivaunut." "Hammaspyörävälitystä on melkoisesti kehitetty siitä, mitä se oli moottorivaunujen ensiaikoina. Niinpä on toimininimi Allgemeine Elekricitets Ges. (AEG) toimittanut Suomen Valtion rautateille kaksi 75 hv:sella bensiinimoottorilla varustettua vaunua, joissa voimansiirto tapahtuu hammaspyörillä. Niissä ovat hammaspyörät aina otteessa keskenään, mutta ovat sensijaan irti akselistaan. Ne hammaspyörät, joiden kulloinkin halutaan toimivan, kytketään kiinni akseliinsa paineilmalla toimivien kytkimien avulla." Bm2 nro 20, valm. H. Carlsson, vuonna 1938. Bm3 nrot 21 ja 22, valm. Motala Verkstad, vuonna 1939. Motala Verkstad ei montaakaan rälsbussia valmistanut, kunhan nyt kokeeksi tekivät. Suomeen tilattujen vaunujen lisäksi vain parisen vaunua ja liitevaunu ruotsalaiselle Nora Bergslags Järnväg-rautatieyhtölle, ainakin puhuttaessa Scania-Vabis-moottoreilla varustettuina, sekä pari vaunua Deutsche Werken moottoreilla. Mitä näihin VR:n motalabusseihin tulee niin: kummassakin moottorin teho oli 115 hv. Pyörästö edelleen (1A)'(A1)' kummankin pituus oli hiukan alle 13 metriä. Paino työkunnossa: Bm2: 10,4 tonnia ja Bm3: 12,2 tonnia. Arne Hällqvist: "Svenska rälsbussar"-kirja: "Alkuun liikennöi HC:n rakentama "rälsbussi" linjalla Nurmes - Kontiomäki ja vuosina 1949 - 1956 linjalla Uusikaarlepyy - Pietarsaari." Veturit 2-kirja , pahukkeri sentään, se onkin vintillä. Ja taas arkeologisia kaivauksia tiedossa! Ai niin, olinpas unohtaa: Bm1 nro 2 teki palvelusuraa alkuun myös "Mäntän mottina" ja nro 3 oli (alkuun) Uuraan satamaradalla (Viipurin ulkosatamaan kulkenut haararata Kaislahti - Uuras). Nro 2:lla oli ajettu myös Porin ja Mäntyluodon välillä. |
||||
|
22.06. 13:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Riku, minua vaan hämmästyttää kovin se, että pohjois-Suomessa duunattua täpölaimeaa "ruumiinpesuvettä" piti kuskata satoja kilometrejä Torniosta Lahteen? Eikö Lahden "Blöö" (Lahdessa tislattu) enää mitään? Kilpailuasetelmako sitä käski tällaista komediaa pelaamaan? |
||||
|
22.06. 02:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22510 muutettiin sarjaan BG, numeroksi 040091 vuonna 1973. Hylätty vuonna 1990. | ||||
|
21.06. 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tammipuuta? | ||||
|
21.06. 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asiakirjasäilö - miksipä ei? Sopivan kokoinen vaikkapa kohtauslapuille...? | ||||
|
20.06. 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen Chappen lennätin oli kahdella siivellä; - käytettiin viestittämiseen ja aluksi sotilastarkoituksiin. | ||||
|
18.06. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T. L.: kyllä muistat läksysi oikein. Itselläni olevat parit rälsbussihistoriat vahvistavat tämän oikeaksi. Carlsson kyllä jossain määrin pahoitti mielensä yhteistoiminnan loppumisesta, vaikka häntä lohdutti sitten Ruotsin kapsulättätilaukset sekä myöhemmin X9-Paprikatågin rakentaminen. En oikein jaksa uskoa siihen, että SJ:n Maskintekniska Byråå olisi noin vain ottanut Carlssonin riitinkejä väänneltäväkseen. Y6:n vetosysteemi oli Bo'2' ja carlssonilaisilla (1A)'(A1)'. Rakennemuutokset olisivat olleet aika laajoja. Ne eivät olleet edes yhteisajokelpoisia. En tiedä täsmällistä syytä Carlssonin heivaamiseen; lähinnä tullee mieleen ajatus hanssonilaisen (Per Albin Hansson ynnä muut Olof Palmeen asti) "solisaliratti"-aatteen tiukkenemisesta. Siihen kuvioon ei yksityinen (kapitalistinen) Carlssonin firma välttämättä hyvin sopinut? SJ kykeni oman verkostoitumisensa myötä järjestämään Y6 plus liitevaunutuotannot (Hägglund, Kalmar, ASJ Linköping plus ASJ Arlöv ja myös Eksjöverket). Kockumsin kanssahan meni pahasti pieleen. ASJ = Allmänna Svenska Järnvägsverkstäderna. Suomalaiset eivät olisi tähän pystyneet. Valmet Tamperehan kunnostautui lentokonetehtaana ja niiden touhujen huvettua sen oli pieni pakko keksaista jotain (Dm4 plus kaikenmoiset Movet). Suomalaisilla rautatienkonepajoilla oli reviirit aika tiukasti rajattuja. Muut Valmetit olivat jokseenkin kiinni omissa aloissaan (Rautpohjan duunatessa paperikoneita ja traktorintekijät olivat oma lukunsa myös). Saalastihan oli silkka nyrkkipaja. Fouga Magistereiden myötä Valmet Tampere ikäänkuin sai tilaisuuden palata vähäksi aikaa juurilleen ja sen jälkeen sitten pukkasi Huru 13:a ja Porkkanaa. Huru 12:sta sun muista (Deeverit) puhumattakaan. Deevereitä lukuunottamatta näiden muiden tuotantosarjat oli jokseenkin "niukkoja". Kauniita toiveita haudottiin kyllä Ison Vaaleen viennistä, mutta... Ja vielä se, että Valmetin ollessa valtionyhtiö, niin kaikenkarvaisilla politikoitsijoilla ja kyläpolitrukeilla oli aina niin kovasti sanottavaa sen asioista. Muuten, carlssonilaiset vetovaunut päätyivät sittemmin Tanskaan yksityisille rautatieyhtiöille (siis niille, jotka eivät hakeneet tai saaneet lainarahaa saksalaivalmisteisten Lynett-dieseljunien hankkimiseksi), myös enemmän tai vähemmän vanhoja Y6-ruotsinlättiä myytiin Tanskaan. Carlssoniin vielä palatakseni: - hänen rälsbussinsa olivat JO SILLOIN valmiina,silti SJ:llä rupesivat vetämään viivaa paperille Y6-projektin merkeissä. |
||||
|
|
17.06. 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, vähänkin paksumpi taivutettava aines aiheuttaa hieman laskeskelemista, mitä oikaistun pituuden määrittämiseen tulee. Joutuupa paikoin ajattelemaan todellisen keskiviivan siirtämistä paikkaan, jossa se kulkee 1/3 - osan verran ulkopinnalta sisäänpäin. | ||||
|
16.06. 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä varten tuon Not'n alakertaa on menty purkamaan? Akkulaatikko veks, aluskehyksen jäykistysansaat veks, näemmä jarrulaitoskin huut hiidessä. Onko tällekin tarkoitus tehdä Bucyrukset (se on: ei museaalista arvoa [enää]), joten eikun atomeiksi vaan? Eihän täällä kannata museoida yhtään mitään sellaista, mikä on valtaväestön käsityskyvyn ulkopuolella. Sivuhuomautuksena: koko Not-sarjan aluskehykset väsättiin usean eri jo hylätyn vaunun aluskehyksistä. |
||||
|
|
15.06. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| VIP = Very Important Prisoner. | ||||
|
15.06. 23:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei sitten tästäkään vaunusta sen vertaa huolta pidetty, vaan päästettiin rauskoiksi! Ei tällaisesta kaluston "säilyttämisestä" tule lasta eikä paskaa ! Se alunperin valmistui sarjaan E, numerolla 1016 vuonna 1927. Vuonna 1965 se muutettiin virkatarvevaunuksi, sarjaan BE 0720. Aikansa lahottuaan siitä sitten tuli viimein XE 0611. |
||||
|
15.06. 20:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| HOME, sweet HOME...? | ||||
|
15.06. 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin koneistotelin tilalle on vaihdettu tavallinen A8 - teli. | ||||
|
15.06. 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen uutinen ja erinomainen kuva! | ||||
|
14.06. 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Riston tenderin telit, Athermos-laakeripesillä. | ||||
|
14.06. 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai aseman lipputoimistossa ollut jumalaton kiire! Ennenvanhaan lipunmyynti aloitettiin (Vilppulassa) puoli tuntia ennen junan lähtöä ja luukku suljettiin viisi minuuttia ennen junan lähtöä. Junanlähettäjä kerkesi vielä antaa puhelimitse ohjeita etelän ja pohjoisen vaihdemiehille, jos jotain "eksoottista hauskuutta" oli tiedossa! Vaikkapa ns. opastinvaroituksen antaminen saapuvalle junalle (kohtauspaikkamuutoksen takia, esimerkiksi). |
||||
|
Kuvasarja: Omaa yritelmää määrittää Lättähatun päädyn pyöreysmittoja |
14.06. 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin nämä piirustukset saanut muistoksi piirtäjäharjoittelijan ajaltani Turun konepajalta, talvella, anno Domini yhdeksäntoistasataaseitsemänkymmentäyhdeksän (1979). Herra Petri S.: olin yrittänyt vaivaa nähden, piirtäjän tarkalla silmällä. Mitä pidät, menikö liki? |
||||
|
14.06. 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo välisenä toimiston ja odotushuoneen välissä ei ulottunut kattoon asti. | ||||
|
14.06. 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin jostain, että alakoulussa ollessaan Eliel Saarista moitittiin huonosta piirustustaidosta. | ||||
|
14.06. 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin aikoinaan piirustukseen tehdystä merkinnästä. Kyseinen piirustus löytyy rautatiemuseolta, roudasin koko piirustusnippuni sinne. | ||||
|
13.06. 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hugo, mahtoiko vaihteistoöljy kuumeta liiaksi? Mikä rekkules tuo SPENO-värkki oikeastaan on? Kaikki te herrat, jotka kehuitte tätä kuvaa hyväksi: - olette tasan oikeassa. |
||||
|
11.06. 21:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto paalaamoon, auton kuski oikeuslääketieteelliselle lappu isovarpaassa ja perikunnan murheeksi jäänee pitkät keskustelut auton omistaneen rahoitusyhtiön kanssa. Vakuutusyhtiölläkin lienee omat touhunsa rysäyksen tiimoilta. Ratin ja selkänojan välissä "liikaa klappia" ja lopuksi tarvitaankin pappia. Kyllä me suomalaiset sitten ollaankin aivan helvetin hyviä automiesoletettuja. Pitelemättömillä petojen sukuisilla pyydyksillä... |
||||
|
11.06. 13:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomenlätän nokan pyöristyssäteitä on oman havaintoni mukaan kaksi, tutkittuani tarkalla silmällä, harpilla ja astelevyllä Tku knp:sta muistoksi saamiani kahta (Dm6 ja EFia) peruspiirustusta. Mittakaava oli kyllä riittävän suuri. Mittaluvuista tuli kieltämättä hieman omituisia, siihen nähden että teknisessä suunnittelussa yleisesti pyrittiin käyttämään tasalukuja! Valmistuksessa meinaten on paaalljon helpompaa määrittää toleranssit ja mitata valmistustarkkuuden puitteissa tosimittoja esim. 200 mm mittaisesta "dimensiosta" kuin 197,97 millisestä, olkoonpa viimemainittu sitten vaikka kuinka huolellisten lujuuslaskelmien tuloksena saatu. Ruotsinlätällä pyöristyssäteitä on nähdäkseni kolme, joista pienin on aivan nokassa. Ruotsinlätän (Y6 - rälsbussiperhe johdannaisineen) nokan muoto on siten lähempänä ellipsiä, verrattuna kuvassa näkyvään Hilding Carlssonin innovoimaan kapsulättä YP:hen. Y6-perhehän oli Ruotsin oman rautatiehallituksen Maskintekniska byråån työskentelyn tulosta ja sen muotokieli pohjautui ennen sotaa käyttöön tulleen Halmstad - Nässjö - privaattirautatieyhtiön pariin omaan kaksimoottoriseen "Snabbmotorvagniin". Näistä tuli sitten myöhemmin, kansallistamisen yhteydessä, SJ:n vaunuja. (Sarja Yo 3) Suomenlätän pienoismallin nokan muoto saa kyllä omasta mielestäni riittävän hyvin katu-uskottavuutta kuittaamalla se kutakuinkin puoliympyräksi suitsait noin vain. Millin osilla nysväämistä harrastakoon sitten itse kukin oman tulkintansa mukaan, aivan täydellä vapaudella. Tärkeintä on vaikutelma! Oikeastaan asiaan vaikuttaa valmistusmenetelmäkin - vääntääkö keksipurkkipeltiä pyöreän puukapulan avulla, vaiko duunaako lätän koria 3 D - tulostuksella. Makuasia kuitenkin. Suomenlätän äitihän oli H. Carlssonin YCo4 pohjalta kehitelty. Siten voin aivan hyvin väittää kuvan YP:n nokan pyöristyksen voivan kuittaantua samoin puoliympyräksi. Eri mieltä toki saa kuka vaan olla, riittävällä perustelulla... Mitä mallitarkkuuteen tulee, sekoitus: näkemys VAIKO todellisuus tai näkemys JA todellisuus? |
||||
|
08.06. 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puumoteista tuolla radalla puhuen: - taisi olla muuten Dm2 nro 19. Se joutui pikkukolariin ja sai sen tiimoilta hylkäystuomion. Lähteenä: Soini Sauron näyttämä valokuva, jossa motti 19:llä on hiukan väännähtänyt ilme (kuvattu Orivedellä). Sauro oli haapamäkeläinen junasuorittaja, joka aikoinaan veti "Haapakamerat"-nimistä VR:n kamerakerhoa. |
||||
|
08.06. 04:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti - tai sitten mustaa maalia on käytetty Vieskassa poliittiseen mustamaalaukseen? Jumbon tarpeiksi ei sitten jäänyt kuin pari vaivaista pensselillistä...? | ||||
|
07.06. 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähän lainen henkilökortti mahtaisi eräällä tunnetulla Dorian Grayllä olla? | ||||
|
|
07.06. 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoiset höyry- ja hiekkakuvut? Onko kyseessä lintubajamajat...? Näyttää siltä, että vaihtoehtoja on kolme: 1) maalari ei yksikertaisesti tiennyt mitä ja miten käskettiin maalaamaan. 2) Ylivieskan kylänvanhimmisto ei ymmärtänyt kysyä värityksestä keneltäkään yhtään mitään. 3) Ylivieskan kylänvanhin, toveri nro # 1 ei osannut ohjeistaa budjetin laatijoita maalien hinnoista. Tai sitten nimenomaan osasi! Onhan se nyt noloa, jos ei tiedä mitään. Vielä nolompaa on se, ettei ota selvää! Ihan samanlaista touhua kuin aloittaa pärekaton tekeminen katon harjalta alkaen, heko heko ! |
||||
|
06.06. 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin että syksy jo saapunut Burlingtoniin ja me täällä Suomessa vasta lähestytään mittumaaria...? Aika vekkulia, sanoisin. |
||||
|
05.06. 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mauri Mönkkösen kirjoittamassa Mänttä-historiikin jälkimmäisessä osassa kerrotaan myös tasoristeysturvallisuudesta - siten että kaikki kolme kuolonuhria olisivat "aiheutuneet" seuraavassa tasoristeyksessä Vilppulan suuntaan, siis Vuohijoella, siis Joenniemen entisen vaihteen luona. Muuten okei, mutta todellisuudessa yksi kuolonuhreista koki maallisen vaelluksensa päättymisen juuri tässä, Pakkaajankadun tasoristeyksessä. Tämä tasuri oli jokseenkin uusi, kun Mäntän Sokoksen eräs johtaja autollaan jäi junan eteen. |
||||
|
04.06. 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karttapaikan ilmakuvan mukaan kyseinen raide näyttäisi olevan isojen muuntajien kuormausta tai purkausta varten. Vaihteen sijasta raide poikkaistaisiin ja väännettäisiin kohti tätä. | ||||
|
03.06. 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olkoon tuhannesti kirottu se kävelevä vitsaus, joka meni keksaisemaan valesokkelin !!! Suomen oloissa se ei toiminut, eikä tule toimimaankaan. |
||||
|
03.06. 07:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisäilmaongelmien välttämiseksikö, herra Veikko? | ||||
|
02.06. 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, entä Elka (= Elinkeinoelämän keskusarkisto) Mikkelissä? Itsenikin pitäisi joskus mennä sinne päiväksi pariksi ... Mutta hotellit vaan on niin innostuneita rahastamiseen, etenkin kun talousosaajahallituksemme silkkaa ilkeyttään meni nostamaan arvonlisäveroa. |
||||
|
31.05. 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto, onkohan se "Hilmön Isteit Kaa"...? Kuten Pauligin kahvipakettikorttisarjassa joskus oli lukenut. Elikkä farmariauto Hillman Estate Car, vuosimalli lienee väliltä 1950 - 1953 ? (1954 maski oli pyöreänurkkainen ja vaakarivoilla.) Ai niin, pikku muistuma lisäksi - se kuuluisa Dallapen Sisu-keikkabussi vuodelta 1933 tai 1934, rekkarina AS-33... |
||||
|
31.05. 09:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jannu, jolla on punainen lippu kädessään, on näköjään jo evakuoinut virkalakkinsakin...? Yes Sir, siirry nyt sinäkin Bostoniin, ja vaihda se VPu-lakkisi Roston-hattuun. |
||||
|
31.05. 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma R., ymmärsinkö käyttämäsi sanan -"Suvivirsi-ideologia" merkityksen oikein...? Tarkoittaen sitä, että joku lähimmäisemme pahoittamalla pahoittaa mielensä po. ilmiöstä (ja nimen yhdestä osasta) ja yrittää epätoivoisesti saada rahastetuksi itselleen ilmaisen kymppitonnin mielensäpahoittamisensa lääkitykseen...? Jos asia todellisuudessa on näin, niin koko touhu on ihan tyystin puuduttavaa. |
||||
|
30.05. 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, teit hyvän työn. Kiitokseksi pieni ylläri kuuluisalta "Käsiraha"-Jussilta: (kestoaika n. 47 min.) https://youtu.be/aW1X4bk31ik?is=ISbHQdqyL9U9Vb1Q |
||||
|
29.05. 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiedä häntä, herra Erkki. Tuskin kenenkään MAGA-lippalakkisen jenkin kannattaa tänne asti tulla "tutustumaan" katutaiteen kauneimpiin ilmentymiin: - kilikalimaalilla toistettua taikasanaa "FUKC"...? | ||||
|
27.05. 22:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hätätilassa shimmejä voisi tehdä sopivan nipun vaikka saksilla ns. mella-pellistä (messinkiä). | ||||
|
27.05. 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin hienoa työtä, ei voi kuin kehua. Mäntäkuva alussa vaan näytti aika pahalta... |
||||
|
27.05. 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinäpä tuttu työkalu - heittokello magneettijalustalla. Oi niitä aikoja. |
||||
|
27.05. 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kone alkuperäinen neukkumylly? | ||||
|
27.05. 06:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jopa jotakin! Aivan mahtavan hyvä kuva!!! | ||||