Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.03. 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, vai ei Suomesta? Diplomaattinen kauttakulkusopimus oli allekirjoitettu Berliinissä 22.9.1940 ja toinen, saksalaisten sotilaiden lomalaisia koskeva sopimus sitten Helsingissä 22.11.1940. Suomalaiset lupasivat 2.6.1941 saksalaisille Helsinki-Malmin, Kemin, Rovaniemen ja Kemijärven lentokentät, saksalaisten pyydettyä näitä. Utin kenttä tyhjennettiin suomalaiskoneista 19.6.1941. Stalinin kanavaa pommittava (Luftwaffen) laivue luvattiin tankata Helsinki-Malmin kentällä. Suomi sitoutui mukaan operaatio Barbarossaan 14.6.1941, kun presidentti Ryti "hyväksyi saksalais-suomalaiset välipuheet". Suomen ilmavoimien lentokoneiden keltaisista itärintamatunnuksesta annettiin määräys 18.6.1941. Saksan sotilaalliseksi pääedustajaksi Suomeen saapui 13.6.1941 kenraali Waldemar Erfurth. Saksalaisia yhteysupseereita Suomen ilmavoimien esikuntaan tuli kaksi kapteenin (Hauptmann) arvoista upseeria. Nyt tarkkana, herra Erkki! Luftwaffen ensimmäiset lentokoneet, jotka laskeutuivat Suomen maaperälle (Rovaniemen kentälle) olivat Saksan armeijan käytettäväksi asetettu tiedustelulento-osasto, 1.(H)/32, 17.6.1941 klo 17:45 Suomen aikaa. "Kette Lappland" sai siirtolentokäskyn !8.6.1941 klo 0:00 Norjan Banakista Rovaniemella ja se lensi ensimmäisen kerran yli rajan 19.6. Luonetjärven kentälle laskeutui 18.6. ensimmäinen kolmesta Dornier Do 215 -koneesta klo 6:00, ja jatkoi matkaansa klo 7:30 pommitusmatkalle Neuvostoliittoon. Aamuyöllä 21.6. saapui saksalaista henkilökuntaa Uttiin ja myöhään illalla sinne laskeutui saksalaisten ensimmäisenä koneena tiedustelu- ja säätiedustelukone Kampfgruppe 806:sta. 19 saksalaiskonetta miinoitti Leningradin ns. Merikanavan 22.6. Nämä koneet oli tankattu Utissa saman päivän aamuyöllä. 22.6.1941 illalla n. 22:30 aikohin KGr 806:n noin 20 konetta pommittivat itä-Preussista käsin Hangon sataman aluetta. Illalla 22.6. laskeutui tusina KGr. 806:n Ju 88 -konetta Malmille ja tarkoitus oli tehdä sieltä käsin pommituslentoja. Niin, että ei Suomesta? Tosin kyseessä olivat "takuumiesten touhut" ja sekin, kuinka Suomi tosiaan oli ollut pahassa pakkoraossa. Olihan Molotov, vieraillessaan Berliinissä edellisessä marraskuussa (1940) vaatinut Hitleriä antamaan Neuvostoliitolle "vapaat kädet Suomen suhteen". Hitler oli kieltänyt. Hitler oli allekirjoittanut hyökkäystä koskevan ohjeen nro 21 ("Tapaus Barbarossa") 18.12.1940. Suunnittelu oli aloitettu jo 31.7.1940 [Englannin-taistelun ("operaatio Seelöwe") ollessa vielä kutakuinkin alkuvaiheessaan!]. Lähde: Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941 - 1944. (Keski-Suomen ilmailumuseon julkaisuja nro 6, Gummerus Kirjapaino Oy 1997) Että se siitä ajopuusta. Kaikki oli suunniteltua ja "tahallista", olosuhteisiin nähden hyvinkin ymmärrettävää. Todellinen syypää oli siten Talliinin Joop, kenkärajasuutari Vissarionovitshin poika ja kätyrinään pahahenkensä Vjatsheslav Skrjabin, paremmin tunnettu nimellä Molotov. Toinen todellinen syypää oli tietysti Klara-äiteen poika,. postikorttimaalari Adolf Hitler. Nämä kaksi, ilkeän kyynisyyden ruumiillistumia. Toinen siis emä-slobo ja toinen "ikuisesti oikeassa oleva" emäfasisti. |
||||
|
29.03. 10:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Melkein kuulee äänenkin - ratamoottorien jäähdytyspuhaltimien humina ja ison Mannin jytinä, palakiskonkolke ja mahdollisesti vielä kimeä vislaus päälle... Dies' wa' ja Zeiten! |
||||
|
29.03. 08:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Söpö pieni asematalo ja söpö pieni moottorivaunu. Nuo trapetsinmuotoiset opastimet (KX130 ja ZX130) - simuloivatko ne "seis"-asennossa olevia raideopastimia? |
||||
|
28.03. 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomionarvoista ovat poliisien puserot: armeijan M/36 kesäpuseroita. Heidän miltei tummansinisissä, mustissa saapahousuissaan on taivaansiniset reväärit sivusaumoissa - poliisikunnan tunnuksena. Poliisien puseron hihoissa on hyvin vaikea, ellei mahdotonta erottaa mahdollista sotapoliisin kolmiotunnusta. Isot pojat on sanonut, että saapashousut on hyviä hernevarkaissa ollessa...? Keskimmäinen rautatieläinen näyttää oleva ylikonduktööri (kaksi kullanväristä kaluunanauhaa lakinpaarteen ympäri) ja siten junan päällikkö. Hänestä oikealle on konduktööri, yhdellä kaluunanauhalla. Ikkunan kohdalla oleva rautatien formulakkinen - ettei olisi armeijan muonavahvuuksissa oleva rautatieupseeri? |
||||
|
|
28.03. 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Em 2746 (33 makuupaikkaa) valmistui vuonna 1940, joten ei tätä kuvaa YH:n aikana kuvattu. Sairasjunissa III luokan makuuvaunut olivat miehistötason majoitukseen varattuja. Niissä kuljetettiin myös makuupaikan tarvinneita potilaita. Em 2746 muutettiin vuonna 1962 virkatarvevaunuksi BT 01328. Statuksen alennus vuonna 1984: XT 01609. Ilmeisesti sen kuntoa kohennettiin hiukan vuonna 1992: - nyt siitä tuli BXT 01950. Telin malli näyttää olevan A8. En usko kuvan sairasjunan olleen varsinaisella varusteluasemallaan kuvattuna. Pikemminkin kuva lienee otettu tauon aikana: vaunuja siivottiin, desinfioitiin (täisten solttujen jäljiltä!), vuodevaatehuoltoa, ja tarvikevarastojen täydennyksiä myös. Halukkaimmat pääsivät lomille, kotona käymään (muun muassa kelloja vetämässä)... Herra Into lienee tunnistanut oikeanpuoleisimman vaunun Ek:si. Rohkenempa epäillä kyseistä vaunua 1939 valmistuneeksi, 94-paikkaiseksi 22600-sarjaan numeroiduksi Ei:ksi. Siinä oli kätevää kuljettaa istumaan pystyviä sotilaita. Ek olisi ollut siihen jobiin turhan pieni... Hoitsut, lääkärit, konduktöörit ja päällystö muutenkin sijoitettiin I & II luokan makuuvaunuihin. |
||||
|
28.03. 22:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapio, - oma ehdotukseni: uuden valopääopastimen tolppa. Asennus on vielä vaiheessa. Entä muut kommentoijat? |
||||
|
27.03. 07:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tosissaankin komea kuva! | ||||
|
26.03. 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis puolivirallinen sarjamerkki Gbsk...? Ja ilman kaminaa ("mokkeripullman"): Gbs. | ||||
|
26.03. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyydän anteeksi herroilta Juha ja Jukka. En tiennyt kuvassa olleen naisen oikeaa kansalaisuutta. |
||||
|
26.03. 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo aatteen miehen jäähdytysjunat olivat tosiaan aika vekkuleita kapistuksia. Pääasiassa viisivaunuisia. Mitäs sen yhden "Rautatieuitiset"-lehden otsikossa joskus muinoin lukikaan? Juu, "valaanlihaa kaukoidästä Kannukseen". Taisi mennä minkinviljelijöille, muistaakseni... |
||||
|
|
26.03. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka P.T.: - Kouvola-fiilistä vahvistaa punapaitaisen puolattaren ns. "Kouvola-tukka". Se on lyhyeksi leikattu ja värjätty punaiseksi. Kouvola-fiilistä lisännee vielä viehättävä tyvikasvu...? |
||||
|
26.03. 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Masalan asema oli ollut pakko polttaa, kun aseman stahanovilais-luokkatietoisella henkilökunnalla oli niin paljon "pikku ystäviä " (Blattella germanica) seuralaisinaan ryömimässä seinillä tuntosarvet heiluen! Taisipa olla mukana myös kirottuja punatakkisia "verenimijä-kapitalisteja" (Cimex lectularius)...? |
||||
|
25.03. 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Risut kertovat kahdesta asiasta: a) luonto valtaa tyhjän tilan aina. b) jouluhenkilölle tulee tästä risuja "joululahjoiksi" tuleville sekakäyttäjille. |
||||
|
24.03. 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli tiistai. Jos juna on Turkuun menossa, niin lieneekö eka runko ollut suljettuna matkustajilta? Arkena luultavasti riitti yhden rungon Porkkanan paikkatarjonta. Vai oliko eka runko mukana koeajolla ja palaamassa nyt hakemaan välivaunuaan? Ensimmäisen vaunun ulkoasun siisteys kertonee hiljattaisesta verstaalla käynnistä. |
||||
|
23.03. 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22513 oli valmistunut vuonna 1928 ja hylätty vuonna 1978. | ||||
|
23.03. 11:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksipä ei, herra Rainer, jos vaan matkustajia riittää? Opiskelijathan olisivat jokseenkin varma poka, ainakin viikonloppuisin. |
||||
|
|
21.03. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herrat Ari ja Jorma R. Kunhan se kilpaileva junafirma ei tyri hommaansa vaatimalla kauhean isoa ratamaksua... Siis sellaisia että veisi tekohampaatkin paperityöläisiltä. |
||||
|
21.03. 20:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse arvelen syyksi, herra Jimi, että numeroinnin avulla voidaan kertoa sarjaan kuuluvien vaunujen lukumääräkin. F - vaunujahan oli "miljoonia" ja virkatarvekäytön BF:iä vain muutama kymmenen ja erityisesti varikoiden palojunissa. BG - sarjan numeroinnit taas kulkivat ihan omissa sfääreissään. |
||||
|
|
21.03. 15:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, joskus vuosia sitten oli kuulumassa jotain parranpärinää Vlp - Män henkilöliikenteestäkin, siis junilla. Nythän ei edes museolättiä noin vain päästetä tälle radalle. Eikä Vilpusta pääse Mäntälle muutoin kuin apostolinkyydillä! |
||||
|
19.03. 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolhossa kampiasetinlaite vielä käytössä. Parin vuoden kuluttua siellä ei ollut enää miehitystä eikä junapysähdyksiäkään. | ||||
|
19.03. 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että kovin isolle päivällisporukalle ei näemmä noista roippeista taida riittää...? | ||||
|
19.03. 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| G.m.b.H on saksalainen yhtiömuoto, Gesellschaft mit beschränkter Haftung, eli "yhtiö, rajoitetulla lisämaksulla". Näiden GmbH - yhtiöiden suosio on varsin suuri, koska lyhenne tulkitaan myös: "Gott muss bald Helfen", eli "Jumalan täytyy pian auttaa!" |
||||
|
19.03. 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sopisi hyvin nyky-VR:lle. "Tämä vaunu on varattu puupäille". | ||||
|
19.03. 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole Kuivajoki erityisen kuiva, kuin ei Pitkäsiltakaan kovin pitkä... | ||||
|
19.03. 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettelo Båtvikissa käyneistä JK-junista 1771/1772. Tavaravaunustoa ei ole erityisesti merkitty ylös! Luettelo ei ole kattava, se käsittää vain sen, mitä itse olen ollut tilaisuudessa nähdä. 07.04.1987: Dv15 1996, mukana Fh 3329. 28.08.1987: Dv12 2568. 02.10.1988: Dv12 2703 + 2737, mukana Fh 3318. 14.11.1988: Dv12 2719, mukana Fh 3319. 16.12.1988: Dv12 2752, mukana Fh 3318. 14.04.1989: Dv12 2503. 04.05.1989: Dv12 2650, mukana Fh 3310. 31.07.1989: Dv12 2731, mukana Fh 3338. 01.08.1989: Dv12 2614, mukana Fh 3318. 29.08.1989: Dv15 2005. 20.10.1989: Dv12 2502. 03.11.1989: Dv12 2731 + 2746. 22.11.1989: Dv12 2552. 05.12.1989: Dv12 2714. 07.12.1989: Dv12 2725. 27.02.1990: Dv12 2730. 13.03.1990: Dv12 2744. 16.03.1990: Dv12 2522. 29.03.1990: Dv12 2703. 17.07.1990: Dv12 2730 25.04.1991: Dv15 1980 + Fh 3319. 15.05.1991: Dv12 2746. 27.05.1991: Dv12 2558 + Fh 3359. 25.06.1991: Tve4 539. 28.06.1991: Tve4 513. 09.09.1991: Tve4 539. 30.09.1994: Tve4 520. |
||||
|
Kuvasarja: Näkökohtia vaunujen rakentamisesta |
18.03. 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehty, Hannu-serkku, lievän opettelun myötä. | ||||
|
18.03. 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä kuvat löytyivät saksalaisesta Glasers Annalen - rautatietekniikan lehden heinäkuun numerosta vuodelta 1962. Aiheena näkökohtia matkustajavaunujen suunnittelusta ja rakentamisesta. Kuvat piirtänyt: L. Christoph. Ehkä olisi ollut aiheellista yhdistää nämä omaan sarjaansa...? Ja ne sarjamerkit? A4üm, Bctüm, WRümh, Büm203, WLAB4üm ynnä muuta. |
||||
|
18.03. 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuollainen nostovärkki olisikin aika haastava rakennettava 1:87-skaalassa? | ||||
|
18.03. 07:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mischa ja Mascha? Kuulostaa jotenkin Bond-elokuvan neukkupahiskaksikolta? Kuka noita nimiä keksii? |
||||
|
17.03. 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, "kunnon touhua" lienee hiukan jarrutellut päällä ollut kieltolaki? Ellei raflan menuun sitten kuulunut Viron poikien (asiasana: pirtun salakuljettajat) järjestämät lisukkeet niin sanottua "kovaa teetä" varten...? |
||||
|
17.03. 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsa, oliko tuo oikealla oleva Esso-kyltti irrotettava? Näyttää siltä... | ||||
|
17.03. 09:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Hannu-serkku. Onneksi et kyltittänyt hedelmäpakkaamoa kyltillä "United Fruits"...! Historiasta tietävät ymmärtävät miksi. |
||||
|
16.03. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sitten kun suuri taloudellinen viisaus puhkeaa kukkaan ja saneeraa konduktöörit pois näistäkin junista (turhina kuluerinä) työttömyyskortistoon, niin sittenhän se riemuisa onni oikein puhkeaa kukoistukseensa - nimittäin junavarkaille! | ||||
|
16.03. 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo Ome:t Hurun koukussa tuo jotenkin mieleen junaparin T 3071 / 7030 (Oku - Harjavaltain kentät - Oku). Herra Rainer on presiis oikeassa. |
||||
|
15.03. 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22225 hylättiin vuonna 1981. | ||||
|
14.03. 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä taida, herra Harri. Muutoin tallihenkilöstön pitäisi työskennellä talkoopalkalla. | ||||
|
14.03. 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahdollisesti, sir John. Valitettavasti oma asiantuntemukseni tämän suhteen on luokkaa olematon. | ||||
|
14.03. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihje, Hannu-serkku: Alumiinin valmistaminen vaatii sulattimon nyt ainakin, ellei tälle tehtaalle "alumeetti" tullut valmiina harkkoina. Sulattimo tarvitsee: a) paljon polttoainetta tai b) paljon sähköä, joka olisi parempi ja helpompi systeemi. Ai niin muuten, muistinkin juuri, että Anacortesista taitaa ollakin aika mukava junayhteys Seattleen ja miksei vaikkapa edelleen San Diegoon, missä alumiinia huusi Boeingin lentokonetehdas. Siitäkin huolimatta että Mojaven aavikolla "Boneyardissa" (eli Davis-Monthan AFB) lojui vielä leegio II maailmansodan aikaisia ylijäämäkoneita. B-17 "Lentävillä linnoituksilla" ei juuri mitään enää tehnyt, eikä varsinkaan Korean pikkukiistelyssä? Siellä liihoteltiin "moternimmilla" värkeillä. |
||||
|
|
14.03. 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli päivystäjäkones! Stephensonin luistinohjauksella ja tasoluisteilla! Tietävätkö arvoisat herrat esikuvaveturia valmistaneen tehtaan? |
||||
|
13.03. 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, eskaloitumiseni yhteydessä vaan tulin muistaneeksi elokuvasta "Täällä Pohjantähden alla" kohtauksen, missä Edvard "Eetu" Salin Pentinkulman työväentalolla pitämänsä puheen lopuksi ylistää esivanhempiemme verbaalilahjakkuutta parilla ärräpäällä! | ||||
|
13.03. 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Artikkelissa ollut kuvateksti: "Uutta dieselmoottorivaunutyyppiä suunniteltiin viime vuosikymmenellä "lättähatun" eli VR:n kevyen moottorivaunutyypin seuraajaksi. Lähivuodet ratkaissevat,onko rautateiden paikallisliikenteen tulevaisuus sähköistämättömillä rataosilla moottorivaunujen vai veturijunien." Hei, te kaikki innokkaat pienoisjunasepät, nouseeko inspiratsioni? Uskon kuvan vaunun olevan kutakuinkin Sm1:n tai pikemminkin Sm2:n dieselserkku, kokeilkaapa päämittoja (joita kuvassa ei ollut). Päätyseinät ohjaamoissa ovat pystysuorat, älkää kompastuko kännykkäkameran parallaksivääntymään. Sir John, mitä mieltä olet? Entäpä herra Sallinen? |
||||
|
13.03. 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, nythän alkoi Lyyti kirjoittaa! | ||||
|
|
13.03. 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kääntäköön perkele joku muu tämän kuvan, ettei katsojaparoilta mene niskat nurin! | ||||
|
13.03. 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieuutiset - lehti nro 14 / 1976 (pvm. 15.7.1976) kertoo: Turun konepaja 100 vuotta. (Artikkelin kirjoittaja Mikko Alameri) Väliotsikko: Höyryistä dieseleihin "1940-luvulla alkaneet moottorivaunujen korjaukset viitoittivat tietä uudelle vaiheelle konepajan historiassa. Höyryvetureiden korjaus päättyi vuonna 1956 ja tavaravaunujen kunnostaminen siirtyi muiden konepajojen huoleksi viime vuosikymmenellä. Tänä päivänä kuuluvat Turun konepajan korjausohjelmaan Dm7-sarjan - eli kansanomaisesti lättähattujen - sekä Dm8 ja Dm9-sarjojen moottorivaunujen lisäksi myös sinisten teräsrunkoisten matkustajavaunujen määräaikaiskorjaukset. Näiden korjausten sekä vaihto-osien korjausten ja varaosatuotannon lisäksi konepaja valmistaa osia Pasilan konepajan rakentamiin uusiin henkilövaunuihin. Samoin Turun konepaja suunnittelee ja toteuttaa Dm7-sarjan moottorivaunujen muunnostyöt. Konepajan kuluvan vuoden tuotanto jakautuu työmäärissä mitattuna seuraavasti: Dm7-kiskoautojen kunnossapito: 35 prosenttia Dm8 ja Dm9-moottorivaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Teräsrunkoisten matkustajavaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Osien valmistus uusiin vaunuihin 10 prosenttia sekä muu tuotanto: 5 prosenttia. Konepajan tuotannon omakustannusarvon lasketaan olevan tänä vuonna 39 milj. markkaa." Eli vuoden 2025 euroissa: tekee 34,2 milj. euroa. |
||||
|
12.03. 08:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos neuvosta, Hannu-serkku, mutta ei vain näytä toimivan. | ||||
|
|
11.03. 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä onnistunut kuvan kääntäminen kyljelleen... Toisin sanoen, herra Jorma, kuvata "ällikkätelehvooni" kyljellään? Keventäminen? Resoluution valinta- tai muuttaminen-toimintoa ei helpolla näytä löytyvän...? Eiköhän se tästä... |
||||
|
10.03. 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin sanoit, herra Pasi!!! | ||||
|
10.03. 21:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mi-täh? 2662:kin menossa vetureiden taivaaseen? Eihän sillä ole niin kauhiasti ikääkään? Malmikaivoksesta luotuna olet sinä Tampereella syntynyt, lusikoiksi sinun pitää tuleman, eikä pennosenräknäilijät pelasta sinua viimeisenäkään päivänä. |
||||
|
09.03. 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiinissa ABB / Strömbergiä kutsuttiin nimell "Romppanen". "Hei Esa, onko se Romppaselle menevän jäähdytysprofiilin piirustus valmis?" "Jo vain." "Hyvä, pääsen pistämään koodit (piir.nro) systeemiin." |
||||
|
08.03. 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on näpätty tiämmä maanantaipäivän illansuussa. Lieneekö juna P 48, Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin ja kaksi runkoa koplattu mukaan Tampereelta...? |
||||
|
08.03. 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusin valmistunut 25 - sarjan Dv12! Valmistanut Valmet Tampereen tehdas, pvm:llä 29.9.1966. (FMP 1996 mukaan) Kannattaisin tämän museointia. |
||||